Oletko automaatiosi isäntä vai renki?

Kirjoitan ja puhun paljon asiakaspalvelusta - asiakaskokemuksesta - kuinka tärkeää se on, varsinkin palvelubisneksessä. Luen ja kuuntelen aiheesta tavattoman paljon, kymmeniä kirjoja vuodessa. Rekisteröin palvelukokemuksia joka paikassa, välillä jopa siten, että unohtuu nauttia olla asiakkaana. Liikunnasta liiketoimintaa -risteilyllä Mika D. Rubanovitsch puhui, kuinka asiakkaan pitää olla palvelukokemuksen keskiössä ja kuinka asiakkaan ja ihmisen pitää olla myös automaation keskiössä. Kuinka digitalisaation myötä myynnillisyyden arvo korostuu, asiakaspalvelun ja myynnin rajan hämärtyessä.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kaiken sen minkä pystyy automatisoimaan, pitää automatisoida, mutta ihmistä ei sovi unohtaa. Kuten Rubakin puhui, automaation viimeinen lenkki on aina ihminen. Jos ihminen puuttuu automaation toteutuksesta, automaatiosta tulee helposti isäntä, sen sijaan, että sitä kontrolloitaisiin itse. Myynti on prosessina sellainen, johon kuuluu aina myös ihminen - ainakin kuntokeskusalalla. Prosessin viimeinen lenkki on aina myyjä ja jos myyjiä ei ole, niin jäät helposti prosessisi rengiksi. Ihminen on aina automaattista prosessia ketterämpi. Automatisaatio ei poista sitä, että kaupan syntymisen suurin este ja mahdollistaja on luottamus, joka on helppo tuhota jäykällä automaatiolla.

Automaatio palvelubisneksessä on vähän kuin tuli - hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä. Automaatiolla pystytään parantamaan merkittävästi palvelukokemusta, mutta nähdäkseni ihmiset tekevät yhä ne wau-elämykset. Koneet eivät niitä tee, ainakaan vielä. Human to human -bisneksessä ei terminsä mukaisesti ole konetta. Liikunta-ala on vahvasti ihmisbisnestä, siitäkin huolimatta, että valmennusta ja liikunnan ohjaamista on vahvasti viety nettiin. Keskusteluissa digitalisaatiossa usein sekoittuukin palvelujen digitalisointi ja automaatio, jotka ovat kaksi eri asiaa. Vaikka palvelujaan ei digitalisoisi, voi silti prosesseja automatisoida.

Parasta kokemusta tarjoavat yritykset osaavat yhdistää ihmisen ja automaation. Automaatio voi pahimmillaan kääntyä pahasti itseään vastaan, kuten erään pankin asiakaspalvelu. Jono chattiin on poikkeuksetta 30-60 minuuttia, mutta automaatio pudottaa jonottajan pois 15 minuutin jälkeen. Jos jätät numeron, johon lupaavat soittaa takaisin, sieltä soittaa tovin kuluttua automaatti, joka pyytää odottamaan ja kuuntelet pahimmillaan puoli tuntia jonotusmusiikkia, ennen kuin tavoitat ihmisen. Automaatiosta on tullut isäntä, joka väistämättä ohjaa asiakkaita vaihtamaan tilinsä muihin pankkeihin. Mutta hei, säästettiin henkilöstökuluissa ja myynnin laskua selitellään markkinatilanteella, vaikka itse ammuttiin omaan polveen. 

Voit myös kokeilla, miten hyvin Finnairin asiakaspalveluun saa tällä hetkellä yhteyden. On bottia ja tsättiä ja tsättibottia, mutta asiakkaat jakavat negatiivisia kokemuksiaan somessa nyt, kun pitäisi saada haalittua asiakkaita takaisin lentomatkailun pariin. Eivät todellakaan tee siitä nyt helppoa.

Kuinka helposti sinun yrityksessäsi tavoittaa ihmisen? Keskusteletko sinä ennemmin ihmisen vai chatbotin kanssa? Entä asiakkaasi?

Tiedättekö, joka kerta, kun puhelinnauhoite kertoo minulle, että puhelusi on meille tärkeä, tiedän yrityksen kohtelevan asiakkaita vain numeroina. Jos se olisi tärkeä, vastaisivat välittömästi.

Vie kuukausia hankkia asiakas ja yhden vastaamattoman puhelun menettääkseen hänet

Liikunnasta liiketoimintaa '21

Olipa mahtavaa nähdä alan toimijoita parin vuoden tauon jälkeen, kun lukuisten siirtojen jälkeen pääsi taas risteilemään Liikunnasta liiketoimintaa -risteilyllä. Kyseinen risteily on ehdottomasti kuntokeskusalan kuumin kohtaamispaikka, josta saa ihan joka kerta saavillisen ajatuksia ja työkaluja, tehdäkseen parempaa liiketoimintaa. Mustaan kirjaan tuli lisää rivejä ja pääkoppaan uusia ajatuksia.

On myös aina hieno nähdä uusia kasvoja, vaikka ihan näppituntumalta uskaltaisin väittää, että 80 % osallistujista ovat vakioväkeä, oikeastaan jo kalustoa tuolla risteilyllä. Mietin jonkin luennon aikana, että aika tolkuttoman monta kokemusvuotta istui luennolla, oppia ammentaen ja jakaen. En keksi yhtään syytä, miksi kukaan alan toimija jäisi pois risteilyltä, paitsi toki sairastuminen.

Liikunnasta liiketoimintaa -risteily on hieno konsepti, kaikkinensa ja voisin jopa äänestää tämän vuotisen mallin jatkoon, kun ei käyty maissa tutustumassa liikuntapaikkoihin, vaan oli Tukholmassaolopäivälle luentoja laivalla. Vaikka nuo tutustumiskäynnitkin ovat kivoja, silmiä avaaviakin, niin tämäkin malli tuntui toimivan ainakin omalla kohdalla. Puitteena en keksi kyseistä Ruotsin risteilyä parempaa vaihtoehtoa, oli ohjelma mikä tahansa.

Kiitos kaikille, joiden kanssa sain taas vaihtaa isoja ajatuksia ja pyörittää vielä isompia keloja. Perästä varmasti kuuluu, moneen suuntaan. Tykkään katsoa kulissien taakse ja nähdä ne yrittäjät, joiden käsissä tämä ala on. Tykkään kohdata ne yrittäjät ja alan toimijat ihmisinä ja risteilyllä nuo kohtaamiset tapahtuvat usein ilman kulisseja ja maskeja, illan pimenevien tuntien poistaessa niitä. 

Ehkä tänä vuonna vihdoinkin uskallettiin jopa yleisestikin puhua alan todellisista haasteista. Ehkä korona avasi tuota lukkoa ja jatkossakin osattaisiin puhua asioiden oikealla nimillä, ainaisen hyvinmenon kailottamisen sijaan. Vaikka menisi kuinka hyvin, pystymme olemaan parempia ja se tapahtuu usein oppimalla toisilta. Tartutaan jatkossakin haasteisiin yhdessä, kuten olemme koronankin aikana tehneet. Se vie alaa eniten eteenpäin ja tänä vuonna tuntui, että vihdoinkin olimme samassa veneessä, ihan konkreettisestikin.

Mika R. Rubanovitsch yksinkertaisti myyntiä, pistämällä asiakkaan keskiöön, Harri Gustafsbergin pysäyttäessä ajattelemaan ja Elastinen siivitti risteilijät yhteislauluun ja tanssiin, Hatsolon jatkaessa intoa seuraavana aamuna, monien muiden lisäksi. Tätä kaikkea ainakin minulla oli suuri ikävä. Hauskanpitoa. Keskuteluja. Väittelyitä. Ajatuksia. Iloa. Laulua. Tanssia. Ja tietysti pikkutuntien jatkoja ja sitä, että jokaisesta paikasta tulee poistettua viimeisenä, perinteisin menoin. Toki parempi viimeisenä, kuin kesken iltaa. Risteilyä seurannut 14 tunnin yöuni kertoi taas omaa kieltään. Onneksi on vajaa vuosi aikaa palautua.

Ensi vuonna risteillään 14.-16.9.2022 ja uskon, että ainakin tuo mainittu 80 % on varmasti mukana ja toivon, että 20 %:n porukasta mahdollisimman moni on yhä mukana, meidän kaikkien tuoden taas uusia tuttavuuksia mukana, hakemaan parasta mahdollista alan oppia. Yhdessä tätä venettä soudetaan ja minä ainakin olen mukana myös vuonna 2022, en tiedä, monettako kertaa.

Yksin olemme vahvoja, yhdessä pysäyttämättömiä

Näkyvyydellä ei maksa laskuja

Minulta kysytään aika usein kaupallisesta yhteistyöstä. Konsultoitava keskus kysyy, onko siinä järkeä ja sellaista tekevät tarjoavat näkyvyyttä, rahaa tai palveluvaihtoa vastaan. Olen aina ollut - jo ennen someaikaa - varsin kitsas antamaan kenellekään mitään ilmaiseksi. Siihen on muutama syy.

Ennen someaikaa muutama urheilija kuvitteli, että pelkästään se, että hän treenaisi keskuksessamme, toisi meille asiakkaita. Siis siitäkin huolimatta, että emme edes olisi saaneet käyttää henkilöä markkinoinnissa. Olivat silloinkin väärässä. En usko, että yksikään ihminen tuo asiakkaita pelkällä olemassaolollaan. Olen aina myös halunnut, että urheilijat ja julkisuudessa olevat henkilöt saisivat treenata rauhassa, joten heidän valjastaminen markkinoinnin välineiksi olisi sotinut tätä ajatusta vastaan.

Aika on näkyvyyden suhteen tietysti nyt eri, kun erilaiset sosiaalisen median kanavat tarjoavat kaikenlaista kattavuutta, jota sitten ns. influensserit koettavat hyödyntää, ansaintatarkoituksessa. Olen yhä varsin kitsas näiden suhteen. Olen yhä sitä mieltä, että haluan tarjota paikan, jossa saa treenata rauhassa ja toki, jos siltä tuntuu ja tuotteemme sekä palvelumme on mainostamisen arvoista, niin sen saa tehdä, mutta täysin omasta valinnasta, ei kaupallisesta yhteistyöstä. Ja arvaa, kuinka hyvältä tuntuu, kun joku kymmeniä tuhansia seuraajia omaava kehuu julkisesti, ilman että siitä on maksanut yhtään mitään. Niinhän sen kuuluu olla. Ole niin hyvä, että palvelustasi tai tuotteestasi maksetaan ja sitä mainostetaan ihan orgaanisesti.

Influensserilla saattaa olla tolkuton määrä seuraajia, kymmeniä tuhansia. Jos ajattelen yhtä kuntokeskusta, niin yhä suurin osa, minkä tahansa kuntokeskuksen aktiivisista asiakkaista tulevat keskimäärin 7 minuutin matkan päästä, oli matka kävellen, pyörällä, julkisilla tai autolla. Kun mietit kaupallista yhteistyötä, mieti paljonko kyseisellä influensserilla on seuraajia juuri tuolta sinun keskuksen 7 minuutin ympyrän sisältä.

Et tee juuri mitään pelkällä näkyvyydellä, vaikka se kivalta tuntuukin. Näkyvyydellä et maksa yhtään laskua. Laskuja maksat maksavilla asiakkailla ja sille on syynsä, miksi aniharva influensseri suostuu sellaiseen diiliin, joka on riippuvainen hänen kauttaan tulevista asiakkaista. Valveutunut influensseri tietää, että niitä ei tule, vaikka näkyvyys olisi kuinka isoa.

Palvelunvaihto voi tuntua kivuttomalta, mutta siinäkin on edellä mainittu ongelma ja jokainen influensserin treenikertakin maksaa kuntokeskuksen yrittäjälle, kuten varmaan muistat. Palvelunvaihdossa on myös verotukselliset riskinsä, kun ainakin ymmärtääkseni myös palveluvaihdot ovat verotettavaa ansiotuloa. Ainakin moni influensseri kertoo mielellään, että tuokin on oikeaa työtä.

Tuloverolain mukaan työn tekemisestä saatu vastike on veronalaista. Työn tekemisestä suoritettava korvaus (vastike) on veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, maksetaanko se rahana vai työsuorituksena tai vapauttaako tehty työ tekijänsä jostakin hänelle kuuluvasta maksuvelvollisuudesta. Tuloverolain mukaan työstä korvaukseksi saatuja tuloja verotetaan ansiotulona sovitun vastikkeen laadusta ja määrästä riippumatta.

Joka tapauksessa ainakin kaikessa ilmaiseksi annetussa on iso ongelma. Ilmaiseksi annettua ei arvosteta. Jokainen ilmaiseksi annettu treenikerta on juuri sen arvoinen, minkä asiakas siitä maksaa. 

Kävin läpi yhden keskuksen koko historian promokerrat, koska fiksuna yrityksenä, kaikki promokerratkin löytyvät asiakashallintajärjestelmästä, jotta niitä pystytään tilastoimaan ja seuraamaan. Kyseisessä yrityksessä oli koko historian aikana annettu 4.252 promokertaa, eri kokoisina paketteina, erinäisistä syistä, joista varmasti jokainen on ollut ihan perusteltua.

Näistä kerroista 3.303 kertaa, siis 78 % oli jäänyt kokonaan käyttämättä.

Mitkä teidän luvut ovat? Seurataanko ilmaisten kertojen tai viikkojen käyttöä ja kuinka paljon niitä saaneista tulevat lopulta asiakkaiksi? Miksi teillä jaetaan niitä? Jos jakamisen tarkoitus on saada asiakkaita, miksi sitä lopputulosta ei tilastoida ja seurata?

Mikään ei vaikuta niin paljon, kuin ystävän suositus

Vanhassa vara parempi

KF kertoi Instagramissa Yhdysvaltalaisesta ABC Fitness Solutions'in tekemästä, aktiivisille kuluttajille suunnatusta kyselystä heidän liikuntatottumuksistaan lähitulevaisuudessa. jossa ainoastaan 49 % kuntosaliharjoittelun lopettaneista tulee palaamaan kuntosaliharjoittelun pariin. Mielestäni tuo on erittäin hälyttävän pieni prosentti. Mitä olemme tehneet tyhmästi, jos lopettaneista vain puolet palaavat takaisin asiakkaaksi?

Leikitään vähän luvuilla. Oletetaan, että kuntokeskus X:llä oli maksavia jäseniä 1.000 kpl, ennen koronaa, vuonna 2019. Oletetaan, että kuntokeskus X:n asiakkaan maksama keskihinta on 50 euroa kuukaudessa. Oletetaan, että kuntokeskus X menetti koronan aikana 30 % asiakkaista, eli liikevaihto laski tuon 30 %. Asiakkaita lähti siis 300 kpl, vieden 15.000 euroa kuukausittaisesta liikevaihdosta, eli vuositasolla 180.000 euroa. 

Kuinka paljon sinulla on varaa menettää rahaa - joka kuukausi - ja silti pystyt maksamaan kaikki laskut? Onko sinun kiinteät ja muut kulut laskeneet koronan aikana 15 %, jotta hanskaat sohvalle jäävien menetyksen? KPMG:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa jäsenmäärät ovat keskimäärin laskeneet 20 % vuodesta 2019. Kuinka paljon se on sinun keskuksessasi ja mitä jos vain puolet lähteneistä tulevat takaisin?

Kun vain puolet vanhoista asiakkaista palaavat takaisin, tämä tarkoittaa siis sitä, että kuntokeskus X tarvitsee 150 kpl uusia asiakkaita, jotta päästään samalle tasolle kuin oltiin ennen koronaa. Jokainen kuntokeskusyrittäjä tietää, paljonko aikaa ja resursseja vaatii saada 150 uutta asiakasta ja sen päälle vielä korvata vielä luonnollinen, kuukausittainen poistuma. Jos kuntokeskus X:n jäsenmäärä kasvaa nyt +10 kpl kuukaudessa, vuoden 2019 tasolle pääseminen kestää 15 kuukautta. Oletko huomioinut tämän ja sopeuttanut toimintasi sen mukaisesti?

Kun mietitään rahaa, yrityksen kustannuksia, ne tuskin ovat nyt olennaisesti laskeneet, vaikka monesta asiasta ollaankin leikattu. Kun asiakasvirta taas kasvaa, kulut palaavat helposti aiemmalle tasolle ja ehkä jopa sen yli, kun pitää alkaa lyhentää koronavelkaa, esimerkiksi mahdollisia vuokra- ja verorästejä. Kulut kasvavat, mutta asiakasmäärä niiden kuittaamiseksi on pienentynyt. Tämä on haastava yhtälö.

Mitä sinä olet tehnyt, pienentääksesi tuota kotiin jäävien prosenttia? Mitä luulet, onko sinun helpompi saada se vanha asiakas takaisin kuin hankkia uusi? Joka tapauksessa joudut tekemään molemmat. Nyt et voi levätä myynnin suhteen laakereilla, vaan viimeistään nyt sinun tulee olla kaikkiin vanhoihin asiakkaisiin aktiivisesti yhteydessä sekä terävöittää uusasiakashankinta huippuunsa. Muista kuitenkin, että tarvitset rahaa, et vain asiakkaita - ja tarvitset sitä nyt - joten ole erittäin tarkka antamiesi alennusten suhteen. 

Asiakaskokemus on tässäkin prosessissa merkittävässä asemassa. Uskollinen, erityisen tyytyväinen  asiakas ei ainoastaan tule takaisin, ei ainoastaan suosittele yritystäsi vaan vaatii ystäviensä tulevan myös asiakkaaksesi. Olisiko nyt aika hyödyntää näitä asiakkaita?

Tyytyväinen asiakas on paras bisnesstrategia

Myydään kuntosali

No niin, tulit sitten alalle, perustit kuntosalin, pyöritit sitä aikasi ja nyt haluat siitä eroon, myydä kuntosalisi, kun ostajiakin näyttää olevan. Ja petyt, kun et saa sellaisia tarjouksia, kuin olet ajatellut. Itse asiassa, lukujen valossa yrityksesi arvo saattaa olla varsin lähellä nollaa, eli siitä ei kannata maksaa mitään, vaikka se onkin sinun lapsesi. Mutta ymmärrätkö miksi?

Lainaan vähän Janne K. Jääskeläisen ajatuksia, muokaten niitä oman kokemuksen kautta kuntosalitoimintaan. Jos oikeasti haluat katsoa, onko sinulla jotain myytävää, käy ja tsekkaa Jannen 300+ kohtaa.

Myyntikuntoinen firma on silloin, kun se tuottaa riittävästi tulosta ja kaikki paprut on hoidettu kuntoon asiallisesti. Sen lisäksi firmassa täytyy olla jotain ostettavaa. Firman täytyisi pyöriä ainakin suurimman osan ajasta ilman, että itse juokset vääntelemässä jokaista vipua ja vipstaakkelia. Harva ostaja haluaa hankkia firmaa, jonka menestyksen salainen kastike on yrittäjän selkähiki.

Niinpä. Jo tuosta voinet poimia syyt, miksi sinulla ei välttämättä ole mitään myytävää. Jos sinut - yrittäjän - poistaa yhtälöstä, mitä myytävää jää, jos koko tivoli on pyörinyt sinun ympärillä, sinun panoksellasi ja uhrauksilla? 

Pahimmassa tapauksessa olet aina sortunut tavoittelemaan kirjanpidossa nollatulosta, ostelemalla yritykselle (tai vielä pahemmassa tapauksessa itsellesi) kaikkea kivaa ja turhaa - liiketoiminnan kannalta - yrittäessäsi välttää voitosta maksuun lankeavia veroja. Kaupantekotilanteessa ne lankeavat sinun maksettavaksesi, pienempänä kauppahintana.

Olen ollut kaupantekotilanteessa, jossa myyjä kertoi kenkälaatikkoon tulleen rahaa ja perusteli sillä korkeaa hintapyyntöä. Pyysin tuomaan kenkälaatikon pöydälle, että katsotaan mitä siellä on, koska sehän kuuluu yritykselle ja näin ollen kauppaan. Ei edennyt se kauppa.

Kuntokeskus on myyntikuntoinen, kun:

1. Yrittäjä on osannut tehdä itsestään arjessa tarpeettoman, ollen kuitenkin hyödyllinen.
2. Yritys tekee oikeasti tulosta, ihan vähintään 10 % liikevaihdosta.
3. Yrittäjä itsekin on nostanut tekemälleen työlleen palkkaa tai muuta selkeää palkkiota, joka myös vastaa tehtyä työmäärää.
4. Yrityksen kirjanpito kestää kaiken päivänvalon ja yrityksessä noudatetaan lakeja ja sääntöjä sekä hyviä tapoja.
5. Liiketilan vuokrasopimusta on jäljellä vuosia, ei kuukausia.

Muista, että vaikka oletkin rakastunut laitteisiisi, varsinkin kun olet ne jo mahdollisesti onnistunut maksamaan, niin ne voivat olla ostajalle arvottomia. Usein kuntosalikaupan jälkeen uudistetaan tilat ja laitekanta, joten vaikka laitteillasi olisi perusteltua käyttöarvoa, sillä ei välttämättä ole mitään merkitystä kaupan hintaan, ainakaan nostavasti. Laitekanta voi olla myös rasite, oli ne maksettu tai liisattu.

Muista myös, että kukaan ei maksa menneestä vaan kaupan hinnan määrittelee odotukset tulevasta, historian lukujen valoon peilaten toki. Kukaan ei maksa siitä, että olet polttanut kynttiläsi molemmista päistä ja uhrannut kaiken elämäsi yritykselle. Sillä ei ole ostajalle mitään arvoa ja kuten mainittu, jos se on ainoa, joka on yrityksen pitänyt pystyssä, niin miksi kukaan ostaisi lähtösi jälkeen romahtavan liiketoiminnan?

Ennen kuin istut yhteenkään neuvottelupöytään, tutustu ensin yrityksen arvonmäärittelyn eri tapoihin. Mitä tarkoittaa tuottoarvo ja substanssiarvo ja miten ne korreloivat yrityksen käypään arvoon. Voit myös tiedustella viimeaikoina kauppoja tehneiltä kaupan hintoja ja siten muodostaa jonkinlaisen mielikuvan markkina-arvosta. Tällä hetkellä, koronan jälkimainingeissa markkina-arvo on erittäin suurella todennäköisyydellä varsin alhaalla, tai ainakin sillä perusteella hintaa kammettaneen ostajan puolelta alemmas.

Huolehdi joka tapauksessa siitä, että yrityksesi on koko ajan myyntikunnossa. Jos olet ajatellut myydä yrityksesi muutaman vuoden kuluttua, myyntikuntoon laittaminen pitää aloittaa eilen, hoitaen nuo viisi kohtaa kuntoon. Ja vaikka et olisi myymässä, hoida ne silti kuntoon. 

Jos tilaisuus ei koputa, rakenna ovi

Yrittämisen helppouden ansa

Oletko harkinnut liikunta-alaa? Jopa oman kuntokeskuksen perustamista? Onko se aina ollut haaveesi?

Jos olet, tervetuloa alalle, mutta haluan heti muistuttaa, että tämäkään ala ei ole helppo. Ei ole oikotietä onneen. Joudut tekemään töitä. Joudut laittamaan itsesi ja mahdollisesti myös omaisuutesi peliin. Ei riitä, että vain avaat kuntokeskuksen ovet ja odottelet aktiivisesti asiakkaita. Joudut ottamaan huomattavia, taloudellisia riskejä, koska kuntokeskusala on varsin pääomariippuvainen. Älä usko korulauseita.

Muistutan, että kuntokeskuksen perustaminen ei tarkoita lisää vapaa-aikaa, vaikka sinulle niin markkinointipuheissa luvattaisiin. Kuntokeskuksen perustaminen, sen pyörittäminen, vaatii työtä ja aikaa, se ei pyöri vapaa-aikaan käyttämälläsi ajalla vaan työhön käyttämälläsi ajalla. Älä astu tällaisen lupauksen ansaan. Vapaa-aikasi ei lisäänny kuntokeskuksen perustamalla.

Muistutan, että asiakashankintaa ei pysty kokonaisuutena automatisoimaan, vaan joudut tekemään itsekin asiakashankintaa. Joudut tarttumaan luuriin. Joudut ottamaan yhteyttä asiakkaisiin. Joudut hoitamaan asiakasposteja. Sellaista automatiikkaa ei ole, joka hoitaisi asiakashankinnan tai -hallinnan kokonaan tai edes suurelta osin. On tapoja ja työkaluja, joilla sitä automatisoidaan, mutta mitä enemmän itse teet asiakashankinnan eteen, automaation lisäksi, sitä todennäköisemmin saat kuntokeskuksen toimimaan.

Muistutan, että kaikista lupauksista huolimatta kukaan ei ole koko ajan tukena jokapäiväisessä liiketoiminnassa, vaikka niin sinulle kauniisti puhuttaisiin myyntipuheissa. Itse joudut tekemään ja selviytymään arjen askareista ja niitä riittää. Olet ihan itse vastuussa prosesseista ja niiden toteutumisesta yrityksessäsi. Kukaan ei tule ja hoida päivä-, viikko- tai kuukausirutiinejasi, vaan itse joudut ne hoitamaan. Sitä kutsutaan yrittämiseksi.

Älä usko liian hyvältä kuulostaviin lupauksiin. Ne ovat poikkeuksetta liian hyviä, ihan missä tahansa elämänalueella, mutta erityisesti yrittämisessä. Jos oma osaamisesi ja kokemuksesi ei riitä arvioimaan lupauksia, kysy pitkään alalla toimineilta mielipidettä. Älä astu yrittämisen helppouden ansaan. Ota selvää alasta, sen toiminnasta ja mekaniikasta, vaikka soittamalla alan eri toimijoille. Suurin osa kertonee mielellään ajatuksiaan.

Aika usein löydän itseni keskusteluista, kuinka heppoisin oletuksin ja taustoin liikunta-alalle tullaan. Ihmetellyt sitä itsekin aika usein, kun muutamiam vuosia olen nyt konsultoinut ja keskuksia kiertänyt. Olen huomannut, että kyllä se osittain johtuu niistä lupauksista, joita alalle aikoville annetaan. Karvat nousevat välillä pystyyn, kun luen mainosviestejä, joissa luvataan ne ruusutarhat ja sitten ihmetellään oikeusasteita myöden, että mitä kaikkea onkaan luvattu. Liian usein kuntokeskus perustetaan siltä pohjalta, että olisi kiva omistaa kuntokeskus, ilman sen parempaa tietoa ja siksi osa astuu ansaan. Koskaan yritystä ei pitäisi perustaa tavoitteena vapaa-ajan lisääntyminen, koska voin luvata, että keskimäärin yrittäjät tekevät enemmän työtunteja kuin työsuhteissa olevat.

Sampo Pankin yrittäjätutkimuksen mukaan yrittäjien keskimääräinen työviikko kestää 47,5 tuntia. Palkansaajat tekevät töitä 40,5 tuntia. Yrittäjät tekevät viikossa keskimäärin yhden työpäivän enemmän töitä kuin palkansaajat.

Minusta on hienoa, että ala kasvaa ja alalle tulee uusia yrittäjiä. Toiveeni olisi, että yrittäjät pysyisivät alalla nykyistä pidempään. Olisi minullekin enemmän konsultoitavaa. Ihan liian usein uusilta yrittäjiltä menevät vain omaisuus ja tulevaisuus, kun lähdetään leikkiin liian kevein odotuksin ja työkaluin. Yksikään alalla pidempään ollut ei ole rakentanut tivoliaan vapaa-ajalla, sen uskallan luvata, yli 20 vuoden kokemuksella. Ne tivolit on rakennettu kovalla työllä ja omistautumisella. Niin ne rakennetaan myös tulevaisuudessa.

Onneksi valitsin helpon tien, sanoi ei kukaan menestynyt

Elämän kaksi tavoitetta

En muista, olenko koskaan aiemmin osallistunut mihinkään sosiaalisen median haasteeseen, vaikka minut on lukuisia kertoja niihin haastettu, niin kuin varmasti teidät kaikki. Nyt kuitenkin osallistuin, kun Yrittäjän päivänä minut haastettiin kertomaan itsestäni seitsemän valitsemaani faktaa. Ensimmäinen vastauksistani aiheutti jälleen keskustelua, kuten aina, kun vastaan noin kysymykseen oman elämäni tavoitteista.

Elämäni kaksi tavoiteltavaa asiaa ovat:

• Ei tarvitse herätä herätyskelloon.
• Ei tarvitse katsoa pankkitilin saldoa.

Aiemmin viikolla tuli vaihdettua ajatuksia elämän tavoitteista, jossa totesimme olevamme samassa kohtaa elämää, tavoitteiden suhteen. Minulta kysytään ajoittain, mitä tavoitteita ja unelmia minulla on elämältä. Vastaan siis nykyään aina nuo ja se aiheuttaa väistämättä keskustelua.

Se viikolla käyty keskustelu pohjautui pitkälti siihen, että mitä jos on jo saavuttanut tavoitteet ja unelmat. Miksi ei voisi vain nauttia niistä? Miksi ei voisi vain nauttia elämästä, tavoittelematta enää mitään merkittävää? Ei se tarkoita, että olisi toimeton ja hyödytön luuseri, vaan se tarkoittaa, että on oppinut elämään tässä ja nyt ja nauttimaan siitä, mitä on tässä ja nyt. Tavoitteet ja unelmat eivät määrittele, ohjaa ja määrää elämää enää silloin, kun ne on jo omalla tavallaan saavuttanut. Asiat, jotka ovat tarkoitettu tapahtuvan, tapahtuvat ja niistä nautitaan siinä hetkessä. Pitkään blogia seuranneet muistavat poimimani tarinan meksikolaisesta kalastajasta, postauksessa Jää minieläkkeelle.

Olen kirjoittanut, kuinka olin - ja varmasti olen yhä - materialisti, mutta pääsemässä siitä eroon. Siihen liittyy olennaisesti tuo pankkitilin saldo. Hyvä kysymys itselle on, että mikä omassa elämässä muuttuisi, jos voittaisi päävoiton vaikka Eurojackpotissa. Mikä merkitys pankkitilin saldolla on itselle, muu kuin että voi luottaa sen riittävän sellaiseen elämään, josta nauttii ja jota elää. Jos koko ajan haluaa jotain lisää, jotain enemmän, jotain suurempaa, jotain kalliimpaa, niin uskon elämän jäävän elämättä. Ainakin jää paljon saavutuksia nauttimatta ja minulla on jäänyt. Koskaan ei mikään tuntunut riittävän. Nykyään riittää enkä tiedä, muuttaisiko lottovoitto elämääni merkittävästi.

Tuo lause on siis selkeästi kaksisäikeinen, siinä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on se, että luottaa katsomatta saldoa, että rahat riittävät ja toinen liittyy tarpeeseen kasvattaa saldoa, että sitä tarvetta ei olisi. Että saldon määrä ei olisi mikään mittari elämässä onnistumiselle tai omille unelmille. Että on aivan sama, mikä pankkitilin saldo on. Saldo ei määrittelisi omaa arvoa, onnistumista, menestymistä tai mitään muutakaan. Sellainen saldo on mukava saldo.

Herätyskello kertoo tehdyistä elämän valinnoista ja myös monien unelmien täyttymisestä. Herätyskellottomuus mahdollistaa paljon asioita. Jos ei tarvitse herätä herätyskelloon, on todennäköisesti sellaisessa työssä, joka ei ole aikatauluun sidottu. Rakastan vapautta, työelämässä ja muutenkin. Se todennäköisesti mahdollistaa myös sen, että työtä voi tehdä missä lokaatiossa tahansa, ainakin suurelta osin. Se mahdollistaa hitaat aamut myös arkena, jos siltä tuntuu. Se mahdollistaa rauhalliset aamupalat ja -toimet lasten ja muiden läheisten kanssa tai yksikseen, vaikka aamuauringosta nauttien. Se mahdollistaa sen, että on paljon aikaa läheisille. Aika arvokkaita asioita, jotka jo itsessään voivat olla tavoitteita, mutta minä katson asiaa niin, että herätyskellon soiminen tai soimattomuus on mittari näihin. 

Herätyskelloton aamu tarkoittaa myös elämänhallintaa ja levon merkityksen ymmärtämistä. Minän nukun 9-10 tuntia yössä, jos se vain suinkin on mahdollista. Jos siis pitää herätä klo 7 aamulla, pyrin olemaan sängyssä 21 pintaan, jolloin suurella todennäköisyydellä herään ennen kellon soittoa, hyvin levänneenä, valmiina päivään, aikaisesta herätyksestä huolimatta. Elämänhallintaa parhaimmillaan, josta hyötyvät läheisetkin. Olen ymmärtänyt levon ja unen merkityksen vasta oikeastaan koronan aikana, kun tuli mahdollisuus nukkua pitkiä unia. Huomasin unentarpeen olevan paljon suurempi, mitä olin kuvitellut. Väsymykseen tottuu ja nyt siihen tilaan ei ole mitään kaipuuta takaisin. Levollinen kroppa ja mieli ovat merkittäviä asioita elämänilossa.

Nyt ymmärtänet paremmin, miksi nuo kaksi ovat oman elämäni merkittävimpiä tavoitteita saavuttaa ja ylläpitää. Kun nuo on saavutettu, ne muut elämän ilot ja merkitykset mahdollistuvat, edellä mainituista syistä. Kävin aiheesta myös sellaisen keskustelun, jossa koettiin nuo tavoitteet julkaisukelvottomaksi, koska joku asiakas voisi lähteä sen vuoksi, kun on saavuttanut nuo. Vastasin, että joku voi myös tulla asiakkaaksi, koska olet saavuttanut nuo. Kysyin, kumman asiakkaan haluat mieluummin yritykseesi, sen joka lähtee noiden vuoksi vai sen joka tulee noiden vuoksi. Vastaus lienee aika selvä.

Aika vähän tarvitaan onnelliseen elämään