Ryhmäliikunnan arvostus

Olen täällä ja keskusteluissa pohtinut väitettä, että ryhmäliikunta kuolee. Totuus on, että kaikki elävä, mitä ei hoida, kuolee. Ryhmäliikuntakin. Sen vuoksi on hienoa todistaa tässä ajassa ryhmäliikunnan ja ihmisten liikuttamisen riemua, kun vedetään TRIB3:ssä HIIT-treenejä täysille tuville. Minullakin on näkemykseni, miten ryhmäliikunta pystytään nostamaan uudelleen pinnalle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Ilta-Sanomat kirjoitti, että Suomessa on yksi ammattiryhmä, jota arvostetaan aivan liian vähän. Olen samaa ja eri mieltä. Arvostus on sellaista, joka aina ansaitaan. Sitä ei voi ostaa eikä muutoinkaan hankkia, kuin vain ja ainoastaan ansaitsemalla. Herättelin ryhmäliikuntaohjaajia isosti, väittämällä ennen koronaa, kuinka Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa. Tuo herätti sellaista keskustelua, joka on ehkä syytä sisäistää nyt uudelleen, kun moni liikuntapaikka ihmettelee, että mihin ryhmässä liikkuneet ovat jääneet.

Ilta-Sanomien kirjoituksessa puhuttiin myös palkkasuosituksista ja sitähän tunnetusti pidetään myös arvostuksen mittarina, jota se ei oikeasti ole. Palkka on maksu työsuoritteesta. Arvostus näytetään muilla keinoilla. Jos et usko, niin kysy niiltä, jotka kokevat olevansa parhaassa mahdollisessa työpaikassa. Tuo kokemus perustuu ihan johonkin muuhun kuin palkkaan, ja se korreloi suoraan työsuhteiden pituuksiin. Artikkelissa puhuttiin 2.944 euron palkkasuosituksesta ryhmäliikuntaohjaajalle. Paljon vai vähän ja onko sillä mitään tekemistä arvostuksen kanssa?

Vähän matematiikkaa:

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja saa kk-palkkaa tuon 2.944 euroa. Tämän kustannus työnantajalle on vähintään 4.500 euroa. Yleinen vakio on, että työntekijän pitäisi omalla työllään tuoda 2,5-kertainen liikevaihto palkkaansa nähden, eli tuossa tapauksessa liikevaihtoa tulisi kertyä ryhmäliikuntaohjauksista 7.500 euroa.

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja jaksaa ohjata 4 ryhmäliikuntatuntia jokaisena työpäivänä. Keskimäärin työpäiviä on 20 kuukaudessa. Ryhmäliikuntaohjaaja siis oletettavasti ohjaisi 80 ryhmäliikuntatuntia kuukaudessa.

Yhdestä ryhmäliikuntatunnista pitäisi siis tulla liikevaihtoa keskimäärin vähintään 94 euroa, jotta ohjaajan palkka saadaan maksettua. Joka tapauksessa työnantajan kulu on vähintään 56 euroa, oli ohjaajan tunnilla asiakkaita tai ei.

Ryhmäliikuntatuntiin kohdistuu toki myös infraan ja välineistöön liittyviä kuluja sekä myös sairaus- ja vuosilomia, mutta ei huomioida niitä, vaan ajatellaan vain palkkaa. 10 asiakkaan keskiarvolla jokaisen ryhmäliikunta-asiakkaan käynnistä noin 10 euroa menisi suoraan palkkakuluihin. 20 asiakkaan keskiarvollakin vielä 5 euroa.

Tuo on tietysti mahdollista, jos ohjaaja jaksaa ohjata 4 lähtöä joka työpäivä, 20 asiakkaan keskiarvolla ja asiakas maksaa riittävästi asiakkuudestaan. Tällöin arvioisin, että yhden ryhmäliikuntatunnin hinta asiakkaalle pitäisi olla keskiarvoltaan vähintään 10 euroa, ehkä jopa 15 euroa. Jos asiakkaat käyvät keskimäärin kaksi kertaa viikossa tunnilla, pitäisi kuukausihinnan olla tällöin vähintään 86 euroa, ehkä jopa 129 euroa.

Kysymys kuuluu, paljonko sinä itse olisit valmis maksamaan yhdestä omasta ohjaamastasi ryhmäliikuntatunnista?

Kaikki lähtee siitä, että esimerkiksi tuon Ilta-Sanomien jutun kirjoittaja - se asiakas - olisi myös valmis maksamaan riittävästi siitä ryhmäliikuntatunnista. Hänkin kertoo valinneensa halvimman vaihtoehdon ja se tarkoittaa tässä tapauksessa mielestäni myös sitä, että ryhmäliikuntaohjaus ei ole asiakaskokemuksena sillä tasolla, että hän - asiakkaana - olisi valmisä maksamaan siitä enemmän, vaikka kuinka kertoo arvostavansa ryhmäliikuntaohjaajia.

Tätä kirjoittaessa olemme myyneet tammikuussa TRIB3:llä 25 euron hintaisia kertakäyntejä 71 kpl, siis lähes 4 kertamaksua per päivä. Asiakas on kyllä valmis maksamaan ryhmäliikunnastakin, vaikka 25 euroa per kerta, jos kokee kyseisen ryhmäliikunnan sen arvoiseksi. 

Paljonko sinä voit tai uskallat pyytää asiakkaalta, yhdestä ryhmäliikuntatunnista? Miksi niin vähän?

Arvostus ansaitaan. Kun me - ryhmäliikuntaohjaajina - teemme hyvää duunia, tarjoamme erinomaisia asiakaskokemuksia ja jopa elämyksiä, meitä arvostetaan enemmän. Palkka ei siis ole arvostuksen mittari, vaan se asiakkaan maksama hinta, se kertoo olennaisimman arvostuksesta sekä myös meidän onnistumisesta.

Saadaksesi arvostusta, sinun on myös annettava sitä

Elämysten paluu

Kirjoitin juuri Instagramiin postauksen elämysten paluusta. Siitä, kuinka etuoikeutettu sitä on, kun pääsee kokemaan kaikenlaista kivaa. Elämyksiä. Ja kuinka hienoa on, että tuo on taas mahdollista, tavattoman pitkän tauon jälkeen.

On tullut nähtyä parasta mahdollista musiikkiviihdeshowta Rammsteinin esittämänä. On nähty NHL:n finaalimatsi.  Futista Kölnissä. Keikkoja, festareita ja urheilutapahtumia. Taas saa mennä ja on sitä kulkaa mentykin.

Tämän vuoden aikana on tullut monen yrittäjän kanssa keskusteltua elämyksistä, niiden paluusta ja tarpeellisuudesta myös kuntokeskusalalle. Olen kirjoittanut, kuinka on hieman hullua odotella, että se kotijumppaan videon avulla totutettu jostakin ihmeen syystä tulisi nyt kuntosalille jumpalle katsomaan sitä videota ja vielä maksaisi siitä. Miksi tulisi?

Olen pohtinut, kuoleeko perinteinen kuntokeskus. Voi olla. Voi olla, että elämyksiä tarjoavat keskukset pärjäävät tulevaisuudessa paremmin. Voi olla, että tähtiohjaajat pitää tähdittää takaisin. Voi olla, että perinteiset systeemit eivät vaan yksinkertaisesti enää toimi ja houkuta asiakkaita samalla tavalla kuin ennen koronaa. Voi olla tai olla olematta.

Minun on helppo pohtia tätä myös aitiopaikalta, kun on aika tavattomaan moneen keskukseen kontaktit ja keskusteluyhteys sekä myös mahdollisuus tulkita ja tutkia lukuja. Ennen kaikkea pääsen todistamaan elämysten tuottamista TRIB3:ssä, jossa porskutetaan varsin kovaa vauhtia eteenpäin, elämyksen voimalla, jollaista ei muualta saa. Elämysten tuottamisesta saan itse ihan tolkuttomasti voimaa ja kun tuolla studiolla olen mikki päässä, musan soidessa lujaa, discovalojen välkkyessä, ei voi kun ohjaajanakin todeta, että onpahan ihan hiton hauskaa. Jos et ole vielä käynyt itse kokemassa tuota elämystä, niin varaa tästä ilmainen tutustumiskäynti.

Elän ja hengitän elämyksiä, niiden kuluttamista ja niiden tuottamista. Tykkään hyvästä palvelusta, olin sen kohteena tai sen tuottajana. Tykkään pienistä asioista ja yksityiskohdista, koska pienet asiat merkitsevät. Pienet asiat ovat ne, jotka erottavat hyvät parhaista. Vaikka esimerkiksi se, miten pyyhe rullataan ja laitetaan asiakkaalle tarjolle. Pienillä asioilla on koko ajan kasvava merkitys. Ne korostuvat aina, kilpailun lisääntyessä. Isoissa linjoissa ei useinkaan ole merkittäviä eroja, paitsi huonon ja hyvä välillä, mutta parhaaksi pääsee pienillä asioilla, pienillä yksityiskohdilla.

Mikä teillä on se pieni juttu, joka erottaa teidät muista? Mitä sellaista voisit tehdä heti seuraavassa asiakaskohtaamisessa, joka erottaisi sinut muista? Veikkaan, että mikä tahansa mieleen tulikin, se ei juuri maksa rahaa, vaan se maksaa vaivaa. Ja kaikella todennäköisyydellä sen tekee ihminen.

Minulla on vielä unelma, liittyen kuntokeskusalaan. Siihen liittyy vahvasti elämys ja palvelu. Aika näyttää, toteutuuko tuo unelma. Unelmia on hyvä olla. Niistä kun voi aina tehdä tavoitteita ja sen jälkeen saavutuksia.

Tyytyväinen asiakas on paras bisnesstrategia

Musta valkoinen joulu

Saimme kuin saimmekin valkoisen joulun ihan Etelä-Suomeen asti. Lumi, pienikin määrä, antaa aina kelpo säväyksen joulun tunnelmaan. Tunnelmaan, joka monessa osoitteessa on varsin musta. Ravintola-alalla jaettiin lomautuslappuja hieman aiemmin ja nyt kuntokeskusala sai mustan joululahjan, kun eilen ilmoitettiin taas koronasulusta, joka alkaa joulun jälkeen, meidän alan parhaaseen myyntiaikaan, josta juuri pari päivää sitten kirjoitin.

En edes jaksa tässä todistella, kuinka kuntokeskukset olisi pitänyt jättää sulun ulkopuolelle. Sitä hoitavat muut todella tarmokkaasti ja asiaan vedoten, kuten Katajiston Ari. Sen sanon, että hallituksella ja viranomaisilla on ollut kohta kaksi vuotta aikaa hoitaa hommat siihen mallin, ettei tällaisia älyttömyyksiä enää tapahdu. Eivät ole hoitaneet.

Vai mitä sanotte siitä, että kun kuntokeskuksessa on alkoholiluvilla varustettu baari, jossa saa siis myydä sinne saapuville asiakkaille alkoholia klo 17 asti vaikka kuinka ja asiakkaat voivat istuskella keskuksen baarissa, vaikka halaillen toisiaan, mutta se sama porukka ei saa samassa tilassa, samaan aikaan, harrastaa kuntoilua, riittävillä turvaväleillä, desinfioiduilla välineillä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Ryypätä saa, mutta ei kuntoilla. Tätä ei oikeasti uskoisi todeksi, jollei sitä itse todistaisi.

Perinteisesti olen jouluaattona vähän kerrannut vuotta ja kyllä täytyy sanoa, että kun viime jouluna harmittelin sitä, että en voinut toteuttaa haavettani toimia ilmaiseksi pukkina vähävaraisille perheille, niin en uskonut sen olevan samoin tänäkin jouluna. Syksyllä jo näytti hyvältä ja tein suunnitelmia, mutta tässä sitä taas sohvalla istutaan, kun voisi tehdä lapsille elämyksiä. Olisiko jo ensi jouluna mahdollista?

Tämäkin vuosi on ollut koronan varjostama. Monet itkut olen konsultointityöni puolesta kuunnellut, kun korona syö elinkeinon ja pahimmissa tapauksissa koko kerätyn ja tulevan omaisuuden. Ei ole lapsille kerrottavia tarinoita nuo. Olen myös todistanut isoja onnistumisia, jopa ennätysmyyntejä ja -tuloksia. Kokonaisuutena vuosi on ollut erittäin opettavainen, ihmisten ostokäyttäytymisen ja asiakasuskollisuuden suhteen. Uskon olleeni jäljillä siinä, miten palveluyritys voi selvitä pahoistakin kriiseistä. Se lähtee asiakkaan kunnioittamisesta, ettei asiakas ole vain pelkkä numero kirjanpidossa.

Oma elämä on varsin nätisti asettunut uomiinsa. Olen osannut toteuttaa vähemmän on enemmän -mentaliteettia, ymmärtänyt yhä enemmän elämän helppoutta ja yksinkertaisuutta, kuinka siitä pystyy karsimaan kaikenlaista ylimääräistä sälää pois. Ihmisiäkin. Materialismi välillä houkuttaa tyhmiin päätöksiin, mutta niitäkin onnistun koko ajan välttämään enemmän ja sekin tekee vain hyvää. Luopumisen tuskaa pitää vielä työstää isosti, että omistamisen minimalismihalukkuuteni toteutuu. Ehkä tuleva vuosi on se, kun myyn kaappeja tyhjäksi kaikesta materialismin aikaisesta krääsästä.

Tyttö aloitti koulun ja on se vaan totta, että lapsista näkee ajan kulun. Ei uskoisi, että mittariin tuli 50 vuotta. Ei muuten tunnu siltä, vaikka välillä voi siltä näyttää. Elämänohjeitakin tuli taas kirjattua kymmenen lisää. Tytöstä on helppo olla ylpeä, mutta niin kai sitä jokainen vanhempi on jälkikasvustaan. Toivottavasti osaamme tytön äidin kanssa sekä muiden läheisten ihmisten kanssa tarjota turvallisen ja luottamusta sisältävän ympäristön kasvaa, ensin teiniksi ja siitä kohti aikuisuutta.

Elämä on sellaista, mitä siitä tekee. Sen saa, minkä haluaa ja ansaitsee. Miten reagoida tilanteisiin ja miten osaa tulkita ja ennen kaikkea hallita tunteitaan. Fuck your feelings, kuten Mark Manson kirjoittaa. Minusta on tullut iso Mark Manson fani, vaikkakin paras tänä vuonna lukemani kirja on Saku Tuomisen Kaikki on hyvin. Yhdyn kirjan jokaiseen ajatukseen ja siinä on hyvä opus juurikin myös noiden tunteiden hallintaan. 

Riippumatta siitä, miten kaikki on, kaikki on hyvin.

Jos haluaa nähdä sateenkaaren, pitää sietää sadetta

Mitä on premium?

Terhi kysyi hyvän kysymyksen aiemman postauksen kommenteissa. Mikä on premiumia? Milloin palvelu tai tuote on premium? Milloin kuntokeskus on ja voi nimittää itseään premiumkeskukseksi?

Terhi kertoi, kuinka kokee lapsiparkin aukioloajat sekä laitehuollon viiveen määrittelevän premiumia. Kyllä, mahdollisesti nuokin voivat olla premiumin mittareita. On varmasti niin, että parhailla saleilla laitteet korjataan viiveettä ja niistä pidetään muutenkin hyvää huolta. Samoin on varmasti lapsiparkin suhteen, mikäli sellainen on olemassa. Mitä premiumpi sali, sitä enemmän lapsiparkissa on valvontaa ja aktiivista, ohjattua tekemistä lapsille.

Mikä sinulle on premiumia? Milloin kuntokeskuspalvelu on sinulle premiumia?

Uskon vastauksien eroavan toisistaan aika tavalla, ensisijaisesti henkilökohtaisten tarpeiden ja mieltymysten perusteella. Kerroin vastauksessa Terhille, kuinka esimerkiksi TRIB3:llä ei ole lapsiparkkia lainkaan eikä myöskään saunoja, mutta siitä huolimatta esimerkiksi muoti- ja trendilehti VOGUE Scandinavia kertoo TRIB3:n olevan yksi neljän salin joukosta artikkelissa, jonka otsikko on The best high-end gyms in Helsinki. TRIB3 on premium. Uskon jokaisen siellä käyneen allekirjoittavan tuon.

Jäin miettimään tuota premiumia, minkä itse koen premiumina, asiakkaana, yrittäjänä ja alan konsulttina. Yksi mittari on henkilökunnan läsnäolo. Mitä premiumpi keskus, sitä enemmän siellä on henkilökuntaa paikalla, sekä määrällisesti, että ajallisesti. Henkilökunnan tavoittaa helposti ja vastaukset kaikenlaisiin kysymyksiin saa viipymättä. 

Toinen selkeä mittari on infra, johon kuuluu tilojen toimivuus, esteettisyys ja mahdollisesti jopa glamour, mutta usein myös erikoisuus. Premiumkeskuksissa on usein jotain erikoista, jolla erottuvat massasta. TRIB3 on esimerkiksi vanha Adlonin elokuvateatteri ja siellä hyödynnetään jopa vanhaa valkokangasta sykkeiden näyttämiseen asiakkaille.

Palvelut, lisäpalveluineen on myös premiumkeskuksessa mietitty viimeisen päälle. Suihkuissa on pesuaineet, pukutiloissa kaikenlaista extraa ja tarpeellista tarjolla sekä vessapaperi on laadukasta, kuten olen joskus kirjoittanut. Pienillä asioilla on suuri merkitys. Viimeisimmässä asiakastutkimuksessa TRIB3:n asiakkaat pitivät tärkeimpänä asiana HIIT-lähdön jälkeen jaettavaa, viileää, hyväntuoksuista pyyhettä, joka mainitaan Voguenkin tekstissä.

Premium on myös henkilökohtaista palvelua. Premiumkeskuksessa sinut muistetaan nimeltä ja henkilökohtaiset tarpeesi huomioidaan. Sinua kuunnellaan ja kohdellaan yksilönä, ei numerona asiakasmäärässä. Palvelu on kaikin puolin sujuvaa ja erityisesti proaktiivista, jossa ongelmat on hoidettu, ennen kuin asiakas edes on huomannut ongelmaa.

Premiumin tuottaminen ei aina ole kallista, mutta se on vaativaa ja omistautuvaa. Premium ei synny itsestään vaan se tehdään usein ihmisvoimin, heittäytymällä, extramaililla, niillä wau-elämyksillä. Premiumkeskuksessa on aina siistiä, koska Siisteys on aina omissa käsissä. Premiumkeskuksessa ei ole huonoja päiviä - henkilökunnallakaan. Premiumkeskuksessa ymmärretään joka tilanteessa, että asiakas maksaa palkan, joten hänet osataan huomioida kaikissa tilanteissa.

Aika harva teistä varaisi tästä kolmen tähden hotellista huoneen, mutta luettuanne näitä asiakastarinoita, saattaisitte jo varata. Aika moni varaa ja hotelli on usein Los Angelesin seudun kalleimpia. Pelkillä puitteilla ei rakenneta premiumia. Siihen tarvitaan ihmisiä. Joskus ihmiset paikkaavat puitteiden puutteet, kuten Magic Castle hotellissa. Kun sekä puitteet että henkilökunnan heittäytyminen extramailille yhdistetään, tehdään taikoja ja asiakkaat pakottavat ystävänsäkin taikoja tekevän palvelujen pariin.

Voitko oikeasti, rehellisesti, käsi sydämellä sanoa, että sinun keskuksesi on ja tarjoaa premiumia?

Extramaililla ei ole ruuhkaa

Palveluko uusi musta?

K&F kysyi postauksessaan, onko laadukas palvelu kuntokeskusalan uusi musta. Ei ole. Se on Afrikan tähden timantti. Timanttinen palvelu on paras mahdollinen erottuvuustekijä, lähes millä tahansa alalla ja keskivertoriman ylittäminen ei vaadi juuri mitään temppuja. Palvelujen karsiminen on Afrikan tähden rosvo.

Mielestäni kuntokeskuala on palvelualaa. Tällöin palvelu kuuluu olennaisena osana koko liiketoimintaa. Olen sanonut lukuisia kertoja, eri yhteyksissä, kuinka meidän alalle tulijalla pitää olla nöyryyttä palvella asiakkaita, kuinka palvelu ei ole nöyryyttävää, vaan se on kunnia-asia ja ylpeyden aihe. Vai tuntuuko sinusta pahalta, jos joku kertoo yrityksestäsi saatavan hyvää ellei jopa erinomaista palvelua?

Edellisessä postauksessa puhuin automaatiosta, kuinka sekin on palvelua, oikein tehtynä, mutta aika moni toimija teki alallamme virheen, kun lähti kilpailemaan halpasalien kanssa niiden tontilla - siellä hintakilpailutontilla. Olisivat uskoneet palvelun voimaan, niin lopputulos olisi voinut olla huomattavasti parempi.

Ai miten niin? No mietitään. Aluksi oli suo, kuokka... No aluksi oli kuntosaleja, jotka veloittivat asiakkailta joko nykyistä premiumhintaa tai sitä suurempaa, silloista premiumhintaa, sanotaan vaikka että kuukausihinnat olivat 50-60 euroa tai sitten yli 70 euroa. Muistatteko, kuinka oli kova juttu, kun oli Elixian jäsenkortti lompakossa. Se oli statussymboli, kun kuukausimaksut huitelivat paljon ylempänä, kuin muiden keskusten. Muistatteko? Minäkin irvistelin Turussa, keskukseni tiskin takana, kun en kehdannut pyytää niin kovia hintoja. Mitä tapahtui?

Tuli halpasalit, jotka romuttivat tuon kahden kategorian hinnoittelun ja alamme toimijat eivät ymmärtäneet, että se romuttui, koska uusien tulokkaiden palvelut oli karsittu minimiin. Palvelevat ihmiset - työntekijät - oli poistettu kuviosta ja monelle työntekijät muodostivat 30 % keskuksen kuluista, joten niihin oli helppo kohdistaa katse. Meillä olikin yht'äkkiä alle 30 euron saleja, 50-60 euron saleja ja yli 70 euron saleja ja disruptio oli valmis.

Miksi ensimmäinen kärsijä oli keskihintainen sali? On kahdenlaisia asiakkaita, hintaa ja laatua arvostavat. Laatua arvostavat olivat jo yli 70 euron saleilla, joten asiakasvirta valui 50-60 euron saleista alle 30 euron saleihin, halpaa hintaa arvostavien johdolla. Tämä aiheutti sen, että keskihintainen sali alkoi karsia palvelujaan, [lue: vähentää henkilökuntaa] joka tietysti muutti asiakasvirtaa niistä, palvelua tarjoaviin saleihin, palvelua arvostavien johdolla. Keskinkertaiselle ei jäänyt juuri mitään valttia pitää kiinni asiakkaistaan.

Keskinkertaisen olisi pitänyt pyrkiä lähemmäs premiumia tai vähintään säilyttää palvelutasonsa, selvitäkseen, koska hintakilpailussa on vain pääosin häviäjiä ja sen voittaa varsin helposti, kuten olen kirjoittanut lukuisia kertoja, vaikka tässä jo yli 10 vuotta vanhassa postauksessa.

Sitä en osaa sanoa, mihin katosi premium perinteiseltä kuntokeskusalalta Suomessa. Miksi premiumsalin statuksella toimineet eivät uskoneet palveluun? Miksi premium lähti hintakilpailuun, haluten voittaa siinä halpasalitkin? Se valinta tuntuu täysin järjettömältä. Mutta sen tiedän, että premium tulee takaisin. Uskon sen tulevan ensin TRIB3:n kaltaisten butiikkisalien muodossa, joissa pääsee toteuttamaan Palvelua, isolla P:llä. Ei ole asiakkaalle mikään kynnys maksaa 25 euron kertamaksu ohjatusta HIIT-treenistä, kun puitteet ja palvelu on parasta mahdollista.

Kannattaa kysyä itseltään, haluatko sinua palveltavan ja miten? Kummassa syöt mieluummin, fine dining vai fast food, vaikka joka päivä, jos sinulla on mahdollisuus? Kaikilla ei ole, mutta miksi yrittää tavoitella kaikkia asiakkaita, kun ensinnäkin niitä on vain kahdenlaisia, hintaa ja laatua arvostavia? Kumpia sinä haluat asiakkaaksi? Sinä päätät sen ensisijaisesti palvelunöyryydellä ja toiseksi hinnalla.

On helpompi selittää hinta kerran, kuin pyytää palvelua anteeksi koko ajan

Fitnesstrendit 2021

Eipä osannut kukaan vuosi sitten ennustaa, millainen kuluneesta vuodesta tuli, liikuntapalveluiden osalta. Korona näkyy erittäin vahvasti alkaneen vuoden ACSM:n fitnesstrendien ennustuksissa. Mielenkiintoista tulee olemaan, mikä tämän vaikutus on vuosien päähän ja miltä osin palataan aiempaan. Tässä omia ajatuksia noista ennustuksista.

1. Verkkovalmennukset: Ei ole yllätys, koronan jäljiltä. Uusi TOP 10 -tulokas valloittaa heti kärkipaikan, joskin verkkovalmennukset käväisi listakolmosena jo 2019, pudotakseen sijalle 26, vuodentakaisissa ennustuksissa. Kulunut vuosi on ollut verkkovalmennusten vahva esiinmarssi, kun käytännössä jokaisen valmentajan ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen on täytynyt jotain alkaa viedä myös verkkoon. Tätä puuhastelua jatketaan toki tänä vuonna ja uskon monen onnistuvan tekemään siinä "helppoa rahaa, sohvalla maaten", asiakkaiden hikoillessa verkkopiuhan päässä. Tullaan myös näkemään mittavaa kritiikkiä verkkovalmennuksia ja verkkovalmentajia kohtaan, erityisesti niiltä, jotka eivät tähän tilanteeseen osanneet sopeutua, pohjautuen tuohon lainausmerkeissä olevaan oletukseen.

2. (1.) Teknologiset asusteet: Teknologiset asusteet ovat varmasti saaneet lisäbuustia koronasta, kun pitää pystyä monitoimaan esimerkiksi valmennettavia entistä useammin myös etänä. Oma polkuni OURA:n kanssa päättyi koronan alkaessa, kun yhteys sormukseen katkesi ihan konkreettisesti ja muutaman päivän seinille hyppimisen jälkeen totesin pärjääväni paremmin ilman OURA:n tuottamaa dataa. TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä ja huomaa selvästi asiakkaiden olevan koko ajan kiinnostuneempia myös mahdollisuudesta tallentaa sykedataa. Saattaa hyvin olla, että moni koronan aikainen innovaatiorahoitus tulee näkymään vahvasti tämän sektorin kehityksessä.

3. (7.) Body Weight Training: Kotona tehtävät harjoitteet nostavat oman kehon painolla harjoittelun taas ihan uusiin sfääreihin. Ei tarvita välineitä, joten valmennuksia on helppo tehdä ja toteuttaa etänä, missä tahansa, oli asiakas sitten kotona, pihalla tai hotellihuoneessaan.

4. Ulkoaktiviteetit: Ei ole uusi ennustus, vaikka ei ihan TOP 10:iin ole vielä koskaan yltänyt. Koronan myötä ulkona harjoittelu on tietysti lisääntynyt räjähdysmäisesti enkä usko siihen käyttöön tehtyjen puitteiden vielä tänä vuonna maatuvan, mutta kyllä niiden käyttö vähenee, kun rajoituksia poistetaan. Kaikki keleille alttiit lajit ovat - no keleille alttiita. Ne jotka ulkotreenipaikkoja tekivät jo ennen koronaa, huomasivat kyllä niiden viehätyksen laantuvan varsin nopeasti. Toki joku onnistuu siinäkin.

5. (2.) High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun, erityisesti koronan jälkimainingeissa, kun ihmiset haluavat nopeasti takaisin parempaan kuntoon. HIIT antaa myös elämyksiä, tuskan ja nautinnon rajan ollessa varsin häilyvä. Todistamme TRIB3:llä koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

6. Virtuaalitunnit: Käytännössä täysin koronatulokas. Virtuaalituntien suhteen olisi tuskin koskaan otettu tällaista digiloikkaa, ilman koronaa. En jaksa uskoa, että koskaan olisi lähellekään näin moni keskus kokenut tarpeelliseksi tehdä ryhmäliikuntaan on-line -sisältöä. Ja nytkin siinä tulevat onnistumaan vain harvat, muiden räpeltäessä resurssejaan turhaan hukaten. Kannattaa tehdä sitä minkä osaa, tässäkin hommassa. Ja jos ei osaa, se kannattaa ostaa sellaiselta, joka osaa.

7. (6.) Liikunnan terveysvaikutukset: Liikunta on lääke myös koronatuhoihin, jota passiivisuus on meille tehnyt kohta vuoden ajan. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelujen tulo kuntokeskuksiin näyttäisi yskivän isosti, vaikka isot, sairaanhoidon parissa toimivat yritykset ovatkin tulleet kuntokeskusalalle, yrityskaupoin. Ei se ehkä ollutkaan niin helppoa, kuin kuvittelivat eikä helpotu, jos ja kun palveluja karsitaan koko ajan. Sen näkisin täysin vääräksi tieksi. 

8. (4.) Vapailla painoilla harjoittelu: Perusharjoittelu näkyy yhä selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä trendi pysyy varmasti matkassa vielä pitkään. 

9. (8.) Kunto-ohjelmat varttuneimmille: Toistaiseksi ainakin ihmiskunta ikääntyy, joten jonkin toimijan olisi syytä ottaa tämä kohderyhmä vahvasti haltuun, brändätä itsensä varttuneempien liikuttajaksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

10. (5.) Personal Training: Uskon yksilövalmennuksen räjähtävän isosti, kunhan korona laantuu. Ihmiset ovat niin huonossa kunnossa, että eivät itse edes tajua sitä, kun on voinut tehdä töitä pieruverkkaireissa kotona eikä ole tarvinnut edes sosiaalisissa tapahtumissa itseään esitellä. Kun huomataan monen eri tilaisuuden vaatekertojen mystisesti kutistuneen koronan aikana, tulee herätys, joka sataa personal trainerien laatikoihin. Helppoa se ei kuitenkaan vieläkään tule olemaan, vaikka iso kysyntäpiikki tuleekin, uskoakseni jo kuluvana vuonna. Keskittyisin nyt tämän palvelusektorin kehittämiseen, jos minulla olisi kuntokeskus.

Listalta ovat tällä kertaa tipahtaneet ryhmäliikunta, mahdollisesti vain koronan vuoksi sekä hyvinvointivalmennus ja koulutetut, kokeneet ammattilaiset. 

Hyvinvointivalmennus on ollut trendikästä, mutta sen myymisen haastavauus pudottanee sitä nyt listalla. Ihmiset haluavat loppuunsa ostaa konkreettisia tuloksia, ei mitään ilmassa leijuvaa ajatusta hyvinvoinnista. Ei kukaan halua ostaa elämäntapamuutosta, muuttaa elämäntapojaan, huolimatta siitä, että ne elämäntapojen muutokset ovat polku niihin konkrettiisiin tuloksiin. Tulokset kiinnostvat lopulta enemmän kuin hyvinvointi. Hyvinvointia pidettäneen seurauksena niistä tuloksista.

Hieman arvelluuttaa, miksi TOP 10:stä on tippunut koulutuksen ja kokemuksen arvostus. Onko sekin koronan ja erityisesti virtuaalisuuden tuomaa rekyyliä, kasvottomuutta, kun valmennukset eivät enää välttämättä henkilöidy persooniin, kun valmennusta saa kuuklamalla ruudulta. 

Jos vuosi 2020 oli mullistusten vuosi, tulee alkanut vuosi mullistamaan liikunta-alaa sitäkin enemmän, kun nallekarkkeja jaetaan toden teolla uudelleen. Ne jotka osaavat palvelun ja myymisen sekä kyvyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, vahvistuvat entisestään, kun huonommin tonttinsa hoitaneita tippuu armotta pois. Vuosi 2021 tulee olemaan täynnä yllätyksiä, mahdollisesti isojakin, joten ei muuta kuin hypätään kelkkaan ja katsotaan, mihin se vie.

Älä koskaan tee ennustuksia - ainakaan tulevasta

Minä olin materialisti

Tuntuupa hyvältä kirjoittaa minä olin materialisti. Se tuntuu hyvältä kahdesta syystä, ensimmäinen on se, että pystyn tuon myöntämään ja toinen on lauseen imperfekti. Minulla on ollut suuria vaikeuksia myöntää tuo asia, vaikka läheiset siitä ajoittain kysyivätkin. Miksi kirjoitan siitä tänään? Miten se liittyy tähän ajankohtaan? Odottakaapas....

Istun takapihan terassilla, tätä kirjoittaessani, auringonpaisteessa, vaikka ennusteen mukaan piti sataa. Musiikki soi kaiuttimesta, huomasin lauleskelevani mukana, hyvä fiilis, kun aamupala tuli juuri nautittua. Kirjoitin tovi sitten sosiaaliseen mediaan näin:

Kuppi kahvia kivassa kahvilassa 5 €

Smoothie 6 €

Pari voileipää 8 €

Aamupala omalla terassilla, auringonpaisteessa, PRICELESS

Jonnet eivät muista vanhoja Master Cardin mainoksia, mutta katsokaa vaikka tämä YouTubesta, niin saatte kopin. Elämässä on tolkuton määrä mahtavia asioita, joita ei rahalla saa. Luulin, että vain rahalla ja materialla on väliä, että se tuo hyvää oloa ja että sitä saadakseen pitää uppoutua töihin, olla aina töissä, kuten tunnollisen yrittäjän kuuluu. Niin maailma makasi ja kompensoin materialla sitä puutetta, jota sillä materialla ei korvaa. Se ei tuonut onnea, onnellisuutta eikä hyvää oloa, vaan päinvastoin, teki ne mahdottomaksi.

Nykyään, kun minulta kysytään, mitä teen työkseni, lähes poikkeuksetta vastaan ensimmäiseksi, että mahdollisimman vähän. Itse asiassa tuotahan minä koulutan, kuinka päästä mahdollisimman vähällä tavoiteltuun tulokseen. Kuinka tehdä oikeita asioita - niitä joilla on suurin merkitys tavoitteeseen nähden. Laiskuus on tässä kohtaa hyve. Olen hyvä keksimään, miten tehdä asioita nopeammin, tehokkaammin ja ennen kaikkea vähemmällä vaivalla. Se ei tarkoita, etteikö saisi silti paljon aikaiseksi. Uskoakseni saan sitä enemmän aikaiseksi, mitä vähemmän osaan tehdä.

Korona on pysäyttänyt paljon asioita - myös minut. Huomasin esimerkiksi, että onneksi kaikki yrittämisen suunnitelmani eivät menneet, kuten olin suunnitellut. Olisin hukkunut töihin ja elämä olisi jäänyt elämättä. En olisi koskaan saanut tietää, miltä tuntuu viettää viikonloppu siten, ettei edes mieti töitä. Ei ole tietokonetta mukana minilomalla eikä työpuhelimessa ääniä päällä. On ollut mahtavaa elää välillä, nauttia, olla läsnä juuri siinä missä sillä hetkellä on ja nauttia ihmisistä ympärillä. Nauttia niistä hetkistä ja ihmisistä, joita ei rahalla voi ostaa ja jotka voivat kadota iäksi, jos niitä ei arvosta. Samaan kohtaan virtaa voi astua vain kerran.

Keskustelin viime viikolla yhden kuntokeskusyrittäjän kanssa, joka soitti kysyäkseen neuvoa, sulkeako toinen keskuksista. Kysyin ensimmäisenä, miten elämänlaatusi muuttuisi, jos lopettaisit sen huonommin menestyvän keskuksen. No se elämä muuttuisi olennaisesti helpommaksi. No sitten kysyin talousnäkökulmasta, että miten oma tulotaso muuttuisi. Sekin paranisi. Mikä meitä estää tekemästä näitä kivuliaita päätöksiä luopua jostakin sellaisesta, mistä todellakin tulee luopua? Ensi viikolla lounastamme ja teemme uskoakseni ensimmäiset askelmerkit kohti parempaa elämää.

Minulle viimeisin luopumisen päätös oli jo helppo, koska tiesin, kuinka paljon elämäni helpottuisi päätöksen jälkeen. Ja sen se teki. Nyt saan taas tehdä sitä, mitä oikeasti haluan, auttaa ihmisiä samassa tilanteessa tai estää sitä tilannetta konkretisoitumasta. Se on minun elämäntehtäväni työn saralla juuri tässä hetkessä, enkä osaisi sitä tehdä, jos en olisi itse tehnyt niitä päätöksiä. Pari viikkoa sitten sain kiitosmeilin yhdeltä yrittäjältä, joka viimeinkin oli uskaltanut lopettaa kannattamattoman yrityksensä ja alkaa toteuttaa unelmiaan...

En edes muista, koska olisin ostanut mitään, jonka voisin liittää materialismiin. Kellosta ranteessa luovuin muutama kuukausi sitten. Pidin itseäni kelloharrastajana. Joku teistä on nähnyt kellokokoelmani. Toki suurella osalla niistä kelloista on tarinansa, mutta nyt ne jäävät tarinoihin. Muistan ne tarinat kun kävelen kellolaatikoiden ohi. Saatan ehkä vielä jopa kellonkin laittaa ranteeseen, kun on jokin juhla, mutta silloin se kello tulee valittua sen tarinan vuoksi, ei sen kellon arvon tai ulkonäon vuoksi.

Älä pelkää luopua asioista, jotka eivät ole sinulle hyväksi. Äläkä pelkää pyytää apua luopumisprosessiin. Muista kuitenkin, että kukaan ei tee sitä prosessia puolestasi, sen kivun joudut käymään itse läpi, mutta järjestelyissä on apua aina saatavilla. Luopumiset kannattaa tehdä oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Pakottamalla tehdyt rikkovat helposti kaiken.

Joskus on onnenpotku, kun et saa, mitä haluat

Fitnesstrendien 10 vuotta

Olen kirjoittanut ja kommentoinut nyt kymmenen vuotta ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Kymmenen vuotta sitten, kuluneen vuosikymmenen alkaessa trendeinä listattiin edullisten kuntoilumuotojen nousu laman johdosta, ryhmäliikunta, lyhyet harjoitteet kiireisille, kuntoiluun liittyvät (konsoli)pelit, suurten ikäluokkien kuntoiluohjelmat, toiminnallinen harjoittelu, ihmisten lisääntyvä tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta, ammattitaidon tärkeyden lisääntyminen, erikoiset, massasta poikkeavat ryhmät sekä kuntoiluun liittyvät seurantavälineet. Hyviä juttuja, jotka varmasti kaikki ovat toteutuneet, tavalla tai toisella.

Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta tai edes sitä edeltävistä. Trendit ovat olleet selkeästi pysyviä, ainoastaan järjestys tuntuu hieman muuttuvan. Mutta otetaan nyt kiinni tämän vuoden trendeihin.

1. Teknologiset asusteet: Tämä on säilyttänyt paikkansa ykkösenä ja saattaa olla, että pysyy ainakin kärkikolmikossa varsin pitkään. Olen käyttänyt OURA:a nyt jo yli kaksi vuotta. Helppo siis uskoa näiden trendikkyyteen. Meillä TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä. Onhan se aika huiman näköistä, kun 42 asiakkaan syketiedot heijastuu Adlonin vanhan elokuvateatterin silverscreenille. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vieläkin vasta raapaistu kevyesti.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli edellisvuonna paalupaikalla, viime vuonna kolmospallilla, noustakseen täksi vuodeksi kakkospaikalle. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3. Todistamme koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

3. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Erilaiset ryhmäytymiseen liittyvät konseptit kasvattavat suosiotaan, koska treeni on kivampaa jaettuna. TRIB3 on jo varmasti nostanut ryhmäliikunnan rimaa ja We Sweat Together -slogan näkyy päivittäin sosiaalisen median kanavissa. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän, koska muuten osa asiakkaista valuvat väistämättä esimerkiksi butiikkisalien asiakkaiksi. 

4. Vapailla painoilla harjoittelu. Ja tähän liittyen vielä toiminnallinen harjoittelu, jotka ovat olleet trendikkäitä Crossfitin myötä jo tovin. Perusharjoittelu näkyy myös selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä on muuten varmasti tuonut ison loven lompakkoon perinteisille laitetoimittajille ja -valmistajille. Keskuksen perutamiskustannus ilman perinteisiä laitteita on tavattomasti edullisempi. Tämä trendi on varmasti mukana vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. 

5. Personal Training: Yksilövalmennus on noussut taas aiempaa ylemmäs. Valmennuksessa on nähdäkseni menossa kuitenkin aika iso murros, kun monet trendin perässä valmentajiksi aikoneiden unelmat ovat kariutuneet. Minäkin osaltani ammun niitä unelmia alas koulutuksissa, realismilla, kuinka kovaa työtä jo pelkästään asiakashankinta on. Siihen ne monen unelmat lopahtavat, kun pitää tehdä oikeasti töitä unelmiensa eteen. Jyvät erottuvat akanoista.

6. Liikunnan terveysvaikutukset. Liikunta on lääke. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat kuntokeskuksiin, joskin milloin ja miten, aika näyttää, kun nyt nämä tämänhetkiset kokeilut antavat jotain tulosta. On mielenkiintoista seurata, miten isot terveysalan toimijat pystyvät hyödyntämään alaamme. Sitä olennaisesti muuttamaan niistä ei taida kuitenkaan olla, vaikka saatoin vielä aiemmin niin uskoa. Nykyisellään näytöt ovat vähäiset. 

7. Body Weight Training: Sitkeästi tämä pysyy trendilistalla. Toki suuri osa nettivalmennuksista perustuvat tähän harjoittelumuotoon, joten se pitänee oman kehon painon avulla harjoittelemisen pinnalla, koska sitähän voi tehdä käytännössä missä ja koska tahansa. 

8. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

9. Hyvinvointivalmennus: Kyllä, varsin trendikästä tällä hetkellä. Jokainen valmentaja puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvointivalmentamisesta, jossa yritetään tarjota jokaiselle jotakin, jokaiselle elämän osa-alueelle. Hyvinvointivalmennus tulee olemaan monelle kova pähkinä purtavaksi, markkinointimielessä. Kun yrittää tarjota kaikille kaikkea, ei loppuunsa tarjoa kenellekään mitään - mikä kiinnostaisi.

10. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole vain kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä. Todistan tätä viikoittain konsultoidessani keskuksia ympäri Suomen. Harmillista on, että yrittäjät pyytävät apua pääsääntöisesti liian myöhään, kun ei ole enää mitään tehtävissä, jotta toiminnan pelastaisi.

Jooga ja pilates ovat nyt tippuneet pois trendilistalta. Tämä on mielenkiintoista, monessakin mielessä. Kuitenkin palautumisesta ja kevyemmästä kuormittamisesta puhutaan yhä, mutta silti tämä nyt loistaa poissaolollaan. Mistä luulette sen johtuvan? 

Mitä tällä vuosikymmenellä tapahtuu kuntokeskusalalla? Mitä te luulette? En usko mitään erityisen mullistavaa tapahtuvaksi, jos alan pirstaloitumista ei lasketa. Se lienee merkittävin muutos, joka heiluttaa stabiliteettia. Suomessakin tulee lyömään läpi juuri lanseeratut Class Pass ja Urban Sports Club, jotka ovat meidän alan Airbnb, tarjoten jäsenyyttä, jolla voi käydä eri keskuksissa ympäri maailman. Se on myös meidän alan tulevaisuutta ja tukee tuota pirstaloitumista. Ihmiset kaipaavat jatkuvaa vaihtelua myös kuntoiluunsa - tai ainakin sen mahdollisuutta. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Kerro se meille.

Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin menneisyys

TRIB3 Adlon - Ovet avautuvat taas

--------------
Edit 8.10.
Uusi omistaja jatkaa TRIB3 Adlonin toimintaa. Treenien jatkumisen ajankohta ilmoitetaan, kun kaikki tarvittavat asiat ja toimenpiteet on saatu hoidettua.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006265934.html

--------------

Tämä tiedote voisi olla yrittäjän painajainen - ja onkin - mutta nyt katsotaan, miten tästä selvitään ja noustaan jaloilleen. On tullut taas tolkuttoman paljon oppia, kun miettii omaa konsultointityötä, liikunta-alan yritysten hyväksi. Sen on ainakin oppinut, että älä koskaan luovuta - koskaan!

Ensinnäkin iso kiitos siitä, että olette sankoin joukoin olleet osaltanne luomassa jotain käsittämättömän hienoa juttua Suomeen ja Helsinkiin. TRIB3 Adlonin toimipisteen yrityksellämme on ollut taloudellisesti haastava tilanne alusta asti, johtuen studion avautumisen viivästymisestä ja rakennuskustannusten noustua budjetoitua korkeammaksi.

Olemme tehneet joka päivä töitä lisärahoituksen löytämiseksi, jotta saisimme ratkaistua rahoitustilanteemme, siinä kuitenkaan onnistumatta. Yhtenä rästinä ovat olleet vuokrat, joissa olemme jääneet jälkeen. Taloyhtiö on ollut varsin kärsivällinen kanssamme. Olemme kuitenkin nyt tilanteessa, jossa taloyhtiön hallitus on päätöksellään päättänyt häätää meidät tilasta pikaisesti.

Olemme yrittäneet neuvotella taloyhtiön kanssa meille sopivasta maksuohjelmasta, mutta neuvotteluyhteys on taloyhtiön hallituksen edustajan kanssa ollut poikkeuksellisen haastava. Taloyhtiö hylkäsi kaksi viikkoa sitten tarjouksemme, jossa olisimme maksaneet tulevat vuokrat ajallaan sekä lyhentäneet vuokrarästit varsin nopealla aikataululla. Olimme varmoja, että ehdotuksemme hyväksytään.

Tuon tarjouksen hylkäämisen johdosta otimme yhteyttä lakitoimistoon, joka hoitaa yrityssaneerauksia ja laitoimme välittömästi yrityssaneeraushakemuksen sisään, saadaksemme väliaikaisen toimenpidekiellon taloyhtiön toimille. Lakimiehemme ilmoitti meille, että väliaikaiset kiellot olisivat olleet voimassa, kunnes saimme työntekijältämme ilmoituksen, että tilamme lukkoja tultiin vaihtamaan. Saimme siis lakimieheltämme väärää tietoa. Väliaikaiset toimenpidekiellot eivät olleetkaan päällä, vaan ne oli jätetty odottamaan lausuntokierrosta, joka antoi taloyhtiölle mahdollisuuden toimia em. tavalla. Lukot vaihdettiin yllättäen, torstaina, 26.9. josta asti ovemme ovat nyt olleet suljettuna. 

Tämän jälkeen taloyhtiö vastusti yrityssaneeraushakemusta sillä perusteella, että studion ovet on suljettu, jonka johdosta meillä ei ole liiketoimintaa. Oikeuden oli pakko olla hyväksymättä hakemustamme, edellä mainittuun viitaten ja ovet pysyivät suljettuina.

Perjantaina, 27.9. löysimme kaiken tämän keskellä yllättäen henkilön, joka halusi sijoittaa meidän toimintaamme merkittävästi ja jopa rakentaa kanssamme lisää TRIB3-studioita Helsinkiin. Tämä sijoittaja on tuosta alkaen neuvotellut taloyhtiön kanssa vuokrasopimuksen jatkamisesta, huonoin tuloksin. Hän oli valmis ottamaan koko vuokrasopimuksen haltuunsa, taaten tällä sovitut vuokratuotot taloyhtiölle, kunhan ovet vain avattaisiin viipymättä. Näitä neuvotteluja käytiin tunti- ja päivätasolla, meidän ollessa jo monta kertaa varmoja, että saamme avata ovet ja jatkaa toimintaa. Kirjoitimme jo senkin tiedotteen valmiiksi.

Nyt tilanne on siis tämä eikä ratkaisua ole löytynyt. Perjantaina, 4.10. tuli viimeinen tieto ja päätös taloyhtiöltä, että meidän tulee tyhjentää tila tiistaihin, 8.10. mennessä. Olemme perjantain jälkeen tehneet sijoittajan kanssa erilaisia vaihtoehtoja ja skenaarioita, miten ja missä TRIB3-tunteja taas vedetään, koska me aiomme niitä Helsingissä vielä tarjota. Jos emme tarjoa tuossa tilassa, etsimme uudet tilat, mutta kuten on ymmärrettävissä, siihen voi mennä pieni tovi.

Liiketoimintamme on kehittynyt Helsingissä upeasti, kuten varmasti asiakkaat ovat asiakasmäärien kasvusta huomanneet. Kaikki liiketoiminnan numerot puhuvat erinomaisen kehityksen puolesta, mutta nyt tämä tuntuu kaatuvan johonkin täysin selittämättömään asiaan, jonka tietää vain taloyhtiön hallitus.

Pahoittelemme suuresti tilannetta. Olette olleet mukana mahdollistamassa jotain poikkeuksellista. Valitettavasti nyt emme voi muuta kuin hakea yrityksemme konkurssiin heti maanantaina, suojataksemme studion omaisuuden taloyhtiön häätö- ja ulosottotoimia vastaan. 

Olemme tilanteen edessä täysin avuttomia. Yritimme viime viikkojen aikana tehdä kaikkemme tilanteen pelastamiseksi ja toki jatkamme tuota työtä yhä, viimeiseen asti, kaikin mahdollisin keinoin, mutta se lienee tässä neuvottelutilanteessa täysin turhaa.

Kaikki asiakkaidemme veloitukset on laitettu nyt tauolle ja katsomme niitä tilanteen kokonaan ratkettua. Kaikki mahdolliset käyttämättä jääneet kerrat, passit, mitkä tahansa, saa käyttää, kun seuraavan kerran avaamme ovet, oli se Adlonissa tai missä tahansa. Mietimme tämänkin kun tiedämme enemmän tulevasta. 

Emme ole ikinä olleet mukana konkurssimenettelyssä, joten se on meillekin täysin vierasta, mutta vastaamme mielellämme asiaan liittyviin kysymyksiin.

Kiitämme kaikista tsemppiviesteistä ja tuesta sekä erityisesti kärsivällisyydestä tässä asiassa. Ei löydy sanoja, kuinka pahoillamme olemme – ihan kaikesta ja kaikille. Meillä oli ratkaisu, mutta meille ei annettu mahdollisuutta sitä käyttää.

Kiitos, kun jaatte tuskamme!

Tätä on TRIB3. Tällä hetkellä tätä pääsee kokemaan Tampereella, osoitteessa Juhlatalonkatu 5.

We’ll be back!

Sami Hurme 

sami.hurme@trib3.fi

Jari Karlsson

jari.karlsson@trib3.fi

Älä koskaan luovu sellaisesta,

mitä mietit joka päivä

Mukaan TRIB3 heimoon

TRIB3 Studio Bootcamp rantautui Suomeen tämän vuoden alussa. Ensimmäinen studio avattiin helmikuussa Helsinkiin ja toinen pääsiäisen jälkeen Tampereelle. 

TRIB3 Studio Bootcamp on kansainvälinen, Brittilähtöinen konsepti, jolla on studioita Briteissä, Espanjassa, Venäjällä ja Kiinassa. Seuraavan viiden vuoden aikana studioita avataan ympäri Eurooppaa.

Haluamme rakentaa näitä lisää myös Suomeen. Etsimme 1 - 3 kumppania, joilla on mahdollisuus saada omistukseensa 10 - 30 prosenttia sekä emoyhtiöstä että yksittäisistä, jo perustetuista studioista sekä tietysti tulevista studioista oman halun ja kykynsä mukaan.

Kumppanilla tarvitsee tässä kohtaa olla ainoastaan 125.000 - 350.000 euroa pääomia, joilla lainoitetaan toimintaa. Mahdolliset lainan vastineeksi vaihtovelkakirjalla saatavat osakkuudet eivät tuo mukanaan mitään erityistä rahoitus- tai muuta vastuuta, vaan ne pysyvät ennallaan, nykyisillä osakkailla. Kumppanilla voi olla vaikka halu laittaa oma studio talousalueelleen tai hänellä voi olla toimintaamme sopivia tiloja. Me osaamme tämän bisneksen, joten sinä voit osata jotain muutakin.

Kaiken uuden rakentaminen ja polkaiseminen käyntiin on aina kallista. Niin meilläkin. Helsingin studio paukuttaa jo huimia lukuja, niin kävijämäärän kuin myynninkin suhteen ja Tampereen studio tulee sen muutaman kuukauden perässä, uudempana studiona. Tiedämme jo tällä kokemuksella, että tälle on iso tilaus Suomessa ja näitä kannattaa sijoittaa ainakin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Me saamme todella ison määrän esimerkiksi somenäkyvyyttä päivittäin, erityisen tyytyväisten asiakkaidemme toimesta, kuten meidän Instagram-tarinoista voi seurata. Kannattaa katsoa, mitä kaikkea Instagramista löytyy esimerkiksi hästägeillä #TRIB3FI #TRIBHKI #TRIB3TRE. NPS nakuttaa lukua 65 jo näin toiminnan alkuvaiheessa, joten koemme onnistuneemme varsin hyvin tarjoamaan asiakkaille sitä, mitä he kaipaavat.

Onko sinusta meille avuksi, kumppaniksi tai vain kummiksi, rakentamaan erityisen hienoa juttua Suomen kuntoilumaailmaan? Ota yhteyttä viipymättä sami.hurme(D)trib3.fi tai 050 569 8781, niin kerron lisää mahdollisuuksista tulla mukaan, osaksi TRIB3-heimoa.

Meistä kertovia, merkittävimpiä lehtijuttuja:

• Kauppalehti
• Talouselämä
• Helsingin Sanomat

We Sweat Together

Hinnalla ei ole merkitystä

Olet varmasti kuullut montakin kertaa asiakkaltasi, että palvelusi tai tuotteesi on liian kallis. Saattaa olla, että myyjäsi on sanonut, että olemme liian kalliita. Hinnalla on oikeasti paljon vähemmän merkitystä asiakkaille, mitä yrittäjät uskovat. Aliarvioimme liian usein arvomme. Käyn aiheesta mielenkiintoisia keskusteluja käytännössä jokaisessa konsultaatiossa ja koulutuksessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti tovi sitten Helsingin luksussaleista, johon kastiin myös TRIB3 oli saanut kunnian kuulua. Kyllä, mekin olemme ihan itse valinneet hintamme. Emme ole valinneet olla halpa. On yrittäjän oma valinta, mihin hintakategoriaan tähtää. Yrittäjä päättää aina hintansa, ei kukaan muu ellei siihen pakota jokin sopimus tai muu vastaava.

Meille on kokemuksen ja perimätiedon kautta sisäänrakennettu ajatus, että hinta korreloi laatuun. Tämä tarkoittaa yrittäjän näkökulmasta sitä, että jos haluaa olla hinnaltaan luksus, sitä pitää olla myös palvelultaan ja puitteiltaan, erityisesti ensimmäistä. Jos haluaa tarjota parasta mahdollista, pitää omata poikkeuksellista nöyryyttä palvella asiakkaita, ymmärtää, että asiakaskokemus on se, jolla hinnan perustelee. Laiskan yrittäjän ei kannata alkaa puuhata luksusta.

Nostan hattua artikkelissa mainitulle kuntokeskukselle, BeAlive:lle, joka myös uhmaa hintakilpailun trendiä. Samoin voisin kuvitella tekevän personal training -palveluja tarjoava Selkrig Performance Unit, joka ainakin on sosiaalisesta mediasta saamani käsityksen mukaan kohdentanut palvelunsa niille, joille laatu on jotain muuta kuin hinta. Ainakin hintojen kyselijöille eivät vastaa julkisesti. Kai se niin on, että jos louisvuitoneilla täytyy kysyä hintaa, on väärässä kaupassa.

Mutta miksi hinnalla sitten on niin vähän merkitystä? Ensinnäkin jos hinta olisi ainoa ostopäätökseen liittyvä tekijä, meillä olisi vain yhdenhintaisia tuotteita, halvimpia mahdollisia ja kaikki myisivät niitä siihen halvimpaan mahdolliseen hintaan. Ihmiset tekevät kauppoja ihmisten ja yritysten kanssa, joista he pitävät. Tuo on se syy, miksi ihminen ostaa uudelleen ja uudelleen samasta paikasta. Vaikkakin You Are Not So Smart -kirjassa McRaney tuo esiin mielenkiintoisen pointin: 

Emme osta saman brändin tuotteita kerta toisensa jälkeen, niiden laadun vuoksi, vaan todistaaksemme itsellemme tehneemme alkujaankin järkevän ostopäätöksen.

Tiedä häntä. Tietysti laatukin vaikuttaa - siis se kokemuksemme tuotteesta, ollaanko hinnan arvoisia, mutta voi hyvin olla noinkin. Yrityskuvaan vaikuttaa merkittävästi luottamus. Kukaan ei osta epäluotettavalta yritykseltä tai myyjältä, ainakaan säännöllisesti. Kun teet asioita eri tavalla ja paremmin kuin muut, luot merkitystä ja elämyksellistä asiakaskokemusta, hinnan merkitys vähenee koko ajan. 

Ihan oikeasti ihminen on valmis maksamaan yhdestä TRIB3-treenistä 25 euroa ja ostaa vielä 5 euron smoothien treenin jälkeen sekä vielä 6 euron lasillisen proseccoa suihkun jälkeen. Kaikki eivät ole ja osta, mutta kaikkien ei tarvitsekaan. 

Hinnalla ei ole merkitystä, paitsi silloin kun haluat olla halvin

Mihin olemme menossa

Minulta pyydettiin tovi sitten ennustusta siitä, mihin kuntokeskusala on menossa. Ennustaminen oli kohtalaisen helppoa vielä vuosituhannen alussa, mutta nyt ennustamisesta on tullut koko ajan vaikeampaa. Kaikki vannoivat joskus wellneksen nimeen, mutta ei, crossfit tuli ja heitti koko alan sen alkupisteeseen, perinteiseen harjoitteluun. Tuo vaikutus on merkittävä, näkyen tämän hetken salimiljöössä.

Se on varmaa, että olemme menossa johonkin. Olemme menossa uuteen aikakauteen ja sitä tukevat lähipäivien lehtikirjoittelutkin, kuntokeskusalan haastavuudesta. Kirjoitin tästä syksyllä, kun pohditiin kulujen merkitystä kuntokeskusten kaatumiseen. Tämä on nähty ja nyt on uudistuksen aika, monessa mielessä. Alamme ammattimaistuu ja ymmärretään paremmin laskentataulukoiden merkitys onnistumisessa sekä myös toivottavasti osataan paremmin pyytää apua omaan liiketoimintaan.

Vuoden päähän ennustaminen on kohtuu helppoa. Tulemme näkemään monien perinteisellä mallilla toimivien keskusten katoamisen kartalta, osa konkurssin kautta, osa lopettamalla ja osa pystyy uudistumaan radikaalisti, säilyäkseen. Iso luuta lakaisee ja uusia toimijoitakin tulee markkinoille, TRIB3 etunenässä. Tulevaisuuden ennustaminen on silloin helppoa, kun tekee sitä itse.

Kolmen vuoden päähän ennustaminen on jo haastavampaa, mutta edellä mainittu trendi jatkuu. Butiikkimaisesti toimivien paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, mutta sielläkin pärjäävät parhaiten ne toimivimmat mallit. Halvat kopiot eivät menesty. Butiikkitoiminassa lähipäivinä parjattu franchisingtoiminta on omiaan tuomaan tuloksia, koska kyse on enemmän retail-bisneksestä kuin jäsenyyksien myymisestä. Kertakäyntibisnes onnistuu parhaiten valtakunnallisella markkinavolyymillä.

Viiden vuoden päähän en lähde kokeilemaan kepillä jäätä. Siitä olen täysin varma, että alamme on ihan jotain muuta, mitä se on nyt. Raja-aidat ovat kaatuneet moneen suuntaan ja menestyvät keskukset ovat kokeneet uudelleensyntymän, täysin uudenlaiseen asiakaskokemukseen keskittyen. Uskon, että aiemmin kirjoittamani Pyhä kolminaisuus toteutuu ainakin pääpiirteittäin.

Olen viime vuosina ottanut kantaa ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta.

1. Teknologiset asusteet: Viime vuoden kolmonen hyppäsi ykköseksi. Olen itse nyt käyttänyt OURA:a yli vuoden ja en ihmettele, että sormuksen myyntijono on pitkä. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vasta raapaistu kevyesti.

2. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. TRIB3 tulee nostamaan ryhmäliikunnan rimaa. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän.

3. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli viime vuonna paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3.

4. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Viiden vuoden mittarilla varmasti merkittävä kohderyhmä.

5. Body Weight Training: Kuten vuosi sitten kirjoitin, kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Tästä ei taida olla massatuotteeksi, mutta pienryhmätuotteena, hyvin tuotteistettuna voi toimia mainiosti.

6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä.

7. Yoga (ja pilates): Juuri salitreenin jälkeiseltä joogatunnilta tulleena voi peukuttaa tätä. Se fiilis, mitä näistä saa ja mitä se antaa perinteisen salitreenin vastapainoksi - se on priceless! Tämänkin voisin vielä tuotteistaa, kunhan TRIB3 saadaan rullaamaan...

8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa yhä huimaa vauhtia. MUTTA, tämäkään ei ole helppoa - yksinkertaista, mutta ei helppoa. Jos haluat oikeasti onnistua valmennuksella, tule kuuntelemaan aiheeseen liittyviä koulutuksia, joita minäkin pidän yrittäjille ja valmentajille. Osallistuminen maksaa itsensä takaisin monta kertaa. Lupaa sen. Tulevia koulutusajankohtia näet esimerkiksi täältä.

9. Toiminnallinen harjoittelu. Kuten alussa kerroin, tätä ei kukaan aikoinaan osannut ennustaa, että Pihtiputaan mummo alkaa heiluttaa kahvakuulaa eikä varsinkaan sitä, että nyt se mummo jo tempaa salilla. Tämä ei häviä vähään aikaan. On mukana vielä viiden vuoden päästäkin.

10. Liikunnan terveysvaikutukset. Ehdottomasti listalla. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat vahvemmin kuntokeskuksiin, jotka siis valitsevat tuon polun, kuten Pyhässä kolminaisuudessa kirjoitin. Liikunnan terveysvaikutukset ovat väistämättömät ja meidän alan -varsinkin nyt uudistuessamme - tulee käyttää tätä enemmän asiakashankinnassa. Hintojen polkemisen aika on nyt ohi. Älä kilpaile halpasalin kanssa, jos et pysty tarjoamaan palveluasi halvemmalla. Muista tuo!

Voimaharjoittelu on ainoa muutos listalla, viime vuoteen. Ehkä sitä ei enää erikseen tarvitse mainita, koska sitähän me pääasiassa kuitenkin tarjoamme, vaan eri muodoissa, joita yllä on lueteltu.

Mihin siis olemme menossa? Hyvään suuntaan, uskon. Alan muuttuessa ammattimaisemmaksi, siitä ei voi kuin seurata hyvää. Uskon, että esimerkiksi tarjoamalleni konsultointipalvelulle tulee merkittävä kysyntäpiikki jo tänä vuonna. Huomaan sen pelkästään yhteydenottojen määrän merkittävästä lisääntymisestä.

Hienoa, että ihmiset uskaltavat pyytää apua. Pyytäkää sitä varsinkin silloin, jos olette aikeissa tulla mukaan tälle hienolle alalle. On tämä kivaakin, mutta se on vasta seuraus siitä, että osaat liiketoiminnan luvut. Kerron taas, että voit ihan ilmaiseksi lähettää minulle liiketoimintasuunnitelmasi kommentoitavaksi, sami.hurme@kunnonoy.fi ja minä katson sen läpi kahvikupillisen ääressä - ihan ilmaiseksi.

Heitä kolikkoa

Koska viimeksi olet heittänyt kolikkoa? Miksi heitit?

Minulla on puhelimessa aplikaatio, jolla voi tehdä isoja päätöksiä. Siinä saa jopa valita, minkä maan valuuttaa heittää. Minulla on taala, heads and tails. Käytän sitä varsin usein, jopa oikeasti isoissa päätöksissä. Joku jo leimaa hulluksi. Odota ja jatka lukemista. Tai heitä kolikkoa, jatkatko vai et.

Jo muinaiset roomalaiset, kiinalaiset, lyydialaiset, turkulaiset... Kolikonheiton tulosta on pidetty jumalallisena tapana tehdä ratkaisuja. Kolikko on heitetty milloin minkäkin herran haltuun. Kolikon heittäminen on monessakin mielessä varsin toimiva tapa ratkaista asioita. Kun heittämiseen ei liity mitään epärehellistä, todennäköisyys on aina yhtä suuri, kolikon noustessa ilmaan. 

Tiesitkö muuten, että jopa kansainvälisen tason jalkapallo-ottelut saatettiin aikoinaan ratkaista kolikkoa heittämällä. En tiedä, onko se parempi ratkaisu kuin rankkarit tai sudden death -tapa, mutta ainakin nopeampi ja onhan siinäkin suurta urheilujuhlan tuntua, tai ainakin sattumanvaraisuutta. Urheilussa kolikonheitolla on iso rooli, monessakin puolueetonta ratkaisua vaativassa tilanteessa, mutta maailmalla tehdään myös paljon poliittisiakin ratkaisuja kolikolla, esimerkiksi äänestystilanteissa.

Mutta miksi minä käytän sitä paljon? Mikä kolikon heittämisessä on sitten vinhaa? No ainakin tämä:

Olen todistanut itselleni sekä myös muille, kuinka kolikon heittäminen toimii mielikuvan ja -piteen selvittämisessä. Niin monta kertaa on tullut oltua tyytymätön kolikonheiton tulokseen. Sinäkin olet heittänyt kolikkoa uudelleen, kun tulos ei ole miellyttänyt, vai mitä? Heitetäänkin paras kolmesta tai niin kauan, kunnes haluttu valinta osuu kohdalle. Usein tiedämme vastauksen heti, kun kolikko nousee ilmaan. Tiedämme, kumpaa toivomme tuloksen olevan. 

Kolikonheiton jatkaminen haluttuun tulokseen asti, on mielenkiintoinen ihmismielen matka. Tiedämme, mitä haluamme, mutta kun kolikko on tehnyt (haluamamme) päätöksen, meidän ei tarvitse ottaa vastuuta siitä, eikö? Noin sen täytyy mennä.

Rakennan TRIB3 Bootcamp -ketjua partnerisopimuksin, jossa edustamani yritys, TRIB3 Finland omistaa kaikista perustettavista bootcampeistä aina 50 % ja partneri(t) toisen 50 %. Taas joku leimaa hulluksi. Totta, mantraan itsekin, että määräämisoikeus on syytä säilyttää itsellään viimeiseen asti. Mielellään koko 100 % yhtiöstä. Minulta on kysytty, miten sitten ratkotte kiistanalaiset tilanteet. Tiedätte jo vastauksen. Se lukee osakassopimuksessakin. Jumalallinen ratkaisu on paljon parempi, kuin se, jossa toinen jyrää 51 % osuudellaan 49 % osakkaista. Jyrän kanssa ratkaistavasta konfliktista tulee syvä ja riitaisa, mutta kolikolla ratkaistua on vaikea moittia. 

Kuka on ratkaissut ja minkä ongelman, ensimmäisenä ikinä, heittämällä kolikkoa, en tiedä. Tuskin kukaan tietää, mutta uskoisin tuon tavan tulleen käyttöön jo silloin, kun kolikot on keksitty, siis joskus vuonna 600 ennen ajanlaskumme alkua, Lyydian valtakunnassa. Tapa on varmasti todettu aikojen saatossa hyväksi ja minäkin jatkan tuota mainioksi kokemaani tapaa tehdä oikea ratkaisu, tilanteessa kuin tilanteessa.

Miten heittää Bitcoinia

Pyhä kolminaisuus

Kuten olen moneen otteeseen sanonut, kuntokeskusala elää ehkä sen suurinta murrosta Suomessa. Alan toimijat eivät vaan kaikki joko osaa tai halua nähdä sitä. Perinteinen kuntokeskustoiminta näivettyy, pääasiassa sen tylsyyden vuoksi. Toki perinteisiäkin, perinteisellä mallilla toimivia säilyy markkinoilla, tämänkin myllerryksen jälkeen, mutta valitettavan moni nuupahtaa pois. Tästä hyvänä esimerkkinä on Motivuksen ajautuminen velkasaneeraukseen. Jos ei muutu 20 vuoteen, muuttuvassa markkinassa, tilaa itselleen vaikeuksia.

Markkinoilla voi onnistua kolmella mallilla:

• Halpasalilla. Silloin pitää olla halvin, vähintään järjettömän halpa, jotta menestyy tuossa kilpailussa. Kukaan ei voi mainostaa olevansa toiseksi halvin tai lähes halvin. Jos kilpailee hinnalla, pitää voittaa se kisa ja Halvimmaksi pääsee aina, kuten kirjoitin jo 2010.

• Butiikkikonseptilla. Tämä tarkoittaa elämyksien tuottamista, kertamaksuperusteisesti, erittäin hyvällä palvelulla ja toimivalla konseptilla. Nimen omaan konseptilla, jossa koko asiakaspolku on alusta loppuun asti hiottu eikä siinä ole ihmeellisiä, kuun asennoista riippuvia häiriötekijöitä asiakkaalle. Tästä esimerkkinä TRIB3.

• Premium-kuntokeskuksella. Nyt puhutaan kokonaan uudesta premium-mallista. Ei siitä, että ollaan hyviä, vaan ollaan koko ajan erinomaisia, keskuksen palveluvalikoimaa myöden. Kyse ei ole enää pelkästään kuntoilusta, vaan mukana kuviossa on valmennukset, ryhmissäkin ja terveydenhoitoon liittyvät palvelut, fysioterapia, ravintovalmennus, elämäntapamuutokset, henkinen hyvinvointi, jne. Nämä kaikki palvelut yhden ja saman katon alta.

Kaikki keskiverto näiden välistä näivettyy. Tämä on tapahtunut jo muualla ja on kovaa vauhtia menossa Suomessa. Olemalla välissä, et pysty kilpailemaan, koska häiviät molempiin suuntiin, hinnassa ja palvelussa. Toki jotkin tiettyyn, tarkasti valittuun kohderyhmään palvelunsa keskittävät, yksittäiset toimijatkin saattavat menestyä, mutta silloin on erittäin vahvasti kohderyhmä kaikkien tiedossa ja palvellaan vain sitä. Jos haluat yrittäjänä olla kaikkea kaikille, hajuton ja mauton, perustoimija, mieti, voisitko käyttää aikasi ja rahasi johonkin muuhun. 

Mutta tuo otsikon pyhä kolminaisuus ei tarkoita tuota kolmen kategorian mallia, vaikka se voisi. Pyhä kolminaisuus liittyy Premium-toimintaan. Viittaan sillä Pihlajalinnaan, joka avasi pelin ostamalla Forever-ketjusta osan. Mielenkiinnolla odotan esimerkiksi OP-Pohjola-Terveyden - tai mikä se nyt kulloinkin on - vastausta. Minkä ketjun ostavat vai rakentavatko oman.

Meidän arjen pyhään kolminaisuuteen kuuluu terveys, omaisuus ja niiden vakuuttaminen. Varallisuutemme ratkaisee monasti paikkamme tässä yhteiskunnassa, elintasomme ja arkisten puuhien sisällöt. Pankit omistavat meidät, koska aika harva oikeasti omistaa talonsa ja autonsa tai muutakaan arvokasta omaisuuttaan. Omaisuus kannattaa vakuuttaa, kuten myös terveys.

Kun pankki ja vakuutusyhtiö lyö ensiksi hynttyyt yhteen ja sen jälkeen otetaan vielä näiden asiakkaiden terveys - sen hoito ja edistäminen - pelilaudalle, näyttää vahvasti siltä, että tuolla toimijalla on erittäin tiukka ote meistä, kaikki merkittävät pelikortit käsissä. Pyhä kolminaisuus on valmis. Voit saada alennusta kaikista pankki- ja vakuutuspalveluista, jos hoidat terveyttäsi esimerkiksi toimijan kuntokeskuksessa. 

Hyvin yksinkertainen yhtälö, joka tulee varmasti toteutumaan ja silloin puhutaan merkittävästä muutoksesta kuntokeskusalalle. Tuohon pyhään kolminaisuuteen on vaikea päästä väliin sillä perinteisellä kuntokeskuspalvelulla. Voit ryöstää asiakkaan vain hinnalla tai tarjoamalla jotain sellaista elämyksellisyyttä, johon edes tuo premium ei taivu ja veloitat siitä vain kertamaksuja. Tällöin asiakkaan ei tarvitse välttämättä irtautua kolminaisuudesta. Siksi pitää valita, mihin yllä mainittuun kategoriaan haluaa asettua, jos aikoo toimia kuntokeskusalalla.

Tulevan ennustaminen on aina vaikeaa ja tulevaisuudesta voi halutessaan olla mitä mieltä tahansa, mutta merkit ovat ainakin ilmassa, haluttiin tai ei.

Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia

Fitness trendit 2018

Anonyymi kävi lisäämässä kommentin yhteen luetuimmista teksteistäni "Paljonko jäseniä?": 

"Onko tämä blogi kokonaan hiljentynyt? Tapahtuuhan kuntokeskusmaailmassa koko ajan."

No ei ole kokonaan hiljentynyt, pienellä ajatusbreikillä taas, kun pitää rakentaa uutta. Kannattaa näköjään käydä välillä sorkkimassa ja kertomassa, että teillä on ikävä näitä tekstejä. Kyllä alalla tapahtuu ja isosti, koko ajan. Haluaisitteko, että otan kantaa erään ketjun mahdolliseen vetäytymiseen koko maastamme tai toisen ketjun velkasaneerausjuttuun tai siihen, että Pihlajalinna osti Forever-ketjun? No en ota - vielä - vaan kerron oman totuuteni tämän vuoden ACSM:n ennusteista, kuten niin monena vuonna aiemminkin.

1. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi tuon TRIB3-konseptin Suomeen.
2. Group Training: Pienryhmäharjoittelu toteutuu esimerkiksi TRIB3-konseptissa varsin mainiosti. Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Tämän vuoksi butiikkisalikonseptit ovat kovin juttu liikunta-alalla tällä hetkellä. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko.
   
3. Teknologiset asusteet: Kuntoilun monitoroinnin lisääntyminen ja kilpajuoksu sillä alalla jatkuu kovana. Esimerkiksi suomalainen OURA tuo mielenkiintoisen lusik- tai siis sormuksensa - tuolle kentälle, viemällä aktiivisuuden monitoroinnin jopa vihkisormukseen.
4. Body Weight Training: Kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Ryhmäliikuntakonseptina tämän ongelma on sen haastavuus. Massat eivät jaksa kauaa innostua, jos ja kun eivät osaa ja kehonpainoharjoittelu on monasti lähes akropatiaa.
5. Voimaharjoittelu: Voimaharjoittelu lisääntyy yhä. Pihtiputaan mummokin tempaa jo, aiemman kahvakuulan heiluttelun jatkoksi, jo pelkästään siksi, kun mummoille on tutkitusti hyötyä heitellä moukaria. Kuntoilun perusteita pidetään tärkeinä ja ymmärretään yhä enemmän se, että parhaat pakarat saa menemällä riittävän usein kyykkyyn. Siihen ei tarvita kaikenlaisia toisiaan erikoisempia peppuohjelmia, joita some on pullollaan. 
   
6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Tulee koko ajan tärkeämmäksi, että trainerit ovat koulutettuja. Kun koulutusorganisaatioita alkaa olla joka lähtöön ja kaiken tasoisia, on erityisen tärkeää valita oikea koulutusorganisaatio, joka tietää, mitä tekee. APT on hyvä mittari tästä. Jos koulutusorganisaatio täyttää APT-vaatimukset, voit olla kohtalaisen varma, että saat asiantuntevaa ja pätevää koulutusta. Saat todennäköisesti asiantuntevaa valmennusta APT-rekisteriin kuuluvalta valmentajalta, koska hänellä on osoittaa APT-rekisteriin vaadittavat tiedot ja taidot.
7. Yoga: Kyllä ja tähän voisi vielä lisätä pilateksen. Kiire tuo tarpeen rauhoittumiselle ja kovakin harjoittelu vaatii kehon huoltoa. Joogan ja pilateksen hyödyistä muihin lajeihin ja harrastuksiin alkaa olla jo niin paljon dataa ja mutua, että näiden houkuttavuus kasvaa. Ehkä sitä täytyy vielä tällainenkin keskus tehdä lähiaikoina, kun suunnitelmakin on jo olemassa.
8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa huimaa vauhtia. Tässä pystyy tekemään taikoja, varsinkin kun käy kuuntelemassa päivän koulutukseni aiheesta, kuinka valmennuspalveluista tehdään tulosta. Trainer4You:n Riku Aalto listasi syksyllä kolme syytä, miksi valmennusala tulee kasvamaan vahvasti lähivuosina. Allekirjoitan.
9. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Ehdottomasti huomioitava asia. Jo varsin monessa keskuksessa senioreiden määrä alkaa lähestyä määräenemmistöä asiakaskunnasta. Erittäin potentiaalinen kohderyhmä kuntokeskuksille, mutta silloin pitää myös olla käsitys, mitä senioriasiakkaat vaativat, tarvitsevat ja odottavat kuntokeskupalvelulta. Tämän kohderyhmän huomioiminen entistä tarkemmin voi jopa pelastaa jonkin perinteisen kuntokeskuksen, muuttuvassa markkinatilanteessa. Uudet markkinoiden muokkaajat eivät juurikaan huomioi tätä kasvavaa liikuntapalvelujen kuluttajaryhmää.
10. Toiminnallinen harjoittelu. Tämähän näkyy varsin hyvin kuntokeskusten varustelussa nykyään. Itse asiassa tämä voisi olla listan ensimmäisenä tällä hetkellä Suomessa. Keskuksessa, jossa olen nyt harjoitellut runsaan vuoden, on tehty kolme eri muutosta, jossa perinteisiä laitteita on poistettu salilta ja toiminnalliseen harjoitteluun on lisätty mahdollisuuksia. Uskon, että jokaisen keskuksen, joka aikoo pysyä hengissä, pitää huomioida tämä sektori ja tarjota hyvät mahdollisuudet toiminnalliseen harjoitteluun. Minulle muutos sopii mainiosti, kun en käytä nykyään laitteita lainkaan kuntosalilla, joitain taljoja lukuun ottamatta.

Mitään suuria yllätyksiä tämä lista ei tarjoa, mutta kuitenkin merkittäviä ja huomionarvoisia asioita, jotka joutuu ottamaan tarkkailuun, onnistuakseen liikunta-alalla. Kyllä, alalla todellakin tapahtuu ja eiköhän niitä tapahtumia puida myös täällä, kun uuden kirjan kirjoittamiselta maltan. Pysykää linjoilla.

Paras tapa ennustaa tulevaa,

on luoda sitä