Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jooga. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jooga. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Fitnesstrendien 10 vuotta

Olen kirjoittanut ja kommentoinut nyt kymmenen vuotta ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Kymmenen vuotta sitten, kuluneen vuosikymmenen alkaessa trendeinä listattiin edullisten kuntoilumuotojen nousu laman johdosta, ryhmäliikunta, lyhyet harjoitteet kiireisille, kuntoiluun liittyvät (konsoli)pelit, suurten ikäluokkien kuntoiluohjelmat, toiminnallinen harjoittelu, ihmisten lisääntyvä tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta, ammattitaidon tärkeyden lisääntyminen, erikoiset, massasta poikkeavat ryhmät sekä kuntoiluun liittyvät seurantavälineet. Hyviä juttuja, jotka varmasti kaikki ovat toteutuneet, tavalla tai toisella.

Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta tai edes sitä edeltävistä. Trendit ovat olleet selkeästi pysyviä, ainoastaan järjestys tuntuu hieman muuttuvan. Mutta otetaan nyt kiinni tämän vuoden trendeihin.
1. Teknologiset asusteet: Tämä on säilyttänyt paikkansa ykkösenä ja saattaa olla, että pysyy ainakin kärkikolmikossa varsin pitkään. Olen käyttänyt OURA:a nyt jo yli kaksi vuotta. Helppo siis uskoa näiden trendikkyyteen. Meillä TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä. Onhan se aika huiman näköistä, kun 42 asiakkaan syketiedot heijastuu Adlonin vanhan elokuvateatterin silverscreenille. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vieläkin vasta raapaistu kevyesti.
2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli edellisvuonna paalupaikalla, viime vuonna kolmospallilla, noustakseen täksi vuodeksi kakkospaikalle. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3. Todistamme koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 
3. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Erilaiset ryhmäytymiseen liittyvät konseptit kasvattavat suosiotaan, koska treeni on kivampaa jaettuna. TRIB3 on jo varmasti nostanut ryhmäliikunnan rimaa ja We Sweat Together -slogan näkyy päivittäin sosiaalisen median kanavissa. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän, koska muuten osa asiakkaista valuvat väistämättä esimerkiksi butiikkisalien asiakkaiksi. 
4. Vapailla painoilla harjoittelu. Ja tähän liittyen vielä toiminnallinen harjoittelu, jotka ovat olleet trendikkäitä Crossfitin myötä jo tovin. Perusharjoittelu näkyy myös selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä on muuten varmasti tuonut ison loven lompakkoon perinteisille laitetoimittajille ja -valmistajille. Keskuksen perutamiskustannus ilman perinteisiä laitteita on tavattomasti edullisempi. Tämä trendi on varmasti mukana vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. 
5. Personal Training: Yksilövalmennus on noussut taas aiempaa ylemmäs. Valmennuksessa on nähdäkseni menossa kuitenkin aika iso murros, kun monet trendin perässä valmentajiksi aikoneiden unelmat ovat kariutuneet. Minäkin osaltani ammun niitä unelmia alas koulutuksissa, realismilla, kuinka kovaa työtä jo pelkästään asiakashankinta on. Siihen ne monen unelmat lopahtavat, kun pitää tehdä oikeasti töitä unelmiensa eteen. Jyvät erottuvat akanoista.
6. Liikunnan terveysvaikutukset. Liikunta on lääke. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat kuntokeskuksiin, joskin milloin ja miten, aika näyttää, kun nyt nämä tämänhetkiset kokeilut antavat jotain tulosta. On mielenkiintoista seurata, miten isot terveysalan toimijat pystyvät hyödyntämään alaamme. Sitä olennaisesti muuttamaan niistä ei taida kuitenkaan olla, vaikka saatoin vielä aiemmin niin uskoa. Nykyisellään näytöt ovat vähäiset. 
7. Body Weight Training: Sitkeästi tämä pysyy trendilistalla. Toki suuri osa nettivalmennuksista perustuvat tähän harjoittelumuotoon, joten se pitänee oman kehon painon avulla harjoittelemisen pinnalla, koska sitähän voi tehdä käytännössä missä ja koska tahansa. 
8. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.
9. Hyvinvointivalmennus: Kyllä, varsin trendikästä tällä hetkellä. Jokainen valmentaja puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvointivalmentamisesta, jossa yritetään tarjota jokaiselle jotakin, jokaiselle elämän osa-alueelle. Hyvinvointivalmennus tulee olemaan monelle kova pähkinä purtavaksi, markkinointimielessä. Kun yrittää tarjota kaikille kaikkea, ei loppuunsa tarjoa kenellekään mitään - mikä kiinnostaisi.
10. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole vain kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä. Todistan tätä viikoittain konsultoidessani keskuksia ympäri Suomen. Harmillista on, että yrittäjät pyytävät apua pääsääntöisesti liian myöhään, kun ei ole enää mitään tehtävissä, jotta toiminnan pelastaisi.
Jooga ja pilates ovat nyt tippuneet pois trendilistalta. Tämä on mielenkiintoista, monessakin mielessä. Kuitenkin palautumisesta ja kevyemmästä kuormittamisesta puhutaan yhä, mutta silti tämä nyt loistaa poissaolollaan. Mistä luulette sen johtuvan? 

Mitä tällä vuosikymmenellä tapahtuu kuntokeskusalalla? Mitä te luulette? En usko mitään erityisen mullistavaa tapahtuvaksi, jos alan pirstaloitumista ei lasketa. Se lienee merkittävin muutos, joka heiluttaa stabiliteettia. Suomessakin tulee lyömään läpi juuri lanseeratut Class Pass ja Urban Sports Club, jotka ovat meidän alan Airbnb, tarjoten jäsenyyttä, jolla voi käydä eri keskuksissa ympäri maailman. Se on myös meidän alan tulevaisuutta ja tukee tuota pirstaloitumista. Ihmiset kaipaavat jatkuvaa vaihtelua myös kuntoiluunsa - tai ainakin sen mahdollisuutta. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Kerro se meille.

Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin menneisyys

perjantai 9. helmikuuta 2018

Fitness trendit 2018

Anonyymi kävi lisäämässä kommentin yhteen luetuimmista teksteistäni "Paljonko jäseniä?": 

"Onko tämä blogi kokonaan hiljentynyt? Tapahtuuhan kuntokeskusmaailmassa koko ajan."

No ei ole kokonaan hiljentynyt, pienellä ajatusbreikillä taas, kun pitää rakentaa uutta. Kannattaa näköjään käydä välillä sorkkimassa ja kertomassa, että teillä on ikävä näitä tekstejä. Kyllä alalla tapahtuu ja isosti, koko ajan. Haluaisitteko, että otan kantaa erään ketjun mahdolliseen vetäytymiseen koko maastamme tai toisen ketjun velkasaneerausjuttuun tai siihen, että Pihlajalinna osti Forever-ketjun? No en ota - vielä - vaan kerron oman totuuteni tämän vuoden ACSM:n ennusteista, kuten niin monena vuonna aiemminkin.

  1. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi tuon TRIB3-konseptin Suomeen.
  2. Group Training: Pienryhmäharjoittelu toteutuu esimerkiksi TRIB3-konseptissa varsin mainiosti. Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Tämän vuoksi butiikkisalikonseptit ovat kovin juttu liikunta-alalla tällä hetkellä. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko.
  3. Teknologiset asusteet: Kuntoilun monitoroinnin lisääntyminen ja kilpajuoksu sillä alalla jatkuu kovana. Esimerkiksi suomalainen OURA tuo mielenkiintoisen lusik- tai siis sormuksensa - tuolle kentälle, viemällä aktiivisuuden monitoroinnin jopa vihkisormukseen.
  4. Body Weight Training: Kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Ryhmäliikuntakonseptina tämän ongelma on sen haastavuus. Massat eivät jaksa kauaa innostua, jos ja kun eivät osaa ja kehonpainoharjoittelu on monasti lähes akropatiaa.
  5. Voimaharjoittelu: Voimaharjoittelu lisääntyy yhä. Pihtiputaan mummokin tempaa jo, aiemman kahvakuulan heiluttelun jatkoksi, jo pelkästään siksi, kun mummoille on tutkitusti hyötyä heitellä moukaria. Kuntoilun perusteita pidetään tärkeinä ja ymmärretään yhä enemmän se, että parhaat pakarat saa menemällä riittävän usein kyykkyyn. Siihen ei tarvita kaikenlaisia toisiaan erikoisempia peppuohjelmia, joita some on pullollaan. 
  6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Tulee koko ajan tärkeämmäksi, että trainerit ovat koulutettuja. Kun koulutusorganisaatioita alkaa olla joka lähtöön ja kaiken tasoisia, on erityisen tärkeää valita oikea koulutusorganisaatio, joka tietää, mitä tekee. APT on hyvä mittari tästä. Jos koulutusorganisaatio täyttää APT-vaatimukset, voit olla kohtalaisen varma, että saat asiantuntevaa ja pätevää koulutusta. Saat todennäköisesti asiantuntevaa valmennusta APT-rekisteriin kuuluvalta valmentajalta, koska hänellä on osoittaa APT-rekisteriin vaadittavat tiedot ja taidot.
  7. Yoga: Kyllä ja tähän voisi vielä lisätä pilateksen. Kiire tuo tarpeen rauhoittumiselle ja kovakin harjoittelu vaatii kehon huoltoa. Joogan ja pilateksen hyödyistä muihin lajeihin ja harrastuksiin alkaa olla jo niin paljon dataa ja mutua, että näiden houkuttavuus kasvaa. Ehkä sitä täytyy vielä tällainenkin keskus tehdä lähiaikoina, kun suunnitelmakin on jo olemassa.
  8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa huimaa vauhtia. Tässä pystyy tekemään taikoja, varsinkin kun käy kuuntelemassa päivän koulutukseni aiheesta, kuinka valmennuspalveluista tehdään tulosta. Trainer4You:n Riku Aalto listasi syksyllä kolme syytä, miksi valmennusala tulee kasvamaan vahvasti lähivuosina. Allekirjoitan.
  9. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Ehdottomasti huomioitava asia. Jo varsin monessa keskuksessa senioreiden määrä alkaa lähestyä määräenemmistöä asiakaskunnasta. Erittäin potentiaalinen kohderyhmä kuntokeskuksille, mutta silloin pitää myös olla käsitys, mitä senioriasiakkaat vaativat, tarvitsevat ja odottavat kuntokeskupalvelulta. Tämän kohderyhmän huomioiminen entistä tarkemmin voi jopa pelastaa jonkin perinteisen kuntokeskuksen, muuttuvassa markkinatilanteessa. Uudet markkinoiden muokkaajat eivät juurikaan huomioi tätä kasvavaa liikuntapalvelujen kuluttajaryhmää.
  10. Toiminnallinen harjoittelu. Tämähän näkyy varsin hyvin kuntokeskusten varustelussa nykyään. Itse asiassa tämä voisi olla listan ensimmäisenä tällä hetkellä Suomessa. Keskuksessa, jossa olen nyt harjoitellut runsaan vuoden, on tehty kolme eri muutosta, jossa perinteisiä laitteita on poistettu salilta ja toiminnalliseen harjoitteluun on lisätty mahdollisuuksia. Uskon, että jokaisen keskuksen, joka aikoo pysyä hengissä, pitää huomioida tämä sektori ja tarjota hyvät mahdollisuudet toiminnalliseen harjoitteluun. Minulle muutos sopii mainiosti, kun en käytä nykyään laitteita lainkaan kuntosalilla, joitain taljoja lukuun ottamatta.
Mitään suuria yllätyksiä tämä lista ei tarjoa, mutta kuitenkin merkittäviä ja huomionarvoisia asioita, jotka joutuu ottamaan tarkkailuun, onnistuakseen liikunta-alalla. Kyllä, alalla todellakin tapahtuu ja eiköhän niitä tapahtumia puida myös täällä, kun uuden kirjan kirjoittamiselta maltan. Pysykää linjoilla.

Paras tapa ennustaa tulevaa,
on luoda sitä

lauantai 4. helmikuuta 2017

Kyykky, näpy, näpy, selfie, kyykky

Pohdin kirjaa kirjoittaessani, että voisiko kuntokeskus, ja erityisesti sen liikuntatilat, olla täysin matkapuhelinvapaita vyöhykkeitä. Olen pohtinut sitä harjoitellessani nuorten aikuisten suosimassa kuntokeskuksessa, kun olen ihmetellyt mielessäni, että miksi pitää räplätä kännykkää jokaisen sarjan ja välillä jopa toistonkin välissä. Itsellä kun on tapana jättää kännykkä pukukaappiin. On itsestään selvyys minulle, että puhelinta ei oteta häiritsemään harjoitusta. Sen räpläämiseen ei vaan ole aikaa kuntoillessa.

Olin jokin aika sitten joogassa, jossa eräällä miehellä oli kännykkä mukanaan joogatunnilla. Hän sattui olemaan tunnilla minun vieressä ja häiriinnyin siitä, että mies vilkuili kännykkäänsä vähän väliä. Kyllä, en ole vielä niin valaistunut joogi, etten pysty sulkemaan koko ulkomaailmaa pois, harjoittaessani mielen ja kehon temppeliäni. Sitten se kännykkä tietysti soi, värisi ja vilkkui kesken tunnin ja mies lähti joogasta hätäisesti, jättäen maton ja palikat toisten pois korjattavaksi. En saanut tuosta joogasta sitä, mitä lähdin hakemaan. Asiakaspalvelussa asiaa ihmetellessäni, sain kuulla, että mies oli joku päivystävä lääkäri - siis Erittäin Tärkeä Ihminen - ja siksi puhelin oli hänellä mukana. Ja sekö antoi hänelle luvan häiritä minun tuntia? Oikeuden huonontaa minun kokemustani tuosta joogatunnista? Hänen ammattinsa oli siis niin tärkeä, että hän saa toimia noin? Ihanko oikeasti?


Kuka määrittelee tuon tärkeyden, kuka saa joogassa vastata puhelimeen ja kuka ei? Tai missä tahansa? Ja miksi lääkärin pitää edes päästä joogaan, jos hän päivystää ja tietää, että hän voi joutua häiritsemään muiden tuntia? 



Samaa voi kysyä pienten lasten vanhemmilta, että oikeastiko se puhelin täytyy kantaa mukana joka paikkaan, vain siksi, että se oma pieni timoterttu voi soittaa ja kertoa näkkileivän tippuneen väärinpäin lattialle kotona? En minäkään voinut lapsena sitä kertoa vanhemmilleni kännykässä, eikä minusta tämän hullumpaa ja vaikeampaa tapausta tullut. Kyllä, ymmärrän, että tekniikka kehittyy, olen sen kehityksen suuri hyödyntäjä. Ja kyllä, minulla on pieni lapsi. Tosin vasta kaksi ja puolivuotias, joten hänellä ei ole vielä kännykkää. Tai ei siis toimivaa sellaista.


Olenko erikoinen vai vanhanaikainen vaiko jopa itsekäs, jos haluaisin kuntokeskusten - ja erityisesti ryhmäliikuntatuntien - olevan matkapuhelimista vapaita? Eikö tuo lääkäri ole itsekäs, kun hän kokee oikeudekseen saada häiritä muita joogatunnilla? Tai kuka tahansa, joka kokee mistä tahansa syystä oikeudekseen altistaa muut oman ammattinsa varjopuoliin tai mihin tahansa elämänsä hallinnan menettämisestä aiheutuneeseen oikkuun?

Kirjaan tätä pohtiessani tulin siihen lopputulokseen, että ehkä ei ole syytä kieltää kännykkää kuntosalilta, koska:
  • Yksikään kuntoilusuoritus ei ole olemassa, jos siitä ei ole somemerkintää, Facessa, Instassa, Snapissä, Twitterissä ja kaikissa muissakin portaaleissa, johon sen vain jotenkin saa tuupattua.
  • Kuntoilija saattaa kuunnella siitä musiikkia, joka taas osaltaan vähentää kuntokeskuksessa soitettavan musiikin tuottamaa asiakaspalautevirtaa.
  • Harjoitusohjelma saattaa olla kännykässä.
  • Harjoituspäiväkirja saattaa olla kännykässä.
  • Jokainen somepäivitys on asiakkaan valjastamista markkinointikanavaksi.
Mutta siellä voi kieltää kovaäänisen puhumisen, tai yleensäkin puhumisen kännykkään. Siellä voi kieltää kuvaamisen tai ainakin kanssakuntoilijoiden kuvaamisen, koska yhä se kuva voi toimia myös markkinointivälineenä. Sinne voi ja kannattaa tehdä säännöt kännyköiden käytölle, kuten voi tehdä pukutiloihinkin, jossa myös kovaääniset keskustelut sekä erityisesti kuvaamiset saavat ihmiset hengästymään. Ryhmäliikuntatiloihin kännykät eivät kuulu, eivät kenellekään eivätkä mistään syystä. Jos ei voi olla ilman matkapuhelinta ryhmäliikuntatunnilla, sinne ei ole mitään syytä mennä alkuunkaan.

Loppujen lopuksi jokaisella matkapuhelimen käyttäjällä pitäisi olla jonkinlaiset yleiset käyttäytymissäännöt takaraivossaan, kun sen luurinsa kanssa touhuaa. Mutta ei ole, tai ne eroavat toisten säännöistä ja yhteentörmäys on väistämätön. Tämän vuoksi asiaa ei voi jättää käyttäjien päätettäväksi, vaan kunkin yrityksen ja tilan haltijan tulee luoda ja tiedottaa ne säännöt, joita kyseisessä paikassa noudatetaan, jokaisen kohdalla, samalla tavalla. Myös sen päivystävän lääkärin kohdalla.

Ilmeisesti rakastamme omaa kännykkäämme, mutta vihaamme toisten

lauantai 3. tammikuuta 2015

Fitness trendit 2015

Jatketaan jälleen hyvää sarjaa vuoden ennustuksista kuntokeskusalalle. Alkaneen vuoden lista ei ole muuttunut mihinkään viime vuodesta. Ainoastaan järjestys on hieman muuttunut. Itse asiassa lista ei ole muuttunut juuri lainkaan edes vuodesta 2013. Jatkamme siis hyväksi koetulla linjalla. Suuria muutoksia ei ole syytä tehdä palvelutarjontaan vuonna 2015, jos olet ennustetut muutokset jo tehnyt parina aikaisempana vuonna.

Vuonna 2012 listalla olivat vielä esimerkiksi teknologia ja työhyvinvointi. Taantuma on vienyt jälkimmäisen ja teknologia odottaa tulemistaan yhä, vaikka tietysti tavallaan teknologiset sovellukset rantautuivatkin alalle vuonna 2012. Ihmiset eivät vain ole massoina löytäneet niitä. Näyttäisi kaikenlaisten heijaheijojen käyttäjien määräkin laskeneen. Siihen on syynsä.


Teknologiset sovellukset voivat saavuttaa massoja, kun niistä tulee vaivattomia ja automaattisia, tavallaan huomaamattomia tiedonkerääjiä, joiden keräämää dataa käyttäjä voi halutessaan tarkastella. Ei siis niin, että pitää syöttää tietoja sovelluksiin itse, ladata laitteita, kuljetella johtoja, asennella antureita, säilöä välineitä, jne. Ymmärrätte varmaan. Ihon alle laitettava siruteknologia korjaa tämän, mutta siihen mennee vielä vuosia. Minä laittaisin tuollaisen sirun jo nyt, jos se olisi mahdollista.


Kerään kuntoiludataa Suunnon Movescountiin, Polarin Loop on ranteessa, verenpainettakin mittaan ja tilastoin padiin, sykettä mittaan puhelimen sovelluksella ja Beddit analysoi untani. Mutta minä olen poikkeuksellinen ihminen. Tykkää numeroista ja tilastoista. Uskon lukuja ja vertaan niitä tuntemuksiini.

Käytän näitä vempaimia ja ohjelmia mielenkiinnosta teknologiaa ja kehoani kohtaan, siitä huolimatta, että vempaimia on tolkuttomasti erilaisia ja melkein yhtä paljon eri tietokantoja. Onneksi iPhonen Terveys-app kerää jo suurimman osan näiden vempeleiden datasta saman sovelluksen alle.


The American College of Sports Medicine (ACSM) on julkaissut ennusteensa tälle vuodelle, perustuen jälleen tuhansien fitness ammattilaisten keskuudessa tehtyyn tutkimukseen. Lista kommenttieni kanssa on seuraava:

1. Harjoittelu oman kehon painolla: Viime vuoden kakkonen nousi ykköseksi. Trendinä on ollut paluu harjoittelun perusteisiin, esimerkiksi punnerruksiin ja leuanvetoihin. Niitä voi toteuttaa melkein missä vaan ja ihan ilmaiseksi. Netti on täynnä erilaisia punnerrus- ja leuanvetohaasteita, joten kärkeen kiilaaminen oli odotettavissa.


2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on ehkä aiheesta tipahtanut kärkipaikalta. Vaikka joissakin keskuksissa tuntuu HIIT olevan jo nähtyä, niin uskon itse vielä sen voimaan. Lyhyt ja kovatehoinen harjoittelu toimii loistavasti kuntokeskuksissa, jotka osaavat hyödyntää sen potentiaalin esimerkiksi yhdistelmätunnein. Kovan 30 minuutin tunnin yhdistäminen kevyeen tuntiin toimii varmasti kalenterissa.kun esimerkiksi Tabata by X-Method tunnille tarjoaa kaveriksi vaikka Yoga Flex -tunnin, niin palvellaan asiakkaita monella tavalla.

3.  Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset: Koulutuksen sekä kokemuksen merkitys kasvaa koko ajan alallamme. Tällä hetkellä koulutus on vielä varsin pirstaloitunutta ja uusia kouluttajiakin tupsahtelee mistä sattuu, nopean ja helpon rahan toivossa. Koulutuksiin hakeutuvien on syytä olla tarkkana, mistä koulutuksensa hankkii.


4. Voimaharjoittelu: Viimevuotiseen tapaan yhä neljännellä sijalla. Uskon, että ensi vuoden ennustuksessa tämä nousee pykälän tai kaksi. Tämä ei tarkoita bodaamisen lisääntymistä, eikä välttämättä edes minkäänlaisen fitnessurheilun lisääntymistä, vaan yhä sitä, että palataan harjoittelun perusteisiin. Voimaharjoittelu on olennainen osa kuntoa ja sitä saa parhaiten kehitettyä perinteisellä voimaharjoittelulla, painojen nostamisella, missä tahansa ikäryhmässä.


5. Personal Training: Tämä on kovassa kasvussa. Töölön klubilla oli trainereitä 4-5, kun aloitin syksyllä 2012. Nyt niitä on 20. Myimme vuonna 2014 huimat 15.000 tuntia valmennuspalveluja. Meillä ohjattiin Suomen eniten Fustraa ja Suomen eniten X-Methodia. Yksilövalmennuksella on tilauksensa ja edellä mainitut tuotteet ovat auttaneet jo niin monia ihmisiä, että kasvutrendi jatkuu varmasti.

6. Kuntoilu ja painonhallinta: Kuntoilun ja painonhallinnan yhdistävät ohjelmat ovat tulossa Suomeen. X-Method julkaisee tänä vuonna oman X-Method Shape -ohjelmansa, aiemman X-Method Food -ruokavalion rinnalle. Painonhallintaryhmät, joissa osallistujat myös kuntoilevat yhdessä, ovat yksi mielenkiintoisimmista uusista jutuista Suomessa tänä vuonna. Kevyt Sankari -kilpailu on myös hyvä esimerkki tästä.

7. Jooga: Kolmen sijan nousu on ihan aiheellinen. Voisin lisätä tähän vielä Pilateksen sekä muut kehonhallintatunnit. Kovan harjoittelun lisääntyessä, tarvitaan kevyempää ja eri tavalla kehoa haastavia lajeja rinnalle. Jooga ja Pilates ovat oivallisia työkaluja kehon hallinnan parantamiseen, jotta rauta liikkuisi hallitummin. Tietysti myös kiire ja elämän muut paineet on hyvä ottaa hallintaan näillä mind&body -tunneilla.


8. Ohjelmat varttuneemmille: Tämä kiivennee hiljalleen kohti kärkeä, koska ihmiskunnan ikäjakauman paino siirtyy varttuneempaan suuntaan. Toki varttuneemmat ovat koko ajan aiempaa paremmassa kunnossa, joten he pystyvät hyödyntämään kaikki listassa edellä olevia koko ajan pidempään. Tällä hetkellä tämä ryhmä kannattaa kuitenkin huomioida. Varttuneemmissa asiakkaissa on iso potentiaali. Me Töölössä tiedämme tuon.


9. Toiminnallinen harjoittelu: Olisin olettanut tämän olevan korkeammalla tällä listalla, eikä ainakaan menettävän sijoitustaan, kuten se nyt on tehnyt. Syynä voi tietysti olla se, että melkein kaikki edellä mainituista voidaan käsittää toiminnalliseksi harjoitteluksi. Toimintakyvyn ylläpitoon joudutaan koko ajan kiinnittämään enemmän huomiota, koska kaikenlainen automaatio lisääntyy ja helpottaa meidän elämäämme. Kroppa rapistuu, joten toiminnalliselle harjoittelulle on selkeä tarve.


10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa: Moni haluaisi ja olettaisi tämän olevan korkeammalla sijalla, mutta uskon tämän jopa tippuvan pois listalta ensi vuonna. On totta, että taloustilanteen voisi olettaa ajavan ihmiset ryhmävalmennukseen, koska siinä säästää. Kuntokeskuksetkin haluaisivat asiakkaat näihin ryhmiin, koska niissä on parempi tuntikohtainen kate. 


Ongelma on se, että ihmiset eivät tunne saavansa valmennusryhmissä vastinetta rahoilleen ja joko lopettavat valmennuspalvelujen hankkimisen tai palkkaavat oman valmentajan. Syy on selvä; jo pelkästään parivalmennuksessa valmentajan huomio jakautuu 50/50. Jos toinen parista tarvitsee vielä erityishuomiota, suhde menee epätasapainoon ja vähintään toinen on tyytymätön. Pienissäkin ryhmissä huomion jakautuminen on tietysti vielä suurempaa. Siksi tämä ei lähde lentoon, ikävä kyllä. 


Uskon enemmän ryhmäliikuntatuotteisiin, joissa treenataan jotain yhteistä ohjelmaa ryhmässä, ryhmäliikuntamaisesti, kuten esimerkiksi X-Method Groupissa tehdään. Osallistujamäärä voidaan laskea kymmenissä ja silloin hintakin saadaan sellaiselle tasolle, että se vastaa paremmin sitä, mitä asiakas saa. Tämä sama ryhmäytymisajattelu on helposti vietävissä joogaan ja pilatekseen sekä moneen muuhunkin lajiin. Itse asiassa meillä alkaa keväällä edellä mainittujen edistyneimpien ryhmät, jotka käytännössä täyttyivät jo ilman mainoksia. Ryhmässä etenemisessä on voimaa.


Näillä eväillä siis vuoteen 2015. Mitä mieltä sinä olet? Puuttuuko listalta jotain? Oletko eri mieltä? Mitä sinä toivoisit listalle?

Paras tapa ennustaa tulevaisuutta, on luoda sitä.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Fitness trendit 2014

Perinteisesti olen aloittanut vuoden kirjoittamalla ennusteista alamme kuntoilutrendeistä. Kuluneen vuoden aloitus jäi muiden juttujen varjoon, mutta käsitellään sitä hieman nyt, kun tarkastellaan alkaneen vuoden trendiennustuksia.

Vuoden 2012 trendiennustukset osuivat osittain kohdilleen, vaikka ovatkin jo vanhentuneet. Katsotaan, miten kävi vuoden 2013 ennustuksille.

1. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset. 
Tämä näkyi selvästi. Esimerkiksi edustamallani klubilla personal trainerien määrä nousi jo 20:een. Ihmiset hakevat tuloksia ammattilaisilta.

2. Voimaharjoittelu
Tässä on tapahtunut selkeä muutos. Nyt kaiken ikäiset ja kokoiset liikuttelevat rautoja. Palataan voimaharjoittelun perusteisiin. 

3. Harjoittelu oman kehon painolla
Liittyen edelliseen, palataan voimailun perusteisiin. Kaikenlaiset oman kehon painoa hyödyntävät harjoitteet ovat in.

4. Lapset ja ylipaino
Ehkä tämä ei Suomessa ole vielä niin isosti tapetilla, vaikka kysyntä kaikenlaisiin lasten ja nuorten ryhmiin näyttäisi olevan kasvussa. Uskon, että tämä jää vielä odottamaan tulemistaan.

5. Kuntoilu ja painonpudotus
Asiakkaat haluavat nyt harjoitusohjelman ohella ruokavalionsa kuntoon.

6. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä lisääntynee ihan luonnollisesti, kun suuret ikäryhmät ikääntyvät. Ei tarvitse olla Herlokki Solmunen ymmärtääkseen tämän.

7. Personal Training 
Kyllä. Huima kasvu kysynnässä.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua.

9. Core Training
Keskivartalon hallintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Se korostuu valittavissa liikkeissä ja liikesarjoissa.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa
Tätä vasta viritellään Suomessa. Potentiaali on nähtävissä, mutta meillä on vielä paljon tekemistä yksilövalmennuksenkin kanssa, joten tämä on looginen jatkumo sille, vähän myöhemmin.
Nämä olivat siis kuluneen vuoden ennustukset. Aika hyvin olivat taas kohdillaan, vaikka parissa kohdassa me tulemme Suomessa hieman jälkijunassa. Melkein kaikki voi allekirjoittaa toteutuneiksi.

Mutta miten on tänä vuonna? ACSM:n ennustukset vuoden 2014 fitness trendeiksi ovat:

1. High-Intensity Interval Training (HIIT)

Varmasti yksi tämän vuoden hiteistä. HIIT-harjoittelu oli selvästi jo kuluneen syksyn juttu, joka vain jatkaa kasvuaan. Meillä on esimerkiksi Tabata by X-Method -tunnit olleet erittäin suosittuja.


2. Harjoittelu oman kehon painolla
Tämä on listalla tänäkin vuonna ja ihan aiheesta. Kaikenlainen kuntopiirimäinen harjoittelu lisääntyy. Se on helppoa ja halpaa toteuttaa, joten kun sellainen tulee trendikkääksi, se usein räjähtää kasvuun. On hienoa, kun perusharjoittelu nostetaan jalustalle.

3. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset
Asiakkaat hakevat yhä kasvavassa määrin apua alan ammattilaisilta. Eikä vain keneltä tahansa, vaan ammattitaidosta täytyy olla tae, että asiakas saavuttaa haluamansa tulokset.
4. Voimaharjoittelu
Minä laittaisin tämän ensimmäiseksi listalla. Emme ole Suomessa vielä nähneetkään, mihin voimaharjoittelu voi kasvaa kuntokeskuksissa. Nyt se on näkynyt - ehkä jo jopa laskevasti - vasta Crossfit-saleilla, kun niihin ovat hakeutuneet ne aikaisin kaikesta kiinnostuvat. Tänä vuonna perinteinen voimaharjoittelu palaa kuntokeskuksiin räjähdysmäisellä voimalla. Se on hienoa asia.

5. Kuntoilu ja painonhallinta
Ruokavalioiden kysyntä kasvaa yhä, liitettäväksi harjoitusohjelmiin. Tämä on jo kuluneena vuonna huomattu X-Methodissa, jolta tuli oma tuote X-Method Food, sekä Fustrassa, jossa ruokavalio näyttelee jo aika isoakin roolia tulosten saavuttamisessa.

6. Personal Training
Voisi olla listalla korkeammalla. Kulunut vuosi oli Suomessa Personal Trainingin esiinmarssin vuosi. Suurimpina vauhdittajina toimivat varmasti tuotteistetut palvelut, kuten Fustra ja X-Method. Ihmisten on helpompi ostaa palvelua, kun tietävät, millaisia tuloksia saavat ja jopa tulostakuulla. Kysyntä tulee kasvamaan tänä vuonna vielä suurempii mittoihin.

7. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä säilynee listalla aika pitkään, koska tilanne ei tule muuttumaan.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua. Kuntokeskusten pitää varata aiempaa enemmän tiloja liikkuvaan harjoitteluun, painoilla ja ilman. Laitteiden käyttö vähenee ja irtopainojen käyttö lisääntyy, joka aiheuttaa paineen kuntokeskuksille katsoa tilojaan taas uudelta kantilta. 
9. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa
Pienryhmät tulevat kyseeseen sitten, kun yksilövalmennusta tarjoavat trainerit alkavat olemaan erittäin varattuja. Jotta kasvavaan kysyntänä saadaan vastattua, trainerit ottavat ensin kahta asiakasta ja sitten kolmea asiakasta kerrallaan ohjattavaksi. Tänä vuonna saatamme nähdä ainakin edustamallani klubilla tällaisen käänteen, koska trainerien määrä alkaa olemaan maksimissan ja kysyntä jatkaa silti kasvuaan.

10. Yoga
Uusi trendilistalla ja varmasti ihan aiheesta. Kun kovaa treenaaminen lisääntyy, tarvitaan sille myös vastapainoa, jota saadaan erilaisista joogan tuotteista. Joogamaisten tuotteiden kysynnän kasvu saattoi jo kuluneena vuonna yllättää monet, vaikka joogaan pohjautuvia tuotteita ilmeistyikin syksyllä moniin kalentereihin. Esimerkiksi Yoga Flow ilmestyi meidänkin kalenteriimme.

Ei siis juurikaan muutosta trendeihin viime vuodesta, mutta mielestäni vuodesta 2012 ollaan tultu jo aika kauas. Vai mitä mieltä te olette?

Minä otin klubilleni tälle vuodelle ainoastaan yhden teeman: PALVELU. Tuli kirjoitettua asiakkaille mm. näin:
Kaikki, mitä suunnittelemme, päätämme, toteutamme ja teemme, tulee lähteä ajatuksesta, miten se palvelisi asiakastamme kaikkein parhaiten. Jokaisessa tilanteessa meidän tulee kysyä itseltämme, miten tämä palvelee asiakastamme ja miten se voisi palvella häntä paremmin.
Uskon, että palvelu on se, jolla meidän alalla jyvät erottuvat akanoista. Toki puitteet ja palvelut täytyy pitää kunnossa jatkossakin, mutta se on kaikkein helpoin opetella ja toteuttaa. Vaikeinta on tarjota hyvää palvelua, joka kerta ja koko ajan.
Palvelun tai tuotteen laatu ei ole sitä, mitä laitat siihen. Se on sitä, mitä asiakkaasi saavat siitä irti.~ Peter Drucker