maanantai 31. toukokuuta 2010

Kympin Kesä

Olen kirjoittanut täällä moneen kertaan, kuinka emme juurikaan anna tuotteestamme koskaan alennusta. Olen laskenut hinnan sellaiseksi, että sillä sen voi myydä. Emme veloita liikaa, mutta emme myöskään liian vähän, jotta toiminnalla on jatkuvuutta.

Jos kokonaiskulumme nousevat, nousevat myös hinnat ja vielä aika pitkälti ihan samassa suhteessa. Jos pystymme tekemään parempaa tulosta, se tarkoittaa jäsenmäärän kasvua. Tuloskasvua emme tavoittele hintojen nostolla.

Olen myös kertonut, kuinka paras tarjouksemme kohdistuu kesään. Me vietämme Kympin Kesää. Minään muuna aikana emme tarjoa tällaista etua. Emme, vaikka se toimii hyvin.

Saattaa olla, että se ei toimisi muuna ajankohtana lainkaan näin hyvin. Nyt olemme tehneet parhaan toukokuun kautta aikojen. Saa nähdä, miten käy kesäkuussa.

Olen myös kertonut kuinka myyntimme pitää lomaa huhtikuussa ja tekee jäsensopimuksia heinäkuussa, kun muut ovat lomalla.

Valtaosa (lue kaikki muut) kuntokeskusyrittäjistä ovat sitä mieltä, että kesällä ei pysty myymään kuntokeskusjäsenyyksiä. Ei varmasti pysty, jos myyjät ovat lomalla.

Toki kesäloma kuuluu jokaiselle ja meillä tämä tarkoittaa sitä, että huhtikuussa ei tehdä juurikaan uusia sopimuksia. Me olemme kokemuksesta todenneet sen heinäkuuta paremmaksi lomakuukaudeksi. Ihmiset ostavat kesällä helpommin kuin huhtikuussa.

Heinäkuu on melkein poikkeuksetta ollut meillä kolmen parhaan myyntikuukauden joukossa, joskus jopa heti tammikuun jälkeen. Heinäkuu on ollut hyvä, vaikka Kympin Kesästä saa parhaimman hyödyn heti kesäkuun alussa liittyessään.

Kympin Kesässä maksetaan kesä- ja heinäkuun harjoittelusta ainoastaan 10 euroa. Varsinainen jäsenyys alkaa elokuun alusta ja silloin aletaan maksamaan normaalia kuukausimaksua. Jos siis olet aikeissa littyä M&M Kuntotalon jäseneksi lähiaikoina, se kannattaa tehdä nyt. Liittymällä nyt saat parhaimman hyödyn.

Kympi Kesä toimii hyvin. On ihan yleistä ajatella, että kukaan ei liity kuntokeskuksen jäseneksi kesällä, kun on paljon muutakin tekemistä. Moni on kuitenkin aikeissa aloittaa taas kesän jälkeen. Päätös aloituksesta jo kesäkuussa on helpompi tehdä, kun kesästä ei tarvitse maksaa kuin nimellinen korvaus.

Jos on hienot ilmat ja tulee harrastettua muuta, menetyskään ei ole suuri, vaikka ei kävisi kertaakaan. Jos käy kerran viikossa, kustannus on noin euron käyntikertaa kohden.

Jos taas sataa koko kesän, saa kuntoilla edullisesti vaikka joka päivä, kertamaksun ollessa tuolloin 16 senttiä. Kolmesti viikossa kuntoilemallakin pääsee alle 50 sentin kertahintaan. Varmasti asiallinen tarjous, eikö?

Kun tarjoukseen yhdistää vielä tutkitusti Suomen parhaimpien Omaohjaajien avun, niin tarjous on ihan ylivoimainen, vaikka itse sanonkin. Aloita nyt ja ota kaveri mukaan. Treenikaveri vähentää luovuttamista.


BTW Nyt on Yhdysvalloissakin avattu ravintolaketju Panera Bread'n toimesta ravintola, jossa voi maksaa omatuntonsa mukaan ruuasta. Tuollainen ei toimisi koskaan Suomessa. Me varastaisimme tuolta ruokailuvälineetkin sen lisäksi, että jättäisimme maksamatta. Meillä M&M:llä on kahviautomaatti, josta saa kahvin lisäksi cappuccinot, lattet ja muut trendikahvit. Kahvista voi maksaa pyytämämme 50 senttiä viereiseen säästöpossuun, jos haluaa. Hinta ei päätä huimaa hyvästä kahvista. Se ei kata lähellekään kupillisen kuluja. Siitä huolimatta säästöpossussa on säännöllisesti yksittäisiä senttejä, myös Eestistä, äyrejä sekä Ruotsin että Eestin kruunuja, kuten kuvasta näkyy. Joku tyytyy pelkästään ravistamaan säästöpossua. Eikä siinä ole mitään vikaa. Tehköön niin jatkossakin, jos siltä tuntuu. Jos ydinliiketoimintaamme olisi kahvin myyminen, se maksaisi paljon enemmän ja sen joutuisi maksamaan. Nyt kahvipalvelun tarkoitus on tuottaa vain hyvää mieltä asiakkaille. Mutta vapaamuotoinen maksaminen Suomessa liiketoimintana? -  Ei koskaan. 

torstai 27. toukokuuta 2010

Siisti Piha

Katselin jo viime kesänä, kun pihoilla oli säkkejä, joissa luki SiistiPiha.com. Selailin sivuja jo tuolloin sillä silmällä ja mietin, että onpahan hieno idea. En kuitenkaan tilannut mitään, vaan hain niitä yksittäisiä multasäkkejä puutarhakaupoista.

Viime perjantai-iltana surffasin taas SiistiPiha.com'iin ja tilasin säkin multaa ja pari säkkiä mukulakiviä. Toimitusajaksi luvattiin seitsemän vuorokautta. Ihan riittävä.

Heti maanantaina sain tekstiviestin, että tilaamani tuotteet tulevat tiistaina. Tiistaiaamuna kuorma-auto oli parkissa portin pielessä ja kuski nosti säkit siistiin riviin pihalle. Toimitukseen liittyvät ohjeet ja paikkatoiveen sai kertoa jo tilauksessa.

Ihan loistava palvelu! Miksi tällaista ei ole ollut tarjolla jo vuosikausia?

Säkkien sisällöt odottavat siististi pihalla määränpäätään. Ei ole rumia kasoja pihalla. Ei ole multaa ja hiekkaa pitkin pihalaattoja. Eivät ole pihalaatat palasina kivikuormasta. Ei tarvinnut itse poimia kiviä hiekkamontulla. Ei tarvinnut itse roudata multaa ja kiviä pitkin kyliä millään kärryillä.

Todella siisti ja vaivaton palvelu. Hinnatkin ovat vaivattomuuteensa nähden ihan kohdillaan. Ei voi kuin suositella.

Mitä muuta voisi tilata suoraan kotiovelle? Miksi polkupyörä pitää viedä korjaamolle? Miksi auto pitää hakea autovuokraamosta? Miksei koiranruokasäkkejä voi tilata kotiovelle? Tai vuoden pastat?

Vessapaperit voi jo tilata suoraan kotiin ja se on ilmeisen hyvää liiketoimintaa.

Vastaavia palveluja odottaa silmien alla niiden tarjoajaa. Jos teillä on heittää ideoita tai toteutuksia vastaavista, kommenttilootaan vinkkiä.

[ Aiheeseen liittyen: Roskakuskin yllätys / Ostamisen vaikeus / Pakkaajat kaupassa ]

BTW Palloseuran ensi kauden kausikortit tulivat myyntiin:
Normaalihintaiset:
A- ja C-katsomot 825 €
B-katsomo ja kurvipub 470 €
D-, E-, F- ja H-katsomo 350 €
Erikoishintaiset:
B2- ja F2-fanikatsomot 200 €
Opisk. / tyött. / eläk. 240 €
(D-, E-, F- ja H-katsomot)
Hintoihin ei oikein voi ottaa kantaa, kun ei tiedä yksittäisen ottelulipun hintaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että yksittäisen lipun hintaakin oltaisiin hinaamassa ylemmäs, joka on hyvä asia. Yksittäisen lipun hinnan saisi tuplata, jos aikoo myydä paljon kausikortteja. Merkittävä uudistus on se, että kausikortin omistajana voi jättää ulkovaatteet vartioituun vaatesäilytykseen. Kiinnittäisin huomiota myös nopean ostajan etuun, TPS-retrofanipaitaan. Itse asiassa kaikille kausikortin ostajille pitäisi tarjota tuo paita, jotta niitä alkaa näkymään hallissa. Paitojen lisääntyminen lisää väkisinkin niiden myyntiä.

tiistai 25. toukokuuta 2010

Hei, me lennetään

Lentokoneen väitetään olevan turvallisimmillaan kun sitä lentää ohjaamon kokemattomin henkilö. Ainakin jos uskomme Malcolm Gladwell’iä. Ja miksi emme uskoisi, kuten Peter Nymanilla oli tapana sanoa.

Voisiko Peter käyttää tuota samaa repliikkiään oikeissa uutisissa?

Gladwell kertoo muutaman tarinan kirjassaan Outliers - The story of success, perustellakseen väitteensä. Lentoturvallisuuteen vaikuttaa luonnollisesti moni eri asia. Käytännössä melkein jokaisessa lento-onnettomuudessa on useampia onnettomuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuskin koskaan niistä yksikään ei yksinään aiheuttaisi onnettomuutta, vaan onnettomuus aiheutuu tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Lento-onnettomuuksissa tehdään kirjassa esitettyjen tutkimusten mukaan keskimäärin seitsemän inhimillistä virhettä, joista yksikään ei yksinään tiputtaisi konetta.

Gladwell kertoo kuinka kulttuurit vaikuttavat lento-onnettomuuksiin. Monessa kulttuurissa ylempiarvoisen arvioita ei saa koskaan kyseenalaistaa. Juuri tämä tekijä antaa perusteen sille, että alempiarvoisen kannattaisi aina hoitaa vastuullisin homma. Ylempiarvoinen voi aina keskeyttää alempiarvoisen toimet, kun taas päinvastoin ei ole tapana toimia. Siis kaikissa kulttuureissa. Joissakin enemmän kuin toisissa.

Voidaan vain arvailla, oliko taannoisen Puolan presidentinkin hengen vieneessä onnettomuudessa juuri kyse tästä. Koneessa oli paljon arvovaltaista väkeä, joiden nenälle ei ehkä ollut tapana hyppiä.

Korean Air kärsi kirjan mukaan monta onnettomuutta juuri hierarkkisen systeeminsä ja ylempiarvoisten kunnioituksen vuoksi. Sitä pidettiin maailman vaarallisimpana lentoyhtiönä. Vielä vuosituhannen vaihteessa Air France ja KLM lopettivat yhteistyönsä Korean Air’n kanssa. Mm. Kanada rajoitti kyseisen yhtiön lentoja ilmatilassaan.

Nykyään Korean Air rankataan niiden turvallisimpien lentoyhtiöiden joukkoon.

Korean Airin ongelmina oli paljon muutakin kuin hierarkkisuus. Koko ongelma taisi kulminoitua moraaliin. Tai siis sen puutteeseen. Lentäjillä oli esimerkiksi tapana pitää sanomalehteä kojelaudalla avoimena lennon aikana. Jos jokin varoitusvalo sattui vilkkumaan, se vilkkui rauhassa lehden alla. Kukaan ei koskaan uskaltanut puuttua näihin koneiden valtiaiden toimiin.

Lentokone putoaa tuskin koskaan, muun kuin ulkopuolisen syyn vuoksi, jos henkilökunta toimii ohjeistuksen mukaan. Riski kasvaa heti, kun joku toiminto tulee tehtyä huolimattomasti. Väsymys - Joku juttu jää epähuomiossa tekemättä tai huomioimatta. Uudet työkaverit - Oletetaan uuden perämiehen/kapteenin toimivan kuten edellisenkin. Hierarkia - Ei uskalleta kyseenalaistaa ylempiarvoisten ratkaisuja. Mahdollisesti kolme merkittävintä riskitekijää.

Ylempiarvoiselle on ehkä aina vaikea antaa ohjeita. Se ei rajoitu pelkästään lentokoneisiin. Monta virhettä olisi jäänyt maailmassa tekemättä, jos uskaltaisimme avata suumme riittävän ponnekkaasti. Yleensä pyrimme olemaan kohteliaita ja pyrimme vain vihjailemaan, jolloin viestimme pitäisi lukea rivien välistä. 10.000 metrissä vinkkejä voi ehkä vielä viljellä, mutta kun tuulilasista näkyy jotain outoa, tai nokka on kohti maata, pitäisi ehkä kertoa asia ilman vihjeitä.

Ohjeistaminen voidaan kirjan mukaan jakaa vähintään kuuteen tapaan:

  • Käsky. Määrätään toinen toimimaan halutulla tavalla. Toimii yleensä hyvin ylhäältä alas, mutta toisinpäin se on harvinaisempaa.
  • Toteamus. Meidän tulee tehdä jotain. Ei suoraa määräystä.
  • Ehdotus. Tehdäänkö näin? Tehdään päätös yhdessä.
  • Kysymys. Pitäisikö meidän tehdä näin? Vastuu päätöksen teosta siirretään selvästi toisille.
  • Suositus. Meidän ehkä kannattaisi tehdä näin. Lisätään epävarmuutta ehdotukseen.
  • Vihje. Vihjailu on kaikkein kevein ohjeistamisen muoto.
Kun on kuunneltu lento-onnettomuuksien ohjaamonauhoja, niistä on käynyt yllättävän monesta ilmi, että alempiarvoiset ohjaamossa istuvat ovat vihjailleet toimintatapojen olevan kyseenalaisia. Suorilla ehdotuksilla - saati määräyksillä - oltaisiin mahdollisesti vältytty monelta onnettomuudelta. Tuota kannattaa itse kunkin pohtia, kun haluaa jotain tehtävän.

[ Aiheeseen liittyen: 10.000 tuntia ]

BTW Tuntuuko teistäkin, että lento-onnettomuudet ovat lisääntyneet. Niistä saa lukea, jos ei nyt päivittäin, niin viikoittain. Yllättävää kyllä, lentoturvallisuus on parantunut ja onnettomuudet vähentyneet. Tuo lisääntymisen tunne johtunee siitä, että media muuttuu. Pienetkin asiat nostetaan helpommin esille, varsinkin verkkojulkaisuissa. Uutiskynnyksen madaltumisesta johtuen tällaisen virhearvion voi tehdä monesta muustakin jutusta. Mielenkiintoisia tilastoja ja raportteja lentoliikenteestä löytyy täältä.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Tuhkasta nousuun

Aamusetin kolumni 19.5.2010:
Tuhkasta nousuun
Matkatoimistot saavat harmaita hiuksia ihmisten ostellessa matkoja ja lentolippuja netistä. Moni matkatoimisto on sulkenut ovensakin sen vuoksi. Ihmiset säästävät muutamia kymppejä, hoitaessaan lippurallinsa omatoimisesti netin välityksellä.
Ostimme taannoin aina liput turkulaiselta matkatoimistolta, koska se oli helppoa. Ei tarvinnut kuin kertoa, koska haluaa lähteä ja mihin. Matkatoimisto heitti sen jälkeen ehdotuksia. Ei tarvinnut kuin valita ja maksaa. Palvelu oli ihan loistavaa.
Siitä huolimatta nettikauppa houkutteli myös allekirjoittanutta. Säästimme muutamia kymppejä kun viitsimme itse katsoa lentoyhtiöiden sivuilta edullisimmat mahdolliset liput. Miksi maksaa turhasta? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Muistan elävästi kun ensimmäisen kerran ilmoitin hovihankkijallemme saavani liput aavistuksen halvemmalla, kun ostan ne suoraan lentoyhtiöltä. Hovihankkijamme evästi meitä tiedolla: ”Jos matkan suhteen tulee ongelmia, olette aika pitkälti sitten omillanne. Lentoyhtiö ei ota samalla tavalla vastuuta kuin meidän täytyy ottaa. Muistatte varmaan Pariisin matkanne?”
Muistimme. Olimme taannoin menossa Pariisiin pitkäksi viikonlopuksi. Ajelimme kohti lentokenttää, kun hovihankkijamme soitti kertoen, että Pariisissa on lakko. He olivat reitittäneet matkamme uudelleen - lensimme Amsterdamiin ja olimme yötä siellä. He olivat järjestäneet hyvän hotellin. Aamulla matka jatkui Amsterdamista Pariisiin. Ei tarvinnut kuin nauttia. Matkatoimisto järjesti kaiken.
Pidimme tilanteen toistumista niin epätodennäköisenä, että siirryimme nettiin. Nyt olimme sitten viikon jumissa Lontoossa. Teimme kymmeniä, ellei satoja, turhia yhteydenottoja lentoyhtiöön lentojen järjestämiseksi. Voitte olla varmoja, että kaikki liput tulevat jatkossa hovihankkijaltamme.
Miksi matkatoimistot eivät mainosta tätä asiaa? Nyt siihen voisi tarttua. Väitän, että valtaosa matkaajista ei tiedä, että matkatoimistolla on suurempi vastuu asiakkaistaan. Siitä kannattaa oikeasti maksaa. Ainakin me maksamme jatkossa, koska tuhkaa näyttää tupruavan taivaalle tuon tuosta.
Valitsemme jatkossa myös lentoyhtiön heidän eettisen toimintansa perusteella. Vaikka kotimainen yhtiömme yrittääkin tehdä jotain "brändin ja identiteetin muutosta", emme kaikella varmuudella lennä yhtiöllä, joka kieltää vastuunsa asiakkaistaan.
Matkatoimisto, jota olemme käyttäneet ja käytämme taas jatkossakin on Citytours. Kolumnissa ei oikein kehdannut mainostaa suoraan. Täällä kehtaa. He ovat aina palvelleet meitä erityisen hyvin. Nyt palaamme heidän asiakkaikseen häntä koipien välissä.

British Airways tulee olemaan yksi ykkösvaihtoehto lentoyhtiöistä. Hoitivat Lontoon jupakan lopulta ihan kunnialla ja lentokoneet ovat viihtyisiä. Jalkatilaa oli yllättävän hyvin halvimmillakin penkeillä. Ruokakin oli parasta mitä olemme koneessa koskaan saaneet.

[ Aiheeseen liittyen: Lentoyhtiö(t) kriisissä / Vaihtamalla parani / Asiakaspalvelumittari ]

BTW Täytyy oikein täälläkin tuoda julki, kun lehtitaivas on saamassa uuden aikakauslehden - NHL. Vaikka lätkä ja NHL maailman kovimpana lätkäliigana on aika lähellä sydäntä, en ainakaan vielä ole löytänyt itsestäni piirteitä tuon lehden mahdollisesta kohderyhmästä. Kyseessä on Normihomolehti. En kuitenkaan tiedä, miten pitäisi suhtautua tähän lehden päätoimittaja Maria Seppälän vastaukseen: 
Sehän olisi ihan mahtavaa! Se olisi ihan mieletöntä! Se ideahan tässä juuri on kun tämä on ilmaisjakelulehti, että se vaan päätyisi jonkun käsiin, joka järkyttyisi tai ilahtuisi, ja kuulisi asioista, joista ei ole ennen kuullut. 
Kysymyksessä pohdittiin sitä, josko kyseinen julkaisu löytäisi tiensä jääkiekkoilijan käsiin. Jotenkin koko asettelu vastauksineen tuntuu stereotypiseltä. Ehkä. Kai kiekkoilijakin on homoista jotain joskus kuullut? Ehkä.

maanantai 17. toukokuuta 2010

We Rock!

But we'll sail on,
sing a song,
carry on
Cause We Rock
We Rock!
Olen kuunnellut runsaan vuorokauden aikana enemmän DIO:n musiikkia kuin vuosiin. Olen tehnyt samoin Rainbown ja Black Sabbathin kohdalla. Enemmän kuin vuosikymmeniin. En usko olevani ainoa.

Twitter kertoi meille jo sunnuntaina aamulla, että todellinen metallilegenda, Ronnie James Dio on kuollut. Aamulla Suomen aikaan tiedot olivat vielä ennen aikaisia, mutta ennustavia. Minäkin uskoin huhua, kun jopa Mick Mars postasi tiedon.

Ronnien kuolema ehdittiin jo todeta huuhaaksi, kunnes se myöhemmin konkretisoitui. Ronnie James Dion keikkailut loppuivat ennen encorea, sunnuntaina aamulla, klo 7:45, Texasin aikaan.

Ronnie James Diolla todettiin vatsassa syöpä marraskuussa 2009. Se vei jopa metallista tehdyn miehenkin näin nopeasti. Uskon, että metallimaailmaan olisi Ronniella ollut vielä paljon uuttakin annettavaa.

Samalla kun olen kuunnellut noita legendaarisia kappaleita ja katsellut videoita Tuubista, olen miettinyt, että mihin olin kadottanut kaikki nämä loistavat kappaleet. Paria niistä on toki soitettu spinningissä, mutta monta hyvää on jäänyt soittamatta. Monen biisin olisin voinut lykätä vaikka monellekin levylle. Ehkä jatkossa.

Miksi sitä aina herää tällaiseen, kun menettää jotain? Miksi vasta menetyksen jälkeen kokee menettävänsä jotain hienoa? Miksi arvostuksen nosto täytyy tapahtua tällaisen peruttamattoman tapahtuman johdosta?

Paljon kysymyksiä, ei yhtään vastausta.

Pieni mies jätti ison aukon metallikarttaan. Kaikki nämä suuret, todelliset rocktähdet alkavat väistämättä olla vanhoja. Mitä me saamme tilalle? Voiko kukaan koskaan nousta samaan asemaan kuin nämä ensimmäiset metallimiehet ovat? Tarviiko edes nousta?

Legendathan jäävät joka tapauksessa elämään. Eivät ne aikaisemminkaan ole kanssani aamupalaa nauttineet -  muuta kuin kaiuttimista...

Ronnie James Dio, YOU ROCK! Sail on...



BTW Tuli tosiaan todistettua Twitterin voima. Aiheeseen liittyviä viestejä tuli ihan tolkuton määrä. Niitä tulee yhä. Ronnie James on yhä korkealla Twitterin trendeissä. Tuli myös todistettua, että Twitteristä lukee jumalien kirjoituksia. Jos siellä jotain lukee, se joko on totta, tai tulee olemaan totta. Liittykää siis meihin lahkolaisiin ja kuunnelkaa jumalien sanomaa. Sama populismiefekti esiintyy tietysti myös Facebookissa. Muistoa kunnioittavia ryhmiäkin tipahtelee eetteriin. Metallihenkisiä ihmisiä kaivautuu esiin jopa yllättävistäkin koloista. Eikä siinä ole mitään vikaa...

tiistai 11. toukokuuta 2010

Pienet kirjat rokkaa

Minulta kysyttiin jokin aika sitten, kirjoitanko tänne aina kaikista kirjoista, joita luen. En kirjoita. Ehkä arviolta neljännes yltää riman yli tänne asti. Sekin voi olla yläkantiin. Mainitsen sellaiset opukset, jotka ansaitsevat maininnan, joko hyvässä tai pahassa.

Viimeisin kirja oli John C. Maxwell'n How Successful People Think. Pieni kirja. A6 kokoinen ja jotain 120 sivua. Nopeasti luettavissa, mutta täynnä asiaa. Tuosta kirjasta tulen poimimaan tänne monta juttua. Johtamisen oppimisprojektiini vielä enemmän.

Pienet kirjat rokkaa. Ostan niitä aika paljon, enkä yleensä koskaan pety. Asiat ovat tiivistettyjä ja todella helppolukuisia. Monesta pienestä kirjasta saan huomattavasti enemmän irti kuin monisatasivuisista tiiliskivistä. Syvällisempääkin pohdintaa on välillä mukava lukea, mutta pienet kirjat saavat ajatuksen juoksemaan.

Ei koskaan kannata aliarvioida kirjaa kokonsa perusteella. Edellä mainittu kirja alkaa seuraavasti:
Hyviä ajattelijoita tarvitaan aina. Henkilölle, joka tietää miten, löytyy aina töitä. Henkilö, joka tietää miksi, on aina tuon henkilön pomo. Hyvät ajattelijat ratkaisevat ongelmia, heiltä ei koskaan lopu ideat, joilla organisaatiota voidaan parantaa ja he säilyttävät aina toivon paremmasta tulevaisuudesta.
Yritän kehittyä hyväksi ajattelijaksi. Sen voi oppia ja siihen palataan myöhemmin.

Tällä hetkellä on menossa elämäni ensimmäinen äänikirja, Seth Godin; The Dip. Sitä kuuntelin jo koneessa, kun tulimme reissusta. Sekin on godinmaisesti selkeä, lyhyt ja ytimekäs. Ei kierrellä, vaan pyöritään asian ytimessä koko ajan.

Äänikirja on hieno keksintö. Tulen varmasti ostamaan niitä iTunesista vielä paljon. Sopivat hyvin tilanteisiin, joissa ei oikein jaksa lukea, mutta ei myöskään nukuta. Rentouttavaa kuunnella, kun joku lukee kirjaa rauhallisella äänellä. Mainitun kirjan kesto on 93 minuuttia. Blue Ocean Strategyn kuuntelee kahdeksassa tunnissa. Työpäivän projekti. Ei paha.

Samoin tulen ostamaan jatkossa e-kirjoja, koska hommasin iPadin. Nyt odottelen vain sitä Elisan micro-simiä. Laitoin viime viikolla Elisalle viestiä, että se operaattori, joka ensimmäisenä tuo markkinoille micro-simin, tai edes kertoo sen tulevan lähiaikoina, saa meidät kaikki iPadeillä selaavat asiakkaakseen. No nyt se tiedotettiin.

Kindleä ajattelin ensin, mutta onneksi odotin iPadiin asti. Veikeä lelu. Kaksi kirjaa ehdin jo tilaamaan iPadiinkin. Tuollainen lukulaite sopii esimerkiksi tuuliseen ympäristöön, kun perinteisen kirjan sivut muuten heiluisivat ärsyttävästi tuulessa. Loistava laite esimerkiksi aurinkotuoliin, näin kesää odotellessa.

Vaikka jonossa on tällä hetkellä kymmenkunta kirjaa, otan myös kirjaehdotuksia vastaan, joten niitä voit heitellä kommentteihin. Kiitos niistä jo etukäteen.

[ Aiheeseen liittyen: Kirjat ]

BTW Maggie.fi julkaisi tänään aika hyvän kaavion, miten blogin kommentteihin tulee suhtautua. Tiedostamattani olen noudattanut aika pitkälle samaa kaavaa. Nyt jouduin ottamaan blogin kommenttien valvonnan käyttöön, kun joku on aloittanut spammaamisen teksteihin. Uudet tekstit ovat vielä vapaasti kommentoitavissa, koska spammit yleensä kohdistuvat vanhoihin teksteihin. Toivottavasti spammit jäävät vanhoihin teksteihin, jotta valvontaa ei tarvitse ottaa käyttöön uusiinkin teksteihin.

torstai 6. toukokuuta 2010

Sain sakkoja

Olen kalastanut. Olen ravustanut. En ole koskaan metsästänyt. Silti sain sakkoja metsästyslain säännösten rikkomisesta.

Metsästyslaki 53§:
Tahallaan/huolimattomuudesta tehty koiran irrallaan pitäminen toisen alueella ilman maanomistajan/metsästysoikeuden haltijan lupaa.
Juttu alkoi kun en suostunut naapurimme vaatimuksesta kaivamaan ojaa tonttimme reunaan, vaan teetin viime keväänä kuvat tontin reunaan asennettavasta kourusta, jonka tehtävä on estää mahdollisien pintavesien valuminen naapurin tontille. Rakennusvalvonnalle kouru kelpasi. Ei tarvitse kaivaa ojaa.

Sain naapuriltamme viereisen lapun, jossa lainataan järjestyslakia ja tiedon, että jos ei tule ojaa, hän alkaa valittamaan vapaana pihalla olevasta koirastamme. Koko tonttimme ei ole aidattu, koska se ei ole ollut tarpeen. Mikäli koirallamme olisi tapana seikkailla missä sattuu, olisimme tietysti aidanneet koko pihan. Kuka tahansa olisi jo pelkästään koiran turvallisuuden vuoksi.

En kaivanut ojaa, vaan teetin kourun, joten naapuri soitti syyskuussa poliisille, että koiramme juoksentelee heidän pihallaan. Kerroin poliisille, että ei juokse ja kerroin myös, miksi naapuri valittaa.

Sen jälkeen alkoivat salamavalot vilkkumaan naapurissa. Naapurillamme on meistä ja koirastamme viime syksyltä enemmän kuvia kuin meillä tulee koskaan olemaan. Olivat kertoneet poliisillekin ottaneensa meistä kuvia. Aina, kun olimme koiran kanssa ulkona, meitä kuvattiin. Jos koira oli hetkenkin yksin pihalla, sitä kuvattiin. Saimme tuntumaa, millaista olisi olla paparazien kohteena.

Joillakin on työssä käymisen sijaan aikaa kytätä naapureitaan aamusta iltaan, kamera valmiina kädessä. Harrastuksensa kullakin.

Naapurimme ilmoitti toistamiseen poliisille, että koiraamme pidetään yhä vapaana. Nyt hänellä on niitä kuviakin. Kerroin jälleen poliisille, että koiramme on vapaana pihallamme. Se ei kuitenkaan vieläkään mene naapurin puolelle. Siitä naapurillamme ei ole kuvia ja voin todentaa sen myös meidän valvontakameroista tarvittaessa. Olimme asuneet jo puolitoista vuotta naapureina, eikä aikaisemminkaan ole ollut tuon suhteen ongelmia. Koiramme ei mene rajalla olevan kuusiaidan läpi tai yli. Asia oli selvä.

Valvontakamerat jouduimme asentamaan, koska pihallamme tapahtui jatkuvasti pieniä tihutöitä. Kamerat olivat hyvä ostos, koska tihutyöt loppuivat välittömästi. Suosittelen kameroita kaikille, joilla on jotain vaikeuksia naapuriensa kanssa.

Talvi meni ilman naapurin kontaktia. Hän ei voinut valittaa asiasta, koska koiran jäljet näkyvät lumessa. Sattumalta otin pihasta kuvia talvella. Kuten huomaatte, niistä näkyy, kuinka koira ei käy lähelläkään naapurin tonttia. Pihalla näkyy ainoastaan polku, josta koiran kanssa käydään metsässä kävelyllä. Tonttimme raja on aivan kuvan vasemmassa reunassa

Välittömästi lumien sulattua naapurimme, Sund Manu Mikael, oli jälleen valittanut poliisille seuraavan tutkintailmoituksen selostuksen mukaan:
Hurmeen berninpaimenkoiraa pidetään edelleen vapaana valvomatta Hurmeen pihalla, josta koira välillä käy puistoalueella ja naapurin, Manu Sund ja Sarah Peltola, pihalla.

Samasta asiasta on 25.9.2009 laadittu ilmoitus. Tuolloin on oltu yhteydessä Hurmeeseen ja ohjeistettu koiran omistajan velvollisuuksista koiran kiinnipitämisessä. Hurme on kertonut ettei koira ole käynyt naapurin puolella.

Samassa ilmoituksessa mainitaan. että Sarah Peltola on käynyt uudelleen poliisiasemalla ja ilmoittanut, että naapurin koira käy edelleen valvomatta puistoalueella ja oikaisee heidän pihansa läpi. Poliisi on jälleen ollut yhteydessä Hurmeeseen, joka on luvannut pitää koiransa niin, ettei se enää pääse naapurin puolelle.

13.4.2010 Manu Sund kertoo asianomistajakuulustelussa, että Hurmeen koiraa pidetään edelleen vapaana päivittäin Hurmeen omalla pihalla, josta koira välillä käy puistoalueella ja tulee heidän pihalleen. Viimeksi Sund oli nähnyt Hurmeen koiran Sundin ja Peltolan pihalla 8.4.2010 klo 10:15 aikaan.
Olisi naapuri edes valinnut sellaisen ajankohdan kun olimme kotona. Olimme tuohon aikaan tuona päivänä jo töissä. Valvontakamerastamme näkyy, kun lähdemme autolla pihastamme klo 9.10 ja työpaikan kulkulokista näkyy, että olemme saapuneet töihin 9.35. Ehkä Murre ajoi takaisin kotiin tietämättämme.

Poliisi oli kirjoittanut rangaistusvaatimuksen ilman mitään kuulemista tai tutkimista, uskoen naapurin ilmoitusta. Rangaistusvaatimusilmoitus odotti postilaatikossa, kun tulimme reissusta. Voin toki kieltää ja valittaa sakosta, mutta valittamiseen ja sitä seuraavaan oikeudenkäyntiin menee paljon enemmän aikaa kuin sakon tienaamiseen. Rahan voi aina tienata takaisin, mutta menetettyä aikaa ja vaivaa en saa koskaan takaisin.

Ostimme eilen aitatarvikkeita ja väsään viikonloppuna aitaa. Tuo tuskin lopettaa naapurin valitusta, mutta kelpaa poliisille. Sen varmistin. Nyt jatketaan eloa pahana rikollisena.

[ Aiheeseen liittyen: Mitä voisimme oppia koiralta? / Miksi? ]

BTW Voisin myös valittaa monesta asiasta, jos haluaisin olla idiootti. Voisin valittaa siitä, että kyseinen naapuri on tonttikarttojen mukaan venyttänyt tonttiaan istutuksillaan ja puutarhakoristeillaan monta metriä kunnan puolelle. Taitavat salaojatkin olla kunnan puolella. Olisin voinut valittaa laittomasta uhkauksesta, kun naapurin isäntä uhkasi tulla lyömään koiraamme kirveellä päähän. Olisin voinut valittaa, kun naapuri puhalsi lehtipuhaltimellaan lehdet tontiltaan meidän tontille. Tai kun hän kasaa lumia meidän tontille. Olisin voinut valittaa tihutöistä ja postilaatikkoon laitetuista roskista. En kuitenkaan viitsi tuhlata viranomaisten aikaa. Heillä on varmasti tärkeämpääkin tekemistä. Ainakin minun mielestäni.