Alennus on kallista

Käytiin taas konsultaatiossa keskustelua alennuksista. Yrittäjä kysyi, miksi olen niin paljon alennuksia vastaan, erityisesti näin vuoden alussa. Olen vastannut tähän monasti täälläkin, mutta tein asiakkaalle konkreettisen, yksinkertaisen Excel-taulukon, jolla pystyy leikkimään. Uskon vahvasti lukuihin, koska ne eivät valehtele, jos niitä ei laita tarkoituksella valehtelemaan.

Unohdetaan nyt kaikki sellainen data, jossa osoitetaan että mitä isommalla alennuksella asiakas saadaan sisään, sitä lyhyempi keskimääräinen asiakassuhde on. Oletetaan, että kaikki asiakassuhteet ovat 12 kk mittaisia, riippumatta alennuksen suuruudesta. Jotta pystytään laskemaan alennuksen järkevyys, tarvitaan kaksi tietoa; kuinka usein asiakas keskimäärin käyttää palvelua ja mitä tämä yksi käyttökerta maksaa yritykselle.

Yhden käynnin kustannuksen saa laskemalla esimerkiksi yrityksen kulut yhteen ja jakaa sen kävijöiden määrällä. Voidaan myös laskea pelkkä toimitilakustannus per käynti, eli laskea kaikki toimitilakulut yhteen, vaikka vuoden ajalta ja jakaa se vuoden kävijämäärällä. Aika usein tuo luku pyöriin viiden euron nurkilla. Oletetaan sen nyt ensin olevan kolme euroa. Yksi asiakaskäynti kustantaa siis palvelun tarjoajalle kolme euroa.

Ensimmäinen taulukon sarake laskee vuosituoton, jos asiakas käy treenaamassa kolme kertaa viikossa, toinen sarake jos kaksi kertaa ja viimeinen jos kerran viikossa. Alimmainen lokero kertoo vuosituoton mainitulla kauppamäärällä. Matematiikka on välillä raadollista.

Taulukosta voi nähdä, että mikäli asiakkaasi käyvät keskimäärin kolme kertaa viikossa treenaamassa, niin jos annat 2 kk ilmaiseksi ja myyt sen vuoksi 100 asiakkuutta, tekisit enemmän tuottoa 30 kaupalla, jos et antaisi alennusta. Jos asiakkaasi käyvät keskimäärin kerran viikossa, tilanne muuttuu. mutta silloinkin pitää myydä 10 kauppaa enemmän, saadakseen saman tuoton kuin 30 asiakkaalla ilman alennusta.

Hulluksi kuvio menee, jos asiakkaan kertakäynnistä tulee viisi euroa kulua yritykselle.

Huomioi vielä, että edellisissä taulukoissa kuukausihinta on 50 euroa. Mitä jos tiputetaan se 30 euroon, mutta pidetään kulu kolmessa eurossa.

Mitä tapahtuu, jos asiakassuhteet kestävät jokaisessa tapauksessa 24 kk, kuukausihinnan ollessa 50 euroa ja kertakäynnin kulun 3 euroa?

Ymmärrätte varmaan yskän, miksi nikottelen alennusten kanssa, erityisesti meidän alan parhaaseen myyntiaikaan, jolloin asiakkaatkin ovat aktiivisimmillaan. Totta, on pari muutakin muuttujaa, mutta yksinkertaistaen se on noin. Muu selittely on vain mustan maalaamista valkoiseksi, sitä itselleen valehtelua, esimerkiksi siten, että lisäasiakkaathan ovat vain pelkkää tuottoa, kun suurimmat kuluthan eivät kasva. Totta, mutta silti jokainen asiakaskäynti maksaa, ihan jokainen. Kukaan ei käy kuntosalissa kuluttamatta sen resursseja. Tajuat tuon, kun leikit asiakasmäärän muutoksella, kun lasket yhden käyntikerran kustannusta. Paljonko se muuttuu, jos asiakasmääräsi kasvaa vaikka 10%? Matematiikka on raadollista - taas.

Ole tarkkana, kun mietit alennuskampanjoita ja selvitä nyt ainakin nuo kaksi merkittävää muuttujaa, eli käynnin kustannus sekä asiakkaiden käyntitiheys, niin pystyt analysoimaan paremmin, onko järkevämpää myydä 30 asiakkuutta normaalilla hinnalla vai 100 jollakin alennuksella.

P.S. Tästä pääset itse leikkimään taulukolla.

Tee asiakkaita, älä myyntiä

Koronakesän tarjous

Olen ollut aina sitä mieltä, että Kympin kesä on paras kesäkampanja kuntokeskukselle, jos kesälle jotain kampanjaa pohtii. Kirjoitin siitä jo vuonna 2010. Kesä on otollista aikaa myydä asiakkuuksia tavalla, jossa asiakas maksaa kesästä jonkin nimellisen korvauksen ja varsinainen sopimusasiakkuus alkaa esimerkiksi elokuussa. En tiedä parempaa kampanjaa kesälle. Kerro, jos sinä tiedät.

Vaikka Kympin kesä on paras kesätarjous ikinä, se ei ole sitä tänä kesänä. Saattaa olla, että olet selviytynyt nyt näistä koronakuukausista ja toiminta pyörii rampaisena tai harkitset ovien avaamista taas, mutta ongelma ei ole ollut nämä kuluneet kuukaudet vaan tulevat, miten selviät niistä.

Sinulla on saattanut olla puskureita, voi olla että vuokranantajakin on tullut vuokrissa vastaan, ehkä henkilökuntakin on hengannut kotona, kulut ovat olleet siis maksimaalisessa minimissä. Siksi puskurit tai kassavirta ovat auttaneet sinua selviytymään. Mutta se kiva loppuu ja mahdollisesti osa, ehkä 10-30 % asiakkaistasi ovat lopettaneet, joka siis tarkoittaa vastaavaa vajetta nykyiseen ja tulevaan kassavirtaan. Kestääkö nykyinen kassavirtasi kulujen normaalisoitumisen, kun toimintosi käynnistyvät taas? 

Ikävä kyllä, tämän hetken kassavirtasi tulee olemaan normaali kassavirtasi aika pitkään. On utopistista kuvitella, että saisit paikattua tuon asiakaskatosi kesän tai edes vielä syksyn aikana. En väitä sitä mahdottomaksi, mutta paljon joudut tekemään asioita uudella tavalla, jos siinä aiot onnistua. Joka tapauksessa ottaa kuukausia paikata kassavirta kattamaan normaalit kulusi, joten nyt olisi tavattoman tyhmää myydä mitään isolla alennuksella. Vuonna 2011 pohdittu Alennusta tarjouksessa toimii hyvin tähänkin hetkeen.

Kaikella todennäköisyydellä kassasi huutaa rahaa tällä hetkellä. Nyt ei ole se hetki, jolloin myydään alennuksella. Ensinnäkin kuntoilemaan tulevat nyt ne, joilla kuntoilun tarve on korkealla elämän prioriteeteissa. Hinnalla ei ole juurikaan merkitystä, mutta sillä on, mitä sillä saa. Nämä kuluttajat eivät hirveästi piittaa tarjouksista. He maksavat sen, mitä nyt pitää maksaa, kunhan saavat kuntoilutarpeensa tyydytettyä. Nyt ei tule tarjouksen perässä juoksevia heräteostosliikkujia ovista, heillä on nyt kaikki tekosyyt olemassa, joilla välttää kuntoilu ja he käyttävät ne. 

Samankaltaiset ihmiset joille kuntoilu on korkealla omassa arvomaailmassa, ovat nytkin jatkaneet kuntosalimaksujen maksamista, vaikka eivät olisi käyttäneet palvelujasi, joten mieti miltä heistä nyt tuntuu, kun ovat koronakuukaudet maksaneet sinulle täyttä hintaa, mahdollisesti vielä jonkin tukiasiakkuuden kaupan päälle ja nyt annat uusille asiakkaille kesän ilmaiseksi. Älä toimi niin! 

Älä pissaa nyt omiin muroihisi vaan usko siihen, että kuntoilu on se, jota ihmiset nyt kaipaavat, eivät alennuksia. Jokainen asiakas tietää, että jokainen euro on tällä hetkellä tärkeä jokaiselle palvelualan yrittäjälle. Älä osoita sitä muuksi, antamalla palvelujasi pilkkahintaan.

Mitä sinun pitää tehdä nyt, on miettiä ja laskea paljonko kassavirtasi antaa mahdollisuutta käynnistää toimintaasi sekä erityisesti sinun tulee tehdä myyntiin liittyvä suunnitelma, mikä kassavirtasi tulee olemaan seuraavat kuukaudet ja mitä se vaatii, että asiakasmäärä ja kassavirta lähtisi jälleen nousuun. Jos tarvitset tuossa apua, älä epäröi olla yhteydessä. Tämä on nyt tärkeintä, mitä voit tehdä, tilanteesi pelastamiseksi. Koronatilanne ei suinkaan ole ohi etkä ole päässyt säikähdyksellä, vaan nyt vasta ne ongelmat alkavat, jos ovat alkaakseen. Pidä nyt huoli, etteivät ala.

Nykyinen on uusi normaali - vielä pitkään

Rahaa ei revitä seinästä

Empiirisen tutkimukseni, lukuisten liikunta-alan yrittäjien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta olen yllättynyt siitä, kuinka moni kuvittelee, että valtio vain lapioisi rahaa nyt yrityksille, jotta ne voisivat maksaa laskujaan. Ei lapioi, ei nyt eikä tuskin tulevaisuudessakaan! Vain sinä voit pelastaa yrityksesi.

Tästä Suomen Yrittäjien selkeästä yhteenvedosta näet, mitkä ovat sinun ja yrityksesi mahdollisuudet saada mitään hallituksen kertomaa tukea yrittäjille. Suomen Yrittäjät ry on keränyt hyvän koronainfopaketin yrittäjille.

Ensimmäisenä pitää huomioida, että yrityksen pitää olla elinkelpoinen, eli et voi saada rahoja vanhojen laskujen maksuun. Yritykselläsi ei saa olla esimerkiksi verovelkaa, sen on pitänyt tehdä voitollista tulosta ja näin ollen myös yrityksen oma pääoma pitää olla kunnossa. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, olet täysin omillasi, ilman mitään tukimahdollisuutta.

Jos nyt kuitenkin kaikki kohdat ovat kunnossa ja haaveilet jostakin tuesta, sitä pitää hakea johonkin uudistumis- ja kehittämishankkeeseen, jolla aiot nyt korvata koronatilanteesta johtuvaa liikevaihdon menetystä. Saat siis tukea toimintasi uudelleenjärjestelyyn, et pelkästään erääntyvien laskujen maksuun. Sinun pitää pystyä osoittamaan yrityksesi sopeutumis- ja muuttumisvalmius tässä tilanteessa ja mitä se kustantaa. Mikäli tällaista hanketta et pysty osoittamaan hakemuksessasi, se kaikella todennäköisyydellä hylätään, ikävä kyllä.

Saattaa olla, että lainoitus on ainoa vaihtoehtosi. Siinäkin pätevät edellä mainitut yrityksen elinkelpoisuusedellytykset. Tai vaihtoehtoisesti joudut panttamaan omaisuuttasi mahdollisesti jopa lainan summan verran. Finnveran takaamanakin joutunet itse rahoittamaan vähintään 20 % uudistumishankkeen lainoituksesta. Ole erityisen varovainen ja analyyttinen tässä vaihtoehdossa. Älä usko unelmiin ja lottovoittoon, vaan ole realisti.

Yksinyrittäjille on suunnitelmissa turvaverkko, jossa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella henkilöllä olisi oikeus työttömyysetuuteen ja jossa päätoimisesti työllistyneen yrittäjän työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi yritystoiminnan lopettamista. Tämä on kuitenkin vasta vireillä.

Muista, että myös maksuaika - on se sitten vuokraan, laiteliisareihin tai mihin tahansa - on myös rahoitusta, siis lainaa, joka pitää maksaa takaisin. Ja sinun tulee maksaa se takaisin kasvavalla liikevaihdolla. Tarvitset siis enemmän asiakkaita koronatilanteen jälkeen, mitä sinulla oli sen alkaessa, jotta pystyt maksamaan esimerkiksi vuokrarästit, jotka aiheutuvat tältä ajalta. Laske tarkasti, onko sinulla oikeasti varaa ja mahdollisuus pitää yrityksesi hengissä. Joskus voi olla järkevintä uskoa numeroita, ihan oma mielenrauhan vuoksi.

Ensi viikon keskiviikkona, 8.4. pidän Trainer4You:n kanssa webinaarin aiheesta Miten pelastan liiketoimintani. Katso myös muut tilanteeseen liittyvät webinaarit ja varaa paikkasi heti tästä.

Numerot eivät valehtele,

mutta saat ne valehtelemaan

Kylmä arvio

Olen käynyt lähipäivien aikana lukemattoman monta keskustelua liikunta-alan yrittäjien kanssa, puhelimessa, kasvotusten ja kaikilla viestimillä. Vaikka kyse onkin ollut paljolti vertaistuesta, neuvojen antamisesta ja saamisesta, sieltä keskustelusta kumpuaa järjetön huoli. Alalla yli 20 vuotta toimineena, nyt kolme vuotta konsultoineena, yritysten lukuja ja tilanteita seuranneena ja selvittäneenä teen erittäin kylmän arvion:

Puolet liikunta-alan toimijoista eivät tule selviämään koronan vaikutuksista.

Ihan turha sanoa, että olen negatiivinen ja maalailen piruja seinälle. En ole. Olen erittäin positiivinen ja itse asiassa ihan hemmetin innostunut. Aloin tänään innostua toden teolla. On hieno nähdä uutta innovatiivisuutta. Ihminen ja yrittäjä keksi kaikenlaista, kun on oikeasti paha paikka. Nyt se positiivisuus näkyy - niissä joilla on edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä.

Pari yrittäjää uskovat, että valtio pelastaa heidät. Ei pelasta. Ensinnäkin yrityksen pitää olla elinkelpoinen joka tapauksessa, jotta sitä joku lisärahoittaisi. Näin ei ole, vaan iso osa liikunta-alan yrityksistä pysyvät hädin tuskin hengissä ja sekin vain kun yrittäjä kitkuttelee lähes palkatta. Lisärahoitusta ei saa ilman että yrittäjän pitää pantata omaisuutensa ja vähän muidenkin, jos ei ole vielä pantannut. Mikko Mustala on esimerkiksi päivän Iltalehden artikelissa täysin oikeassa kutsuessaan hallituksen tukia ”pelleilyksi”. Niistä tuista ei ole avuksi meidän alalle. Tämän alan yrittäjien tulee itse keksiä ratkaisut. Artikkeli kannattaa lukea, sillä siinä on paljon asiaa.

Miksi sitten noinkin raju arvio? No se perustuu ensimmäiseksi tuohon, että ei ole niitä puskureita. Ensimmäiset tippuvat siinä. Vuokranantajat ovat isossa roolissa tässä pelissä, kenellä on rahkeita auttaa vuokralaisiaan, kun omatkin kulut on maksettavana. Benito Casagranden tapaisia vuokranantajia, joka ei peri nyt ravintoloilta vuokraa, on kuitenkin aika harvassa. 

Toinen syy tulee itse asiassa toisessa aallossa. Jos ja kun tilanne rauhoittuu, tippuu vielä lisää toimijoita ja ne ovat niitä, jotka ovat löytäneet lisärahoitusta ja ehkä jopa saaneet vuokraan huojennusta tai maksuaikaa, ehkä jopa leasingmaksuja on järjestelty, mutta nuokin velat tulee maksaa. Kaikki koronan aikana tulleet tappiot pitää kuitata. Kuittaaminen onnistuu vain ja ainoastaan sillä, että koronan jälkeen asiakasmäärän on noustava olennaisesti siitä, mitä se oli ennen koronaa. Liikevaihtoa tarvitaan lisää, jotta selvitään kasvaneista kustannuksista ja tappioista. Se tuskin tapahtuu, ainakaan nopeasti, vaikka nallekarkit nyt jaetaankin kokonaan uudelleen.

Miksi nyt kirjoitan tätä, tässä tilanteessa, kun joku kokee tämän pirujen maalaamisena? No siksi, kun pitää olla nyt rohkeutta myös myöntää, että ei tule selviämään ja malttaa olla panttaamatta omaisuuttaan, jos sitä on vielä jäljellä. Se on suurin syy. Toinen on se, että nyt selviävät ne jotka ovat kaikkien asioiden hoidossa proaktiivisia ja jotka osaavat innovoida, keksiä uusia tulonlähteitä, joilla pidetään edes jonkinlaista kassavirtaa yllä, joka edes kattaisi koronan aikaiset kulut, joita tietysti tulee tarkastella isolla luupilla.

Me selvitään tästä, jollakin tavalla. Ja ne jotka oikeasti selviävät, vahvistuvat ja ovat oppineet tolkuttoman paljon uutta, alasta ja asiakaskäyttäytymisestä sekä uskalluksesta uudistua, katsoa asioita laatikon ulkopuolelta. Siihen minä kannustan ja tänäänkin on mennyt kylmiä väreitä, kun on nähnyt ihmisten luovuutta ja intoa tehdä uutta. Sen sijaan, että kärvistelisin, nautin - siitä että saan olla mukana näin hiton isossa asiassa, joka tulee muuttamaan kertaheitolla liikuntabisnestä. Vaikka sitä tunteekin olevansa koskessa, kanootissa, ilman melaa ja tietää putouksen lähestyvä, niin silti siitä matkasta voi nauttia. Aion seistä sillä kanootilla, kun se syöksyy putoukseen ja nousta putouksen alta, kastuneena, mutta sanoen:

What a Ride!

Lisäys: Tutustu Business Finlandin tukihakuun, josko saisit siitä mitään apua

Kaksi tapaa, oikea ja väärä

On vain kaksi tapaa keittää kahvia, oikea ja väärä. Näyttää olevan vain kaksi tapaa hoitaa koronavirusasiaa, oikea ja väärä. Molempien ongelma on se, kun se riippuu mielipiteestä ja niitä kun tuntuu ihmiskunnalla olevan yhtä paljon kuin... no vaikka neniä.

Tuntuu ihan karmealta lukea yrittäjien skenaarioita omasta toiminnastaan. Yksi läheinen, perheellinen yrittäjä kertoi, kuinka hänen normaali kuukausilaskutuksensa on normaalisti keskimäärin 8.000 euroa ja seuraava kuukausi lasketaan parissa sadassa eurossa. Mistä rahat kuluihin ja edes ruokaan lapsille? Ei niitä puskureita vaan ole, joista juuri kirjoitin. Näitä tarinoita on nyt vaikka kuinka paljon.

Henri Alen on ottanut hyvin kantaa asiaan Twitterissä ja tämän päivän twiitin seurauksena nyt kirjoitan tätä. Voisimmeko myös miettiä, miten tämän yhteiskunnan rattaat voitaisiin pitää pyörimässä, sen sijaan, että mietitään vain, että suljetaanko ihan kaikki ja koska?

Minäkin painin kumppanieni kanssa koko ajan ajatuksella, että pidetäänkö meidän studiot auki vai ei. Osa liikunta-alan yrittäjistä, pienistäkin, ovat laittaneet ovensa kiinni. Osa mahdollisesti lopullisesti. Eivät vaan välttämättä osaa sitä vielä tietää. Seuraan jatkuvasti tilanteen kehittymistä, niin viranomaisten mielipiteiden kuin myös asiakkaidemme mielipiteiden suhteen. Seuraan ja kysyn, mitä kukin on mieltä. Ainakin tähän asti tilanne näyttäisi siltä, että voidaan jatkaa toimintaamme, tekemillämme muutoksilla hygienian ja palvelujen suhteen.

Olemme esimerkiksi puolittaneet asiakaspaikkojemme määrän, lisänneet pintojen desinfioimista jo päivästä yksi, myös tuntiemme välissä, asiakkaat saavat henkilökohtaisen, pesuaineella kostutetun pyyhkeen mennessään tunnille, jolla voivat pyyhkiä käyttämänsä välineet ennen ja jälkeen käytön sekä tietysti muutenkin palveluumme kuuluvan, viilennetyn pyyhkeen tunnin jälkeen, jolla pyyhkiä ihoa tunnin jälkeen. Ei se silti tarkoita, etteikö jonkun mielestä pitäisi kaikki - siis ihan kaikki - palvelut sulkea ja lukita vielä kaikkien kotiovet. Mielipiteitä on, myös viranomaisilla.

Mitä esimerkiksi liikunta-alan yrittäjä voi nyt tehdä, jo ennen kuin päättää sulkea ovensa?

• Ensiksi tietysti pitää huolehtia henkilökunnasta, tiloista ja asiakkaista, kaikin mahdollisin keinoin, joita nyt ei kannata tässä listata, kun ovat listattuna joka puolella. Ihmisten terveys ja turvallisuus edellä pitää mennä, omien näkemysten ja tilannetajun mukaisesti.
• Kukaan ei tule millään tavalla sairaana töihin tai asiakkaaksi. Ehdoton sääntö.
• Työntekijöiden lomautus. Tämä on iso päätös, koska sillä on merkitystä myös työntekijöiden talouteen, josta ainakin minä kannan huolta. Sovi tämäkin asia yhdessä työntekijöiden kanssa. Moni yrittäjä - minäkin - tuskailee joka kuukausi, että riittääkö yrityksen kassavarat palkkoihin, saati nyt tässä tilanteessa, myyntien laskiessa, joten lomauttamispäätöksen joutunee moni tekemään. Tässäkin ollee kuitenkin kahden viikon palkkavastuu työnantajalla. Myös yt-neuvottelut tulee kysymykseen, mikäli työntekijöitä on yli 20. Lue Suomen Yrittäjien info aiheesta.
• Ostopalveluna ostettavat ryhmäliikunta- ja valmennuspalvelut, mitä näiden tuottajille, usein yksittäisiä yrittäjiä, perheellisiäkin, miten niiden kanssa toimitaan, kun eivät saa rahaa mistään, ovien sulkemisen jälkeen?
• Neuvotella jo nyt vuokranantajan kanssa, löytyykö sieltä joustavuutta, jos pitää sulkea ovet tai myynti nyt laskee olennaisesti. Ei ole välttämättä helppo neuvottelu saada vuokranantaja alentamaan omia tulojaan, koska kiinteistöstä on väistämättä myös kuluja.
• Neuvotella laite- ja muiden rahoittajien kanssa mahdollisista maksuaikataulujen muutoksista, ovatko he valmiita osallistumaan sinun toimentulosi turvaamiseen, leikkaamalla tulojaan.
• Ottaa yhteyttä kaikkiin, joiden kanssa on palvelusopimus, esimerkiksi vaikka siivousyritys. Mitä tehdään, laitetaanko sopimus määräämättömäksi ajaksi tauolle ja tämä palveluyritys osallistuu sinun talkoisiin, tinkimällä ansioistaan.
• Verottaja on nykyään ja varsinkin nyt, varsin joustava, mutta veroillekin on sovittava ajoissa maksuaikaa. Tee se nyt heti, jos näyttää siltä, että tulee vaikeuksia.
• Katso yritysvakuutuksesi keskeytysturva ja ole yhteydessä vakuutusyhtiöön ja kysy, miten vakuutuksesi käyttäytyy tässä tilanteessa.
• Pystytkö myymään palvelujasi ennakkoon, sillä aikaa kun ovet ovat kiinni? Tee siitä suunnitelma nyt heti.

Kun olet neuvotellut ja miettinyt nuo kuntoon, voit taas ottaa oman moraalikäsityksen vaakakuppiin. Tässä on helppo kysyä itseltään, että mikä on vastuullista toimintaa ja mikä ei? Jos yritystoimintasi lakkaa, ovien sulkemisen vuoksi, mitä tapahtuu? Mitä siitä seuraa sinulle ja läheisillesi? Entä kaikille edellä mainituille yrityksille, yrittäjille ja ihmisille - työntekijöillesikin - jos heidän tulonsa loppuvat sinun toimintasi osalta? Mitkä ovat kaikki välilliset vaikutukset? Pystytkö itse kantamaan oman taloudellisen riskin, mikäli ovet eivät avaudu enää koskaan tai et tokene tilanteesta, vaikka ovet vielä avautuisivat? Missä menee vastuu ovien sulkemisen seurauksista, kuka niiden seurausten vastuun kantaa? Joku muu kuin yrittäjäkö?

Paljon merkittäviä asioita pohdittavaksi. Välillä sitä toivoo, että ei tarvitsisi pohtia tällaisia, että voisi vain räksyttää, hyvesignaloida ja moralisoida muiden tekemisiä ja sitten itse kuitenkin tapella vessapapereista, tappituntumassa, täydessä supermarketissa. 

Joka tapauksessa, jos sinulla suinkin on mahdollisuus, tue nyt pienyrittäjiä ja osta heiltä palveluja - vaikka ennakkoon - koska tämä yhteiskunta tarvitsee meitä jatkossakin.

Älä usko kaikkea, mitä mietit

P.S. Kuulun itse erittäin vahvasti riskiryhmään, jolle tartunta voi todellakin olla kohtalokas.

Nyt mitataan puskureita

ÄLKÄÄ HYVÄT IHMISET MENKÖ SAIRAANA TREENAAMAAN!

Tuon pitää olla kaikille itsestään selvää ilman koronaakin, mutta kun ei tunnu olevan. Elixia Tapiola ilmoitti tänään, että kuntokeskus on suljettu toistaiseksi, koska keskuksessa on ollut koronaviruksen saanut henkilö. [Edit klo 10.40: Juuri tulleen tiedon mukaan kaikki Elixiat sulkevat ovensa kahdeksi viikoksi.]

Kirjoitin syksyllä 2018 Isoista puskureista, kuinka kuntosaleilla sellaisia harvoin on - siis talousmielessä. Nyt näitä puskureita tullaan mittamaan, myös kuntokeskusalalla. Isojakin yrityksiä kaatuu tai ainakin heiluu, lentoyhtiöt etunenässä. Norjan valtio tullee Norwegianin apuun, koska siellä kassassa ei ole tiettävästi latin latia, selviytymään tästä tilanteesta. FlyBe:llä leikki loppui lyhyeen.

Mitä luulette, kuinka monella kuntokeskuksella on puskurit kunnossa? Onko sinun keskuksella? Mietitään tilanne, jossa käytännössä kaikki kuukausikulut säilyvät ennallaan, vuokra, palkat ja kaikki ne, mitkä eivät liity asiakasvirran tuottamaan, pieneen osaan kuluista ja sinulta otetaan vaikka alkuun kuukauden liikevaihto pois. Leikataan siis 8 % pois sinun vuotuisesta liikevaihdosta, ei tuotosta, vaan liikevaihdosta. Miten sinun keskukselle käy?

Salit tultaneen sulkemaan siitäkin huolimatta, että jopa iltapäivälehden haastattelema asiantuntija piti kuntokeskusta erittäin epätodennäköisenä paikkana saada tartunta, juurikin siitä syystä, että sinne ei yleensä mennä sairaana, mutta aina toki joku hölmö voi mennä. Niin ehkä nytkin. Oletetaan, että kaikki keskukset joudutaan sulkemaan yhdeksi kuukaudeksi. Mitä tapahtuu? Ei paljon auta tilannetta, että kilpailijallakin on ovet kiinni. Se ei auta sinun ostolaskujen maksussa yhtään.

Ensinnäkin iso osa kuntosaleista ajautuu väistämättä ja varsin nopeasti sellaiseen talouskurimukseen, josta on vaikea nousta - monelle mahdotonta, viitaten juurikin tuohon aiemmin kirjoittamaani puskuriasiaan. Toisekseen, meillä on varsin fanaattisia asiakkaita, joille liikkuminen on enemmän kuin elämäntapa. Syntyykö jo kuukaudessa kuntoilun sisäpiirejä, mustaa markkinaa, jotta tuota viettiä ja addiktiota saadaan tyydytettyä? Väittäisin, että tasan varmasti. Hiusten voi antaa kasvaa ja paljon muuta, mutta kuntoilu on monelle lähes päivittäinen elämäntapa. Sen vieminen ihmiseltä saattaa olla aika kivulias paikka.

Mites yksilövalmennus, personal trainerit? Entä ryhmäliikunnan ohjaamisesta kokonaan tai osittain toimeentulonsa saavat? Kaikilta kuukauden tienestit pois. Mitä heille tapahtuu? Tuskin kukaan heistä on varautunut tällaiseen tilanteeseen, harva edes on vakuuttanut itsensä sairauden varalta, turvatakseen edes osan ansioistaan, sairastuessaan. Näistä on taas otollista puhua huomenna, kohta valmistuville personal trainereille.

Entä huippu-urheilu? Tai kevyempikin kilpaurheilu? Saavatko sellaiset yksilöt nyt etua, jotka saavat hankittua jonkin paikan esimerkiksi kuntosalitreeniinsä? Elektronisessa urheilussa tämä lienee varsin normaali tilanne, kun voi muutenkin mennä pari viikkoa pelituolissa, ilman ulkoilmaa, kunhan energiajuomia on riittävästi saatavilla, jos sallitte kärjistyksen.

On päivän selvää, että liikunta-alallakin tulee olemaan erittäin isoja kärsijöitä. Keskuksien avaamisiakin lykkääntyy ja sattuneesta syystä tiedän, paljonko se maksaa, joka viikko ja kuukausi. Juuri avatut keskukset joutuvat pulaan heti etsikkoaikansa alussa. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia on vaikka kuinka paljon ja nyt näyttää pahasti siltä, että tuo tilanne tulee eteen myös Suomessa, kaikki palvelut menevät kiinni, myös kuntosalit, vaikka kuinka toivoisi muuta.

Onnellisuutta on positiivinen kassavirta

Saanko auttaa sinua?

Haluan lisää kokemusta ja laajentaa omaa osaamista. Saanko auttaa sinua vaikka vain projektiluoteisesti korjaamaan yrityksen kurssia, oli sitten kyse taloudesta, palvelun tasosta tai henkilöstön hyvinvoinnista? Saanko korjata teidän suunnan, kertoa, opettaa ja näyttää, miten se tehdään. En etsi palkkatöitä, koska tiedostan niiden riskit yrittäjille, vaan toimeksiantosuhteita, joissa on tilaajan puolesta ainoastaan yhden sekunnin irtisanomisaika. Aika riskitöntä siis - tulostakuulla.

Kehittyykö yritys ja sen tulos vai onko se paikallaan tai jopa laskusuunnassa? Kehitys päättyy, jos ei tee tai kokeile mitään uutta, vaan tekee aina sitä samaa. Tuon varmasti uusia näkökulmia ja ajatuksia sekä toimintamalleja teille, jotta te voitte kehittyä ja kääntää suunnan. En tule silittämään päätä, mutta saan minkä tahansa kurssin kääntymään positiiviseksi. Saan ihmisiä tekemään asioita, joita he eivät halua tehdä, mutta jotka ovat yritykselle elintärkeitä. Tiedätkö, mitkä ovat teidän yrityksen tärkeimmät tehtävät? Entä työntekijät? Osoitan yrityksen tärkeimmät tehtävät, jotka vaikuttavat eniten tulokseen ja onnistumiseen, oli kyse omistajasta, johtajasta tai työntekijästä. Ne minä osaan!

Tuon projektiin ja pöydälle:

• Yli 20 vuoden yrittäjäkokemuksen liikunta-alalta ja sitä edeltävän 10 vuoden kokemuksen jääkiekkovarusteiden maahantuonnista.

• Kunnon liiketoimintaa – Hyvinvoinnista bisnestä -kirjan opit.

• Kunnon 15 minuuttia –kirjan opit.

• Viiden vuoden yrityskonsultointi- sekä koulutuskokemuksen liikunta-alalta.

• Kokemuksen uusien, ennen kokemattomien  kuntokeskusalan konseptien lanseeraamisesta Suomeen.

• Neljän vuoden kokemuksen personal trainereiden ja valmennuspalveluja tarjoavien yritysten myynnin ja markkinoinnin kouluttamisesta.

• Yrittämisen riskit ja notkot sekä myös erityisesti onnistumiset kokeneen johtajan, joka ymmärtää henkilöstön olevan voimavara, missä tahansa yrityksessä ja projektissa.

• Tiedän, miten yritys nostetaan konkurssikypsästä AAA-luokkaan. Olen sen tehnyt. Tiedän, miten välttää konkurssi ja miten toimia, jos sellainen uhkaa tai on jo vireillä.

• Johtamani kuntokeskus teki valmennusmyynnissä kansainvälisestikin mitaten uskomattomia tuloksia. Tiedän, miten valmennusta ja kuntokeskusasiakkuuksia myydään, mitä niissä onnistuminen vaatii.

Minua kiinnostavat siis kaikenlaiset projektit ja tehtävät, lyhyet ja mahdollisesti myös pitkät, riippuen ajankäytön vaatimuksista, koska tällä hetkellä TRIB3 ja sovitut koulutus- ja konsultointiprojektit vievät aikaa. Hyville asioille löytyy kuitenkin aina tilaa ja tilaus, koska haluan itsekin kehittyä ja oppia uutta.

Esimerkiksi johtajien sprarraus ja kouluttaminen vaikka ajankäytön ja priorisoinnin sekä henkilöstöön liittyvien haasteiden hallitsemisessa, ovat erityisen lähellä sydäntä. Asiakaspalvelun kehittämisessä sekä tiimien rakentamisessa ja hallinnoinnissa olen vailla vertaa. Palvelu ei koskaan voi olla liian hyvää. Saan jokaisen yrityksen jäsenen ymmärtämään oman merkityksensä palvelun laatuun, joka korreloi väistämättä yrityksen tuloskykyyn.  

Voin tulla kouluttamaan henkilökuntaa, kuinka systemaattisella tekemisellä onnistutaan ja/tai voin pitää varmasti ajatuksia herättävän motivaatioluennon. Laita minulle viesti, meiliä sami.hurme[d]kunnonoy.fi tai soita 050 569 8781, niin jutellaan mahdollisuuksista, miten voin auttaa juuri teitä. Tai jos tiedät jonkun, joka voisi hyötyä osaamisestani, kerro se hänelle ja autat minua. Olen jopa harkinnut hakevani McDonald’siin, paistamaan hampurilaisia, jotta tietäisin, mitä sekin on, joten ole rohkea ehdotuksissasi. Kaikenlaiset työkalutkin pysyvät käsissä, joiden likaamista en karsasta.

Mentori on henkilö,

joka haluaa sinun onnistuvan

Mihin olemme menossa

Minulta pyydettiin tovi sitten ennustusta siitä, mihin kuntokeskusala on menossa. Ennustaminen oli kohtalaisen helppoa vielä vuosituhannen alussa, mutta nyt ennustamisesta on tullut koko ajan vaikeampaa. Kaikki vannoivat joskus wellneksen nimeen, mutta ei, crossfit tuli ja heitti koko alan sen alkupisteeseen, perinteiseen harjoitteluun. Tuo vaikutus on merkittävä, näkyen tämän hetken salimiljöössä.

Se on varmaa, että olemme menossa johonkin. Olemme menossa uuteen aikakauteen ja sitä tukevat lähipäivien lehtikirjoittelutkin, kuntokeskusalan haastavuudesta. Kirjoitin tästä syksyllä, kun pohditiin kulujen merkitystä kuntokeskusten kaatumiseen. Tämä on nähty ja nyt on uudistuksen aika, monessa mielessä. Alamme ammattimaistuu ja ymmärretään paremmin laskentataulukoiden merkitys onnistumisessa sekä myös toivottavasti osataan paremmin pyytää apua omaan liiketoimintaan.

Vuoden päähän ennustaminen on kohtuu helppoa. Tulemme näkemään monien perinteisellä mallilla toimivien keskusten katoamisen kartalta, osa konkurssin kautta, osa lopettamalla ja osa pystyy uudistumaan radikaalisti, säilyäkseen. Iso luuta lakaisee ja uusia toimijoitakin tulee markkinoille, TRIB3 etunenässä. Tulevaisuuden ennustaminen on silloin helppoa, kun tekee sitä itse.

Kolmen vuoden päähän ennustaminen on jo haastavampaa, mutta edellä mainittu trendi jatkuu. Butiikkimaisesti toimivien paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, mutta sielläkin pärjäävät parhaiten ne toimivimmat mallit. Halvat kopiot eivät menesty. Butiikkitoiminassa lähipäivinä parjattu franchisingtoiminta on omiaan tuomaan tuloksia, koska kyse on enemmän retail-bisneksestä kuin jäsenyyksien myymisestä. Kertakäyntibisnes onnistuu parhaiten valtakunnallisella markkinavolyymillä.

Viiden vuoden päähän en lähde kokeilemaan kepillä jäätä. Siitä olen täysin varma, että alamme on ihan jotain muuta, mitä se on nyt. Raja-aidat ovat kaatuneet moneen suuntaan ja menestyvät keskukset ovat kokeneet uudelleensyntymän, täysin uudenlaiseen asiakaskokemukseen keskittyen. Uskon, että aiemmin kirjoittamani Pyhä kolminaisuus toteutuu ainakin pääpiirteittäin.

Olen viime vuosina ottanut kantaa ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta.

1. Teknologiset asusteet: Viime vuoden kolmonen hyppäsi ykköseksi. Olen itse nyt käyttänyt OURA:a yli vuoden ja en ihmettele, että sormuksen myyntijono on pitkä. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vasta raapaistu kevyesti.

2. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. TRIB3 tulee nostamaan ryhmäliikunnan rimaa. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän.

3. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli viime vuonna paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3.

4. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Viiden vuoden mittarilla varmasti merkittävä kohderyhmä.

5. Body Weight Training: Kuten vuosi sitten kirjoitin, kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Tästä ei taida olla massatuotteeksi, mutta pienryhmätuotteena, hyvin tuotteistettuna voi toimia mainiosti.

6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä.

7. Yoga (ja pilates): Juuri salitreenin jälkeiseltä joogatunnilta tulleena voi peukuttaa tätä. Se fiilis, mitä näistä saa ja mitä se antaa perinteisen salitreenin vastapainoksi - se on priceless! Tämänkin voisin vielä tuotteistaa, kunhan TRIB3 saadaan rullaamaan...

8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa yhä huimaa vauhtia. MUTTA, tämäkään ei ole helppoa - yksinkertaista, mutta ei helppoa. Jos haluat oikeasti onnistua valmennuksella, tule kuuntelemaan aiheeseen liittyviä koulutuksia, joita minäkin pidän yrittäjille ja valmentajille. Osallistuminen maksaa itsensä takaisin monta kertaa. Lupaa sen. Tulevia koulutusajankohtia näet esimerkiksi täältä.

9. Toiminnallinen harjoittelu. Kuten alussa kerroin, tätä ei kukaan aikoinaan osannut ennustaa, että Pihtiputaan mummo alkaa heiluttaa kahvakuulaa eikä varsinkaan sitä, että nyt se mummo jo tempaa salilla. Tämä ei häviä vähään aikaan. On mukana vielä viiden vuoden päästäkin.

10. Liikunnan terveysvaikutukset. Ehdottomasti listalla. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat vahvemmin kuntokeskuksiin, jotka siis valitsevat tuon polun, kuten Pyhässä kolminaisuudessa kirjoitin. Liikunnan terveysvaikutukset ovat väistämättömät ja meidän alan -varsinkin nyt uudistuessamme - tulee käyttää tätä enemmän asiakashankinnassa. Hintojen polkemisen aika on nyt ohi. Älä kilpaile halpasalin kanssa, jos et pysty tarjoamaan palveluasi halvemmalla. Muista tuo!

Voimaharjoittelu on ainoa muutos listalla, viime vuoteen. Ehkä sitä ei enää erikseen tarvitse mainita, koska sitähän me pääasiassa kuitenkin tarjoamme, vaan eri muodoissa, joita yllä on lueteltu.

Mihin siis olemme menossa? Hyvään suuntaan, uskon. Alan muuttuessa ammattimaisemmaksi, siitä ei voi kuin seurata hyvää. Uskon, että esimerkiksi tarjoamalleni konsultointipalvelulle tulee merkittävä kysyntäpiikki jo tänä vuonna. Huomaan sen pelkästään yhteydenottojen määrän merkittävästä lisääntymisestä.

Hienoa, että ihmiset uskaltavat pyytää apua. Pyytäkää sitä varsinkin silloin, jos olette aikeissa tulla mukaan tälle hienolle alalle. On tämä kivaakin, mutta se on vasta seuraus siitä, että osaat liiketoiminnan luvut. Kerron taas, että voit ihan ilmaiseksi lähettää minulle liiketoimintasuunnitelmasi kommentoitavaksi, sami.hurme@kunnonoy.fi ja minä katson sen läpi kahvikupillisen ääressä - ihan ilmaiseksi.

Supliikisti Suplassa

Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi Joni Jaakkolan isännöimään Supla podcastiin, jossa puhuttiin kuntokeskusalan ja personal trainingin sudenkuopista. Podcastin pääset kuuntelemaan tästä, 30 päivän ajan, siis 18.10.2018 asti. Oli kiva tehdä taas jotain uutta.

Siitä on aikaa, kun kävin Optimal Performance Centerissä kahvilla, juttelemassa Jonin kanssa ensimmäisen kerran. Toki tein siellä treeninkin ja väänsin pari tankoa mutaklle ja haukkasin levypainosta palasen. Kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, kuinka kaikki levypainot ja välineet olivat täydellisessä järjestyksessä. Laittaisin kuvan tähän, mutta en löytänyt niitä enää luurista. 

Mitä tuo järjestys kertoi minulle heti? Sen, että toimintaa ohjaa aito intohimo, halu tarjota asiakkaille paras mahdollinen treeniympäristö. Siitä on hyvä ponnistaa. Ilman tuota intohimoa, harvoin pystyy tarjoamaan asiakkailleen parasta mahdollista ja vielä vähän enemmän. Kuten Joninkin kanssa olemme puhuneet, intohimolla ei kuitenkaan maksa vielä yhtään laskua. 

Treenaisin tuolla, jos minulla olisi sinne alle 7 minuuttia matkaa.

Kävimme Jonin kanssa aika kattavasti läpi alan juttuja ja tuosta setistä on varmasti ammennettavaksi itse kullekin, varsinkin kun tämä liittyy nyt tällä hetkellä esillä olevaan tuloksen tekemiseen liikunta-alalla, miten se tehdään. Jos et jaksa lukea Kunnon liiketoimintaa -kirjaa, kuuntele edes tuo yhteenveto. Kuuntelin tuon itse aamulla ja opin itsekin taas jotain, vaikka olin paikalla jo äänitystilanteessa. Olimme ihan hyviä.

Jos sinulla on tämän kuukauden aikana yksi tunti ja 11 minuuttia, viisi varttia, viisi prosenttia jostakin päivästä, käytä se tämän Suplan kuunteluun. Uhraamalla yhden tunnin ajasta, väitän että se tuo sinulle monta kertaa tunnin uhrausta enemmän. Se saattaa jopa pelastaa omaisuutesi. Paljon luvattu, mutta tuskin ainakaan menetät taloasi, kuuntelemalla tunnin meidän jorinoita.

Johtajuus ja oppiminen ovat toisilleen välttämättömiä

Kulut eivät kaada yrityksiä

Liikunta-alan vuoden kohokohta, Liikunnasta liiketoimintaa -seminaari on taas takana ja seuraavaan risteilyyn voi alkaa laskea päiviä. Jos et ole koskaan ollut - tai vaikka olisitkin ollut - tule mukaan taas ensi vuonna. Siellä vaan on järkevää olla mukana. Ensi vuonna on 10-vuotisjuhlakin.

Satamassa, risteilylle lähtiessämme, oli pöhinää siitä, että joko olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Puhuttiinko? En tiedä, kun ihan jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun ei pystynyt osallistumaan. Puhuttiin tai ei, sen aika kuitenkin on nyt. Ja se puheenaihe on, että kuntokeskusalalla epäonnistutaan enemmän kuin onnistutaan. Meillä ei mene hyvin, kuin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Olen lähiaikoina osallistunut keskusteluihin, joissa esimerkiksi lähtökohtana on se, että korkeat kulut kaatavat kuntokeskuksia. Ei muuten pidä paikkaansa. Kuluja on helppo syyttää, koska ne ovat kasvottomia ja jotenkin irrallaan muusta liiketoiminnasta, kun eihän niille oikein mitään voi. Voihan - ja paljonkin. Kuluilla on iso merkitys, mutta ne eivät kaada yritystä. Säästämällä ei pelasteta yhtään keskusta, ne pelastetaan myymällä.

Kuntokeskuksen perustamiseen tarvitaan merkittävästi pääomia. Kirjoitin puskureistakin hetki sitten. Kiinteät kulut ovat merkittävä osa minkä tahansa kuntokeskuksen kuluista. Vuokra lienee monella 30 - 50 % kuluista, riipuen henkilökunnan määrästä, joka on yleensä se toinen merkittävä kuluerä. Näistä kahdesta merkittävimmästä kuluerästä säästäminen on kaikkein vaikeinta. Nämä kulut kun ovat varsin usein, ellei aina, tiedossa jo ennen kuin projektia edes aletaan tarkemmin suunnittelemaan. Tämä on suurin syy sille, miksi kuntokeskus ei koskaan kaadu kuluihin.

Kun tiedämme merkittävimmät kuluerät, teemme budjetissa kulujen kattamiseen tarvittavat suunnitelmat liikevaihtoa saadaksemme. Näin ollen, jos keskus kaatuu, kaatuuko se budjetissa olleisiin kuluihin vaiko siihen liikevaihtosuunnitelmaan, siis myyntiin? Yksinkertaista vai mitä? On helpompaa syyttää kuluja, kuin ottaa vastuu siitä, että en osannut/pystynyt/kyennyt/viitsinyt/ehtinyt panostaa myyntiin riittävästi. Olinhan kuitenkin itse suunnitellut onnistuvani siinä. Kuluthan olivat jo olemassa ja minun piti vain myydä, tekemäni suunnitelman ja asettamieni tavoitteiden mukaan. Epäonnistuin. Ei ole kiva myöntää, joten vikahan on kuluissa. Ei ole. Se on peilissä.

Tämä Hervannan tapaus on ihan yhtä karmeaa luettavaa, kuin mikä tahansa vastaava, jossa menee rahat, ihmissuhteet ja terveys. Ei hirveästi jää jäljelle, mistä ponnistaa. Tässä kuitenkin korostuu pari asiaa. Ensinnäkin olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yrittäjät sanovat, että 

"kuntosalin perustamisen piti olla helppoa ja turvallista." 

Ei siinä mitään, lupauksia voi tehdä vaikka millaisia, mutta jos yrittäjäksi aikova ajattelee hetkenkin, että yrittäminen on helppoa rahaa, turvallistakin vielä, epäonnistuu varmasti. Ei ole. Usko tuo, vaikka kuka lupaisi mitä. Töitä joudut tekemään ihan tosissaan. Myyntitöitä.

Toinen on tuossa hommassa asiakasmäärä. 

"Ehdimme toimia kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta. Ketjun tekemien laskelmien mukaan meillä piti olla tänä kesänä 2 500 asiakasta. Nämä laskelmat on esitetty myös rahoittajille eli pankille ja Finnveralle, eikä niitä epäilty millään tavalla. Todellisuudessa meillä oli runsaat 500 asiakasta" 

Hervannassa? Siinä kilpailutilanteessa? Hitosti olisi pitänyt tehdä duunia - myydä. Ei myyty. Viitaten aikaisempiin kirjoituksiini, tässä taas protskujauhepussin kylkeen laskettuna tämä auki:

• Tavoite saada 2.500 jäsentä kuntokeskukselle.
• Jos asiakkaiden lisäys on +100 per kuukausi, tämän saavuttaminen kestää 25 kuukautta. (Sadan lisäys on ihan tolkuton määrä, sivuhuomautuksena.)
• Vaikka onnistuisit saamaan 500 asiakasta ennen avajaisia, 2.500 saavuttaminen kestää +100 määrällä 20 kuukautta. Jos 500 ei vielä riitä kattamaan kulujasi, teet tappiota niin kauan, kunnes sinulla on riittävä määrä asiakkaita. Jos 1.000 on se riittävä määrä ja onnistut saamaan +100 per kuukausi, teet viisi ensimmäistä kuukautta tappiota, ihan reilusti. Jos +50, niin 10 kuukautta, jne...
• Jo pelkästään 100 kaupan tekemiseen tarvitaan ihan minimissään kaksi kokoaikaista myyjää.
• Kun asiakkaita myös lopettaa koko ajan, 3 - 6 % koko asiakasmäärästä kuukaudessa, tarvitaan myyntiä keskimäärin 150 kauppaa kuukaudessa, eli minimissään kolme kokoaikaista myyjää.
• 150 kauppaan tarvitaan 600 - 750 liidiä, joka kuukausi, siis 30 - 40 joka työpäivä, siis ihan jokainen työpäivä. Mistä ja miten ne saadaan? Ja kuka hoitaa, että myyjät saavat luurin päähän 20 - 25 ihmistä, joka työpäivä?
• Kuinka paljon on pelkästään myyjien myyntiprovisio, jos tekevät 150 kauppaa joka kuukausi? Elämä on.
• Verkkokauppa voi toimia, mutta siihenkin pitää olla vastaavaan lukuralliin liittyvä suunnitelma. Siitä ehkä toiste, kun saan siitä riittävää dataa jostakin.

Ei, mielestäni ei vieläkään puhuttu oikeasta aiheesta, vaan kaikilla menee yhä ihan hyvin. Ei mene. Isojakin toimijoita on ihan nesteessä, pienistä puhumattakaan. Kissa pitää nyt nostaa pöydälle. On myös ihan ok pyytää apua, kysyä joltakin, että olisiko jotain tehtävissä, eikä vain strutsimaisesti haudata päätään hiekkaan. Rohkea ja järkevä yrittäjä osaa kysyä. Apua saa ihan varmasti, kun kehtaa vain kysyä. Mutta kun häpeä - josta Sarasvuokin risteilyllä puhui. Kumpi hävettää enemmän, kysyminen vaiko epäonnistuminen? 

Jos aiot alalle, lähetä liiketoimintasuunnitelma vaikka minulle, sami.hurme[d]kunnonoy.fi, niin vastaan siihen seuraavan aamukahvini jälkeen ja palkkioksi riittää vain kiitoskortti, jonka olet omin käsin kirjoittanut. Jos et ole tyytyväinen asiakasmäärän kehitykseen, tiedän, miten niitä saa lisää. Osaan näyttää, missä sinun pitää tehdä enemmän töitä. Sitä työtä en voi tehdä puolestasi. Tai voin, mutta siihen sinulla ei ole riittävästi rahaa. Jotain joudut tekemään ihan omin käsin.

Ei ole tarkoitus lyödä jo lyötyjä, vaan nostaa realiteetit esiin. Ne pitää nostaa esiin alan tervehdyttämiseksi, että voisimme alkaa oppia oikeista onnistumisista eikä vain piilotella epäonnistumisia. Minäkin tiedän, miltä tuntuu kuntokeskusyrittäjänä soittaa joka päivä velkojille ja pyytää maksuaikaa. Ei ole kivaa ja hävettää ihan hemmetisti. Nyt vasta, viitisentoista vuotta myöhemmin, kehtaa puhua asiasta. Mutta tiedän myös, miten sieltä noustaan korkeimpaan AAA-luottoluokkaan. Yhdessä tätä laivaa kuitenkin viedään eteenpäin. Kuntokeskusalakin on varsin yksinkertaista, kuten mikä tahansa yrittäminen, mutta helppoa siitä tuskin tulee koskaan.

Älä suutu tuloksille,

joita et saanut,

työstä jota et tehnyt

Kuinka isot puskurit pitää olla?

Sain edelliseen Isot puskurit -postaukseeni kommentin, jossa kysyttiin, kuinka isojen puskurien pitää sitten olla, kun investointeja suunnittelee. Asiallinen kysymys, joka on syytä ottaa tarkasteluun.

Meinasin kirjoittaa jo tuohon edelliseen postaukseen tästä, mutta totesin siinä olevan niin paljon muuttujia, että jätetään vain raapaisuksi ja palataan aiheeseen erikseen. Palataan nyt heti ja otetaan esimerkkitapaus siitä, kun kuntokeskus suunnittelee tekevänsä investoinnin, jonka kuukausittainen vaikutus kassavirtaan on 5.000 euroa negatiivinen. Joka kuukausi lähtee siis kassasta 5K rahaa, jota ei ole aiemmin lähtenyt.

Yleisesti yrityksellä olisi hyvä olla aina kassassa kolmen kuukauden käyttöpääoman verran rahaa. Vaikka siis kaikki kassavirrat tyrehtyisivät nyt, yrityksellä olisi vähintään kolme kk aikaa korjata kurssinsa ja parsia sukkansa. Tämä antaa jo puskuria sitä markkinahäirikköäkin vastaan, jollaisena moni yrittäjä pitää, hinnalla kilpailevia.

Optimaalisintahan olisi, jos investoinnin voisi tehdä kassasta, johon silti jäisi tuo em. käyttöpääoma. Harvalla asia on näin ja siksi pitäisi ensin laskea potentiaalinen myynnin kehittyminen. 

Oletetaan siis investoinnin vaikutuksen olevan -5.000 euroa / kk ja asiakkaat maksavat keskimäärin 50 euroa / kk. Unohdetaan nyt kaikki verot, katteet, kulut ja muut ja mietitään asiaa pastilliaskin kanteen. Älä siis takerru nyansseihin nyt, vaan lasketaan asia kaikessa yksinkertaisuudessaan koska se antaa osviittaa jo siihen, onko investointikulu mahdollista kattaa ja näin ollen onko se järkevä investointi. Jos tämä laskelma saa jo pissan housuun, niin kannattaa unohtaa koko investointi.

Lähtöasetelma:

• Tarvitaan siis vähintään 100 uutta asiakasta, jotta 5.000 euron investointi maksaa edes itseään, saati tuottaa. 
• Millä aikavälillä ja millä keinoilla tuo +100 asiakasta on mahdollista realistisesti saada?
• Hyvä myyjä myy 40-50 asiakkuutta kuukaudessa. Onko meillä sellaista, hyvää, kokoaikaista myyjää? Jos ei ole, montako asiakkuutta myyntitiimi pystyy realistisesti myymään kuukaudessa?
• 40 - 50 kaupan saavuttamiseksi tarvitaan usein vähintään 200 - 250 liidiä. Onko realistista saada noin paljon yhdessä kuukaudessa? Ja tarvittava määrä kuukausia peräkkäin? Tuo on jo 10 kuukaudessa 2.000 - 2.500 liidiä, potentiaalista asiakasyhteystietoa, johon myyjä ottaa yhteyttä.
• Mistä liidejä saadaan? Kuka ne hankkii ja miten? 
• Paljonko asiakkaita nyt lähtee?

Näistä luvuista tehdään runko suunnitelmalle:

• Oletetaan, että lähtijöitä on 30 / kk ja tarvitaan 100 uutta asiakasta. 
• Oletetaan, että meillä on se hyvä myyjä, joka tekee 40 kauppaa kuukaudessa ja oletetaan että saadaan 250 liidiä jostakin joka kuukausi, jotta tuo kauppamäärä onnistuu. 
• Silti menee 10 kuukautta, ennen kuin tuo +100 asiakasta on hankittu, koska yhdessä kuukaudessa pystytään kasvattamaan asiakasmäärää 10 asiakkaalla.
• Tällöin siis investointipuskuria pitäisi olla tuon 10 kk liikevaihdon lisäyksen ja investointikustannusvaikutuksen erotuksen verran, eli 1. kk => 5000 eur, 2. kk 4500, 3. kk 4000 jne eli yhteensä 27.500 euroa, siis kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Harvoin edes näin yksinkertaisesti laskettuja suunnitelmia näkee. Tässä mallissa pitäisi siis olla noin 30.000 euron käyttöpääomaextra tilillä tai se on pitänyt huomioida erikseen, investointia rahoitettaessa, ylimääräisenä lainapääomana. Yksinkertaista, mutta ei helppoa.

Esimerkiksi laiterahoituksiin tämä harvoin - jos koskaan - onnistuu, joten se raha pitäisi löytyä jostakin muualta, sen laiteleasingin lisäksi. Tavattoman usein se löytyy yrittäjän selkänahasta tai mummon pantatusta mökistä, jotka molemmat lähtevät, kun myynti ei päässytkään oletettuun tulokseen.

Millä myynti pääsee siihen haluttuun tulokseen, on taas oma juttunsa ja siinäkin osaan auttaa. Tiedän, miten myyjä myy keskimäärin 40-50 kauppaa kuukaudessa. Tiedän, miten se tehdään ja voin tehdä sen teidänkin myyjien kanssa. Ei tarvitse kuin ottaa minuun yhteyttä.

Jos ostat asioita, joita et tarvitse,

myyt kohta asioita, joita tarvitset

Isot puskurit

Tykkään isoista puskureista. Tykkäätkö Sinä? Syytä olisi. Ne on hyvä olla, varsinkin yritystoiminnassa. Katajiston Ari ottaa asian hyvin esille, pääkirjoituksessaan, K&F PRO -lehdessä. Voit lukea kirjoituksen tästä.

Ari kertoo, kuinka Peter Byman on ennustanut syksyn 2018 olevan kuntokeskusalalle haastavaa. Jan Vorselman veikkaa, että tänä vuonna menee enemmän kuntokeskuksia konkurssiin kuin niitä perustetaan. Epäilen molempien olevan oikeassa.

Olen käynyt kiertämässä ja konsultoimassa kuntokeskuksia nyt toista vuotta. Valitettavan usein on pitänyt - luvut, velat ja toimintamallit ynnättyään - sanoa, että mitä nopeammin laitat ovet kiinni, sitä vähemmän häviät tässä leikissä. Valitettavan moni ei usko, vaan jatkavat päänsä hakkaamista kiveen, uskoen että kivi hajoaa ennen kuin oma pää. Ei hajoa, varsinkaan jos et ole valmis tekemään mitään eri tavalla. Jatkat vain sillä toimintamallilla, joka johti sinut tähän tilanteeseen.

Tapasin tällä viikolla yrittäjän, joka sai ihokarvat nousemaan. Hän tekee kohtalaisen hyvää liiketoimintaa ja nyt vaikutusalueelle on tulossa halpasali. Meidän alan yrittäjillä on paha taipumus lähteä näiden kanssa hintakilpailuun, vaikka varmasti jossakin yön pimeydessä ainakin, ymmärtää sen olevan silkkaa hulluutta. Lähteä kisaan, jonka häviää varmasti. Keksitään jokin keinotekoinen, halvempi asiakkuus tai kaikkein karmeimmillaan, lasketaan omia hintoja.

Tämä yrittäjä oli päättänyt nostaa hintojaan, jotta hän pystyy tarjoamaan entistäkin parempaa palvelua. Näin! Näin kuuluu toimia, jos uskoo omaan tekemiseensä ja tuotteeseensa. Hinta ja palvelu eivät korreloi, kun ollaan molempien ääripäässä. Välissä olevat kuolevat, koska häviät hinnassa halvoille ja palvelussa hyville, kuten kirjoitin tovi sitten, Pyhässä kolminaisuudessa.

Mutta niistä puskureista... Niin, toinen hassu juttu, mihin usein törmään, on laitehankinnat, laajennus ja isompiin tiloihin siirtyminen.  Moni sellainenkin yritys, jossa yritys elää kädestä suuhun, tekee jonkun hassun tonnin tulosta vuosittain, päättää tehdä laajennuksen, merkittävän investoinnin tai jopa muuttaa isompiin tiloihin, ilman mitään todellista suunnitelmaa. Joo, investointi- ja hankintasuunnitelma ovat ehkä olemassa, mutta mitään ajatusta ei ole, millä tuo investointi oikeasti maksetaan. Paitsi toivotaan, toivotaan. Intohimo on kiva juttu, mutta kun se pankkitoimihenkilö ei hyväksy sitä tilille ja harvoin vuokranantajakaan intohimollasi mitään tekee.

Oletetaan vaikka että laajennuksen, investoinnin, muuton tai muun vastaavan kuukausittainen kustannuserä on jatkossa 5.000 euroa. Erittäin harva kuntokeskusyrittäjä miettii, mistä ja miten tuo 5.000 euroa kuukaudessa tehdään. Paljonko tarvitsen uusia asiakkaita ja tuleeko niitä tämän investoinnin vuoksi? Paljonko veloitan nykyisiltä asiakkailta enemmän, kun ne kuitenkin nytkin jo väittävät elämää kalliiksi? Entä, miten saisin tuon 5.000 euron lisäksi vielä lisää tuottoa, sijoittamalleni pääomalle, sille laajennukselle. Tuskin kukaan tekee kuitenkaan investointeja vain siksi, että viivan alle jäisi yhä vuodessa se hikinen tonni. Vai tekeekö? Haluaa lisää harmia ja riskiä, saavuttakseen sen, mitä nyt on? Muistatteko tämän kirjoituksen?

Puskurit ovat nimensä mukaisesti puskureita. Niitä tarvitaan, jotta kestetään notkahduksia ja että yrittäjällä on edes sen verran selkänahkaa jäljellä, yrittämisensä jälkeen, että selkäranka pysyy paikallaan. Mieti, mihin puskurisi käytät, jos sinulla on niitä ja jos ei ole, soita minulle tai vaikka Vorselmanille. Kyllä me tullaan kertomaan teille puskureista, ennen kuin konkreettisesti koet niiden olemassaolon tarpeen. Toki pienikin tulos on parempi kuin iso tappio, mutta kuntokeskusalalla tuo ero tarkoittaa vain kourallista asiakkaita.

Niin, loppukaneettina pääkirjoitukseen, onko Suomessa mitään maksimäärää kuntokeskuksille. En usko. Toimialat sekoittuvat niin paljon, että jatkossa on vaikeampi tulkita, mikä oikeasti on kuntokeskus ja mikä jotain muuta.

Liikevaihdolla ei maksa laskuja

P.S. Tekstille ilmestyy jatko-osa tiistaina...

Valmennuksen alv on 24 %

No nyt tämä liikunta-alaa arvelluttanut ja keskustelua aiheuttanut valmennuksen arvonlisäverosotku on selkeää: 

Kaikesta kuntoiluun liityvästä valmennustoiminnasta kannetaan 24 % arvonlisävero, kuntokeskuksissakin.

Ei tässä ole nyt enää poikkeuksia eikä sitä kierrä millään, jos haluaa nukkua yönsä rauhassa. Ihan sama, valmennetaanko jotakin tuotetta tai perinteistä personal trainingiä, kaikki valmennus on yleistä verokantaa. Verohallinto julkaisi 14.9.2017 syventävät vero-ohjeet, joissa otetaan selkeästi - ja jopa verottajalle epätyypilliseen tapaan melko selkokielisesti - kantaa arvolisäverokantoihin liikuntapalveluissa. Viesti on varsin yksiselitteinen: Arvonlisävero on 24 %, jos palvelu on valmennusta tai millään tavalla rinnastettavissa siihen ja 10 %, mikäli tarjotaan mahdollisuus pääsääntöisesti omatoimiseen liikuntaan. Jokainen tällä alalla toimiva tietää ja ymmärtää, milloin on kyse valmentamisesta, liikuntamahdollisuuden tarjoamisen sijaan. Jokainen.

Ohjeissa mainitaan esimerkiksi näin:

Kuntovalmentajat tukevat liikuntaa harrastavia saavuttamaan parempia tuloksia ja motivoivat liikkumaan. Usein kuntovalmentajat tekevät asiakkaan kanssa yksilöllisen sali- tai liikuntaohjelman, opastavat asiakasta esimerkiksi kuntosalilaitteiden käytössä, motivoivat ja kannustavat. Palveluun voi sisältyä myös liikkumista yhdessä asiakkaan kanssa ja ravitsemusneuvontaa. Personal trainerin tai muun vastaavan valmentajan tarjoama palvelu on edellä kuvatussa tilanteessa keskeiseltä sisällöltään opetusta, ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Tällaisen palvelun myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa.

Tämä koskee selvästi myös pienryhmävalmennusta. Mikäli se on rinnastettavissa yksilövalmennukseen, sovelletaan yleistä verokantaa. Erityisesti jos ryhmään osallistuvat testataan jollakin tavalla ja jos heitä valmennetaan lähes jokaisella harjoituskerralla, kohti jotain asiakkaan tavoitetta. Tätä on vaikea kiertää ja kannattaako edes yrittää, kun korotus menee joka tapauksessa hinnoittelussa asiakkaan maksettavaksi. Vinkkinä kuitenkin voin antaa, että mihinkään pienryhmän hintaan ei kannata sisällyttää kuntokeskuksen käyttöoikeutta, vaan se tulee hinnoitella ja laskuttaa erikseen. Kun tehdään näin, ryhmän hinnassa noudatetaan 24 % verokantaa ja kuntoilumahdollisuuden tarjoamisessa 10 % verokantaa.

Jos joku yrittää naamioida valmennustapaamiset jollakin tavalla fysioterapiakäynneiksi ja yrittää sitä kautta saada valmennustapaamisen arvolisäveron jopa nollaan, se on joka tapauksessa tämän syventävän vero-ohjeen hengen vastainen tapa toimia. Uskon, että tuo pommi räjähtää käsiin varmasti, mahdollisessa verotarkastuksessa. Veron kiertämistähän se on ja vielä tarkoituksella, jos valmennuksen naamioi fysioterapian alle. Toki fysioterapeutin toiminta voi olla arvonlisäverotonta, kun se on terveyden- tai sairaanhoitoa, mutta siitä on määritelty erikseen terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksen ohjeistuksessa.

Tässä täytyy muistaa, että Verohallinnon ainoa tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon verokertymää. Sillä ei ole muuta päätehtävää. Tulos mitataan verokertymän määrällä. Verohallintoa ei sinällään kiinnosta, mikä kunkin vero-ohjeistuksen yhteiskunnallinen tai kansanterveydellinen vaikutus on. Sen tehtävä ei ole miettiä sitä. Siihen on olemassa muut elimet ja jokainen alan yrittäjäkin voi osallistua näiden elimien pään kääntämiseen, liittymällä vaikka Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistykseen.

Nyt ei siis kannata kiukutella ja kaikkein vähiten ampua sanansaattajaa. Tilanne on nyt tämä, mutta ei se tarkoita, etteikö se joskus muuttuisi. SKY ry taistelee juuri tällaisia ohjeita ja päätöksiä vastaan. SKY ry on olemassa sitä varten, että joku pitää meidän alamme puolia. Meistä kukaan ei halua, että koko ala siirtyy yleiseen verokantaan, jota vastaan juuri tälläkin hetkellä taistellaan, SKY ry:n toimesta. Yhdessä me alan yrittäjät olemme enemmän ja voimme vaikuttaa alamme kehittymiseen. Jokainen meistä tietää, että korkeampi arvonlisävero voi hinnan nousun myötä vähentää ihmisten kuntoilua, varsinkin ikääntyvän väestön kohdalla. SKY ry tekee tätä tärkeää työtä meidän yrittäjien ja koko liikunta-alan hyväksi. Tässä esimerkkinä SKY ry:n lausunto tähän valmennuksen arvonlisäverotapaukseen.

Jos minulla olisi kuntokeskus, muuttaisin kaikki valmennuspalvelut 24 % verokantaan heti. Tekisin uuden hinnaston, jossa huomioisin mahdollisen verokannan korotuksen. Sen jälkeen noudattaisin tuota hinnastoa heti, uusien asiakkaiden kanssa ja tekisin määräajan olemassa oleville valmennusasiakkaille, jossa saisivat ostaa lisää valmennusta vielä vanhaan hintaan, määräajan loppuun asti, tosin uudella verokannalla. Sen jälkeen kaikkien asiakkaiden kohdalla noudatetaan uutta hinnastoa. Kirjoittaisin asiakkaille tiedotteen, jossa nimen omaan mainitaan tuo arvonlisäverokäytännön muutos, syynä hintojen muutokseen. Tiedän, että tuo onnistuu, kun olen jo toteuttanut sen konsultoimissani keskuksissa, kun aavistin tämän ohjeen tulevan.

Mielestäni koko liikunta-ala pitäisi vapauttaa arvonlisäverosta, jo pelkästään kansantaloudellisista syistä. Itse asiassa kansalaisen liikuntaan käyttämät varat pitäisi olla ainakin osittan vähennettävissä henkilöverotuksessa, koska liikkuva ihminen maksaa todennäköisesti veroja enemmän ja pidempään, kuin liikkumaton. Ehkä vielä joskus saan kirjoittaa siitäkin.

Meillä pitäisi olla verotusjärjestelmä, 

joka edes näyttäisi siltä, 

että sen on joku suunnitellut

Ajattelitko perustaa yrityksen?

Olimme maanantaina luennoimassa HEO:n vastavalmistuneille personal trainereille, mitän heidän pitää tehdä nyt ja mitä odottaa tulevalta. Kävimme läpi esimerkiksi yrityksen perustamista. Näillä tiedoilla varustimme heidät matkaansa.

Kun mietit yrityksen perustamista, mieti ensin pitkään, miksi perustat yrityksen. Sen jälkeen mieti, oletko valmis kaikkiin niihin uhrauksiin, joita yrittäjän vapaus tuo tullessaan. Vain pieni osa yrittäjistä onnistuu ja yrityksistä menestyy. Pahimmillaan yrittäminen vie omaisuuden ja tulevienkin ansioiden lisäksi terveyden ja kaikki ihmissuhteet. Tuo riski on aina olemassa, kun lähtee yrittämään.

Moni yritys - varsinkin palveluyritys - perustetaan siksi, kun olisi kiva, kun omistaisi yrityksen. Asiakkaasta tulee yrittäjä siksi, kun se tuntuu kivalta, kun päätöksen tekee vain sillä perusteella, minkä näkee asiakkaan silmin, kun ei näe kulissien taakse. Kuntosaliharrastaja saattaa perustaa kuntosalin, jotta voi itse harjoitella siellä. Suuri osa kuntosaleista lienee perustetun tästä syystä. 

Yrittämisen perusajatus pitäisi lähteä toisesta kulmasta. Jos lähtee jo kilpailulle alalle, yrittämisen pitäisi aina lähteä siitä ajatuksesta, että haluaa ja osaa oikeasti tehdä asiat paremmin kuin muut. Silloin sinulla voi löytyä motivaatiota yrittämiseen. Silloin sinulla voi olla mahdollisuus onnistua. Jos aiot yrittäjäksi vain siksi, että se olisi kivaa, on epäonnistumisen riski varsin suuri.

Erään australialaisen tutkimuksen mukaan - johon palaan myöhemmässä blogikirjoituksessa - 80 % perustettavista kuntokeskuksista lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Niistä 20 %:sta jotka selviävät ensimmäisestä viidestä vuodesta, taas 80 % on lopettanut seuraavan viiden vuoden aikana. Väitän lukujen olevan Suomessa vähintään samat, elleivät vieläkin rajummat.

Mitkä sitten ovat ne merkittävimmät syyt epäonnistumiseen, tuon edellä mainitun asian lisäksi. Kiva ei ole koskaan syy perustaa yritys. Toinen erityisen vaikuttava syy yrityksen kaatumiseen on se, että se kokonaisuus toimii vain parhaassa mahdollisessa markkinatilanteessa. Liiketoiminta(suunnitelma) ei kestä yhtään takaiskua. Niitä ei ole osattu arvioida, vaan ne tulevat joko tietoisesti tai tiedostamatta yllätyksenä. Yritys perustetaan yksinkertaisesti liian hepposin tiedoin, perustein ja resurssein, liian ruusuisin kuvitelmin.

Yksi varteenotettava syy yrityksen kaatumiseen on se, että on valittu väärät ihmiset bussiin. Voi olla, että yritykseen mukaan lähtevien ihmisten tai instanssien odotukset eivät kohtaa, tai arvomaailmat, tai jokin muu, joka aiheuttaa erimielisyyksiä yrityksestä ja sen suunnasta. Voi olla, että rekrytoit huonoja paloja tiimiisi palapeliin. Ihmiset ovat aina avainasemassa yrityksen menestymisessä. Mikä tahansa bussimatka on kiva silloin, kun sen saa tehdä kivassa seurassa, vaikka matka olisi haastava tai bussi itsessään täysi romu.

Saattaa olla, että tuotteistuksessa tehdään merkittävä virhe, eikä tuotteelle tai palvelulle osata määritellä kohderyhmää tai sitä ei osata löytää tai sitä ei vain yksinkertaisesti ole. Oletko siis rakentanut tuotteen, jolle toivot asiakkaita vai etsinyt asiakkaita, joille rakennat tuotteen. Kumpi tapa on järkevämpi?

Viimeinen kohta, jonka tällä kertaa listaan, on myynti. Vaikka sinulla olisi maailman parhain tuote tai palvelu, mutta et osaa myydä sitä, olet väistämättä ojassa, menestyksen polulta. Myynti on kaikki kaikessa, halusit tai et. Myynti on kuitenkin palvelua ja sen voi oppia, joten sinulla ei ole hätää. Se kannattaa kuitenkin opetella ennen kuin ottaa lanttiakaan yritysluottoa.

Kun perustat yritystä, varaudu kaikkeen ja laske kaikki kulut yläkanttiin ja tulot alakanttiin. Älä menetä katsettasi tulevaisuuteen. Kaikki mitä sinulle tapahtuu - yrittäjänä - tapahtuu tulevaisuudessa ja siihen vaikuttaa se, mitä teet tänään. Kirjanpitosi luvut kertovat sinulle vain onnistumisesi eilen, ei sitä, miten sinulle käy huomenna.

Halusi menestyä pitää olla suurempi,

kuin pelkosi epäonnistua

Hinnan merkitys

Hinta ratkaisee voi olla kulunut lause, joka varmasti on totta, esimerkiksi kulutushyödykkeissä. Hinta kuitenkaan harvoin ratkaisee ostopäätöstä palvelubisneksessä, jossa kallein voi helposti menestyä kaikkein parhaiten. Halvimmaksi pääsee aina ja kuka tahansa, kuten joskus kirjoitin.

Hinta on usein asiakkaalle tekosyy torjua kaupan syntyminen. Oikeasti ei ole kyse hinnasta, vaan siitä, minkä arvoisena kauppaa harkitseva pitää kaupan kohdetta. Ihminen maksaa aina tuotteen tai palvelun arvosta, jonka mielikuvan hän muodostaa ensivaikutelmasta alkaen. Asiakkaan perspektiivistä hinnalla on usein paljon vähäisempi merkitys, kuin yrittäjät ja johtajat kuvittelevat.

Hinnalla on kuitenkin erittäin iso merkitys - yrittäjälle:

1. Kun hinnoittelet tuotteesi tai palvelusi, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.

2. Kun annat alennusta, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.

3. Kun annat jotain ilmaiseksi, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.

4. Aina, kun kosket hintaan, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.

Hinnalla on siis erittäin iso merkitys yrityksen menestymiselle, taloudellisessa mielessä. Hintaa ei määrää asiakas, vaan päätöksen hinnasta tekee aina yrittäjä. Yrittäjä saattaa kuvitella, että asiakkaat ajavat hänet tiettyyn hintakategoriaan, mutta hän on väärässä. Yrittäjä päättää, missä hintakategoriassa hän haluaa olla ja millaista palvelua tai millaisen tuotteen tuo hintakategoria vaatii.

Asiakasta ei koskaan kiinnosta, miten hintasi muodostuu. Asiakasta kiinnostaa vain se arvo, jonka hän saa hinnallasi.

Asiakashan haluaa aina halvempaa hintaa. Ei kukaan täysijärkinen maksa aina kaikesta yli hintalapun hinnan. Se ei tarkoita sitä, että päätösvastuu yrityksen hinnoittelusta siirtyisi koskaan asiakkaalle. Vaikka kyse olisi halvimmasta kellosta tai siitä kaikkein kalleimmasta kellosta, asiakas ei ole päättänyt kummankaan hintaa. Halvemmalle kellolle on vain eri asiakaskunta, kuin kalleimmalle. Sinun pitää luoda tuotteellesi tai palvelullesi arvo, riittävän iso arvo, niin voit hinnoitella, kuten haluaisit hinnoitella, mutta et uskalla.

Ihmiset tietävät nykyään kaikki hinnat,

mutta ei minkään arvoa