Edellisen kirjoituksen kommenteissa sivuttiin urheiluseuran yhteiskuntavastuuta. Onko voittoa tavoittelevalla urheiluseuralla mitään yhteiskuntavastuuta sen suhteen, että sen pitäisi tarjota tuotteitaan vähävaraisemmille halvemmalla?
No entä kuntosalilla, voiko sillä olla mitään yhteiskunnallista vastuuta tarjota palvelujaan halvemmalla vähempivaraisille, tai päinvastoin pitäisikö kuntokeskusten veloittaa enemmän niiltä, jotka maksavat jo verojakin enemmän?
Voisiko kaikkien tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu olla verotuksen mukaisesti progressiivista?
No ei nyt keskustella siitä. Tai saatte keskustella kommenteissa, jos siltä tuntuu.
Törmäsin jokunen vuosi sitten Lontoossa toimivaan, 90-luvun alussa perustettuun Greenwich Leisure Limited -nimiseen kuntokeskukseen. Keskus toimii pääsääntöisesti jäsenyysperiaatteella kuten käytännössä kaikki muutkin Lontoon kuntokeskukset. Muuten keskus on kummajainen muiden joukossa.
Ensinnäkin se sijaitsee köyhissä ja etnisesti kirjavissaa kaupunginosissa, joita kaikki suuret ketjut ovat välttäneet. Miksi GLL on sitten onnistunut kyseisillä alueilla?
GLL on yksi Brittien menestyneimmistä yhteiskunnallisista yrityksistä. Vaikka GLL onkin henkilökuntansa omistama, se ei saa jakaa voittoaan omistajilleen, vaan sen tulee siirtää mahdolliset voittovarat kokonaisuudessaan takaisin liiketoimintaan. GLL tavoittelee 5% vuosittaista tuottoa, joka siis siirretään sivuun investointeja varten.
GLL on hinnoitellut tuotteensa siten, että ne lienevät markkinoiden edullisimmat. Vähävaraiset saavat vielä niistä edullisistakin hinnoista puolet alennusta. Vähävaraisuuden mittaria en kuitenkaan ole saanut selville.
Sitä en myöskään ole saanut mistään selville, voiko kyseinen yhteiskunnallinen yritys maksaa henkilöstölleen, siis omistajilleen, mitä tahansa palkkaa. Jos siinä ei ole rajoitteita, omistajat voivat tietysti nostaa tuloja jopa kohtuuttoman palkan muodossa. Veikkaisin kuitenkin, että tuossa on jokin yhteiskunnallinen rajoite.
Tilanne Briteissä on siis käytännössä sama, kuin meillä Suomessa. Suomessa kunnilla on yhteiskuntavastuunsa liikuntapalvelujen tuottamisesta kuntalaisille, kun Briteissä sitä varten on perustettu yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden ei tarvitse maksaa veroja lainkaan. GLL:n vuotuinen veroetu on kolmisen miljoonaa puntaa ja liikevaihto 72 miljoonaa puntaa. Ihan pienestä yrityksestä ei siis ole kyse.
Molempia tilanteita voidaan tietysti pitää normaalia kilpailua häiritsevinä, mutta kyllähän joku yksityinen ketju olisi voinut perustaa keskuksensa köyhälle alueelle jo ennen GLL:ää.
Toki olen sitä mieltä, että kaikilla yrityksillä on jokin yhteiskunnallinen vastuunsa. Mikä se vastuu on ja miten sitä tulee käsitellä, jää taas jokaisen yrittäjän mietittäväksi. Yhteiskunnallisen vastuun ei pitäisi kuitenkaan olla uhka yrityksen olemassaololle. Tuolloin se olisi enemmänkin yhteiskuntavastuuttomuutta.
Mitä jos valtio ottaisi yhteiskuntavastuuta ja antaisi vähentää henkilöverotuksessa kuntoiluun liittyvät kulut? Voisiko se olla terveyden edistämistä parhaimmillaan?
[ Aiheeseen liittyen: Futisjoukkueen arvot / Yrityksen arvot / Liikkuisitko enemmän, jos... / Kuntoilua vai kulttuuria ]
BTW Käytimme jälleen tilaisuuden hyödyksi, kun saimme hankittua eräästä konkurssipesästä periaatteessa uudet Precorin spinningpyörät erittäin edullisesti. Toisen epäonni on välillä toisen onni. Ostimme 20 pyörää, joista osa tulee korvaamaan punaisia Reebokin spinningpyöriä, spinningsaliin ja osa tulee cardio-osastollemme lämmittelylaitteiksi. Mikäli olet kiinnostunut ostamaan täysin käyttökelpoisen Reebokin punaisen spinningpyörän, niin ole meihin yhteydessä. Tulemme myymään 5-10 kpl pyöriä 300 euron kappalehintaan, sisältäen alv:n.
4 kommenttia:
Olen ehdottomasti vastaan tällaista verokikkailua.
Ainoa mitä tämän tyyppinen veroilla kikkailu kasvattaa ovat verovirkailijoiden ja väärinkäytösten määrää. Kaikki maksakoot veronsa ja samoilla perusteilla, on sitten kyseessä yhteiskunnallinen voittoa tavoittelematon yhteisö tai hyvään liikevoiton maksimointiin pyrkivä yritys.
Jos jotain toimintaa halutaan tukea, niin tehdään se sitten julkisesti ilmoitettavana tukena kyseiselle yritykselle. Näitä julkisesti maksettavien tukirahoja ei saisi sitoa lainsäädäntöön automaateiksi. Sen sijaan voitaisiin tukiin tehdä laki, että kun se myönnetään niin se on voimassa koko vaalikauden, jolla saataisiin jatkuvuutta ainakin vaalkuaudeksi kerralla.
Uudet spinningpyörät tuli järjestettyä. Myyntiin jäi 10 kpl, joista jo illan aikana myin kolme, joten seitsemän pyörää on jäljellä. Hinta siis 300 euroa kappale, sis. alv 22%.
Oletko Anonyymi tuollaista yhteiskunnallista yritystä vastaan vaiko kuntoilupalvelujen verovähennysoikeutta vastaan?
Verovähennysoikeuden voisi toteuttaa samalla tavalla kuin kotitalousvähennyksen. Pankki voisi ilmoittaa maksun suorituksen suoraan verottajalle, samalla tavalla kuin kotitalousvähennyksen kohdalla voi toimia...
Jos verovähennyksen saa asiakas maksettua kuittia vastaan, niin silloin se on hyväksyttävää. Jos verovähennyksen saa kuntosali tai muu yhteiskunnallinen järjestö joka ylläpitää kuntosalia niin silloin on kyseessä verokikkailu, jota vastaan olen ehdottomasti.
Rivien välistä voi lukea, että olen myös vastaan urheiluseurojen verovapaata toimintaa vastaan. Seurojenkin ja yhdistyksien myymissä palveluissa voisi harkita asiakkaan verovähennystä maksetusta palvelusta kotitalousvähennyksen tapaan, mutta se ei saa olla yritys- yhdistys, säätiö tai elinkeinon, eli yrittämiseen muotoon liittyvä etu, vaan asiakkaan saamaan palvelun tukemiseen liittyvä verovähennys.
Nimen omaan veroetu pitää tulla yksilölle, ei palvelun tarjoajalle.
Henkilöverotukseen liittyvä vähennysoikeus taistelisi samalla harmaata taloutta vastaan, mikäli sitä joku tällä alalla harrastaa.
Uskallan väittää, että terveyttä edistävien palvelujen verovähennysoikeus maksaisi itsensä takaisin valtiolle ja kunnille, vähentyneenä sairasteluna.
Lähetä kommentti