Fitnesstrendit 2021

Eipä osannut kukaan vuosi sitten ennustaa, millainen kuluneesta vuodesta tuli, liikuntapalveluiden osalta. Korona näkyy erittäin vahvasti alkaneen vuoden ACSM:n fitnesstrendien ennustuksissa. Mielenkiintoista tulee olemaan, mikä tämän vaikutus on vuosien päähän ja miltä osin palataan aiempaan. Tässä omia ajatuksia noista ennustuksista.

1. Verkkovalmennukset: Ei ole yllätys, koronan jäljiltä. Uusi TOP 10 -tulokas valloittaa heti kärkipaikan, joskin verkkovalmennukset käväisi listakolmosena jo 2019, pudotakseen sijalle 26, vuodentakaisissa ennustuksissa. Kulunut vuosi on ollut verkkovalmennusten vahva esiinmarssi, kun käytännössä jokaisen valmentajan ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen on täytynyt jotain alkaa viedä myös verkkoon. Tätä puuhastelua jatketaan toki tänä vuonna ja uskon monen onnistuvan tekemään siinä "helppoa rahaa, sohvalla maaten", asiakkaiden hikoillessa verkkopiuhan päässä. Tullaan myös näkemään mittavaa kritiikkiä verkkovalmennuksia ja verkkovalmentajia kohtaan, erityisesti niiltä, jotka eivät tähän tilanteeseen osanneet sopeutua, pohjautuen tuohon lainausmerkeissä olevaan oletukseen.

2. (1.) Teknologiset asusteet: Teknologiset asusteet ovat varmasti saaneet lisäbuustia koronasta, kun pitää pystyä monitoimaan esimerkiksi valmennettavia entistä useammin myös etänä. Oma polkuni OURA:n kanssa päättyi koronan alkaessa, kun yhteys sormukseen katkesi ihan konkreettisesti ja muutaman päivän seinille hyppimisen jälkeen totesin pärjääväni paremmin ilman OURA:n tuottamaa dataa. TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä ja huomaa selvästi asiakkaiden olevan koko ajan kiinnostuneempia myös mahdollisuudesta tallentaa sykedataa. Saattaa hyvin olla, että moni koronan aikainen innovaatiorahoitus tulee näkymään vahvasti tämän sektorin kehityksessä.

3. (7.) Body Weight Training: Kotona tehtävät harjoitteet nostavat oman kehon painolla harjoittelun taas ihan uusiin sfääreihin. Ei tarvita välineitä, joten valmennuksia on helppo tehdä ja toteuttaa etänä, missä tahansa, oli asiakas sitten kotona, pihalla tai hotellihuoneessaan.

4. Ulkoaktiviteetit: Ei ole uusi ennustus, vaikka ei ihan TOP 10:iin ole vielä koskaan yltänyt. Koronan myötä ulkona harjoittelu on tietysti lisääntynyt räjähdysmäisesti enkä usko siihen käyttöön tehtyjen puitteiden vielä tänä vuonna maatuvan, mutta kyllä niiden käyttö vähenee, kun rajoituksia poistetaan. Kaikki keleille alttiit lajit ovat - no keleille alttiita. Ne jotka ulkotreenipaikkoja tekivät jo ennen koronaa, huomasivat kyllä niiden viehätyksen laantuvan varsin nopeasti. Toki joku onnistuu siinäkin.

5. (2.) High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun, erityisesti koronan jälkimainingeissa, kun ihmiset haluavat nopeasti takaisin parempaan kuntoon. HIIT antaa myös elämyksiä, tuskan ja nautinnon rajan ollessa varsin häilyvä. Todistamme TRIB3:llä koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

6. Virtuaalitunnit: Käytännössä täysin koronatulokas. Virtuaalituntien suhteen olisi tuskin koskaan otettu tällaista digiloikkaa, ilman koronaa. En jaksa uskoa, että koskaan olisi lähellekään näin moni keskus kokenut tarpeelliseksi tehdä ryhmäliikuntaan on-line -sisältöä. Ja nytkin siinä tulevat onnistumaan vain harvat, muiden räpeltäessä resurssejaan turhaan hukaten. Kannattaa tehdä sitä minkä osaa, tässäkin hommassa. Ja jos ei osaa, se kannattaa ostaa sellaiselta, joka osaa.

7. (6.) Liikunnan terveysvaikutukset: Liikunta on lääke myös koronatuhoihin, jota passiivisuus on meille tehnyt kohta vuoden ajan. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelujen tulo kuntokeskuksiin näyttäisi yskivän isosti, vaikka isot, sairaanhoidon parissa toimivat yritykset ovatkin tulleet kuntokeskusalalle, yrityskaupoin. Ei se ehkä ollutkaan niin helppoa, kuin kuvittelivat eikä helpotu, jos ja kun palveluja karsitaan koko ajan. Sen näkisin täysin vääräksi tieksi. 

8. (4.) Vapailla painoilla harjoittelu: Perusharjoittelu näkyy yhä selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä trendi pysyy varmasti matkassa vielä pitkään. 

9. (8.) Kunto-ohjelmat varttuneimmille: Toistaiseksi ainakin ihmiskunta ikääntyy, joten jonkin toimijan olisi syytä ottaa tämä kohderyhmä vahvasti haltuun, brändätä itsensä varttuneempien liikuttajaksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

10. (5.) Personal Training: Uskon yksilövalmennuksen räjähtävän isosti, kunhan korona laantuu. Ihmiset ovat niin huonossa kunnossa, että eivät itse edes tajua sitä, kun on voinut tehdä töitä pieruverkkaireissa kotona eikä ole tarvinnut edes sosiaalisissa tapahtumissa itseään esitellä. Kun huomataan monen eri tilaisuuden vaatekertojen mystisesti kutistuneen koronan aikana, tulee herätys, joka sataa personal trainerien laatikoihin. Helppoa se ei kuitenkaan vieläkään tule olemaan, vaikka iso kysyntäpiikki tuleekin, uskoakseni jo kuluvana vuonna. Keskittyisin nyt tämän palvelusektorin kehittämiseen, jos minulla olisi kuntokeskus.

Listalta ovat tällä kertaa tipahtaneet ryhmäliikunta, mahdollisesti vain koronan vuoksi sekä hyvinvointivalmennus ja koulutetut, kokeneet ammattilaiset. 

Hyvinvointivalmennus on ollut trendikästä, mutta sen myymisen haastavauus pudottanee sitä nyt listalla. Ihmiset haluavat loppuunsa ostaa konkreettisia tuloksia, ei mitään ilmassa leijuvaa ajatusta hyvinvoinnista. Ei kukaan halua ostaa elämäntapamuutosta, muuttaa elämäntapojaan, huolimatta siitä, että ne elämäntapojen muutokset ovat polku niihin konkrettiisiin tuloksiin. Tulokset kiinnostvat lopulta enemmän kuin hyvinvointi. Hyvinvointia pidettäneen seurauksena niistä tuloksista.

Hieman arvelluuttaa, miksi TOP 10:stä on tippunut koulutuksen ja kokemuksen arvostus. Onko sekin koronan ja erityisesti virtuaalisuuden tuomaa rekyyliä, kasvottomuutta, kun valmennukset eivät enää välttämättä henkilöidy persooniin, kun valmennusta saa kuuklamalla ruudulta. 

Jos vuosi 2020 oli mullistusten vuosi, tulee alkanut vuosi mullistamaan liikunta-alaa sitäkin enemmän, kun nallekarkkeja jaetaan toden teolla uudelleen. Ne jotka osaavat palvelun ja myymisen sekä kyvyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, vahvistuvat entisestään, kun huonommin tonttinsa hoitaneita tippuu armotta pois. Vuosi 2021 tulee olemaan täynnä yllätyksiä, mahdollisesti isojakin, joten ei muuta kuin hypätään kelkkaan ja katsotaan, mihin se vie.

Älä koskaan tee ennustuksia - ainakaan tulevasta

Älä tee itsestäsi tarpeetonta

Paitsi jos olet johtaja. Silloin sinun pitää pyrkiä tekemään itsestäsi organisaatiollesi tarpeetonta, mutta hyödyllistä. Mitä enemmän alaisesi tarvitsevat sinua, sitä huonommin olet johtajan tontin hoitanut.

Mutta otsikkoon. Luin Facebookista tällaisen, liikunta-alan ammattilaisen ohjeen:

"Personal trainerin tehtävä on rahastamisen sijaan tehdä itsestään tarpeeton siinä vaiheessa, kun asiakas on valmis ottamaan ohjat takaisin omiin käsiinsä."

Karvat nousi taas pystyyn. Kysyn valmennuksen myyntikoulutuksissa aina, että kuka haluaa olla niin hyvä valmentaja, että asiakkaat oppivat treenaamaan itsekseen. Noin puolet kurssilaisista nostaa kätensä ja toinen puoli ihmettelee kysymystä, mahdollisesti josko siinä nyt on jokin kompa. Ja onhan siinä. Jatkokysymys on, että kuka haluaa olla niin hyvä valmentaja, että pystyy auttamaan asiakasta vaikka lopun elämänsä. Todellisen ammattilaisen ero ajattelumallissa.

"Valmentajan tehtävä on auttaa asiakasta oppimaan ja pärjäämään omillaan, ei tehdä asiakasta itsestään riippuvaiseksi."

On valmentajalta varsin typerää ajatella tekevänsä itsestään tarpeetonta asiakkaalle. Ihmisellä on poikkeuksetta aina jotain terveydellistä tai liikunnallista tavoitetta tai kehitettävää, jossa valmentaja pystyy auttamaan. Oikeasti ammatitaitoinen valmentaja osaa löytää nuo asiakkaan uudet tavoitteet ja tarpeet ja tarjota niihinkin ratkaisua. Ammattitaitoinen valmentaja saa asiakkaansa hyvällä tavalla riippuvaiseksi itsestään. Riippuvuussuhde päättyy väistämättä, jos sen tavoitteet eivät enää täyty, olivat ne mitä tahansa.

On itse asiassa aika älytöntä kuvitella, että jos vaikka asiakas on nyt oppinut liikkumaan säännöllisesti tai syömään paremmin tai saanut painoaan pudotettua, että se olisi hänen ainoa tarpeensa terveytensä ja kuntonsa suhteen. Ensimmäisen tavoitteen saavuttaminen voi hyvinkin avata useita muita mahdollisia tavoitteita, joita ei ollut edes olemassa ennen sen ensimmäisen tavoitteen saavuttamista. Suurin osa valmentajista vastaa halusta auttaa, kysymykseen, miksi haluaa olla valmentaja. Miksi ihmeessä ei siis haluaisi auttaa asiakasta kaikessa, missä vaan ikinä voi?

Samoin on ongelmallista postauksessa ja keskustelussa ilmennyt ajatus, että valmentaja myy jotain toistaiseksi voimassa olevaa juttua. Siinähän ei silloin ole mitään tavoitetta vaan hengaillaan vaan yhdessä niin kauan kuin asiakkaasta siltä tuntuu. Se kuitenkin oli postauksessa ihan ok, siis hengaillaan ilman tavoitetta, kun asiakas vaan tykkää niin paljon valmentajasta. Ei valmentaja voi toimia noin. Ei koskaan, jos haluaa onnistua valmentajana. Ei se ole vastuullista valmentamista - ei edes mitään valmentamista. Se on rahastusta.

Valmentajalla on kaksi päätehtävää:

1. Saada asiakas saavuttamaan määräajassa tavoite, joka on yhdessä sovittu harjoitusjakson alkaessa.
2. Löytää uusi valmennuksellinen tavoite, jossa asiakasta voi auttaa.

Näillä pärjää varsin pitkään, kun vielä ymmärtää, että suurimman osan asiakkaista kanssa, kohta yksi vaatii vähintään kaksi yhteistä (treeni)tapaamista viikossa.

Totta postauksessa on se, että jokainen pysyköön kuitenkin omalla osaamisalueellaan. Asiakkaalle ei myydä sellaista, mitä ei osaa toteuttaa.

Tavoittele jatkuvaa kehitystä,

täydellisyyden sijaan

Valmennuksen alv on 24 %

No nyt tämä liikunta-alaa arvelluttanut ja keskustelua aiheuttanut valmennuksen arvonlisäverosotku on selkeää: 

Kaikesta kuntoiluun liityvästä valmennustoiminnasta kannetaan 24 % arvonlisävero, kuntokeskuksissakin.

Ei tässä ole nyt enää poikkeuksia eikä sitä kierrä millään, jos haluaa nukkua yönsä rauhassa. Ihan sama, valmennetaanko jotakin tuotetta tai perinteistä personal trainingiä, kaikki valmennus on yleistä verokantaa. Verohallinto julkaisi 14.9.2017 syventävät vero-ohjeet, joissa otetaan selkeästi - ja jopa verottajalle epätyypilliseen tapaan melko selkokielisesti - kantaa arvolisäverokantoihin liikuntapalveluissa. Viesti on varsin yksiselitteinen: Arvonlisävero on 24 %, jos palvelu on valmennusta tai millään tavalla rinnastettavissa siihen ja 10 %, mikäli tarjotaan mahdollisuus pääsääntöisesti omatoimiseen liikuntaan. Jokainen tällä alalla toimiva tietää ja ymmärtää, milloin on kyse valmentamisesta, liikuntamahdollisuuden tarjoamisen sijaan. Jokainen.

Ohjeissa mainitaan esimerkiksi näin:

Kuntovalmentajat tukevat liikuntaa harrastavia saavuttamaan parempia tuloksia ja motivoivat liikkumaan. Usein kuntovalmentajat tekevät asiakkaan kanssa yksilöllisen sali- tai liikuntaohjelman, opastavat asiakasta esimerkiksi kuntosalilaitteiden käytössä, motivoivat ja kannustavat. Palveluun voi sisältyä myös liikkumista yhdessä asiakkaan kanssa ja ravitsemusneuvontaa. Personal trainerin tai muun vastaavan valmentajan tarjoama palvelu on edellä kuvatussa tilanteessa keskeiseltä sisällöltään opetusta, ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Tällaisen palvelun myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa.

Tämä koskee selvästi myös pienryhmävalmennusta. Mikäli se on rinnastettavissa yksilövalmennukseen, sovelletaan yleistä verokantaa. Erityisesti jos ryhmään osallistuvat testataan jollakin tavalla ja jos heitä valmennetaan lähes jokaisella harjoituskerralla, kohti jotain asiakkaan tavoitetta. Tätä on vaikea kiertää ja kannattaako edes yrittää, kun korotus menee joka tapauksessa hinnoittelussa asiakkaan maksettavaksi. Vinkkinä kuitenkin voin antaa, että mihinkään pienryhmän hintaan ei kannata sisällyttää kuntokeskuksen käyttöoikeutta, vaan se tulee hinnoitella ja laskuttaa erikseen. Kun tehdään näin, ryhmän hinnassa noudatetaan 24 % verokantaa ja kuntoilumahdollisuuden tarjoamisessa 10 % verokantaa.

Jos joku yrittää naamioida valmennustapaamiset jollakin tavalla fysioterapiakäynneiksi ja yrittää sitä kautta saada valmennustapaamisen arvolisäveron jopa nollaan, se on joka tapauksessa tämän syventävän vero-ohjeen hengen vastainen tapa toimia. Uskon, että tuo pommi räjähtää käsiin varmasti, mahdollisessa verotarkastuksessa. Veron kiertämistähän se on ja vielä tarkoituksella, jos valmennuksen naamioi fysioterapian alle. Toki fysioterapeutin toiminta voi olla arvonlisäverotonta, kun se on terveyden- tai sairaanhoitoa, mutta siitä on määritelty erikseen terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksen ohjeistuksessa.

Tässä täytyy muistaa, että Verohallinnon ainoa tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon verokertymää. Sillä ei ole muuta päätehtävää. Tulos mitataan verokertymän määrällä. Verohallintoa ei sinällään kiinnosta, mikä kunkin vero-ohjeistuksen yhteiskunnallinen tai kansanterveydellinen vaikutus on. Sen tehtävä ei ole miettiä sitä. Siihen on olemassa muut elimet ja jokainen alan yrittäjäkin voi osallistua näiden elimien pään kääntämiseen, liittymällä vaikka Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistykseen.

Nyt ei siis kannata kiukutella ja kaikkein vähiten ampua sanansaattajaa. Tilanne on nyt tämä, mutta ei se tarkoita, etteikö se joskus muuttuisi. SKY ry taistelee juuri tällaisia ohjeita ja päätöksiä vastaan. SKY ry on olemassa sitä varten, että joku pitää meidän alamme puolia. Meistä kukaan ei halua, että koko ala siirtyy yleiseen verokantaan, jota vastaan juuri tälläkin hetkellä taistellaan, SKY ry:n toimesta. Yhdessä me alan yrittäjät olemme enemmän ja voimme vaikuttaa alamme kehittymiseen. Jokainen meistä tietää, että korkeampi arvonlisävero voi hinnan nousun myötä vähentää ihmisten kuntoilua, varsinkin ikääntyvän väestön kohdalla. SKY ry tekee tätä tärkeää työtä meidän yrittäjien ja koko liikunta-alan hyväksi. Tässä esimerkkinä SKY ry:n lausunto tähän valmennuksen arvonlisäverotapaukseen.

Jos minulla olisi kuntokeskus, muuttaisin kaikki valmennuspalvelut 24 % verokantaan heti. Tekisin uuden hinnaston, jossa huomioisin mahdollisen verokannan korotuksen. Sen jälkeen noudattaisin tuota hinnastoa heti, uusien asiakkaiden kanssa ja tekisin määräajan olemassa oleville valmennusasiakkaille, jossa saisivat ostaa lisää valmennusta vielä vanhaan hintaan, määräajan loppuun asti, tosin uudella verokannalla. Sen jälkeen kaikkien asiakkaiden kohdalla noudatetaan uutta hinnastoa. Kirjoittaisin asiakkaille tiedotteen, jossa nimen omaan mainitaan tuo arvonlisäverokäytännön muutos, syynä hintojen muutokseen. Tiedän, että tuo onnistuu, kun olen jo toteuttanut sen konsultoimissani keskuksissa, kun aavistin tämän ohjeen tulevan.

Mielestäni koko liikunta-ala pitäisi vapauttaa arvonlisäverosta, jo pelkästään kansantaloudellisista syistä. Itse asiassa kansalaisen liikuntaan käyttämät varat pitäisi olla ainakin osittan vähennettävissä henkilöverotuksessa, koska liikkuva ihminen maksaa todennäköisesti veroja enemmän ja pidempään, kuin liikkumaton. Ehkä vielä joskus saan kirjoittaa siitäkin.

Meillä pitäisi olla verotusjärjestelmä, 

joka edes näyttäisi siltä, 

että sen on joku suunnitellut

Kannattaako nukkuva karhu herättää?

Kuntokeskuksilla on maksavia asiakkaita, jotka eivät käy kuntoilemassa, kuka mistäkin syystä. Jokaisella keskuksella on näitä asiakkaita. Jokaisella kausi- tai kertakortteja myyvällä yrityksellä on tällaisia asiakkaita. Joku voisi sanoa näitä asiakkaita parhaiksi asiakkaiksi, kun eivät käytä maksamaansa palvelua.

Olen eri mieltä. Tällainen on mahdollisesti kaikkein huonoin kuntokeskuksen asiakas. Suurin osa uusista asiakkaista tulee nykyisten asiakkaiden suosituksesta. Suositukset ovat parasta ja halvinta mahdollista markkinointia. Ei tarvita muuta markkinointia, kuin tyytyväiset asiakkaat. Mitä luulet, suositteleeko palveluista maksava, passiivinen asiakas, mitään kuntokeskusta? Tai ainakaan sitä, jossa ei käy?

Erinomaista palveluahan on ottaa passiivisen asiakkaaseen yhteyttä ja saada hänet käyttämään maksamiaan palveluja, oli viimeisestä käyntikerrasta kuinka pitkään tahansa. Minulla on ollut asiakas, joka ei käynyt vuosiin kuntoilemassa, mutta sanoi joka kuukausi työntekijälleni, joka soitti hänelle vuosia, joka kuukausi, että lopettaa maksamisen heti, kun me lopetamme soittamisen. Niin kauan kuin me hoidamme tonttimme, todennäköisyys sille, että tämä asiakas vielä tulisi kuntoilemaan, on olemassa.

Tiedän, että osa kuntokeskusjohtajista ovat ehdottomasti sitä mieltä, että nukkuvia karhuja ei saa herättää, varsinkin jos ovat nukkuneet jo pitkään, jopa vuosia.

Erittäin vaarallinen ja lyhytnäköinen mielipide. Ja tyhmä, bisneksen jatkuvuuden kannalta. 

Ensinnäkään tuo tuskin istuu minkään keskuksen tai ketjun arvoihin, olla vaan hiljaa ja ottaa asiakkaalta rahat pois. Ja toisekseen se vaan on törkeää, jos ei hoida omaa velvollisuuttaan aktivoida asiakkaita onnistumaan, kun suurin osa kuitenkin lupaa tehdä niin, mainospuheissaan. Tuo kertoo asiasta päättävän moraalista tai ehkä oikeammin moraalittomuudesta. Ainakaan siinä ei ajatella hetkeäkään asiakasta, vaan ainoastaan kokonaisuuden kannalta mitätöntä euromäärää. Lyhytnäköistä.

Mieti tilannetta markkinointimielessä. Asiakas on maksanut turhaan vuosia. Hän on voinut maksaa turhaan tiedostamattaan ja havahtuu tilanteeseen ja kysyy asiaa kuntokeskukselta. Kuntokeskus sitten vain levittelee käsiään, itse asiassa syyttää asiakasta sopimuksen irtisanomisen laiminlyönnistä  ja pitää rahat, kun sopimusta ei ole irtisanottu, tai muuta vastaavaa sössötystä. Mitä tämä nyt todellakin kesken unien herätetty karhu tekee kyseisen keskuksen maineelle? Tuleeko hänestä keskuksen sanansaattaja? Varmasti, mutta ei toivotulla tavalla.

On siis ehdottomasti niin, että nukkuvia karhuja ei tule herättää - ne kuuluu ja täytyy herättää! Se on yrityksesi olemassaolon tarkoitus, aktivoida asiakkaasi kuntoilemaan, saamaan rahoilleen vastinetta. Se on tärkein asiakaslupaus, jonka voit antaa - huolehtia asiakkaasta. Et oikeasti häviä siinä euron euroa, pitkällä juoksulla, vaan häviät todella paljon, jossakin vaiheessa, jos unohdat tarkoituksella ja ahneuttasi asiakkaasi. Sinun tehtäväsi on saada asiakkaasi käyttämään ostamansa palvelun.

Lyhytnäköisyys kostautuu aina bisneksessä. Ja ahneus sekä törkeys asiakaspinnassa. Et vain välttämättä näe sitä, paitsi ruostuvana oven saranana. Kukaan kun ei pidä varkaista.

Tee aina niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän

Kyykky, näpy, näpy, selfie, kyykky

Pohdin kirjaa kirjoittaessani, että voisiko kuntokeskus, ja erityisesti sen liikuntatilat, olla täysin matkapuhelinvapaita vyöhykkeitä. Olen pohtinut sitä harjoitellessani nuorten aikuisten suosimassa kuntokeskuksessa, kun olen ihmetellyt mielessäni, että miksi pitää räplätä kännykkää jokaisen sarjan ja välillä jopa toistonkin välissä. Itsellä kun on tapana jättää kännykkä pukukaappiin. On itsestään selvyys minulle, että puhelinta ei oteta häiritsemään harjoitusta. Sen räpläämiseen ei vaan ole aikaa kuntoillessa.

Olin jokin aika sitten joogassa, jossa eräällä miehellä oli kännykkä mukanaan joogatunnilla. Hän sattui olemaan tunnilla minun vieressä ja häiriinnyin siitä, että mies vilkuili kännykkäänsä vähän väliä. Kyllä, en ole vielä niin valaistunut joogi, etten pysty sulkemaan koko ulkomaailmaa pois, harjoittaessani mielen ja kehon temppeliäni. Sitten se kännykkä tietysti soi, värisi ja vilkkui kesken tunnin ja mies lähti joogasta hätäisesti, jättäen maton ja palikat toisten pois korjattavaksi. En saanut tuosta joogasta sitä, mitä lähdin hakemaan. Asiakaspalvelussa asiaa ihmetellessäni, sain kuulla, että mies oli joku päivystävä lääkäri - siis Erittäin Tärkeä Ihminen - ja siksi puhelin oli hänellä mukana. Ja sekö antoi hänelle luvan häiritä minun tuntia? Oikeuden huonontaa minun kokemustani tuosta joogatunnista? Hänen ammattinsa oli siis niin tärkeä, että hän saa toimia noin? Ihanko oikeasti?

Kuka määrittelee tuon tärkeyden, kuka saa joogassa vastata puhelimeen ja kuka ei? Tai missä tahansa? Ja miksi lääkärin pitää edes päästä joogaan, jos hän päivystää ja tietää, että hän voi joutua häiritsemään muiden tuntia? 

Samaa voi kysyä pienten lasten vanhemmilta, että oikeastiko se puhelin täytyy kantaa mukana joka paikkaan, vain siksi, että se oma pieni timoterttu voi soittaa ja kertoa näkkileivän tippuneen väärinpäin lattialle kotona? En minäkään voinut lapsena sitä kertoa vanhemmilleni kännykässä, eikä minusta tämän hullumpaa ja vaikeampaa tapausta tullut. Kyllä, ymmärrän, että tekniikka kehittyy, olen sen kehityksen suuri hyödyntäjä. Ja kyllä, minulla on pieni lapsi. Tosin vasta kaksi ja puolivuotias, joten hänellä ei ole vielä kännykkää. Tai ei siis toimivaa sellaista.

Olenko erikoinen vai vanhanaikainen vaiko jopa itsekäs, jos haluaisin kuntokeskusten - ja erityisesti ryhmäliikuntatuntien - olevan matkapuhelimista vapaita? Eikö tuo lääkäri ole itsekäs, kun hän kokee oikeudekseen saada häiritä muita joogatunnilla? Tai kuka tahansa, joka kokee mistä tahansa syystä oikeudekseen altistaa muut oman ammattinsa varjopuoliin tai mihin tahansa elämänsä hallinnan menettämisestä aiheutuneeseen oikkuun?

Kirjaan tätä pohtiessani tulin siihen lopputulokseen, että ehkä ei ole syytä kieltää kännykkää kuntosalilta, koska:

• Yksikään kuntoilusuoritus ei ole olemassa, jos siitä ei ole somemerkintää, Facessa, Instassa, Snapissä, Twitterissä ja kaikissa muissakin portaaleissa, johon sen vain jotenkin saa tuupattua.
• Kuntoilija saattaa kuunnella siitä musiikkia, joka taas osaltaan vähentää kuntokeskuksessa soitettavan musiikin tuottamaa asiakaspalautevirtaa.
• Harjoitusohjelma saattaa olla kännykässä.
• Harjoituspäiväkirja saattaa olla kännykässä.
• Jokainen somepäivitys on asiakkaan valjastamista markkinointikanavaksi.

Mutta siellä voi kieltää kovaäänisen puhumisen, tai yleensäkin puhumisen kännykkään. Siellä voi kieltää kuvaamisen tai ainakin kanssakuntoilijoiden kuvaamisen, koska yhä se kuva voi toimia myös markkinointivälineenä. Sinne voi ja kannattaa tehdä säännöt kännyköiden käytölle, kuten voi tehdä pukutiloihinkin, jossa myös kovaääniset keskustelut sekä erityisesti kuvaamiset saavat ihmiset hengästymään. Ryhmäliikuntatiloihin kännykät eivät kuulu, eivät kenellekään eivätkä mistään syystä. Jos ei voi olla ilman matkapuhelinta ryhmäliikuntatunnilla, sinne ei ole mitään syytä mennä alkuunkaan.

Loppujen lopuksi jokaisella matkapuhelimen käyttäjällä pitäisi olla jonkinlaiset yleiset käyttäytymissäännöt takaraivossaan, kun sen luurinsa kanssa touhuaa. Mutta ei ole, tai ne eroavat toisten säännöistä ja yhteentörmäys on väistämätön. Tämän vuoksi asiaa ei voi jättää käyttäjien päätettäväksi, vaan kunkin yrityksen ja tilan haltijan tulee luoda ja tiedottaa ne säännöt, joita kyseisessä paikassa noudatetaan, jokaisen kohdalla, samalla tavalla. Myös sen päivystävän lääkärin kohdalla.

Ilmeisesti rakastamme omaa kännykkäämme, mutta vihaamme toisten

Fitness trendit 2016

Vaikka blogi piteleekin pääasiassa hiljaiseloa, yksi asia on ja pysyy; Fitness trendit. Otin ensimmäisen kerran näihin kantaa jo vuonna 2010. Tuon vuoden ennustukset ovat ihan yhtä tosia tänäänkin, eivätkä itse asiassa ole juurikaan muuttuneet. Muistatteko, mitä ne olivat viime vuonna?

Vuoden 2016 Fitness trendit ACE:n mukaan ja omat ajatukseni niihin:

1. Yhteistyö julkisten ja yksityisten palvelujen välillä
Ulkoistaminen on kuuma peruna koko terveyssektorilla. Keskustelu ei tule rajoittumaan pelkästään sairauden hoitoon, vaan se laajenee myös terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, joissa kuntokeskukset ovat isossa roolissa. Tosin meillä Suomessa kunnalliset, julkiset palvelut myös liikuntapuolella ovat jo nyt aika tavalla paremmalla mallilla, kuin Yhdysvalloissa, joten siinä mielessä tämä tuskin meillä vielä tänä vuonna on ihan ykköstrendi alallamme.

2. Uskontoon pohjautuvat kuntoiluohjelmat
Nyt lienemme amerikkalaisen hapatuksen ytimessä. Vaikka mekin olemme tietyllä tavalla uskonnollinen kansa, uskonnon merkitys meidän arkeemme ei ole niin mittava kuin Yhdysvalloissa. En usko, että me innostumme käymään pyhäkirkossa, vaikka siellä olisi kyykkyräkki, jossa hikoilla. Tämänkin kohdan saa siis unohtaa meillä.

3. Kuntoiluvideot ja niiden striimaus
Kyllä, tulee nousemaan kohisten, vaikka tämän nousua on povattu jo tovin. Nyt nämä netissä itseään myyvät trainerit ja ohjelmat ovat lyöneet läpi myös Suomessa. Tarjontaa on jo ihan tolkuttomasti ja jokainen kynnelle kykenevä haluaa näköjään päästä osingoille. Muistan, kuinka jo vuosituhannen alussa suunnittelimme, että ohjaamani sisäpyöräilytunti voisi olla netistä ladattavissa tai katsottavissa. Nyt se on kohta arkipäivää ja tulee olemaan jopa mahdollisuuksia osallistua livetunnille omasta olohuoneesta. Kuntokeskukset ovat jo tarttuneet tähän aiheeseen virtuaalituntien muodossa.

4. Teknologia, joka mittaa suoritusta ja analysoi kehon eri toimintoja
Kyllä, kovassa nosteessa. Tämäkin on ollut listalla jo muutaman vuoden, odottamassa kovaa läpimurtoa, jonka kynnyksellä alamme nyt olemaan. Todellinen läpimurto koetaan, kun joku kehittää sirun, joka laitetaan ihon alle ja josta tiedot menevät automaattisesti palvelimille. Kaikenlaisia aktiivisuusmittareita näkyy jo aika monen ranteessa, omassakin. Yöunia minulla mittaa yhä Beddit, jonka voit muuten ostaa vaikka edustamaltani klubilta, jossa sykettäsi ja suoritustasi seuraa iQniter.

5. Tasaisen sykkeen harjoittelun paluu
Kyllä, HIIT-harjoittelun aika alkaa olemaan massatuotteena taas ohi ja palataan peruskestävyysharjoittelun pariin. Syy on varsin looginen; ihminen on peruslaiska. Vaikka kroppa sinällään voisi ekstääkin kovatehoiset ja suuret sykevaihtelut omaavat harjoitteet, laiskuus lyö kapulat rattaisiin. HIIT-harjoittelu on mukavaa hetken, varsinkin kun tulee nopeasti tuloksia, mutta se on pitkän päälle varsin kuluttavaa ja ikävää. Siinähän joutuu oikeasti tekemään. On helpompaa ja mukavampaa harjoitella peruskuntoharjoitteita. Toki se voi olla monen kohdalla myös järkevämpää.

6. Yhdistelmätunnit ryhmäliikunnassa
Kyllä, kun edellä mainitut kovatehoiset tunnit menettävät suosiotaan, tilalle tulee yhdistelmämahdollisuuksia, joissa voi valita kevyen ja kovatehoisen tunnin kombinaation tai lihaskunto- ja cardiotunnin kombinaation. Kombinaatioita voi olla moneen suuntaan ja tämä aiheuttaa sen, että yksittäisten lähtöjen pituudet lyhenevät. Esimerkiksi 30 minuutin lähdöt lisääntyvät, mutta tehdään helpoksi yhdistää kaksi erilaista 30 minuutin lähtöä, 60 minuutin kokonaisuudeksi.

7. Kuntovalmennuksesta terveysvalmennukseen
Kyllä, sama trendi on jo nyt havaittavissa yksilövalmennuksessa. Asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua muuhunkin, kuin voiman, kunnon tai kestävyyden hankintaan. Tämä haastaa valementajia kouluttautumaan myös muille valmennuksen osa-alueille, kuten ravinto, uni, henkinen tasapaino jne. Valmentajat havahtuvat ennemmin tai myöhemmin - jo aikovat pysyä alalla - että perinteinen kuntosaliohjelma ja -harjoitus ovat vain yksi osa terveysvalmennusta. Personal trainerit alkavat nimittämään itseään terveysvalmentajiksi.

8. Elämyksestä, ei pelkästään kuntoilusta, tulee normi
Kyllä, tosin meillä tämän voisi jo nyt kirjata vuoden 2017 trendeissä aika korkealle. Kaikenlainen studiotoiminta lisääntyy ja alkaa ilmestymään studioita klubien sisälle. Itsekin sitä suunnittelee, miten voisi vuokrata kuntokeskuksen sisäpyöräilysalin ja tuoda sinne täysin uuden kokemuksen ja elämyksen, pientä lisämaksua vastaan tietysti. Tästä tulee trendi ja jopa arkipäivää, muutaman vuoden sisään. ryhmäliikuntatunnit kehittyvät elämyksiksi, joissa tärkeää on ääni ja visuaalinen maailma, sen kuntoilusuoritteen lisäksi.

9. Palautumisesta tulee yhtä tärkeä kuin kuntoilusta
Kyllä, tähän ja myös unen laatuun keskitytään enemmän. Tämän mahdollistaa elektroniikan ja kaikenlaisten anturien kehittyminen ja lisääntyminen. Valmentajista tulee valveutuneempia tämän suhteen, koska pystyvät seuraamaan asiakkaidensa elämää erilaisista portaaleista, analysoiden muitakin elämän tilanteita, kuin sitä tunnin kuntoiluosiota.

10. Workshopit kuluttajille
Kyllä, näitä suunnittelemme ja jo toeutamme omallakin klubilla. Pienet intensiiviryhmät lisääntyvät, koska osa asiakkaista haluavat oppia teknisesti enemmän. Tällaista henkilökohtaista opastusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan ryhmäliikuntatunneilla eikä välttämättä asiakkaan resurssit kuitenkaan riitä oman valmentajan palkkaamiseen. Nyt ei siis ole kuitenkaan puhe pienryhmäharjoittelusta, vaan nimen omaan esimerkiksi teknisistä workshopeista, joissa opetellaan jonkin lajin tekniikka, painojen nostossa, pilateksessa, joogassa, kahvakuulassa, jne.

Näitä siis olisi tarjolla kuluvalle vuodelle. Kun unohdamme tuon alun amerikkalaisuuden, niin voimme muuten ratsastaa näillä samoilla trendeillä. Ei hirvittävän isoja muutoksia aiempaan eikä aiemmatkaan trendiennustukset kaikki ole maaliin menneet, mutta aika hyvin olen näköjään ollut aiemmissa arvioissa kartalla. Kannattaa siis seurata näitä juttuja, ajatuksieni pohjalta.

Tämä pitää kutinsa kuitenkin vuodesta toiseen:

Ainoa huono harjoitus on se, jonka jätit tekemättä

BTW, 365 vähintään 30 minuutin terveysliikuntasuoritusta tavoitteena tälle vuodelle. Seuraa #365treeniä 

Menestyksen portaat

Oletko koskaan miettinyt, olisiko sinusta menestymään? Tai miksi joku toinen on menestynyt? Oletko miettinyt, olisiko sinusta niihin uhrauksiin, joita menestyminen useinkin vaatii? Olisitko sinä valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven ja sen ekstramailin? Mistä voisit tietää, olisiko sinusta siihen, jos et ole kokeillut?

Menestyminen vaatii tahtoa. Se vaatii muutoksia. Se vaatii päättäväisyyttä. Se vaatii uskoa. Sen vaatii paljon erilaisia asioita.

Olet varmaan kuullut tahdon portaista? Sellaiset ovat Turussakin, Kuuvuorella. Sellaiset löytyvät Tampereelta, Pispalasta. Sellaiset löytyvät Lohjaltakin, uimahallin rinteestä. Mutta miten portaat nyt liittyvät tähän?

Portaat ovat hyvä paikka testata, onko sinusta olemaan sillä epämukavuusalueella, jolla usein täytyy olla, saavuttaakseen jotain. Kun seuraavan kerran odotat hissiä, valitse sittenkin portaat. Tee tuo valinta kymmenen kertaa peräkkäin, ilman mitään selityksiä tai tekosyitä. Kymmennen seuraavaa kertaa kuljet portaita. Jos pystyt siihen, sinulla saattaa olla mahdollisuuksia menestyä. Sinulla saattaa olla tahtoa ja päättäväisyyttä riittävästi. Sinulla saattaa olla kykyä olla vaadittavalla epämukavuusalueella.

Vaikka et mittaisikaan mahdollisuuksiasi, valitse silti ne portaat, aina kun se on mahdollista. Portaat ovat parasta mahdollista hyötyliikuntaa. Olen nyt helmikuun alusta alkaen noussut tai laskenut arviolta 7.500 porrasta. Montako porrasta sinä olet kulkenut viimeisen kahden kuukauden aikana? Montako olisit voinut kulkea? Seisotko rullaportaissakin? Entä sillä lentokentän liikkuvalla matolla?

Tiesitkö, että esimerkiksi iPhonen Terveys-appissa on mahdollisuus kirjata ylös nousemasi kerrokset? Asumme ylimmässä kerroksessa, johon on 70 porrasta. Aika nopeasti totuin kulkemaan automaattisesti nuo portaat, kun havahduin hyötyliikuntani olemattomaan määrään. Ehkä minulla sittenkin on kyky menestyä.

Sinun ei tarvitse nähdä koko porraskäytävää, ottaaksesi ensimmäisen askeleen.

Lukujen orja

Luvut ovat mukavia, vaikka ne välillä orjuuttavatkin. Luvut myös motivoivat. Toki ne voivat myös lannistaa, jos lukujen suuntaus on halutun vastainen. Luvut eivät valehtele, jos niitä ei laita valehtelemaan. Luvuilla on helppo myös huijata - itseäänkin. Lukuja voi helposti ymmärtää tai tulkita väärin. Luvut ovat tunteettomia, matemaattisen kylmiä ratkaisuja. Lukuja on ainakin minun helppo uskoa, vaikka uskon vahvasti myös intuitioon.

Näistä huolimatta tai niiden vuoksi minä pidän luvuista, tilastoista ja raporteista. Kysykää vaikka työntekijöiltäni. Kaikki on mitattavissa. Parantaisen blogissa pohdittiin tovi sitten, mitä mittaaminen tarkoittaa. Siellä pohdittiin myös, miksi mittaaminen ahdistaa. Minkään mittaaminen ei ahdista minua. Päinvastoin, tykkään mitata asioita. Teen paljon päätöksiä näppituntumalla, fiiliksen mukaan, mutta aika usein tuon fiiliksen taustalla on kuitenkin lukuja, tiedostamattakin. Pyrin mittaamaan kaiken mahdollisen, jolla on merkitystä menestymiseen tai nyt tällä kertaa omaan hyvinvointiin.

Niin kuin moni muukin, aloitin vuoden alussa kesäkuntoon-projektin. Otin tavoitteeksi pudottaa painoa 10 kiloa kesään mennessä. Tiedän, miten tuo tehdään. Painon pudottaminen on pelkkää matematiikkaa. Siksi päätin ottaa avuksi tukun työkaluja, jotka mittaavat tekemistäni ja tekemättä jättämisiäni. Luvut näyttävät minulle tien ja sen kaikki kuopat ja kurvit.

Tammikuun aikana pudotin jo kuusi kiloa painoa. Olen siis hyvässä kurssissa. Harmittaa, että en tehnyt mitään kehonkoostumusanalyysiä aloittaessani. Se vain unohtui ja olisi ollut oiva lisä tähän matemaattiseen todentamiseeni. Olkoon siis peili todistajani.

Painonhallinta lähtee siitä, mitä laitamme suusta sisään. Sillä on kaikkein suurin merkitys. Otin tavoitteeksi syödä joka päivä 3.000 kcal, riippumatta siitä, mitä päivän aikana teen. Otin avuksi FatSecret-ohjelman, jossa on varsin helppokäyttöinen sovellus mobiililaitteisiin. Aika nopeasti totuin kirjaamaan syömiset siihen ja opin huomaamaan, että tuon kilokalorimäärän saa aika nopeasti täyteen, jos ahmii sisäänsä kaikki tarjolla olevat herkut. Opin sanomaan itselleni ei, vastustamaan kiusauksia, kun tiesin, että kiusaukseen lankeaminen täytyy kirjata ylös.

Tammikuun syömisten yhteenveto on tässä:

Helmikuussa voisin kiinnittää huomiota siihen, että hiilihydraattien määrää tulisi korvattua proteiineilla, vai mitä? Rasvat menettelee noin, niin pysyy rasva-aineenvaihdunta kuosissa. Proteiinien saantiin joutuu oikeasti kiinnittämään huomiota, vaikka syömmekin varsin terveellisesti. Mitä sinä ohjeistaisit minulle?

Movescount kirjasi kaikki kuntoilusuoritukseni. Aika optimaalinen määrä, eikä tullut ahnehdittua. Maltti säilyi ja vapaapäiviäkin kertyi. Tähän olen erittäin tyytyväinen. 22 treeniä ja lähes 19.000 kcal. Se on 28 Hesburgerin Kerroshampurilaista.

Suurin yllätys on ollut hyötyliikunnan olematon määrä. En päässyt yhtenäkään viikkona Polar Flown tavoitteeseen ja ainoastaan vain muutama päivä sisälsi tavoitetta enemmän aktiivisuutta. Tähän täytyy kiinnittää huomiota töissäkin. Pitääkö aina istua niin paljon? Voisiko välillä kävellä enemmän? Päivittäiset askelmäärät ovat tavattoman alhaisia.

Vaikutukset omaan hyvinvointiin ovat olleet merkittävät jo tämän yhden kuukauden aikana. Beddit mittaa yöuntani. Unesta on tullut aiempaa huomattavasti rauhallisempaa enkä heräile öisin käytännössä lainkaan. Verenpaine on tullut humisten alas. Vointini on huomattavasti parempi. Tästä on hyvä jatkaa Hikistä Helmikuuta.

Et koskaan kadu ensimmäistä askelta kohti hyvinvointia

Laihduttaminen on helppoa

Ja ennen kaikkea se on järkevää, kunhan sen tekee järkevästi. Helppoa se on, koska se on matematiikkaa, mutta siitä saa vaikeaa ja järjetöntäkin, jos haluaa heti mulle kaikki.

Kerroin viimeksi, että alan olemaan jo painonpudotuksen ammattilainen. Olen tehnyt sitä niin usein, että tiedän kaavan, jolla se onnistuu väistämättä. Nyt olen pudottanut painoa yli viisi kiloa, vuoden vaihteesta. Se on onnistunut taas todella helposti ja tiputan yhtä helposti toisen viisi kiloa.

Perusterveelle ihmiselle kaava on varsin yksinkertainen:

1. Laske perusaineenvaihduntaan (PAV, BMR) tarvittava energiamäärä. Minulla se on noin 2.000 kcal vuorokaudessa. Tuon verran kulutan energiaa päivässä, jos makaan koko päivän tiedottomana sängyssä. Voit laskea sen vaikka täällä.
2. Kerro tuo perusaineenvaihduntasi määrä 1,5:llä ja syö ja/tai juo tuo määrä energiaa joka päivä. Minun siis tulee ravita itseäni 3.000 kcal joka päivä.

Mitään muuta sinun ei tarvitse tehdä. Oikeasti. Huolehdit vain, että saat energiaa joka päivä tuon määrän, etkä juurikaan ylitä sitä ja elät normaalia elämää. Ei sinun kirjevaakaa tarvitse ostaa, vaan kaiken määrän voit arvioida. Se ei ole lainkaan vaikeaa. Harjaannut siihen tavattoman nopeasti.

Pidä siis ruokapäiväkirjaa, jotta tiedät varmasti saavasi tuon määrän energiaa, etkä juurikaan ylitä sitä määrää. Ruokapäiväkirjaksi suosittelen esimerkiksi FatSecretin nettisovellusta, josta löytyvät myös kätevät mobiilisovellukset. Siihen tulee aika vaivattomasti kirjattua aamupala, lounas ja päivällinen sekä välipalat. Minun yhteenveto näyttää tuolta.

Opettele ensin pitämään tuota päiväkirjaa ja pitämään rajasta kiinni. Lupaan, että opit aika nopeasti katsomaan, mitä syöt, kun opit aterioiden ravintoarvoja. Yhtenä iltana söin kaksi siivua juustokakkua ja kun lisäsin ne päiväkirjaan, niin totesin, että loppupäivä syödäänkin käpyjä. Seuraavaksi riittä varmasti yksi viipale tai saatan jopa sanoa sille ei. Eilen oli iltamyöhään vielä 6 % määrästä täyttymättä ja tuli mieliteko. Yksi joulupipari on 3 % päivän annoksesta. Löysin niitä kaksi keittiöstä.

Toki voit ja kannattaa aloittaa myös kuntoilu, jos haluat tuloksia nopeammin, kuin pelkästään syömällä järkevämmin. Movescount on kirjannut liikkumiseni näin:

Ei siis mitään ihan himoliikuntaa ja pari vpaapäivääkin löytyy kalenterista. Kevyttä ja pitkäkestoista liikuntaa voisi lisätä, kun kaikki tekeminen on teholtaan aika kovaa. Minulla on myös Polarin Loop ranteessa ja sillä seuraan hyötyliikunnan määrää, tai oikeammin sen puutetta. Aika vähän sitä tulee työssä tai kotona liikuttua. Ranneke ei ole vielä oppinut muistuttamaan minua, mutta ehkä sekin aktivoi minut kohta välillä ylös sieltä työtuolistakin.

Miksi laihduttaminen on järkevää? Katso, mitä olen tehnyt minun verenpaineelle kahdessa viikossa. Olisiko vastaavasta hyötyä sinun hyvinvoinnillesi?

Oikeasti, vain kahdessa viikossa! Sopiva energiansaanti ja liikuntaa vaikuttaa olennaisesti verenpaineeseen. Todistan sitä nyt taas kerran itselleni. Aika moni popsii siihen lääkettä ihan turhaan, kun jo kahdessa viikossa voi elämäntapamuutoksilla korjata asiaa parempaan suuntaan. 

Entä yöunet? Minulla Beddit mittaa ja analysoi nukkumistani. Vaikutus yöunen laatuunkin on huima. Herään aamuisin selvästi aiempaa pirteämpänä ja se johtuu juurikin siitä, että uni on tasaisempaa ja rauhallisempaa. Jopa kuorsaaminen loppuu.

Jos muuten Beddit kiinnostaa, niin meiltä Töölöstä saa edullisesti. Voin jopa toimittaa, jos toimittaminen onnistuu vaivattomasti minulle.

Ruokailu kuntoon ja vähän liikuntaa, niin siitä homma lähtee käyntiin. Minulla tämä kesäksi kuntoon -projekti jatkuu varmasti siten, että katson nykyistä tarkemmin, mitä suusta menee sisälle. Proteiinien määrä mahdollisesti nousee ja hiilihydraattien määrä laskee. Sen pystyy tuosta yhteenvedostakin jo näkemään tarpeelliseksi.

Eilen katsottiin Hannan kanssa kropan puutteita pilateksessa ja tänään Jatta teki taas ruodon korjausta osteopatialla.  Edellä mainittujen lisäksi tämä kroppa on tarkoitus saada taas toimintakuntoon, jotta kevään myötä voisi oikeasti treenata jopa kovaa. Mennään nyt askel kerralla.

Jokainen päivä on mahdollisuus tulla paremmaksi

Läskille kyytiä

Painon pudottaminen on yksi helpoimpia asioita, joita tiedän. Olen tehnyt sen niin monta kertaa, että alan olemaan jo harjaantunut painon pudottaja. Isoiltakin miehiltä putoaa paino harva se päivä - kuntosaleilla ympäri maailman.

No joo, oikeasti elopainonkin pudottaminen on helppoa. Painoa voi pudottaa syömällä vähemmän kuin kuluttaa ja niinhän se paino käytännössä putoaakin - aina, jos unohdetaan kaikki epäluonnolliset keinot. Tarvitaan enemmän kulutusta kuin otetaan sisään energiaa. Yksinkertaista. Laskennallisesti se ei ole tuon vaikeampi kaava.

Miksi sitten kaikki eivät onnistu? Miksi minäkään en aina onnistu, vaikka osaankin tuon lähes täydellisesti? No tietysti kyse on siitä tahdonvoimasta, kyvystä sanoa ei houkutuksille.

Painoin pyhien jälkeen 105 kiloa. Muistatteko, kun meni 100 kiloa rikki? Sen jälkeen paino on pysytellyt kolminumeroisena, mutta en muista sen koskaan olleen 105 kiloa.

Numerosta löytyi nyt motivaatio. Ei tämä voi jatkua näin, että rima vaan nousee koko ajan. Ja olen ihan sinut sen kanssa.

En koe vieläkään olevani läski, vaikkakin jos minulta olisi kysytty muutama vuosi sitten, niin olisin ehdottomasti ollut omasta mielestäni läski, tässä nykyisessä formaatissani. Eivät nämä kilot elämää haittaa, joten siksi niitä kai ihmisille hiljalleen kertyy. Kun niitä ei oteta yht'äkkiä reppuselkään, vaan ne kerääntyvät salakavalasti ihon alle, niin kertymistä ei oikein huomaa.

En ehkä saa joka aamu sukkia jalkaan pystyasennossa, mutta sekin on helposti ratkaistavissa ja selitän sen johtuvan muista fyysisitä syistä. Tiedän, että ne muutkin syyt johtavat sylttytehtaalle. Kilot haittaavat Suomessa jo joka neljännen työntekoakin. Monikohan heistä huomaavat sen?

Olen siis painon pudottamisen konkari. Otin tuon 105 kilon mittauksen jälkeen tavoitteeksi kevään aikana pudottaa painoa 10 kiloa. Nyt on enää 4,5 kiloa jäljellä.

Kuten sanoin, painon pudottaminen on helppoa. En edes muista, koska olen viimeksi painanut alle sata kiloa, siis ollut neuvolapainossa. Tai muistan, kun luen sen blogista. Hyppäsin vaakaan kolmesti, jotta tulos oli varma. Se oli, 99,5 kiloa.

Taidan ottaa rinnalle jonkin oikeasti haastavan tavoitteen kevääksi. Minä 90 kiloisena olisin jo aika mikki hiiri, joten ehkä pidättelen itseni tuosa 95:ssä, kunhan sinne laskettelen. Onko ehdotuksia tavoitteeksi?

 Ai miten onnistun taas tässä painon pudottamisessa? Siitä seuraavaksi. Varsin yksinkertaista.

Minä en ole läski, minulla on läskiä.

Fitness trendit 2015

Jatketaan jälleen hyvää sarjaa vuoden ennustuksista kuntokeskusalalle. Alkaneen vuoden lista ei ole muuttunut mihinkään viime vuodesta. Ainoastaan järjestys on hieman muuttunut. Itse asiassa lista ei ole muuttunut juuri lainkaan edes vuodesta 2013. Jatkamme siis hyväksi koetulla linjalla. Suuria muutoksia ei ole syytä tehdä palvelutarjontaan vuonna 2015, jos olet ennustetut muutokset jo tehnyt parina aikaisempana vuonna.

Vuonna 2012 listalla olivat vielä esimerkiksi teknologia ja työhyvinvointi. Taantuma on vienyt jälkimmäisen ja teknologia odottaa tulemistaan yhä, vaikka tietysti tavallaan teknologiset sovellukset rantautuivatkin alalle vuonna 2012. Ihmiset eivät vain ole massoina löytäneet niitä. Näyttäisi kaikenlaisten heijaheijojen käyttäjien määräkin laskeneen. Siihen on syynsä.

Teknologiset sovellukset voivat saavuttaa massoja, kun niistä tulee vaivattomia ja automaattisia, tavallaan huomaamattomia tiedonkerääjiä, joiden keräämää dataa käyttäjä voi halutessaan tarkastella. Ei siis niin, että pitää syöttää tietoja sovelluksiin itse, ladata laitteita, kuljetella johtoja, asennella antureita, säilöä välineitä, jne. Ymmärrätte varmaan. Ihon alle laitettava siruteknologia korjaa tämän, mutta siihen mennee vielä vuosia. Minä laittaisin tuollaisen sirun jo nyt, jos se olisi mahdollista.

Kerään kuntoiludataa Suunnon Movescountiin, Polarin Loop on ranteessa, verenpainettakin mittaan ja tilastoin padiin, sykettä mittaan puhelimen sovelluksella ja Beddit analysoi untani. Mutta minä olen poikkeuksellinen ihminen. Tykkää numeroista ja tilastoista. Uskon lukuja ja vertaan niitä tuntemuksiini.

Käytän näitä vempaimia ja ohjelmia mielenkiinnosta teknologiaa ja kehoani kohtaan, siitä huolimatta, että vempaimia on tolkuttomasti erilaisia ja melkein yhtä paljon eri tietokantoja. Onneksi iPhonen Terveys-app kerää jo suurimman osan näiden vempeleiden datasta saman sovelluksen alle.

The American College of Sports Medicine (ACSM) on julkaissut ennusteensa tälle vuodelle, perustuen jälleen tuhansien fitness ammattilaisten keskuudessa tehtyyn tutkimukseen. Lista kommenttieni kanssa on seuraava:

1. Harjoittelu oman kehon painolla: Viime vuoden kakkonen nousi ykköseksi. Trendinä on ollut paluu harjoittelun perusteisiin, esimerkiksi punnerruksiin ja leuanvetoihin. Niitä voi toteuttaa melkein missä vaan ja ihan ilmaiseksi. Netti on täynnä erilaisia punnerrus- ja leuanvetohaasteita, joten kärkeen kiilaaminen oli odotettavissa.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on ehkä aiheesta tipahtanut kärkipaikalta. Vaikka joissakin keskuksissa tuntuu HIIT olevan jo nähtyä, niin uskon itse vielä sen voimaan. Lyhyt ja kovatehoinen harjoittelu toimii loistavasti kuntokeskuksissa, jotka osaavat hyödyntää sen potentiaalin esimerkiksi yhdistelmätunnein. Kovan 30 minuutin tunnin yhdistäminen kevyeen tuntiin toimii varmasti kalenterissa.kun esimerkiksi Tabata by X-Method tunnille tarjoaa kaveriksi vaikka Yoga Flex -tunnin, niin palvellaan asiakkaita monella tavalla.

3.  Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset: Koulutuksen sekä kokemuksen merkitys kasvaa koko ajan alallamme. Tällä hetkellä koulutus on vielä varsin pirstaloitunutta ja uusia kouluttajiakin tupsahtelee mistä sattuu, nopean ja helpon rahan toivossa. Koulutuksiin hakeutuvien on syytä olla tarkkana, mistä koulutuksensa hankkii.

4. Voimaharjoittelu: Viimevuotiseen tapaan yhä neljännellä sijalla. Uskon, että ensi vuoden ennustuksessa tämä nousee pykälän tai kaksi. Tämä ei tarkoita bodaamisen lisääntymistä, eikä välttämättä edes minkäänlaisen fitnessurheilun lisääntymistä, vaan yhä sitä, että palataan harjoittelun perusteisiin. Voimaharjoittelu on olennainen osa kuntoa ja sitä saa parhaiten kehitettyä perinteisellä voimaharjoittelulla, painojen nostamisella, missä tahansa ikäryhmässä.

5. Personal Training: Tämä on kovassa kasvussa. Töölön klubilla oli trainereitä 4-5, kun aloitin syksyllä 2012. Nyt niitä on 20. Myimme vuonna 2014 huimat 15.000 tuntia valmennuspalveluja. Meillä ohjattiin Suomen eniten Fustraa ja Suomen eniten X-Methodia. Yksilövalmennuksella on tilauksensa ja edellä mainitut tuotteet ovat auttaneet jo niin monia ihmisiä, että kasvutrendi jatkuu varmasti.

6. Kuntoilu ja painonhallinta: Kuntoilun ja painonhallinnan yhdistävät ohjelmat ovat tulossa Suomeen. X-Method julkaisee tänä vuonna oman X-Method Shape -ohjelmansa, aiemman X-Method Food -ruokavalion rinnalle. Painonhallintaryhmät, joissa osallistujat myös kuntoilevat yhdessä, ovat yksi mielenkiintoisimmista uusista jutuista Suomessa tänä vuonna. Kevyt Sankari -kilpailu on myös hyvä esimerkki tästä.

7. Jooga: Kolmen sijan nousu on ihan aiheellinen. Voisin lisätä tähän vielä Pilateksen sekä muut kehonhallintatunnit. Kovan harjoittelun lisääntyessä, tarvitaan kevyempää ja eri tavalla kehoa haastavia lajeja rinnalle. Jooga ja Pilates ovat oivallisia työkaluja kehon hallinnan parantamiseen, jotta rauta liikkuisi hallitummin. Tietysti myös kiire ja elämän muut paineet on hyvä ottaa hallintaan näillä mind&body -tunneilla.

8. Ohjelmat varttuneemmille: Tämä kiivennee hiljalleen kohti kärkeä, koska ihmiskunnan ikäjakauman paino siirtyy varttuneempaan suuntaan. Toki varttuneemmat ovat koko ajan aiempaa paremmassa kunnossa, joten he pystyvät hyödyntämään kaikki listassa edellä olevia koko ajan pidempään. Tällä hetkellä tämä ryhmä kannattaa kuitenkin huomioida. Varttuneemmissa asiakkaissa on iso potentiaali. Me Töölössä tiedämme tuon.

9. Toiminnallinen harjoittelu: Olisin olettanut tämän olevan korkeammalla tällä listalla, eikä ainakaan menettävän sijoitustaan, kuten se nyt on tehnyt. Syynä voi tietysti olla se, että melkein kaikki edellä mainituista voidaan käsittää toiminnalliseksi harjoitteluksi. Toimintakyvyn ylläpitoon joudutaan koko ajan kiinnittämään enemmän huomiota, koska kaikenlainen automaatio lisääntyy ja helpottaa meidän elämäämme. Kroppa rapistuu, joten toiminnalliselle harjoittelulle on selkeä tarve.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa: Moni haluaisi ja olettaisi tämän olevan korkeammalla sijalla, mutta uskon tämän jopa tippuvan pois listalta ensi vuonna. On totta, että taloustilanteen voisi olettaa ajavan ihmiset ryhmävalmennukseen, koska siinä säästää. Kuntokeskuksetkin haluaisivat asiakkaat näihin ryhmiin, koska niissä on parempi tuntikohtainen kate. 

Ongelma on se, että ihmiset eivät tunne saavansa valmennusryhmissä vastinetta rahoilleen ja joko lopettavat valmennuspalvelujen hankkimisen tai palkkaavat oman valmentajan. Syy on selvä; jo pelkästään parivalmennuksessa valmentajan huomio jakautuu 50/50. Jos toinen parista tarvitsee vielä erityishuomiota, suhde menee epätasapainoon ja vähintään toinen on tyytymätön. Pienissäkin ryhmissä huomion jakautuminen on tietysti vielä suurempaa. Siksi tämä ei lähde lentoon, ikävä kyllä. 

Uskon enemmän ryhmäliikuntatuotteisiin, joissa treenataan jotain yhteistä ohjelmaa ryhmässä, ryhmäliikuntamaisesti, kuten esimerkiksi X-Method Groupissa tehdään. Osallistujamäärä voidaan laskea kymmenissä ja silloin hintakin saadaan sellaiselle tasolle, että se vastaa paremmin sitä, mitä asiakas saa. Tämä sama ryhmäytymisajattelu on helposti vietävissä joogaan ja pilatekseen sekä moneen muuhunkin lajiin. Itse asiassa meillä alkaa keväällä edellä mainittujen edistyneimpien ryhmät, jotka käytännössä täyttyivät jo ilman mainoksia. Ryhmässä etenemisessä on voimaa.

Näillä eväillä siis vuoteen 2015. Mitä mieltä sinä olet? Puuttuuko listalta jotain? Oletko eri mieltä? Mitä sinä toivoisit listalle?

Paras tapa ennustaa tulevaisuutta, on luoda sitä.

Lupasin taas

Mukavaa vuoden vaihdetta! Katselin välipäivinä Facebookissa, kuinka yksi jos toinenkin kavereista on osallistumassa yhteen jos toiseenkin uuden vuoden lupaus -ryhmään. On sokeritonta ryhmää, vähäsokerista, lisäaineetonta, väriaineetonta, lihatonta, vihatonta, tipatonta, savutonta, 100 päivää, 21 päivää, jokunen viikko sitä ja jokunen tätä, ilman tai sen kanssa sekä tietysti hyviä tekoja ja ajatuksia vuoden jokaisena päivänä -ryhmiä. Jokaiselle varmasti löytyy omansa, jossa pyristellä, kunnes tahdonvoima pettää. Niin moni lupaus karahtaa karille tänäkin vuonna tahdonvoiman loppuessa.

Miksi joku onnistuu ja toinen ei? Kyse lienee juuri tahdonvoimasta. Jos tahtoo riittävästi jotain, sen saa varmasti. Tahto vie läpi harmaasta kivestäkin. Niin väitetään ja se lienee todistetun lukuisia kertoja. Minä olen todistanut sen itselleni tavattoman monta kertaa. Mutta mitä on tahdonvoima? Miksi joillakin on sitä enemmän kuin toisilla? New York Times'n best seller Willpower pureutuu tuohon kysymykseen, jos se kiinnostaa syvällisemmin.

Tahdonvoimassa on kyse itsekontrollista. Siinä on kyse siitä, kuinka hyvin kukin pystyy välttämään houkutuksia. Houkutukset ovat ne, joita lupauksissa pyritään välttämään. Ne jotka pystyvät sanomaan houkutuksille ei, menestyvät ja onnistuvat, oli kyse urheilusta, bisneksestä tai lupausten pitämisestä. Jotta voimme onnistua, meidän tulee kehittää itsekontrollia. Kehittää kykyä sanoa ei houkutuksille.

Todellisessa onnistumisessa kyse ei siis koskaan voi olla lakosta, mistään johon on jokin määräaika. Lähes kuka tahansa tekee mitä tahansa tai on tekemättä, kunhan määräaika on sopiva, tai siis sopivan lyhyt. Mitä lyhyempi, sitä suurempi mahdollisuus onnistua. Eikö niin? Määräaika pilaa kuitenkin aina kaikki lupaukset. Määräaika ei kehitä itsekontrollia, se saa ainoastaan ihmisen odottamaan määräajan päättymistä. Määräaika antaa luvan repsahtaa. Ja niin käy, lupaan sen.

Jos siis haluat oikeasti onnistua, unohda ensimmäiseksi kaikki määräajat. Teet niin kauan, kuin se tuntuu hyvältä ja totuttelet uuteen fiilikseen. Jos olo tai fiilis paranee, miksi uutta elämäntapaa ei jatkaisi? Miksi hyvälle ololle pitäisi olla jokin määräaika ja palata sen jälkeen pahaan oloon ? Ja jos olo tai fiilis ei parantunut muutoksen vuoksi, miksi jatkaa muutosta?

Jos oikeasti haluaa muuttaa elämäntapoja, pitää siis oppia itsekontrollia. Mieti urheilua. Siinä menestymiseen vaaditaan varmasti eniten juuri itsekuria, houkutuksista kieltäytymistä, enemmän kuin esimerkiksi lahjakkuutta. Samoin on bisneksessä. Molemmissa pitää olla tahtoa kiivetä myös niitä korkeita aitoja eikä vain etsiä matalia. Houkutus on molemmissa oikaista, mutta menestyjän itsekontrolli estää tuon.

Jos olisi olemassa pilleri, jolla ihminen muuttuisi haluamakseen, moni ottaisi sen - ehkä jokainen, joka kokisi olevansa muutoksen tarpeessa. Aika harva on valmis tekemään vaadittavia töitä muuttumisen eteen, koska se tarkoittaisi niin monesta houkutuksesta kieltäytymistä. Itsekuri puuttuu tai sitä on yksinkertaisesti liian vähän. Siksi huipulla on yksinäistä.

Väitetään myös, että osa menestyjistä ovat laiskoja. Heillä on kyky löytää helpompi tie menestykseen, juuri siitä syystä, että ovat laiskoja. Ehkä ne matalat aidat ovat sittenkin olemassa tarkoituksella. Miksi kiivetä turhaan korkea aita, jos vieressä on matalampi - tai jopa portti - aidan toiselle puolelle? Tästä huolimatta laiskallakin menestyjällä tulee olla kyky itsekontrolliin. Se on perimmäinen avain onnistumiseen.

Lupasin itselleni laittaa itseni taas fyysisesti hyvään kuntoon. Viimeksi kun tein saman lupauksen vuosi sitten syksyllä, elämä heitti vähän isompia kiviä rattaisiin ja sitten Tapanina vielä aivotkin tilttasivat verenvuodosta kesken kuntoutuksen. Nyt rattaat on taas siivottu ja uusi aloitus on mahdollista. Pysy kanavalla ja lähde mukaan. Katsotaan, kummalla on parempi itsekuri. Otatko haasteen vastaan? Aloitan jo tänään, jotta olen päivän edellä niitä, jotka aloittavat vuoden ensimmäinen päivä ja viikon edellä niitä, jotka aloittavat vasta loppiaisen jälkeen.

Tavoitteen ja saavutuksen ero on itsekurissa

Fitness trendit 2014

Perinteisesti olen aloittanut vuoden kirjoittamalla ennusteista alamme kuntoilutrendeistä. Kuluneen vuoden aloitus jäi muiden juttujen varjoon, mutta käsitellään sitä hieman nyt, kun tarkastellaan alkaneen vuoden trendiennustuksia.

Vuoden 2012 trendiennustukset osuivat osittain kohdilleen, vaikka ovatkin jo vanhentuneet. Katsotaan, miten kävi vuoden 2013 ennustuksille.

1. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset. 
Tämä näkyi selvästi. Esimerkiksi edustamallani klubilla personal trainerien määrä nousi jo 20:een. Ihmiset hakevat tuloksia ammattilaisilta.

2. Voimaharjoittelu
Tässä on tapahtunut selkeä muutos. Nyt kaiken ikäiset ja kokoiset liikuttelevat rautoja. Palataan voimaharjoittelun perusteisiin. 

3. Harjoittelu oman kehon painolla
Liittyen edelliseen, palataan voimailun perusteisiin. Kaikenlaiset oman kehon painoa hyödyntävät harjoitteet ovat in.

4. Lapset ja ylipaino
Ehkä tämä ei Suomessa ole vielä niin isosti tapetilla, vaikka kysyntä kaikenlaisiin lasten ja nuorten ryhmiin näyttäisi olevan kasvussa. Uskon, että tämä jää vielä odottamaan tulemistaan.

5. Kuntoilu ja painonpudotus
Asiakkaat haluavat nyt harjoitusohjelman ohella ruokavalionsa kuntoon.

6. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä lisääntynee ihan luonnollisesti, kun suuret ikäryhmät ikääntyvät. Ei tarvitse olla Herlokki Solmunen ymmärtääkseen tämän.

7. Personal Training 
Kyllä. Huima kasvu kysynnässä.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua.

9. Core Training
Keskivartalon hallintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Se korostuu valittavissa liikkeissä ja liikesarjoissa.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa
Tätä vasta viritellään Suomessa. Potentiaali on nähtävissä, mutta meillä on vielä paljon tekemistä yksilövalmennuksenkin kanssa, joten tämä on looginen jatkumo sille, vähän myöhemmin.

Nämä olivat siis kuluneen vuoden ennustukset. Aika hyvin olivat taas kohdillaan, vaikka parissa kohdassa me tulemme Suomessa hieman jälkijunassa. Melkein kaikki voi allekirjoittaa toteutuneiksi.

Mutta miten on tänä vuonna? ACSM:n ennustukset vuoden 2014 fitness trendeiksi ovat:

1. High-Intensity Interval Training (HIIT)

Varmasti yksi tämän vuoden hiteistä. HIIT-harjoittelu oli selvästi jo kuluneen syksyn juttu, joka vain jatkaa kasvuaan. Meillä on esimerkiksi Tabata by X-Method -tunnit olleet erittäin suosittuja.

2. Harjoittelu oman kehon painolla
Tämä on listalla tänäkin vuonna ja ihan aiheesta. Kaikenlainen kuntopiirimäinen harjoittelu lisääntyy. Se on helppoa ja halpaa toteuttaa, joten kun sellainen tulee trendikkääksi, se usein räjähtää kasvuun. On hienoa, kun perusharjoittelu nostetaan jalustalle.

3. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset
Asiakkaat hakevat yhä kasvavassa määrin apua alan ammattilaisilta. Eikä vain keneltä tahansa, vaan ammattitaidosta täytyy olla tae, että asiakas saavuttaa haluamansa tulokset.

4. Voimaharjoittelu
Minä laittaisin tämän ensimmäiseksi listalla. Emme ole Suomessa vielä nähneetkään, mihin voimaharjoittelu voi kasvaa kuntokeskuksissa. Nyt se on näkynyt - ehkä jo jopa laskevasti - vasta Crossfit-saleilla, kun niihin ovat hakeutuneet ne aikaisin kaikesta kiinnostuvat. Tänä vuonna perinteinen voimaharjoittelu palaa kuntokeskuksiin räjähdysmäisellä voimalla. Se on hienoa asia.

5. Kuntoilu ja painonhallinta
Ruokavalioiden kysyntä kasvaa yhä, liitettäväksi harjoitusohjelmiin. Tämä on jo kuluneena vuonna huomattu X-Methodissa, jolta tuli oma tuote X-Method Food, sekä Fustrassa, jossa ruokavalio näyttelee jo aika isoakin roolia tulosten saavuttamisessa.

6. Personal Training
Voisi olla listalla korkeammalla. Kulunut vuosi oli Suomessa Personal Trainingin esiinmarssin vuosi. Suurimpina vauhdittajina toimivat varmasti tuotteistetut palvelut, kuten Fustra ja X-Method. Ihmisten on helpompi ostaa palvelua, kun tietävät, millaisia tuloksia saavat ja jopa tulostakuulla. Kysyntä tulee kasvamaan tänä vuonna vielä suurempii mittoihin.

7. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä säilynee listalla aika pitkään, koska tilanne ei tule muuttumaan.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua. Kuntokeskusten pitää varata aiempaa enemmän tiloja liikkuvaan harjoitteluun, painoilla ja ilman. Laitteiden käyttö vähenee ja irtopainojen käyttö lisääntyy, joka aiheuttaa paineen kuntokeskuksille katsoa tilojaan taas uudelta kantilta. 

9. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa

Pienryhmät tulevat kyseeseen sitten, kun yksilövalmennusta tarjoavat trainerit alkavat olemaan erittäin varattuja. Jotta kasvavaan kysyntänä saadaan vastattua, trainerit ottavat ensin kahta asiakasta ja sitten kolmea asiakasta kerrallaan ohjattavaksi. Tänä vuonna saatamme nähdä ainakin edustamallani klubilla tällaisen käänteen, koska trainerien määrä alkaa olemaan maksimissan ja kysyntä jatkaa silti kasvuaan.

10. Yoga

Uusi trendilistalla ja varmasti ihan aiheesta. Kun kovaa treenaaminen lisääntyy, tarvitaan sille myös vastapainoa, jota saadaan erilaisista joogan tuotteista. Joogamaisten tuotteiden kysynnän kasvu saattoi jo kuluneena vuonna yllättää monet, vaikka joogaan pohjautuvia tuotteita ilmeistyikin syksyllä moniin kalentereihin. Esimerkiksi Yoga Flow ilmestyi meidänkin kalenteriimme.

Ei siis juurikaan muutosta trendeihin viime vuodesta, mutta mielestäni vuodesta 2012 ollaan tultu jo aika kauas. Vai mitä mieltä te olette?

Minä otin klubilleni tälle vuodelle ainoastaan yhden teeman: PALVELU. Tuli kirjoitettua asiakkaille mm. näin:

Kaikki, mitä suunnittelemme, päätämme, toteutamme ja teemme, tulee lähteä ajatuksesta, miten se palvelisi asiakastamme kaikkein parhaiten. Jokaisessa tilanteessa meidän tulee kysyä itseltämme, miten tämä palvelee asiakastamme ja miten se voisi palvella häntä paremmin.

Uskon, että palvelu on se, jolla meidän alalla jyvät erottuvat akanoista. Toki puitteet ja palvelut täytyy pitää kunnossa jatkossakin, mutta se on kaikkein helpoin opetella ja toteuttaa. Vaikeinta on tarjota hyvää palvelua, joka kerta ja koko ajan.

Palvelun tai tuotteen laatu ei ole sitä, mitä laitat siihen. Se on sitä, mitä asiakkaasi saavat siitä irti.~ Peter Drucker