Oletko tässä?

Nasu tuli takaa Puhin vierelle.
”Puh!”, kuiskasi hän.
”No mitä?”
”Ei mitään”, sanoi Nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni.
”Tarkistin vain että olet siinä.”

Frank Martela kirjoittaa kirjassaan Elämän tarkoitus, kuinka onnellisuus on vain tunnetila. Frank on oikeassa. Ja tunnetilat me valitsemme, sen olemmeko onnellisia vaiko emme. Edellä mainittua kirjaa voi helposti suositella. Ei ole korkealentoista rakettitiedettä, vaan varsin maanläheistä ja ainakin omia ajatuksia herättelevä.

Martela kirjoittaa, psykologisten tutkimusten pohjalta, kuinka maksimaalista onnellisuutta tavoittelevien on keskimääräistä vaikeampaa nauttia elämästä ja kuinka tuo onnellisuuden tavoittelu tuhoaa ihmissuhteita. Ja kuinka elämän merkityksellisyys taas tulee siitä, että on merkityksellinen jollekin toiselle, ei siis itselleen. 

Elämän tarkoitus ei taida lurkkia itsekeskeisyydessä, vaikka moni onkin valmis vannomaan, että omien tarpeiden kuuluu mennä kaiken muun edelle. Ehkä se ei sittenkään ole niin, jos haluamme olla onnellisia ja saada elämään jotain merkitystä - ehkä jopa tarkoitusta. Ehkä sitä on itsekin ymmärtänyt nyt uudella tavalla oman hymnini, It's My Life, sanat. Ehkä se todellinen sanoma onkin kertosäkeiden välissä.

Korona on lähentänyt ihmisiä, mutta se on myös erottanut ihmisiä. Ennen kuin Sebastian Vettelistä tuli formulamaailman suurimpia tähtiä, Aki Hintsa pyysi Sebastiania [kuten monia muitakin] listaamaan niiden ihmisten nimet suljettuun kirjekuoreen, jotka ovat hänelle juuri sillä hetkellä tärkeimmät ja merkityksellisemmät. Ja muistamaan ne, no matter what, vaikka kuinka paljon ympärillä tulisi pyörimään ihmisiä. 

Ne nimet olivat ne, jotka tuovat merkityksen elämään myös silloin, kun menee lujaa, saati silloin kun menee huonosti. Niitä ihmisiä ei kannata unohtaa, vähätellä eikä jättää huomiotta.

Mitä nimiä sinä kirjoittaisit omaan listaasi? Kenet sinä haluaisit nähdä vierellä, jakamassa onnistumisia? Haluatko saman ihmisen vierelle, kun taistelet hengestäsi sairaalavuoteella? Miten kohtelet heitä nyt? Voitko olla varma, että he ovat vierelläsi tuolloin, kun sinä haluaisit? Mistä tiedät? Mitä sinä olet tehnyt sen eteen tänään? Eilen? Viime viikolla....

Kuten joku teistä on saattanut sosiallisen median kanaviltani lukea, korona on tehnyt minulle hyvää. Se ei suinkaan ole ollut pelkkää lakua, hattaraa ja auringonpaistetta, vaan se on ollut myös tuskaa, sydänsurua ja hemmetin monta saavillista kyyneliä. Kaikilla on ollut tarkoituksensa tai ainakin paikkansa ja ne ovat muuttaneet minua. Minä olen tässä. En ollut aiemmin. En etsi enää mitään - olen tässä. Hetkessä.

En minä pysähtynyt kuvaamaan auringonlaskua. En laitumella makaavia lehmiä. En syöttämään oravia. Hitto, kun se tuntuu hyvältä - olla tässä. Tuntuu hyvältä tietää, keiden haluaa olevan elämässä. Kuka tuo merkitystä ja kenelle sitä haluaa olla merkityksellinen. Kirjoitin tuon listan eilen ja mietin, mahdankohan minä olla jonkun listalla ja jos olen, olenko ansainnut olla sillä listalla.

Jos teet jotakin pääsääntöisesti kerran vuodessa, neljä kertaa, kuusi kertaa... - montako kertaa tulet tekemään sitä vielä tämän elämän aikana? Onko se riittävästi? Haluaisitko tehdä sitä enemmän? Miksi et tee? Jos se on jonkin ihmisen näkeminen, ajan viettäminen hänen kanssaan, onko se määrä riittävästi?

Korona on jo tähän mennessä opettanut minulle tärkeitä asioita. Sen, mihin kannattaa tässä elämässä keskittyä, jos haluaa elämälleen tarkoituksen. Ja keskittyä siihen hetkeen, missä on, koska muita hetkiä ei ole - eikä välttämättä enää tule. Mietin eilen, myyntikäyriä katsellessa, että miten vaikka kymmenen vuoden päästä näitä erilaisia ajan käyriä tarkastellaan, sanotaanko, että tuo kohta käyrällä oli se koronavuosi vai sanotaanko, että tuosta kohdasta tämä alkoi...

Nasu: Miten rakkaus kirjoitetaan?

Nalle Puh: Sitä ei kirjoiteta, se tunnetaan sydämellä.

Tänään on kaunis päivä

Tänään on kaunis päivä, kun aurinko paistaa.

Tänään on kaunis päivä, kun sai juoda aamukahvinsa auringonpaisteessa.

Tänään on kaunis päivä, kun sai kuntoilla heti aamusta.

Tänään on kaunis päivä, aloittaa ja rakentaa jotain uutta.

Tänään on kaunis päivä, kun saa rekrytä uusia ihmisiä yritykseensä.

Tänään on kaunis päivä, kun uusi kirja, KUNnoON 15 MINUUTTIA ilmestyy.

Tänään on kaunis päivä, siitäkin huolimatta, että viimeinenkin isovanhemmistani nukkui aamulla pois.

Minä en saa hänen kanssaan enää sitä 15 minuuttia. En voi soittaa hänelle, jutellakseni 15 minuuttia. Yritin muutamia vuosia sitten ja juteltiinkin tovi, vuosien tauon jälkeen. Tuntui hyvältä, mutta siitä ei seurannut hyvää. Suku on joskus pahin. Nyt en enää saa sitä mahdollisuutta. Se vietiin minulta haluamattani. Voin vain jättää jäähyväiset.

Vaikka olitkin minulle jo vuosia varsin etäinen, tahtomattani, olit mielessä tavattoman usein. Kyyneleen sait silmääni joka kerta, kun lähetit kortin lapsenlapsenlapsellesi. Nyt kortteja ei enää tule, mutta ne kyllä säilyy. Viimeisimmässä oli ballerinan kuvia, tietysti.

Emme pysty valitsemaan sukuamme. Voimme kuitenkin valita, millainen suku haluamme olla. Millaisia ihmisiä haluamme olla. Suku on kuin puun oksat. Ne kasvavat eri suuntiin, mutta juuret ovat aina samat. Jos juurista ei pidä huolta, oksatkin kuihtuvat.

Piti kirjoittaa kirjan ilmestymispäivänä ihan jotain muuta, mutta ehkä tämä on herättävä avaus, koska kirjakin on varsin herättävä. Ainakin minä heräsin tänään varsin erilaiseen aamuun. Ote kirjasta, jonka yhdessä kappaleessa pohditaan, kenen kanssa haluaisit istua alas vartiksi:

Olisiko sinun vartissa edesmennyt fammu tai pappa? Kenties joku edesmennyt läheinen? Mitä haluaisit kysyä? Mistä haluaisit puhua? Kaipaisitko joitain viisaita neuvoja? Onko joku isovanhempasi yhä elossa? Voisitko käydä nämä samat keskustelut hänen kanssaan, jos siihen vielä oikeasti on mahdollisuus? Entä omat vanhemmat? Mitä voisit heidän eteensä tehdä juuri tänään? Olisiko sinulla aikaa soittaa ja kysyä heidän kuulumisiaan tai mennä kylään vartin kahville? Onko ruokaa tehty kotona niin paljon, että siitä voisi viedä vähän heillekin ja ilahduttaa tällaisella vartin vierailulla? Moni meidän ja muiden isovanhemmista istuu kotona tai palvelutalossa yksin kaikki päivät. Mieti miten suuri asia jollekin vanhukselle olisi, että kävisit vartin kahvilla kerran viikossa? Kun on sinun vuoro istua siinä keinutuolissa, niin kuka tulee silloin katsomaan sinua?

Tänään on kaunis päivä. Nauti siitä ja ota siitä kaikki sen suoma ilo irti. Iloa on - aina.

Rakkaus on suurin lahja, minkä edellinen sukupolvi voi jättää seuraavalle

Kilauta kaverille - Vartin metodi

Täällä taas, pienen tauon jälkeen. Näppäimistö lauloi hetken kovalevylle, kun tuli kuun vaihteessa palautettua uuden, syksyllä julkaistavan kirjan käsikirjoitus. Elokuussa ilmestyy Kunnon-kirjasarjan seuraava teos, KUNnON 15 MINUUTTIA - Vartin vaille muutos. Kirja käsittelee varttia, kuinka paljon pystyt parantamaan elämääsi vain vartin säännöllisillä muutoksilla. Kirjaa on tilattu jo ennakkoon toista tuhatta, joten mikset sinäkin tilaisi sitä tästä?

Oli silmiä avaavaa kirjoittaa tuota ja huomata, kuinka sitä voi ihan itsekin alkaa toteuttaa saarnaamaansa. Kirjassa on luonnollisesti 15 eri elämänaluetta, joita käsittelemme. Yhdessä niistä käsitellään aihetta, kenelle voisit antaa vartin ajastasi ja miksi. Mitä se tekisi ihmissuhteillesi, jos vaikka soittaisit vartin puhelun jollekin kaverille.

On helppo sanoa, että ei ole aikaa ystäville. Meistä jokaiselta löytyy varmasti vartti - vaikka joka päivä - jos vain haluamme. Ajattelin itse ottaa nyt härkää sarvista ja aloittaa tänään oman Vartin metodini, soittamalla joka päivä jollekin kavereistani. En missään tärkeysjärjestyksessä, vaan ihan randomisti valiten, kuka tulee mieleen tai kenen yhteystieto luurista osuu silmään. Jos koet olevasi kaverini etkä ihan heti saa puhelua, niin se ei tarkoita, että olisit b-listalla tai kokonaan ulkona listoilta. En siis arvota soiton saavia millään tavalla. Mikään ei myöskään estä sinua soittamasta ensin minulle.

Tiedätte sen tunteen, kun näkee kavereitaan pitkästä aikaa. Aika ja elämä vain kuluu eikä pidetä yhteyttä, mutta sitten nähdään jossakin ja kaikki on kuin silloin, kun viimeksi nähtiin. Aivan kuin aikaa ei olisi kulunut lainkaan. Sovitaan, että nyt pidetään yhteyttä ja nähdään useammin, mutta sitten taas aika ja elämä kuluu. Kuitenkin se yhteydenpitäminen on vain vartin päässä. Se on aika vähän ja sillä voisi saada elämäänsä aika paljon rikkautta lisää - ainakin kivoja ihmissuhteita.

Kun sinä innostut tekemään samoin, niin heittele palautteita someen. Voit kirjoittaa niitä tämän blogin kommentteihin tai Facebookissa. Voit myös vain tägätä postiisi #vartinmetodi tai lähettää tarinasi ja kokemuksesi osoitteeseen vartinmetodi[q]kunnonoy.fi. Tarinoiden seuraaminen onnistuu myös Instagramissa. Parempi elämä on vain ja ainoastaan omissa käsissäsi. Sinä teet elämäsi ja päätät, mihin varttisi käytät. Kuka ystävistäsi tai kavereistasi on tämän päivän vartin arvoinen?

Hyvät ystävät ovat kuin tähdet

et aina näe niitä

mutta siellä ne ovat

Fitness trendit 2018

Anonyymi kävi lisäämässä kommentin yhteen luetuimmista teksteistäni "Paljonko jäseniä?": 

"Onko tämä blogi kokonaan hiljentynyt? Tapahtuuhan kuntokeskusmaailmassa koko ajan."

No ei ole kokonaan hiljentynyt, pienellä ajatusbreikillä taas, kun pitää rakentaa uutta. Kannattaa näköjään käydä välillä sorkkimassa ja kertomassa, että teillä on ikävä näitä tekstejä. Kyllä alalla tapahtuu ja isosti, koko ajan. Haluaisitteko, että otan kantaa erään ketjun mahdolliseen vetäytymiseen koko maastamme tai toisen ketjun velkasaneerausjuttuun tai siihen, että Pihlajalinna osti Forever-ketjun? No en ota - vielä - vaan kerron oman totuuteni tämän vuoden ACSM:n ennusteista, kuten niin monena vuonna aiemminkin.

1. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi tuon TRIB3-konseptin Suomeen.
2. Group Training: Pienryhmäharjoittelu toteutuu esimerkiksi TRIB3-konseptissa varsin mainiosti. Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Tämän vuoksi butiikkisalikonseptit ovat kovin juttu liikunta-alalla tällä hetkellä. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko.
   
3. Teknologiset asusteet: Kuntoilun monitoroinnin lisääntyminen ja kilpajuoksu sillä alalla jatkuu kovana. Esimerkiksi suomalainen OURA tuo mielenkiintoisen lusik- tai siis sormuksensa - tuolle kentälle, viemällä aktiivisuuden monitoroinnin jopa vihkisormukseen.
4. Body Weight Training: Kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Ryhmäliikuntakonseptina tämän ongelma on sen haastavuus. Massat eivät jaksa kauaa innostua, jos ja kun eivät osaa ja kehonpainoharjoittelu on monasti lähes akropatiaa.
5. Voimaharjoittelu: Voimaharjoittelu lisääntyy yhä. Pihtiputaan mummokin tempaa jo, aiemman kahvakuulan heiluttelun jatkoksi, jo pelkästään siksi, kun mummoille on tutkitusti hyötyä heitellä moukaria. Kuntoilun perusteita pidetään tärkeinä ja ymmärretään yhä enemmän se, että parhaat pakarat saa menemällä riittävän usein kyykkyyn. Siihen ei tarvita kaikenlaisia toisiaan erikoisempia peppuohjelmia, joita some on pullollaan. 
   
6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Tulee koko ajan tärkeämmäksi, että trainerit ovat koulutettuja. Kun koulutusorganisaatioita alkaa olla joka lähtöön ja kaiken tasoisia, on erityisen tärkeää valita oikea koulutusorganisaatio, joka tietää, mitä tekee. APT on hyvä mittari tästä. Jos koulutusorganisaatio täyttää APT-vaatimukset, voit olla kohtalaisen varma, että saat asiantuntevaa ja pätevää koulutusta. Saat todennäköisesti asiantuntevaa valmennusta APT-rekisteriin kuuluvalta valmentajalta, koska hänellä on osoittaa APT-rekisteriin vaadittavat tiedot ja taidot.
7. Yoga: Kyllä ja tähän voisi vielä lisätä pilateksen. Kiire tuo tarpeen rauhoittumiselle ja kovakin harjoittelu vaatii kehon huoltoa. Joogan ja pilateksen hyödyistä muihin lajeihin ja harrastuksiin alkaa olla jo niin paljon dataa ja mutua, että näiden houkuttavuus kasvaa. Ehkä sitä täytyy vielä tällainenkin keskus tehdä lähiaikoina, kun suunnitelmakin on jo olemassa.
8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa huimaa vauhtia. Tässä pystyy tekemään taikoja, varsinkin kun käy kuuntelemassa päivän koulutukseni aiheesta, kuinka valmennuspalveluista tehdään tulosta. Trainer4You:n Riku Aalto listasi syksyllä kolme syytä, miksi valmennusala tulee kasvamaan vahvasti lähivuosina. Allekirjoitan.
9. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Ehdottomasti huomioitava asia. Jo varsin monessa keskuksessa senioreiden määrä alkaa lähestyä määräenemmistöä asiakaskunnasta. Erittäin potentiaalinen kohderyhmä kuntokeskuksille, mutta silloin pitää myös olla käsitys, mitä senioriasiakkaat vaativat, tarvitsevat ja odottavat kuntokeskupalvelulta. Tämän kohderyhmän huomioiminen entistä tarkemmin voi jopa pelastaa jonkin perinteisen kuntokeskuksen, muuttuvassa markkinatilanteessa. Uudet markkinoiden muokkaajat eivät juurikaan huomioi tätä kasvavaa liikuntapalvelujen kuluttajaryhmää.
10. Toiminnallinen harjoittelu. Tämähän näkyy varsin hyvin kuntokeskusten varustelussa nykyään. Itse asiassa tämä voisi olla listan ensimmäisenä tällä hetkellä Suomessa. Keskuksessa, jossa olen nyt harjoitellut runsaan vuoden, on tehty kolme eri muutosta, jossa perinteisiä laitteita on poistettu salilta ja toiminnalliseen harjoitteluun on lisätty mahdollisuuksia. Uskon, että jokaisen keskuksen, joka aikoo pysyä hengissä, pitää huomioida tämä sektori ja tarjota hyvät mahdollisuudet toiminnalliseen harjoitteluun. Minulle muutos sopii mainiosti, kun en käytä nykyään laitteita lainkaan kuntosalilla, joitain taljoja lukuun ottamatta.

Mitään suuria yllätyksiä tämä lista ei tarjoa, mutta kuitenkin merkittäviä ja huomionarvoisia asioita, jotka joutuu ottamaan tarkkailuun, onnistuakseen liikunta-alalla. Kyllä, alalla todellakin tapahtuu ja eiköhän niitä tapahtumia puida myös täällä, kun uuden kirjan kirjoittamiselta maltan. Pysykää linjoilla.

Paras tapa ennustaa tulevaa,

on luoda sitä

15 minuuttia päivässä

Löytäisitkö sinä 15 minuuttia päivässä, jos oikeasti haluaisit? Mitä vartissa saisi aikaan?

Kysyn aina koulutuksissa, kuinka monella ei ole aikaa lukea kirjoja. Käsiä nousee enemmän, kuin pysyy alhaalla. Väitän, että on olemassa vain tekosyitä, miksi ei ehtisi lukemaan ja opiskelemaan uutta. Siihen riittää vartti päivässä. Jokaiselta löytyy vartti päivässä, esimerkiksi ennen nukkumaan menoa.

Oletetaan, että luet kirjaa 15 minuuttia joka päivä. Tai sanotaan vielä, että luet 15 minuuttia joka arkipäivä. Viikonloppuna ei tarvitse lukea, siitäkin huolimatta, että monella olisi silloin enemmän aikaa. Otetaan nyt vain 15 minuuttia jokaisesta arkipäivästä.

15 minuuttia päivässä on 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa. Jos yhden kirjan lukemiseen menee keskimäärin neljä tuntia, kuukaudessa lukee yhden kirjan. Se tekee vuodessa siis 12 kirjaa. Vaikka olisi kaksi kuukautta lukematta, ehtii vuodessa lukemaan kymmenen kirjaa, vain 15 minuutin panostuksella, joka arkipäivä. On siis pelkkää selittelyä, että itseään ei ehtisi sivistämään.

Jos et löydä aikaa lukemiseen, löydät varmasti aikaa kuunteluun. Ala kuuntelemaan äänikirjoja, kuten minä teen, esimerkiksi autossa istuessani, kuten elokuun blogissa kerroin.

Löydämme aina aikaa sille, mille haluamme löytää aikaa. Terävöitin kohta valmistuville personal trainereille sitä, että he eivät lue päättökoetta varten, vaan sitä aikaa varten, joka alkaa valmistumisen jälkeen. Nousee aina karvat pystyyn, kun näen esimerkiksi Facebookissa, Liikunta-alan ammattilaisten ryhmässä, kuinka joku myy oppikirjojaan valmistuttuaan. Ja on vielä kirjoittanut myyntitekstiin, että kirjat lähes avaamattomia. Toivon aina, että tämä myyjä on päättänyt lähteä tältä alalta. Tosin hän ei pärjäisikään, kun ei ole kirjoja jaksanut avata edes koulussa.

Oppikirjoja tarvitsee oikeasti vasta valmistumisen jälkeen. Silloin kun tulee niitä oikeita asiakkaita, oikeiden ongelmien kanssa. Mitään ei opiskella vain kokeen vuoksi, vaan sen jälkeisen ammattiosaamisen vuoksi. Paitsi tietysti Piin likiarvoa, sitä en ole tarvinnut koskaan mihinkään. Tuskin sinäkään.

Jos opiskelet muistaaksesi, 

unohdat

Jos opiskelet ymmärtääksesi,

muistat

Mistä löytäisi aikaa kehittyä?

Tiedän, suurin osa teistä - tämänkin blogin lukijoista - ette olevinaan löydä aikaa itsenne kehittämiseen. Sitä kuitenkin on. Nytkin kun luet tämän, saatat kehittyä. Jos käyt lukemassa tätä blogia säännöllisesti, kehityt varmasti. Kehityt aina, kun luet jotain, niitä fiktiivisiä romaanejakin. Lukeminen kannattaa aina, sanotaan ja se pitää paikkaansa.

Minulla on Böknäsit täynnä kirjoja, lattiasta kattoon. Ok, ne hyllyt nähneet tietävät, että onhan siellä joukossa Aku Ankka -kansioitakin, mutta ne sarjakuvalehdet ovat opettaneet minut lukemaan. Kun Aku ilmestyi keskiviikkoisin, minuun ei saanut mitään kontaktia tuntiin, kun tulin koulusta kotiin. Osaan keskittyä.

Luen paljon, mutta lukemisessa on yksi ongelma - se vie aikaa eikä samalla oikein voi tehdä muuta. Paitsi ehkä taittaa matkaa jossakin kulkuneuvossa, matkustajana. Vaikka lukemisen sanotaankin olevan unelmoimista silmät auki, ne silmät täytyy pitää kirjassa, myös siinä elektronisessa, jota kannan mukana reissuilla. On muuten loistava peli, kun saa kirjaston mukaansa mihin tahansa.

Silmien lisäksi meillä on kuitenkin korvat. Kun pitää silmät ja korvat auki, suun kiinni ja ottaa kädet pois taskuista, tapahtuu hienoja asioita. Lukemisen lisäksi kannattaa kuunnella. Kannattaa kuunnella vaikka äänikirjoja. Äänikirjat ovat melkein maailman hienoin keksintö - laiskalle ihmiselle ainakin.

Istun paljon autossa. Mitä sinä teet, kun ajat autoa? Kuuntelet musiikkia? Sekin on hyvä asia. Musiikin kuuntelu kannattaa myös aina. Siitä saa elämyksiä ja joskus se rauhoittaa, toisinaan taas saa ajatuksen virtaamaan. Minä kuuntelen autossa äänikirjoja. Olen löytänyt hyvän ajan kehittää itseäni. Olen oppinut hyödyntämään auton ratin pyörittämiseen käyttämäni ajan.

Tuossa vieressä on puhelimen äänikirjojen listaa. Suurimman osan olen kuunnellut lukuisia kertoja. Kuuntelen niitä vielä 1,25 tai 1,5 kertaisella nopeudella, niin opin enemmän lyhyemmässä ajassa. Äänikirjat ovat loistava tapa hyödyntää seisovaa aikaa. Missä muualla voisit kehittää itseäsi äänikirjojen avulla? Lenkillä? Aurinkoa ottaessasi, kun aurinko muuten häiritsee lukemista? Ainakin kaikissa niissä paikoissa, joissa nyt kuuntelet musiikkia. 

Itsensä kehittämiseen löytyy aina aikaa ja resursseja, jos vain haluaa. Kaikkeen löytyy, mitä haluaa. Itsensä kehittäminen kannattaa aina. Ja alaisten kehittäminen, kouluttaminen, opastaminen, auttaminen, jne. Minulta on usein kysytty, miksi olen kouluttanut työntekijöitäni niin paljon. Miksi olen lähettänyt heitä kaikenlaisille luennoilla, joilla itsekin laukkaan - kuuntelemassa. Että kannattaako se, jos työntekijä irtisanoutuu. Eikö kouluttaminen mene silloin hukkaan? 

Vastaan aina, että onko kannattavampaa se, että jättää työntekijän kouluttamatta siksi, että hän saattaa irtisanoutua joskus, vai kouluttaa siksi, että hän saattaa pysyä töissä. Minusta on ainakin kivaa kehittyä ja kehittää, jotta ei jää pyörimään paikalleen. Mukavia luku... tai siis kuunteluhetkiä. Kuullaan.

Voit oppia tavattoman paljon

pelkästään kuuntelemalla

Kunnon liiketoimintaa -kirjan sisällysluettelo valmis

Tässä se nyt on, kirjan sisällysluettelo, mikäli menee tällaisenaan taitosta läpi. Tekstit ovat kasassa, taittoa valmiit painoon. 

Tämä paketti sisältää 44.087 painavaa sanaa, jolla on mahdollista onnistua hyvinvointibisneksessä.

1.2      Tappava liikkumattomuus      

1.3      Trendit ja megatrendit     

1.3.1   Fitnesstrendien kehittyminen  

1.4      Liikunta-alan villit työehdot   

2         Liikuntaliiketoiminnan aloittaminen  

2.1      Liiketoimintamalli ja kohderyhmä  

2.1.1   Valitse asiakkaasi  

2.1.2   35 – Maaginen rajapyykki    

2.2      Pareton periaate toimii  

2.3      Yhteistyöverkosto onnistumisen ytimenä    

3.        Kehity johtajana    

3.1      Lopeta sähköpostijohtaminen   

3.2      Sujuva arki yrityksessä  

3.3      Menestyvä omistaja  

4.        Yrityksen verenkierto - Budjetointi, hinnoittelu, kassavirta, seuranta   

4.2      Budjetti onnistumisen työkaluna  

4.1      Kassa kuralla – Lama opettaa   

4.2      Hinta on tekosyy     

4.2.1   Halvimmaksi pääsee aina    

4.2.2   Ilmainen tutustuminen on järjetöntä         

4.3      Markkinointi ja myynti   

4.3.1   Liidi ei ole markkinoinnin onnistumisen mittari     

4.3.2   Mainoksen ja mainostamisen tarkoitus         

4.4      Ensivaikutelma ratkaisee 

4.5      Ei pakkojäsenyyttä        

4.6      Yrityksen maine ja arvot markkinointivälineenä     

5.        Mitä on hyvä asiakaspalvelu – Asiakkaita vai faneja      

5.1      Tervehdys ei maksa mitään     

5.2      Muistamisen voima     

6.        Puntteja, laitteita, räkkejä vai köysiä       

6.1      Kohderyhmä määrittelee kalustuksen 

6.2      Laitehuolto on asiakaspalvelua      

6.3      Salietiketti on osa viihtyvyyttä     

7.        Ryhmäliikunnan monet kasvot    

7.1.     Tähtiä vai tiimipelaajia    

7.2.     Lajivalikoima – toimiva kattaus vai järjetön kaaos?  

7.3.     Ryhmäliikuntaa asiakaslähtöisesti      

7.4.     Ryhmäliikuntakalenterin suunnittelu 

7.5.     Ryhmäliikunnan arjen hallinnointi   

7.6.     Palkkausmalli ryhmäliikuntaan          

7.7.     Mitä ryhmäliikunnan pyörittäminen maksaa?      

8.        Valmennuspalvelut - Kulu vai sijoitus?     

8.1      Henkilöbrändi myy yksilövalmennuksessa        

8.2      Valmennustuote vai suklaarasia?    

8.2.1   Case: X-Method – Tulostakuulla parempaan kuntoon   

8.3      Kalenteriin ei mahdu lisää asiakkaita   

8.4      Pienryhmävalmennus yksilövalmennuksen vaihtoehtona 

8.5      Ei minun tarvitse myydä      

8.5.1   Kenen kannattaa hoitaa liidit     

8.6      Trainerit tekevät ilmaista työtä     

8.7      Valmennuksen tunnusluvut 

9.        Onko oheispalveluissa mitään järkeä? 

10.      Miten rakennetaan voittava tiimi      

10.1    Rekrytointi - Onko paras sopivin?   

10.2    Kouluttaminen kannattaa aina         

10.3    Miten työntekijöiden vaihtuvuus saadaan kuriin?   

10.4    Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa parhaiten    

10.5    Työhyvinvoinnista työssä jaksamiseen 

11       Kiire – Mikä ihana tekosyy   

11.1    Työaika hallintaan        

11.2    Johtajan 40/20/40 -malli   

12       Huolehdi itsestäsi - Onko ylipainoinen johtaja vakuuttava?  

12.1    Menestyksen portaat

12.2    Tahdonvoima

Varmasti paketissa voisi olla paljon muutakin, mutta pitäähän sitä jotain jättää myös tuleviin kirjoihin. Toivottavasti sinäkin löydät tästä jotakin kiinnostavaa.

TILAA KIRJA TÄSTÄ

Kunnon liiketoimintaa Facebookissa

Asiakkaan palveleminen ei ole rangaistus. Se on etuoikeus.

KUNNON LIIKETOIMINTAA – HYVINVOINNISTA BISNESTÄ

Liikunta ja hyvinvointi ovat tämän ajan yksi kasvava ja kiehtova trendi. Liikunta ja hyvinvointi ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tekijöitä, kun kansan keski-ikä nousee ja liikkumis- sekä ravitsemustottumukset muuttuvat.

Yhä useampi vaihtaa alaa ja siirtyy liikuttamaan ja huolehtimaan ihmisistä tavalla tai toisella, samalla kun koulujen penkeiltä valmistuvat tulevat intoa puhkuen kasvattamaan ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tarvitsevat lisääntyvässä määrin apua liikunta- ja ruokailutottumustensa korjaamiseen ja tukemiseen, joten on luonnollista, että terveyteen liittyvillä aloilla on imua.

Miten kunnon liiketoimintaa tehdään ja mitä se vaatii? Oletko ajatellut liikuntaan ja terveyden edistämiseen liittyvän yrityksen perustamista? Oletko jo tällä alalla ja tarvitset tukea omaan toimintaasi? Haluatko kehittyä johtajana, oli alasi mikä tahansa? Onko sinun budjettisi tasapainossa? Entä henkilöstö, miten se voi?

Kunnon liiketoimintaa on idearikas ja käytännönläheinen opas kaikille yrittäjille. Vaikka esimerkit ovatkin liikunta-alalta, opit sopivat kaikille itseään arvostaville johtajille. Aina on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Kunnon liiketoimintaa on yksi työkalu parempaan huomiseen.

Kunnon liiketoimintaa auttaa rakentamaan voittavia tiimejä, hallitsemaan budjettia ja kassavirtaa, sekä miettimään omaa ja tiimisi ajankäyttöä. Ennen kaikkea se kertoo paljon yrittäjän ja yrittämisen arjesta.

Jokaisella yrityksellä ja yrittäjällä on tarinansa. Tämä on kahden liikunta-alan ammattilaisen ja vaikuttajan tarina. Näillä eväillä on rikottu ennätyksiä, tehty tyytyväisiä asiakkaita sekä rakennettu pitkiä työsuhteita.

KAUPOISSA MAALISKUUSSA 2017

Kirja julkaistaan 16.-17.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, Gymtec-messujen yhteydessä.

TILAA KIRJA TÄSTÄ

Kunnon liiketoimintaa Facebookissa

Kaverit kertovat

Jokin aika sitten tuli taas kirjailtua Aamusetissa, kuinka me lokeroimme varsinkin uusia tuttavuuksia heidän entouragen, seurueessa hengaavien ihmisten mukaan.

Me siirrämme myös vanhoja tuttavuuksia lokerosta toiseen samalla periaatteella. Mikäli vanhan tuttavuutemme seurue muuttuu, me huomaamme sen ja teemme sen pohjalta uusia päätelmiä. Mieti itse, kuinka usein ihmettelet, miksi joku pyörii juuri tuossa porukassa.

Televisiosta tutun moottoripyörävalmistajan, Paul Teutul'n äiti tapasi sanoa:

Näytä minulle kaverisi, niin kerron, kuka sinä olet.

Hyvin sanottu. Kaveripiirisi kertoo paljon siitä, kuka sinä olet ja millainen sinä olet. Seura tekee kaltaisekseen - aina. Sen lisäksi meillä on taipumus hakeutua kaltaistemme seuraan.

Muusikko Kid Rock vieraili vanhassa opinahjossaan. Hän kertoi ahjon nykyisille oppilaille hyvän ohjeen:

Hakeudu itseäsi parempaan seuraan. Jos hengaat puupäiden - knuckleheads- kanssa, sinustakin tulee puupää. Pysyt aina puupääosastolla. 

Se on juuri näin. Tyhmyys on tarttuvaa.

Uskoakseni me kaikki laitamme meille ennestään tuntemattomia ihmisiä kategorioihin heidän ystäviensä mukaan. Jos joku hengaa epäluotettavassa ihmisjoukossa, meidän on vaikea luottaa häneen. Emme luota, vaikka meillä ei olisi mitään muuta syytä olla luottamatta kuin henkilön kaverit. Kaveripiiri vaikuttaa väistämättä persoonaasi ja siihen, mitä ja miten sinusta ajatellaan.

Elämässä on aina mahdollisuus mennä moneen suuntaan. Epämääräisyydellään houkuttavia kaveriporukoita on  aina lähettyvillä. Laitapuolen kulkijoita, huijareita, jopa rosvoja. Se on jännä juttu, kuinka esimerkiksi ryyppyseuraa näyttää löytyvän aina jostakin niille, jotka sitä harrastavat, varsinkin jos ei ole kronkeli seuran suhteen. Elämän suunnan voi kuitenkin määritellä valitsemalla itselleen sellaista seuraa, johon suuntaan elämän haluaisi menevän.

Oikeastaan jokaisessa menestyksestä kertovassa opuksessa painotetaan seuran merkitystä. Aina kehotetaan hakeutumaan itseään parempaan seuraan. Kiinteistömoguli Donald Trump'kin kertoo niin kirjoissaan. Hän on aina tehnyt niin. Vaikka olisi kuinka kuningasta olla oman porukan fiksuin, se ei kehitä, vaikka ylivertaisuudestaan voikin saada henkistä tyydytystä.

Yrittämisessä pärjää aika pitkälle sillä periaatteella, että palkaa aina itseään parempia ja fiksumpia työntekijöitä. Työntekijöiltäkin voi oppia. Kun olet ammentanut opin, joudut taas seuraavaksi rekrytoimaan entistä parempaa työvoimaa. Kehittyminen ja sitä kautta usein myös menestyminen on väistämätöntä.

Katso ympärillesi. Haluatko oikeasti olla samanlainen kuin piirissäsi pyörivät yksilöt? Haluatko, että sinut nähdään samanlaisena kuin ympärilläsi pyörivä ihmismateriaali?

Onko sinulla seurueessasi henkilöitä, joita itsekin pidät luusereina, ikuisina häviäjinä? (Jos et tunnista luuseria, klikkaa edellistä linkkiä.) Hankkiudu niistä eroon heti, jos haluat elämässäsi eteenpäin. Kylmää? Ehkä. Oma on elämäsi. Saat siltä juuri sitä, mitä haet.

Jos haluat positiivisuutta elämääsi, hakeudu positiivisten ihmisten seuraan. Jos haluat onnistumisia elämääsi, hakeudu onnistujien joukkoon. Jos haluat menestystä, menestyjät kuuluvat kohderyhmäksesi. Jos taas haluat elämältäsi juuri sitä, mitä olet tähän asti saanut, jatka hengaamista nykyisessä kuviossa.

Kaikista ei vain ole muuttamaan elämäänsä. Ne ihmiset tunnistaa jatkuvasta valittamisesta ja muiden syyttelystä kohtalostaan.

[Aiheeseen liittyen: Elämä on kovaa / Keskity olennaiseen / Kiire - Mikä ihana tekosyy]

BTW Orange County Chopperin, tai oikeammin Paul Teutul, sr:n tarina on ihan suositeltavaa lukemista. Ei mitään bisneskirjojen aatelia, eikä mikään henkilökohtainen avautuminenkaan, mutta luettava. Kirjasta voit lukea, kuinka elämän suunnan voi muuttaa, mutta se vaatii muutoksia myös piireissä, joissa pyörii. Alkoholistista ja narkkarista voi ihan hyvin tulla menestynyt liikemies, vaikka kouluarvosanat eivät paljon pohjaa antaneetkaan. Oikeat muutokset ja oikeat valinnat ovat aina mahdollisia. Aina. Nuorisovangista voi tulla menestynyt kirurgi.

Ai niin, rauhallista juhannusta. Menkäähän maltilla. Kuten Facebookissa kiertävässä juhannustaiassa kerrotaan; 

Kun soudat puolen yön aikaan keskelle järveä, otat kossupullon käteen, avaat sepaluksen ja nouset seisomaan veneessä ja katsot oikein tarkasti rannalle, saatat nähdä tulevan leskesi.

Oikea perspektiivi

Jo ensimmäinen blogitekstini 3.3.2007 oli selvästi asenteellinen. Asenteesta on sen jälkeen kirjoiteltu aika usein. Miksei siis nytkin?

Meillä jokaisella on ajoittain vaikeuksia asettaa asioita oikeaan perspektiiviin. Kärpäsestä tulee herkästi härkänen ja pienetkin asiat tuntuvat välillä kaatavan koko maailman. Ehkä elämänkokemus vähän tasoittaa tätä intervallia, mutta silti perspektiivi on välillä kadoksissa.

On totta, että ei ole mitään merkitystä, mitä tapahtuu. Merkitystä on vain sillä, miten suhtaudumme kyseiseen tapahtumaan. Jokaisessa vastoinkäymisessä on opetus. Joskus sitä on mielen myllerryksessä vaikea löytää, mutta se on siellä. Mieti omia kokemuksia. Väitän, että juuri vastoinkäymiset ovat olleet niitä opettavaisimpia kokemuksia.

John C. Maxwell kertoo hyvän tarinan kirjassa The Difference Maker. Opiskelemaan lähtenyt tyttö lähettää äidilleen kirjeen, jossa kertoo kuulumiset opiskelijan elämästä. Kirje kuului näin:

Rakas Äiti,

Olen nyt ollut poissa kotoa kokonaisen vuoden, joten on aika kertoa kuulumiset opiskelijan elämästä. Hieman sen jälkeen, kun tulin opiskelemaan, kyllästyin opiskelija-asuntolaan ja varastin viisikymppisen huonekaverilta.  Tuolla rahalla vuokrasin moottoripyörän, jonka kuitenkin romutin valotolppaan muutaman korttelin päässä. Jalkani murtui onnettomuudessa, mutta minut pelasti nuori lääkäri, joka asuu lähistöllä olevassa talossa. Hän kantoi minut sisään, paketoi jalkani ja hoiti minut kuntoon. Hänen ansiostaan olen taas jalkeilla.

Me halusimme sinun tietävän, että me menemme naimisiin mahdollisimman nopeasti. Ikävä kyllä, meillä on jotain merkillistä verikokeiden tuloksissa. Eivät terveyskeskuksessa vielä tiedä, mitä se on, mutta eiköhän se selviä. Toivottavasti se kuitenkin selviää nopeasti, jotta voimme mennä naimisiin ennen lapsen syntymää. Sen jälkeen tulemme kaikki asumaan sinun ja isän kanssa. Tiedän, että opitte rakastamaan lastamme, vaikka lapsen isä onkin eri uskontokuntaa ja haluaa minunkin kääntyvän uuteen uskoon. Toivon että ymmärrät, että tulemme kotiin vain siksi, että tuleva puolisoni heitettiin ulos lääketieteellisestä, koska hänen koko aikansa meni minun hoitamiseen.

Oikeasti, rakas Äiti, mikään edellä mainituista ei ole totta. Arvosanani eivät vain ole olleet hyviä, joten halusin teidän hyväksyvän ne laittamalla ne oikeaan perspektiiviin.

Niin usein, ellei aina, asiat voisivat olla pahemmin. Iloitse siitä, mitä on - Älä murehdi sitä, mitä voisi olla.

[ Aiheeseen liittyen: Tästä se alkaa / The 50th Law ]

BTW Pomitaan kirjasta toinenkin opiskeluun liittyvä kirjeenvaihto. Se täytyy kertoa lontooksi, koska tähän sopivaa suomalaista vastinetta sanalle prepare oli hankala keksiä. Nuori mies lähetti äidilleen meiliä:

Flunked out of school and coming home tomorrow. Prepare Dad.

Äiti vastasi aika nopeasti:

Dad prepared. Prepare yourself!

Nukutaan yön yli

Saan paljon hyviä ideoita vessassa, Aku Ankkaa lukiessani. Suihku tai sauna on monelle verraton ideatehdas. Treenin aikanakin saattaa lamppu välähtää. Joskus on jopa tehnyt mieli lopettaa spinningtunnin ohjaaminen kesken, kun päähän on puskenut jokin loistava idea.

Erilaisten aktiviteettien aikana mieli vapautuu käsittelemään siellä pyöriviä pähkinöitä. Eräs yrittäjä kertoi viikonloppuna minulle golfaavansa tuon vuoksi. Työn ongelmat unohtuvat kentällä ja unohduksesta huolimatta pää tekee salaa töitä ongelmien eteen. Mielenkiintoinen tuo meidän pääkoppamme.

Thomas Edisonilla oli tapana istua tuolilla, kannatellen pieniä painoja molemmissa käsissään. Juuri kun hän meinasi nukahtaa, painot putosivat käsistä herättäen hänet. Edison pyrki hyödyntämään ideapankkia, joka luuraa unen ja valveilla olon rajamailla. Tuo mielentila voi olla otollinen maaperä loistaville päätöksille, ideoiden lisäksi.

Paniikkinappulaa painamalla tehdyt päätökset ovat erityisen usein todellisia hätäratkaisuja, joista ei voi odottaa suuria. Suuria ratkaisuja tehtäessä pitäisi yleensä pystyä nukkumaan yön yli, varsinkin silloin, jos on oikeasti väsynyt. Väsyneenä ei saisi tehdä yhtään suurta päätöstä. Se pitäisi kieltää oikein lailla.

Kun olet ison päätöksen edessä, mieti ensin, oletko lainkaan väsynyt. Jos olet, siirrä päätöksen tekoa, seurauksesta huolimatta. Vireänä teet varmemmin oikean päätöksen.

Lähde: The Truth About Making Smart Decisions by Robert E. Gunther

[ Aiheeseen liittyen; Ajattele kuin Einstein / Kuka vei mun juuston? ]

BTW Onneksi minun ei tarvitse tehdä päätöstä siitä, mitä Palloseurassa pitäisi tehdä. Kovin moni vaihtaisi valmentajaa, joku pelaajia, joku taas jotain muuta, melkein mitä tahansa. Mielenkiintoisia kommenteja oli kerätty Ilta~Sanomien toimesta. Entisten pelaajien viesti on aika selkeä. Muistutuksena niille, jotka odottavat seuralta päätöksiä, niin päätös on sekin, että mennään näillä ja uskotaan homman kääntyvän. Mahdollinen käännös voi silloin tuntua poikkeuksellisen hyvältä. Silloin olisi taas takinkääntäjillä mahdollisuus kertoa, kuinka he olivat aina olleet sitä mieltä, että muutoksia ei kannattanut tehdä.

Vareksen siivellä

Erittäin kiireisen viikon kruunasi mielenkiintoinen ilta keskellä Varesparvea. Solarfilms kuvasi M&M Kuntotalossa Vareksen Sukkanauhakäärme -elokuvan kohtauksia. Ihan mielenkiintoista tavaraa saivat purkkiin.

Eipä sitä juurikaan tule ajatelleeksi, mitä kaikkea vaatii, että voin tuijottaa televisiota puolentoista tunnin ajan. Aikamoinen organisaatio pyörii elokuvan tekemisen taustalla. En keksinyt puolenkaan väen tarkoitusta, mutta jokaisella oli ilmeisen tärkeä hommansa.

Jotenkin laittoi silmään se, että kuten leffassa, taustajoukoissakin on jokaisella oma rooli ja homma. Toisten hommiin ei sotkeuduta ja sinun oletetaan hoitavan itsenäisesti juuri se sinun tonttisi. Ehkä tuon kokonaisuuden hallinta vaatii juuri sen, että jokainen pysyy ruudussaan ja tekee vain sen oman hommansa.

Tosin voin olla käsityksessäni myös ihan hakoteillä. Se vain näytti siltä ja se tuntui toimivan.

Leffan tekeminen on nähtävästi myös paljon odottamista. Odotuksen päättyessä sinun oletetaan olevan täydellisesti valmiina. Parin tunnin odotuksen jälkeen pitää puoli minuuttia olla täysin ajan tasalla, sekunnin murto-osissa. Virheisiin ei ole varaa tai dominot alkavat kaatumaan.

Tai voi myös käydä niin, että sitä sinun hommaasi ei tänään ehdittykään ja odotus alkaa huomenna uudelleen. Ei ihan hätäisen ihmisen hommaa, vaikka nopeasti pitääkin suoriutua, sitten kun pitää.

Todella mielenkiintoinen ilta. Tulee varmasti katsottua tätä Varesta erilaisella fiiliksellä, kun ne jokapäiväiset työtilat ovatkin nyt ikuistettu filmille hamaan tulevaisuuteen. Ehkä elokuvan tapahtumat eivät ihan vastaa arkirutiinejamme, mutta M&M Kuntotalosta tuli nyt leffatähti. Tämä tähti ei tosin jaa nimmareita, mutta ottaa niitä mielellään vastaan - jäsensopimuksiin.

Ehkä meidän pitää laittaa M&M:lle oma tähti Kalevantien jalkakäytävälle.

[Aiheeseen liittyen: Ei minulta, mutta YLE:ltä ]

BTW Olen laiminlyönyt teitä. Vaikka viimeistelemättömiä tekstejä onkin rutkasti varastossa, en ole ehtinyt edes niitä julkaisemaan teidän iloksenne tai kiusaksenne, miten haluatte. Tai siis kaiken sen ehtii elämässään, minkä kulloinkin kokee tärkeimmäksi. Blogi ei ole ollut prioriteettien kärjessä lähiaikoina. Toimarin homma ei aina ole pelkkää kahvikupin hivelyä, vaikka siihen pyrinkin. Kaikki on yrityksessä hyvin, kun näkee minut notkumassa kahvikuppi kädessä asiakkaiden kanssa jutustelemassa. Nyt ei ole ehtinyt. Olen paikannut muita spinningohjaajia, toiminut huoltomiehen sijaisena ja palkanlaskijana. Kun tekee monen ihmisen hommat, omat hommat jäävät usein taka-alalle. Jos vaikka nyt aloittaisi viime viikon postien avaamisesta tämän aikataulun tasapainottamisen. Muistan teitä taas useammin idioottimaisuuksillani, kunhan olen ensin latautunut mökillä.

Seth Godin - The Dip

Voittaja ei koskaan luovuta - Luovuttaja ei koskaan voita.

Hyvä sanonta, joka Seth Godinin mielestä on kuitenkin huono neuvo. Godin kertoo kirjassaan The Dip, kuinka voittajat luovuttavat koko ajan. Voittajat tietävät, milloin luovuttaa. Voittaja luovuttaa oikeaan aikaan.

Maailman parhaatkin ovat luovuttaneet monia kertoja. Tuomo Ruutu kertoo Hesarin heinäkuun kuukausiliitteessä, kuinka hän oli ajatellut keskittyvänsä uraansa jalkapalloilijana.

Jalkapallon pelaamisen lopettaminen oli yksi elämäni suurimpia päätöksiä.

Veli, Jarkko kertoo, kuinka hän antoi Tuomolle luvan tehdä lajivalintansa 15-vuotiaana. Valinnan jälkeen Tuomo omistautui jääkiekolle.

Hän treenaili itsekseen aamusta iltaan ja oli joskus jäällä jo ennen koulupäivän alkua. 

Luovuttamista ja omistautumista samaan aikaan. Jos Tuomo olisi jatkanut jalkapalloa pidempään, on hyvinkin mahdollista, että Tuomo olisi nyt molempien lajien keskiverto puulaakipelaaja. Lajit voivat tietysti tukea toisiaan, mutta ainoastaan siten, että toinen lajeista on vain treeniväline keskityttäessä siihen ykköslajiin. Ykköslajin suhteen sitten taas ei tule luovuttaa. Ei ainakaan silloin, jos haluaa alansa parhaimmaksi.

Seth Godin listaa suurimmat syyt luovuttamiseen:

1. Sinulla ei ole aikaa ja luovutat.
2. Sinulla ei ole rahaa ja luovutat.
3. Sinä pelkäät ja luovutat.
4. Sinä et ole oikeasti tosissasi ja luovutat.
5. Sinä et ole oikeasti kiinnostunut ja luovutat.
6. Mietit vain lyhyen aikavälin hyötyä tai kärsimystä, et pitkän tähtäimen hyötyä ja luovutat.
7. Sinä olet alun perin tehnyt väärän valinnan ja luovutat. 

Me emme aikoinaan uskaltaneet luovuttaa, vaikka näimme, että keskustan M&M vie vain rahaa. Näimme, että siinä paikassa ei saa aikaan sellaista tuottoa, jota haimme. Pelkäsimme kuitenkin lopettaa toimintaa. Emme halunneet luovuttaa. Olisihan se noloakin.

Jos olisimme uskaltaneet tehdä päätöksen vuoden aikaisemmin, olisimme tehneet tukun rahaa sillä päätöksellä. Tiesimme jo aikaisemmin, että sulkeminen on ainoa vaihtoehto, mutta emme halunneet uskoa sitä. Keskustan salin sulkeminen antoi todelliset resurssit kehittää Itäharjun keskustamme. Laitekantamme vahvistui eivätkä henkilöstöresurssit olleet hajallaan.

Sedu Koskinen kertoo, kuinka hän poistaa yritysryppäästä tuottamattomat yksiköt, rönsyt. Se voi koitua Hakan kohtaloksi, mutta on varmasti tarpeellista. Sedulta varmasti ainakin taloudellisesti järkevä päätös, jos hän luovuttaa Hakan, tai muiden rönsyjen suhteen.

Moni yritys olisi paljon vahvempi, jos johto osaisi ja uskaltaisi luovuttaa. Moni ihminen olisi ehjempi, jos uskaltaisi tavoitella unelmiaan. Jos uskaltaisi jättää tylsän ja palkitsemattoman työnsä. Jos uskaltaisi luovuttaa ja vaihtaa maisemaa. Isojen yritysten johtajat tulevat harvoin yrityksen sisältä, ainakaan siitä joka tuli alun perin kesäpojaksi. Yritysten johtajat tulevat niistä, jotka ovat jo useaan otteeseen luovuttaneet ja lähteneet uusille urille. CV on usein aika mittava.

Keskiverto on siis häviäjille. Luovuttaminen on siis sallittua, kun sen tekee oikeaan aikaan. Jos kukaan ei koskaan luovuttaisi, maailma olisi erillainen. Maailma pysyy tasapainossa, kun joku luovuttaa koko ajan. Kaikista ei voi olla supertähdiksi. Jos näyttää siltä, että jäät keskiverroksi, luovuta ja tee jotain muuta. Siis ainakin silloin, jos haluat supertähdeksi.

The Dip on hyvä kirja. Kuuntelin sen nyt kolmatta kertaa. Äänikirjan kesto on vain puolisentoista tuntia. Sopivan mittainen toistuvaan kuunteluun.

[ Aiheeseen liittyen: Kuka vei mun juuston? / The 50th Law / Pienet kirjat rokkaa ]

BTW  Samoin on parisuhteiden kanssa. Luovuttaminen on joskus oikea vaihtoehto. Toisinaan taas ei. Mielestäni on hienoa, että Yhdysvalloissa asti juhlitaan isosti vanhempieni hääpäivää, heinäkuun neljättä. Onnittelut vanhemmilleni 40 vuoden yhteisestä taipaleesta. Se on nykyaikana ihailtava suoritus. 40 vuoteen mahtuu paljon juttuja. Onneksi suurin osa on ollut iloisia. Kiitoksia kaikesta avusta, jota olen aina saanut, jopa pyytämättä ja yllättäen. Ei ole koskaan tarvinnut epäillä, ettenkö olisi saanut apua, oli tilanne mikä tahansa. Ilman 4.7.1970 tapahtunutta sitoutumista minua ei ehkä olisi olemassa. Kiitos ja kumarrus!

Hei, me lennetään

Lentokoneen väitetään olevan turvallisimmillaan kun sitä lentää ohjaamon kokemattomin henkilö. Ainakin jos uskomme Malcolm Gladwell’iä. Ja miksi emme uskoisi, kuten Peter Nymanilla oli tapana sanoa.

Voisiko Peter käyttää tuota samaa repliikkiään oikeissa uutisissa?

Gladwell kertoo muutaman tarinan kirjassaan Outliers - The story of success, perustellakseen väitteensä. Lentoturvallisuuteen vaikuttaa luonnollisesti moni eri asia. Käytännössä melkein jokaisessa lento-onnettomuudessa on useampia onnettomuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuskin koskaan niistä yksikään ei yksinään aiheuttaisi onnettomuutta, vaan onnettomuus aiheutuu tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Lento-onnettomuuksissa tehdään kirjassa esitettyjen tutkimusten mukaan keskimäärin seitsemän inhimillistä virhettä, joista yksikään ei yksinään tiputtaisi konetta.

Gladwell kertoo kuinka kulttuurit vaikuttavat lento-onnettomuuksiin. Monessa kulttuurissa ylempiarvoisen arvioita ei saa koskaan kyseenalaistaa. Juuri tämä tekijä antaa perusteen sille, että alempiarvoisen kannattaisi aina hoitaa vastuullisin homma. Ylempiarvoinen voi aina keskeyttää alempiarvoisen toimet, kun taas päinvastoin ei ole tapana toimia. Siis kaikissa kulttuureissa. Joissakin enemmän kuin toisissa.

Voidaan vain arvailla, oliko taannoisen Puolan presidentinkin hengen vieneessä onnettomuudessa juuri kyse tästä. Koneessa oli paljon arvovaltaista väkeä, joiden nenälle ei ehkä ollut tapana hyppiä.

Korean Air kärsi kirjan mukaan monta onnettomuutta juuri hierarkkisen systeeminsä ja ylempiarvoisten kunnioituksen vuoksi. Sitä pidettiin maailman vaarallisimpana lentoyhtiönä. Vielä vuosituhannen vaihteessa Air France ja KLM lopettivat yhteistyönsä Korean Air’n kanssa. Mm. Kanada rajoitti kyseisen yhtiön lentoja ilmatilassaan.

Nykyään Korean Air rankataan niiden turvallisimpien lentoyhtiöiden joukkoon.

Korean Airin ongelmina oli paljon muutakin kuin hierarkkisuus. Koko ongelma taisi kulminoitua moraaliin. Tai siis sen puutteeseen. Lentäjillä oli esimerkiksi tapana pitää sanomalehteä kojelaudalla avoimena lennon aikana. Jos jokin varoitusvalo sattui vilkkumaan, se vilkkui rauhassa lehden alla. Kukaan ei koskaan uskaltanut puuttua näihin koneiden valtiaiden toimiin.

Lentokone putoaa tuskin koskaan, muun kuin ulkopuolisen syyn vuoksi, jos henkilökunta toimii ohjeistuksen mukaan. Riski kasvaa heti, kun joku toiminto tulee tehtyä huolimattomasti. Väsymys - Joku juttu jää epähuomiossa tekemättä tai huomioimatta. Uudet työkaverit - Oletetaan uuden perämiehen/kapteenin toimivan kuten edellisenkin. Hierarkia - Ei uskalleta kyseenalaistaa ylempiarvoisten ratkaisuja. Mahdollisesti kolme merkittävintä riskitekijää.

Ylempiarvoiselle on ehkä aina vaikea antaa ohjeita. Se ei rajoitu pelkästään lentokoneisiin. Monta virhettä olisi jäänyt maailmassa tekemättä, jos uskaltaisimme avata suumme riittävän ponnekkaasti. Yleensä pyrimme olemaan kohteliaita ja pyrimme vain vihjailemaan, jolloin viestimme pitäisi lukea rivien välistä. 10.000 metrissä vinkkejä voi ehkä vielä viljellä, mutta kun tuulilasista näkyy jotain outoa, tai nokka on kohti maata, pitäisi ehkä kertoa asia ilman vihjeitä.

Ohjeistaminen voidaan kirjan mukaan jakaa vähintään kuuteen tapaan:

• Käsky. Määrätään toinen toimimaan halutulla tavalla. Toimii yleensä hyvin ylhäältä alas, mutta toisinpäin se on harvinaisempaa.
• Toteamus. Meidän tulee tehdä jotain. Ei suoraa määräystä.
• Ehdotus. Tehdäänkö näin? Tehdään päätös yhdessä.
• Kysymys. Pitäisikö meidän tehdä näin? Vastuu päätöksen teosta siirretään selvästi toisille.
• Suositus. Meidän ehkä kannattaisi tehdä näin. Lisätään epävarmuutta ehdotukseen.
• Vihje. Vihjailu on kaikkein kevein ohjeistamisen muoto.

Kun on kuunneltu lento-onnettomuuksien ohjaamonauhoja, niistä on käynyt yllättävän monesta ilmi, että alempiarvoiset ohjaamossa istuvat ovat vihjailleet toimintatapojen olevan kyseenalaisia. Suorilla ehdotuksilla - saati määräyksillä - oltaisiin mahdollisesti vältytty monelta onnettomuudelta. Tuota kannattaa itse kunkin pohtia, kun haluaa jotain tehtävän.

[ Aiheeseen liittyen: 10.000 tuntia ]

BTW Tuntuuko teistäkin, että lento-onnettomuudet ovat lisääntyneet. Niistä saa lukea, jos ei nyt päivittäin, niin viikoittain. Yllättävää kyllä, lentoturvallisuus on parantunut ja onnettomuudet vähentyneet. Tuo lisääntymisen tunne johtunee siitä, että media muuttuu. Pienetkin asiat nostetaan helpommin esille, varsinkin verkkojulkaisuissa. Uutiskynnyksen madaltumisesta johtuen tällaisen virhearvion voi tehdä monesta muustakin jutusta. Mielenkiintoisia tilastoja ja raportteja lentoliikenteestä löytyy täältä.

Pienet kirjat rokkaa

Minulta kysyttiin jokin aika sitten, kirjoitanko tänne aina kaikista kirjoista, joita luen. En kirjoita. Ehkä arviolta neljännes yltää riman yli tänne asti. Sekin voi olla yläkantiin. Mainitsen sellaiset opukset, jotka ansaitsevat maininnan, joko hyvässä tai pahassa.

Viimeisin kirja oli John C. Maxwell'n How Successful People Think. Pieni kirja. A6 kokoinen ja jotain 120 sivua. Nopeasti luettavissa, mutta täynnä asiaa. Tuosta kirjasta tulen poimimaan tänne monta juttua. Johtamisen oppimisprojektiini vielä enemmän.

Pienet kirjat rokkaa. Ostan niitä aika paljon, enkä yleensä koskaan pety. Asiat ovat tiivistettyjä ja todella helppolukuisia. Monesta pienestä kirjasta saan huomattavasti enemmän irti kuin monisatasivuisista tiiliskivistä. Syvällisempääkin pohdintaa on välillä mukava lukea, mutta pienet kirjat saavat ajatuksen juoksemaan.

Ei koskaan kannata aliarvioida kirjaa kokonsa perusteella. Edellä mainittu kirja alkaa seuraavasti:

Hyviä ajattelijoita tarvitaan aina. Henkilölle, joka tietää miten, löytyy aina töitä. Henkilö, joka tietää miksi, on aina tuon henkilön pomo. Hyvät ajattelijat ratkaisevat ongelmia, heiltä ei koskaan lopu ideat, joilla organisaatiota voidaan parantaa ja he säilyttävät aina toivon paremmasta tulevaisuudesta.

Yritän kehittyä hyväksi ajattelijaksi. Sen voi oppia ja siihen palataan myöhemmin.

Tällä hetkellä on menossa elämäni ensimmäinen äänikirja, Seth Godin; The Dip. Sitä kuuntelin jo koneessa, kun tulimme reissusta. Sekin on godinmaisesti selkeä, lyhyt ja ytimekäs. Ei kierrellä, vaan pyöritään asian ytimessä koko ajan.

Äänikirja on hieno keksintö. Tulen varmasti ostamaan niitä iTunesista vielä paljon. Sopivat hyvin tilanteisiin, joissa ei oikein jaksa lukea, mutta ei myöskään nukuta. Rentouttavaa kuunnella, kun joku lukee kirjaa rauhallisella äänellä. Mainitun kirjan kesto on 93 minuuttia. Blue Ocean Strategyn kuuntelee kahdeksassa tunnissa. Työpäivän projekti. Ei paha.

Samoin tulen ostamaan jatkossa e-kirjoja, koska hommasin iPadin. Nyt odottelen vain sitä Elisan micro-simiä. Laitoin viime viikolla Elisalle viestiä, että se operaattori, joka ensimmäisenä tuo markkinoille micro-simin, tai edes kertoo sen tulevan lähiaikoina, saa meidät kaikki iPadeillä selaavat asiakkaakseen. No nyt se tiedotettiin.

Kindleä ajattelin ensin, mutta onneksi odotin iPadiin asti. Veikeä lelu. Kaksi kirjaa ehdin jo tilaamaan iPadiinkin. Tuollainen lukulaite sopii esimerkiksi tuuliseen ympäristöön, kun perinteisen kirjan sivut muuten heiluisivat ärsyttävästi tuulessa. Loistava laite esimerkiksi aurinkotuoliin, näin kesää odotellessa.

Vaikka jonossa on tällä hetkellä kymmenkunta kirjaa, otan myös kirjaehdotuksia vastaan, joten niitä voit heitellä kommentteihin. Kiitos niistä jo etukäteen.

[ Aiheeseen liittyen: Kirjat ]

BTW Maggie.fi julkaisi tänään aika hyvän kaavion, miten blogin kommentteihin tulee suhtautua. Tiedostamattani olen noudattanut aika pitkälle samaa kaavaa. Nyt jouduin ottamaan blogin kommenttien valvonnan käyttöön, kun joku on aloittanut spammaamisen teksteihin. Uudet tekstit ovat vielä vapaasti kommentoitavissa, koska spammit yleensä kohdistuvat vanhoihin teksteihin. Toivottavasti spammit jäävät vanhoihin teksteihin, jotta valvontaa ei tarvitse ottaa käyttöön uusiinkin teksteihin.