Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Hinnalla ei ole merkitystä

Olet varmasti kuullut montakin kertaa asiakkaltasi, että palvelusi tai tuotteesi on liian kallis. Saattaa olla, että myyjäsi on sanonut, että olemme liian kalliita. Hinnalla on oikeasti paljon vähemmän merkitystä asiakkaille, mitä yrittäjät uskovat. Aliarvioimme liian usein arvomme. Käyn aiheesta mielenkiintoisia keskusteluja käytännössä jokaisessa konsultaatiossa ja koulutuksessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti tovi sitten Helsingin luksussaleista, johon kastiin myös TRIB3 oli saanut kunnian kuulua. Kyllä, mekin olemme ihan itse valinneet hintamme. Emme ole valinneet olla halpa. On yrittäjän oma valinta, mihin hintakategoriaan tähtää. Yrittäjä päättää aina hintansa, ei kukaan muu ellei siihen pakota jokin sopimus tai muu vastaava.

Meille on kokemuksen ja perimätiedon kautta sisäänrakennettu ajatus, että hinta korreloi laatuun. Tämä tarkoittaa yrittäjän näkökulmasta sitä, että jos haluaa olla hinnaltaan luksus, sitä pitää olla myös palvelultaan ja puitteiltaan, erityisesti ensimmäistä. Jos haluaa tarjota parasta mahdollista, pitää omata poikkeuksellista nöyryyttä palvella asiakkaita, ymmärtää, että asiakaskokemus on se, jolla hinnan perustelee. Laiskan yrittäjän ei kannata alkaa puuhata luksusta.

Nostan hattua artikkelissa mainitulle kuntokeskukselle, BeAlive:lle, joka myös uhmaa hintakilpailun trendiä. Samoin voisin kuvitella tekevän personal training -palveluja tarjoava Selkrig Performance Unit, joka ainakin on sosiaalisesta mediasta saamani käsityksen mukaan kohdentanut palvelunsa niille, joille laatu on jotain muuta kuin hinta. Ainakin hintojen kyselijöille eivät vastaa julkisesti. Kai se niin on, että jos louisvuitoneilla täytyy kysyä hintaa, on väärässä kaupassa.

Mutta miksi hinnalla sitten on niin vähän merkitystä? Ensinnäkin jos hinta olisi ainoa ostopäätökseen liittyvä tekijä, meillä olisi vain yhdenhintaisia tuotteita, halvimpia mahdollisia ja kaikki myisivät niitä siihen halvimpaan mahdolliseen hintaan. Ihmiset tekevät kauppoja ihmisten ja yritysten kanssa, joista he pitävät. Tuo on se syy, miksi ihminen ostaa uudelleen ja uudelleen samasta paikasta. Vaikkakin You Are Not So Smart -kirjassa McRaney tuo esiin mielenkiintoisen pointin: 
Emme osta saman brändin tuotteita kerta toisensa jälkeen, niiden laadun vuoksi, vaan todistaaksemme itsellemme tehneemme alkujaankin järkevän ostopäätöksen.
Tiedä häntä. Tietysti laatukin vaikuttaa - siis se kokemuksemme tuotteesta, ollaanko hinnan arvoisia, mutta voi hyvin olla noinkin. Yrityskuvaan vaikuttaa merkittävästi luottamus. Kukaan ei osta epäluotettavalta yritykseltä tai myyjältä, ainakaan säännöllisesti. Kun teet asioita eri tavalla ja paremmin kuin muut, luot merkitystä ja elämyksellistä asiakaskokemusta, hinnan merkitys vähenee koko ajan. 

Ihan oikeasti ihminen on valmis maksamaan yhdestä TRIB3-treenistä 25 euroa ja ostaa vielä 5 euron smoothien treenin jälkeen sekä vielä 6 euron lasillisen proseccoa suihkun jälkeen. Kaikki eivät ole ja osta, mutta kaikkien ei tarvitsekaan. 

Hinnalla ei ole merkitystä, paitsi silloin kun haluat olla halvin

tiistai 3. lokakuuta 2017

Nordic Business Forum 2017

En ala nyt ruotimaan Nordic Business Forumin puhujia, koska ne ruoditaan monessa mediassa. Kyllä, ensimmäisen päivän Adam Grant oli loistava, kuten kirjansakin ja Sir Richardissa vaan on sitä jotain. Puutun yhteen lempiaiheistani - Asiakaskokemukseen.

Olen ollut NBF:n matkassa Jyväskylästä asti. Joka kerta NBForum on onnistunut ylittämään odotukset. Palvelu on ollut parempaa ja hienompaa. Tilaisuus on ollut isompi ja mahtavampi. Eväät yrittämiseen ovat olleet painavampia ja motivoivampia. Mutta tänä vuonna?

Onko niin, että tilaisuuden kasvaessa, pienet yksityiskohdat unohtuvat tai menettävät olevinaan muuten merkityksensä? Ei sillä, tilaisuus oli varmasti vieläkin mahtava kokemus - varsinkin ekakertalaisille, jotka eivät tiedä vieläkin paremmasta.

Viime vuonna palvelu ja varsinkin tunne siitä, että on tervetullut, oli ihan huippua. Erittäin iloiset ihmiset ottivat vastaan rivissä jo ulkona. Sai tulla sisään kuin kunniakujassa. Ei ollut nyt. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran ja siinä tuli ensimmäinen kysymysmerkki. Mitä on tapahtunut?

Viime vuonna oli jo merkkejä siitä, että festariyleisöä pidettiin nälässä. Tänä vuonna ei ollut enää merkkejä. Jäi nälkä. Ymmärrän, että tilaisuuden yksi aiheista oli ruuan tuhlaamisen lopettaminen, mutta että oikein nälässä pitämiseen astiko sitä pitää välttää? Ymmärrän myös, että tilaisuuden kasvaessa, osallistujien ruokkimisesta tulee aina vain haastavampaa eikä laatuun ja määrään pysty panostamaan aiemman lailla. Mutta se laskee kokemusarvoa, asiakaskokemusta, elämyksellisyyttä. Onneksi asia oli korjattu toisen päivän kahvitauolle ja osasin ottaa omat eväät mukaan lounaaksi.

Ensimmäisen päivän annistakin jäi nälkä. Ymmärrän, että ilmasto on tärkeä ja sillee, mutta ei se motivoinut. Ei motivoinut olemaan maanantaina parempi työssään. Jotenkin jäin ajattelemaan, että ehkä ilmastofoorumit pitäisi olla erikseen, niille, jotka ovat siitä erityisen kiinnostuneita. Niille, jotka katsovat kieroon Q7:aani. 

Ymmärrän aiheen tärkeyden, mutta ei ole näin lähellä sydäntä, vaikka sitä ei saisi ääneen sanoa. On epätrendikästä, vaikka tavattoman moni ajattelee samoin, mutta eivät kehtaa sanoa, luonnonvihaajaksi leimautumisen vuoksi. Jätän tuon tontin niille, joille se on intohimo. Minä autan tämän pallon ihmisiä siellä, missä minä koen intohimoa auttaa. Ja sekin on paljon, ainakin omissa resursseissa. Kaikkea kun ei pysty parantamaan ja hoitamaan.

Onneksi toisen päivän kattaus korjasi tilanteen bisnesfoorumin näkökulmasta ja Rachel Botsman ja Patrick Lencioni saivat mustan kirjan sivut täyttymään kirjaimista. Nick Vujicic - Ei tarvitse sanoa mitään, nostan vain hatun. Boyan Slat - 23 ja istui siinä, muina miehinä, tyhjäämässä valtamerta muovista. Will Smith - Elävänä. Hyvä paikkaus ensimmäiselle päivälle.

Asiakaskokemuksen ylläpito on koko ajan vaikeampaa, saati odotusten ylittäminen, varsinkin jos olet ollut ylivoimaisesti paras. Uusi asiakas tyytyy aina vähempäänkin, koska uusien asiakkaiden odotusarvot ovat yllättävän alhaalla, mutta se kokenut asiakas - hänen tyytyväisenä pitäminen on haastavaa, vaikka jokainen ymmärtää asiakasuskollisuuden merkityksen.

Jotenkin sellainen olo, että ensimmäisenä päivänä mentiin pois bisnessfoorumista. Ainakin liian kauas siitä, mitä tulin hakemaan. Toisena päivänä löydettiin takaisin, mutta ensimmäinen päivä jäi vähän hampaankoloon.

Ehkä minusta on vain tullut kermaperse. Vaikea pitää tyytyväisenä. Ostin silti lipun ensi vuodelle. Annan NBForumille vielä uuden mahdollisuuden saada minusta uudelleen tilaisuuden fani. Ja kyllä puhujien viestit tulevat näkymään täälläkin. Sen verran hyviä juttuja tuli kirjattua ylös. Nyt kotiin.

Älä syytä muita pettymyksistä
Syytä itseäsi liian korkeista odotusarvoista

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Keskinkertainen kuolee

Osallistuin tällä viikolla parilla kommentilla Facebookissa käytyyn keskusteluun ravintovalmennuksesta ja sen tulevaisuudesta. Siitä kirjoitan joskus erikseen, kun vähän jäsentelen asioita vielä. Keskustelu kääntyi siinäkin hinnoitteluun, kuinka joku kitisee siitä, kun toinen polkee hintoja ja joku myy asiakkaille vain rahkalappuja ravintovalmennuksena. Kuinka hintojen polkeminen on ikävää ja tekee hallaa alalle ja sitä rataa. Ei tee hallaa, ei alalle eikä kenenkään ammattitaidolle. Hinta ei kerro kenenkään ammattitaitoa, mutta se voi antaa viitteitä siitä. Kirjoitin tovi sitten hinnan merkityksestä.

Oli mielenkiintoista seurata keskustelua, koska siinä näkyivät jälleen kerran yrittäjien asenne-erot. Tai oikeammin se, kuinka osa yrittäjistä ei vain ymmärrä sitä, että hinta ja arvo ovat eri asioita. Liikunta-alalla tuijotetaan ihan liikaa hintaan. Kiukutellaan, kun joku myy netissä rahkalappuja ruokavalioina, vaikka minä täällä omassa kioskissani osaisin tehdä ruokavalion paljon ammattitaitoisemmin. Ei vain ole asiakkaita, jotka maksaisivat ammattitaidostani sen, jonka haluaisin. Ja siihen on vain syynä rahkalappuja myyvä instanssi, joka osaa markkinoinninkin minua paremmin. Minussa tai tuotteessani ei ole vikaa.

Sama koskee halpasalien tuloa markkinoille. Kiukutellaan, kuinka joku voi tarjota tämän saman tuotteen, jota itse myy, paljon halvemmalla. Ei osata katsoa peiliin ja miettiä, miksi niin oikeasti on. Miksi joku pystyy tekemään niin. Pitäisikö valittamisen sijaan tutkia, mitä tuo yritys tekee ja ennen kaikkea miten? Mitä minun pitäisi tehdä, pärjätäkseni kilpailussa? Mutta markkina- ja hintahäiriköistä valittaminen on helpompaa. Kaikki liikennöitsijäthän olivat sitä mieltä, että Onnibus ei voi tuottaa, ei voi tehdä bisnestä noin halvoilla hinnoilla. Jokaiselle liikennöitsijälle tuli eteen ongelma, tiputanko hintaa vai lisäänkö arvoa.

Kun kohdataan hintakilpailua, yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa, lähteä mukaan hintakilpailuun tai luoda hinnalleen parempaa arvoa. Asiakas maksaa aina arvosta, lähes poikkeuksetta. Jos siis saman tuotteen, jota tarjoat, saa muualta halvemmalla, netistä tai läheisestä putiikista, se on sinulle ihan oikein, että asiakas menee ja ostaa sen sieltä. Et pysty tuottamaan asiakkaallesi sellaista arvoa, josta hän olisi valmis maksamaan ja silloin sinun on syytäkin menettää asiakkaasi. Bisnes toimii niin, hyväksyit sen tai et.

Keskinkertainen bisnes kuolee. Jos tarjoat keskinkertaista palvelua tai tuotetta keskinkertaisella hinnalla, häviät väistämättä kaikille. Et pärjää hintakilpailussa, koska keskinkertaista pystyy tarjoamaan halvemmallakin - ja joku tarjoaa varmasti. Et pärjää arvokilpailussa, koska joku tarjoaa parempaa ja todennäköisesti vielä korkeammalla hinnalla. Jos siis koet netistä ostettavien rahakalappujen syövän bisnestäsi, tuijotat väärään paikkaan. Sinun tulisi parantaa oman tuotteesi arvoa siten, että se voittaa rahakalapun mennen tullen. Silloin joku voi vaihtaa rahkalapun sinun palveluusi. Ei muuten.

Sama näkyy kuntokeskusmaailmassa yleisesti. Jos olet keskinkertainen ja lähistölle avautuu halpasali, häviät väistämättä asiakkaita. On helppo siirtyä keskinkertaisesta halpaan, koska tuote ja palvelu ei muutu, koska et ole tarjonnut hinnallesi riittävää arvoa. Asiakas on käynyt keskuksessasi, kun hänellä ei ole ollut vaihtoehtoa. Halvemmalla hinnalla saa nyt toisaalta saman arvon, joskus jopa paremman arvon. Halpasalin kanssa pärjää se keskus, jonka tuotetta ja palvelua ei saa halpasalista, jota ei pysty kopioimaan, joka antaa asiakkaalle hintaansa enemmän arvoa. Asiakkaalla ei ole syytä vaihtaa, tässä tapauksessa huonompaan.

Arvon noustessa, hinnan merkitys vähenee. Jos lähdet hintakilpailuun, joutunet väistämättä karsimaan palvelujasi, siis heikentämään tuotettasi eli alentamaan arvoasi. Ja silti Halvimmaksi pääsee kuka tahansa. Kun tarjoat asiakkaalle hintaasi enemmän arvoa, pärjäät kilpailussa, oli hintasi mikä tahansa. Jos pystyt myymään erinomaista, keskinkertaisen hinnalla, pärjäät varmasti, mutta saatat hukata paljon euroja, kun asiakas olisi valmis maksamaan enemmänkin. Ei kukaan sanonut tätä helpoksi. Helppoa tekevät kaikki.

Tuskin heräsit tänään ollaksesi keskinkertainen

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Aika on rahaa arvokkaampaa

On sanottu, että aika on rahaa. Mielestäni aika on jotain muuta, kuin rahaa, vaikka ymmärrän toki tuon lauseen sanoman. Aika on kuitenkin jotain arvokkaampaa kuin raha. Aikaa et saa koskaan takaisin. Et ainuttakaan sekunnin sadasosaakaan.

Vaikka menettäisit kaikki rahasi, voit saada ja tehdä sitä lisää, mutta aika - sen kun menetät, sitä ei korvaa eikä hyvitä millään. Aika on ehtyvä luonnonvara, ainakin näin ihmisen näkökulmasta. On totta, että ihmisen taival on hyttysen pissan pienintä molekyyliäkin pienempi, kun katsotaan aikaa yleisesti, mutta jokaiselle ihmiselle aika on aina ainutkertainen. Jokainen hetki on ainutkertainen. Jokaisen hetken menetät ikuisiksi ajoiksi - ainakin siihen asti, kunnes opimme siirtymään ajassa.

Aika on ihmisen keksimä määre. Aikaa ei sinällään ole olemassa, mutta kysy minuutin merkitys siltä, joka juuri myöhästyi lentokoneesta tai sekunnin merkitys siltä, joka juuri vältti onnettomuuden tai sekunnin sadasosan merkitys Juha Miedolta. Aika ratkaisee ja merkitsee, vaikka sitä ei ole olemassa.

Aikaa ei siis ole tuhlattavaksi, mutta me tuhlaamme sitä koko ajan. Me tuhlaamme sitä koko ajan enemmän ja uskoakseni vain siksi, että sitä on koko ajan enemmän tuhlattavaksi. Tai näin me luulemme. On sanottu, että on kahdenlaisia tietokoneita, niitä jotka tuhlaavat arvokasta aikaa ja niitä jotka tuhlaavat sitä tuplasti nopeammin. Vaikka kymmeniä vuosia sitten eläneillä ei ollut läheskään yhtä paljon vapaa-aikaa, kuin nyt meillä, he olivat kiireettömämpiä. Mihin sinä käytät eniten aikaa? Entä mihin tuhlaat eniten aikaa? Oletko sinä jonottanut tuntitolkulla ilmaista ämpäriä? Kannattiko? Olisitko voinut käyttää tuon ajan johonkin tärkeämpään, mukavampaan tai muuten vain tähdellisempään?

Työajan tuhlaaminen on mahdollisesti tyhmintä, mitä voi tehdä. Työ vie meidän vapaa-aikaa ja siitä saatava palkka on korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Joka kerta, kun tuhlaat työaikaa, tuhlaat vapaa-aikaasi, siitäkin huolimatta, että sinulle saatetaan maksaa siitä palkkaa. Jos sinulle maksetaan työpanostasi enemmän, voit olla varma, ettei makseta pitkään. Aika voi todellakin olla rahaa - sinulle tuloa ja yrittäjälle menoa - jos tuhlaat työaikaa. Etkä koskaan saa niitäkään minuutteja tai tunteja takaisin, joten voisitko olla senkin ajan hyödyllinen? Mitä se maksaisi sinulle?

Ajan kulumisen huomaa silloin, kun sitä menettää. Vähän kuin terveys, sen olemassaolon huomaa vasta silloin, kun sen menettää tai se lähestyy loppuaan. Katso kelloa hetki. Jokainen viisarin värähdys tai numeron vaihtuminen on kadonnut iäisyyteen. Siinä näet konkreettisesti ajan kulumisen. Tuohon kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä, teetkö juuri nyt niitä asioita, joilla haluat tuon ajan täyttää. Ja jos et tee, mikä estää?

Kalifornian yliopistossa tehdystä tutkimuksesta luin joskus, että aikaa arvostavat ovat onnellisempia kuin rahaa arvostavat. Uskon tuon. Tähän liittyy myös aiempi pohdintani siitä, Mitä tekisit ilmaiseksi. Aikaa voi käyttää arvokkaasti, ilman rahallista arvoa. Aika ei siis läheskään aina ole rahaa. Se on vain muuten arvokasta ja korvaamatonta. Tuhlaa aikaa siis viisaasti.

Hetki, jonka tuhlaamisesta nautit,
ei ole hukattua aikaa

tiistai 16. toukokuuta 2017

Asiakkaan etu vai yrityksen etu

Kävin mielenkiintoisen keskustelun erään yrittäjän kanssa tovi sitten. Keskustelimme, voiko asiakkaan etu mennä koskaan yrityksen edun edelle. Mitä mieltä sinä olet? Voiko mennä?

Tämä yrittäjä oli vahvasti sitä mieltä, että ei voi, koska yritys on olemassa yritystä varten, yrittäjää varten. Se on hänen tulonlähteensä ja sitä rataa. Kyllä, varmasti ihan oikeassa, mutta en sulattanut enkä sulata noin raadollista ja vahvaa näkökulmaa.

On totta, että jos yritys ei voi hyvin, sen asiakkaatkaan eivät voi hyvin - ainakaan pitkään. Loppujen lopuksihan ei ole asiakkaita ja sen jälkeen ei ole yritystäkään. Mutta tämä on mielestäni muna/kana-asetelma. Pitää osata nähdä, kumpi tulee ensin, tyytyväiset asiakkaat vai tyytyväinen yrittäjä. Kun kysyn asian noin, aika moni kääntää jo takkia, edellisestä.

Kun yrityksestä itsestään tulee tärkeämpi, kuin sen asiakkaista, mennään metsään. Yritys on olemassa omistajiaan varten, mutta se on olemassa asiakkaille. Tässä on vinha ero. Jos unohdetaan tuo, kenelle ollaan olemassa ja katsotaan vain, miksi ollaan olemassa, tehdään asiakaskokemuksen suhteen varmasti vääriä ratkaisuja. Ja kun asiakaskokemus on huono tai huononee, tuloskin huononee. Olennaista on tuo miksi ollaan olemassa. Siis oikeasti, ei kai yritys voi koskaan olla olemassa (vain) yrittäjää varten? Se on vain yrittäjän tulonlähde, mutta se ei voi olla yrityksen olemassaolon tarkoitus. Vai voiko?

Miksi Apple onnistui saamaan niin paljon uskollisia asiakkaita ja sitä kautta myös tulosta? Vastaus lienee varsin yksinkertainen: Tuotteet ovat asiakkaille, asiakkaita varten, eivät yritykselle, yritystä varten. Eihän Applen teknikka kuitenkaan ollut puhelimissa tai podeissa ja pädeissä mitään alaa mullistavaa, vaan varsin moni teki - ja tekee varsinkin nykyään - teknisesti parempia tuotteita. Apple osasi myydä tarpeen asiakkaille. He olivat asiakkaille. He tekivät päätöksiä ja ratkaisuja, jotka hyödyttivät asiakasta - tai niin se ainakin osattiin myydä. Ja osataan yhä, vaikka kilpailu onkin kiristynyt merkittävästi.

Steve Jobs on ohjeistanut, että mene niin lähelle asiakasta kuin mahdollista. Niin lähelle, että pystyt kertomaan heille, mitä tarvitsevat, ennen kuin he itsekään huomaavat tarvitsevansa sitä.

Kun asiakas on yrityksen keskiössä, keskitytään asiakkaaseen. Kun yritys on yrityksen keskiössä, keskitytään yritykseen, tuohon tekniikkaan, turhiin ja vaikeasti hallittaviin ominaisuuksiin, johon muut elektroniikkavalmistajat keskittyivät. Kun seuraavaksi teet päätöstä, mieti päätöksen vaikutus ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta. Mikä on päätöksen hyöty tai haitta asiakkaalle ja vasta sen jälkeen, mikä se on yritykselle. Älä kuitenkaan koskaan tee päätöstä vain asiakkaan etua ajatellen, mutta yrityksen etu katsotaan vasta asiakkaan edun jälkeen.

Jos et aidosti välitä asiakkaistasi,
he eivät todennäköisesti välitä sinusta
- ainakaan pitkään

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Arvostus korreloi työsuhteen pituuteen

Milloin viimeksi koit arvostusta töissä? Onko siitä pitkä aika? Oletko tuona aikana miettinyt työpaikan vaihtoa? Mitä pidempi aika viimeisestä arvostuksen kokemuksestasi on, sitä ilmeisemmin olet miettinyt työpaikan vaihtoa.

Kun sinua ja työtäsi arvostetaan, todennäköisimmin viihdyt työssäsi. Meistä jokainen kaipaa ja tarvitsee arvostusta, vaikka osa meistä ei sitä näytäkään ulos päin. Arvostus on siitä jännä veijari, että usein sen olemassaolon huomaa vasta, kun sitä ei ole. Arvostusta ei välttämättä tule ajateltua, ennen kuin tajuaa sen loppuneen tai että sitä ei koskaan ollutkaan. 

Jokainen huomaa jossakin vaiheessa arvostuksen puutteen, jos sen puutetta on. Tuon huomion jälkeen alkaa lähtölaskenta ja työnhakusivustojen selailu sekä ajatus CV:n päivittämisestä. Tuo viimeinen on muuten jo varma merkki siitä, että lähtö on edessä.

Arvostus saa meidät kokemaan itsemme tarpeelisiksi. Hyvän itsetunnon yksi peruskivistä on tuntea itsensä tarpeelliseksi. Kun saa terveellisen määrän arvostusta, sen rakentumalla itsetunnolla on mahdollisuus kehittyä terveeseen suuntaan. 

Siirappiset, teennäiset imartelut ovat taas asia erikseen. Ne eivät ole arvostusta. Arvostusta ei voi opetella lukemalla kirjoja tai edes tätä blogia. Arvostus tulee ihmisen sisältä ja mikäli ihminen on rikki sisältä, hän tuskin kykenee aitoon arvostukseen. Tämä on vähän kuin happinaamari lentokoneessa; Jos et laita sitä ensin itsellesi, et voi auttaa muita.

Arvostusta kokeva työntekijä pysyy työsuhteessa sitä pidempään, mitä enemmän ja useammin hän kokee itsensä arvostetuksi. Samahan pätee parisuhteissa ja käytännössä kaikissa muissakin ihmissuhteissa. Hyvä ihmissuhde perustuu aina merkittävältä osin arvostukseen. Samoin on esimies-alaissuhteissa.

Johtaja voi osoittaa arvostusta monella eri tavalla. Työntekijän aito kuunteleminen on varmasti helpoin tapa osoittaa arvostusta. Läsnäolo on arvostusta. Kun johtajalla on aikaa työntekijöille, nämä kokevat arvostusta. Arvostaminen ei tarkoita palkitsemista, vaikka tavattoman moni näkee nuo synonyymeinä. Arvostus on arjen teoissa. Ari Rämö listasi taannoin blogissaan työyhteisössä näkyviä arvostuksen esimerkkejä:
  • tervehtii töihin tullessa kaikkia
  • hymyilee ja on ystävällinen
  • katsoo silmiin puhuessaan
  • kuuntelee aidosti mitä toisella on sanottavaa
  • jaksaa kuunnella lauseet loppuun ilman että tunkee omaa mielipidettä väliin
  • haluaa tietää ja ymmärtää miksi toinen ihminen ajattelee niinkuin ajattelee
  • lopettaa kaiken muun tekemisen keskustelun ja kohtaamisen ajaksi
  • ei räplää kännykkää toisen puhuessa
  • antaa toisen oikeasti olla sitä mieltä mitä on
  • toisen esittämä ongelma on oikeasti totta
  • toisen esittämä idea on oikeasti huomioitava
  • ryhmässä kaikkien mielipiteet huomioidaan
  • ryhmässä kaikkia kuunnellaan
  • antaa aikaa toiselle
  • tekee kaikkensa auttaakseen toista
  • ei ole kiire minnekään
  • rauhoittuu kohtaamiseen aidosti
Tunsitko piston sydämmessä? Niin minäkin.

Jos et anna arvostusta niille, jotka sitä ansaitsevat,
he lopettavat tekemästä sitä, mitä sinä arvostat

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Hinnan merkitys

Hinta ratkaisee voi olla kulunut lause, joka varmasti on totta, esimerkiksi kulutushyödykkeissä. Hinta kuitenkaan harvoin ratkaisee ostopäätöstä palvelubisneksessä, jossa kallein voi helposti menestyä kaikkein parhaiten. Halvimmaksi pääsee aina ja kuka tahansa, kuten joskus kirjoitin.

Hinta on usein asiakkaalle tekosyy torjua kaupan syntyminen. Oikeasti ei ole kyse hinnasta, vaan siitä, minkä arvoisena kauppaa harkitseva pitää kaupan kohdetta. Ihminen maksaa aina tuotteen tai palvelun arvosta, jonka mielikuvan hän muodostaa ensivaikutelmasta alkaen. Asiakkaan perspektiivistä hinnalla on usein paljon vähäisempi merkitys, kuin yrittäjät ja johtajat kuvittelevat.

Hinnalla on kuitenkin erittäin iso merkitys - yrittäjälle:
1. Kun hinnoittelet tuotteesi tai palvelusi, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.
2. Kun annat alennusta, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.
3. Kun annat jotain ilmaiseksi, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.
4. Aina, kun kosket hintaan, määrittelet, paljonko yrityksesi viivan alle jää rahaa.
Hinnalla on siis erittäin iso merkitys yrityksen menestymiselle, taloudellisessa mielessä. Hintaa ei määrää asiakas, vaan päätöksen hinnasta tekee aina yrittäjä. Yrittäjä saattaa kuvitella, että asiakkaat ajavat hänet tiettyyn hintakategoriaan, mutta hän on väärässä. Yrittäjä päättää, missä hintakategoriassa hän haluaa olla ja millaista palvelua tai millaisen tuotteen tuo hintakategoria vaatii.

Asiakasta ei koskaan kiinnosta, miten hintasi muodostuu. Asiakasta kiinnostaa vain se arvo, jonka hän saa hinnallasi.

Asiakashan haluaa aina halvempaa hintaa. Ei kukaan täysijärkinen maksa aina kaikesta yli hintalapun hinnan. Se ei tarkoita sitä, että päätösvastuu yrityksen hinnoittelusta siirtyisi koskaan asiakkaalle. Vaikka kyse olisi halvimmasta kellosta tai siitä kaikkein kalleimmasta kellosta, asiakas ei ole päättänyt kummankaan hintaa. Halvemmalle kellolle on vain eri asiakaskunta, kuin kalleimmalle. Sinun pitää luoda tuotteellesi tai palvelullesi arvo, riittävän iso arvo, niin voit hinnoitella, kuten haluaisit hinnoitella, mutta et uskalla.

Ihmiset tietävät nykyään kaikki hinnat,
mutta ei minkään arvoa