Kirjoitin maaliskuussa 2020, kuinka koronatilanteen hoidossa on vain kaksi tapaa, oikea ja väärä. Nyt voisin käyttää tuota ihan samaa otsikkoa, kun Liikkun Johanna Riihijärvi eteni AVI:n päätöksien suhteen virallista tietä, valittamalla päätöksen järjettömyydestä hallinto-oikeuteen, sen sijaan että olisi niskuroinut ja jättänyt AVI:n määräykset noudattamatta ja vaan päättänyt pitää kuntosalit auki. Virallinen tie on se, jota valveutunut ja yritystään sekä alaa kunnioittava yrittäjä kulkee.
Mitä luulette, saavatko Liikku yrityksenä ja Riihijärvi yrittäjänä tästä nyt parempaa ja positiivisempaa julkisuutta, kuin ne, jotka vain jättävät määräyksiä noudattamatta ja kapinoivat sillä tavalla? Kumpi on oikea ja kumpi väärä tapa? Minä ainakin nostan hattua Johannan toiminnalle, arvostaen isosti. Uskon Liikkun asiakkaiden ja yhteistyöyritysten tekevän samoin.
Edellä kirjatun järjettömyyden lisäksi kuviossa on vielä eri alueiden AVI:en tekemien päätösten ristiriitaisuus, sen lisäksi, että baarissa saa juoda viinaa klo 17 asti, mutta kuntosalilla ei saa treenata, edes klo 17 asti, vaikka turvavälien pitäminen on helpompaa ja terveysturvallisuus on varmasti paremmin ja helpommin toteutettavissa kuntosalilla kuin baarissa. Biljardia saa pelata saman pöydän ääressä, alkoholia nauttien, mutta tennistä ei saa pelata, vaikka pelaajien välissä on verkko. Miksi hallitus ja virkamiehet tekevät itsestään ja toisistaan ihan pellejä?
Minä - kuten moni muukin yrittäjä - ymmärrän jos on perusteet sulkea liikuntapaikat. Sitten se on niin ja me sopeudumme siihen, mutta en ymmärrä tällaista sekavaa ja sekasortoista tilannetta, jonka sekä hallitus että viranomainen ovat saaneet aikaan. Tätä ei selitä enää millään, kun on kohta kaksi vuotta ollut aikaa harjoitella ja saattaa asioita, lakia myöden, kuntoon. Tällaista toimintaa ei voi hyväksyä ja uskonkin sen näkyvän vahvasti vaaliuurnilla seuraavaksi. Itse ovat oman uskottavuutensa romuttaneet.
Uskon myös, että nämä hallinto-oikeuden kannanotot muuttavat virkamiesten toimintaa, vähentäen sitä mielivaltaa, joka toiminnassa ajoittain näkyy, koska valitusten tekemisen kynnys madaltuu koko ajan. Se että hallitus ja viranomainen ovat tukkanuottasilla, ei saisi näkyä yritysten oikeudessa harjoittaa liiketoimintaansa. Se että hallituksessa on merkittävä johtajuusvaje, ei saisi näkyä yritysten oikeudessa harjoittaa liiketoimintaansa. Ja jos näkyy, siitä aiheutuvat menetykset tulee korvata kokonaisuudessa tästä kärsiville yrityksille. Ei pelkästään kuluja vaan myös menetetty liikevaihto. Kuntokeskusala on nyt sijaiskärsijän roolissa, näyttelyrekvisiittana sille, kun ei osata muuta tehdä, edes sitä lain vaatimaa vaikuttavuusarviota.
Tätä kaikkea alamme toimijoiden on vaikea ymmärtää. Onneksi nyt tuntuu hallinto-oikeudessa olevan vielä tolkun ihmisiä. Eiköhän järki voita ja pääsemme lunastamaan tulevankin vuoden lupaukset heti vuoden alussa. Iso kiitos Johannalle ja Liikkulle, esimerkillisestä työstä alamme eteen. Parempaa uutta vuotta!
Nerouden ja tyhmyyden erona on, että neroudella on rajansa