lauantai 27. marraskuuta 2010

Kasvohoitoa

Kirjoittelin jokin aika sitten minilomista. Arjen voi rikkoa kaikenlaisilla erikoisilla jutuilla. Tai tavallisilla jutuilla, jotka kuitenkin poikkeavat rutiineista. Arjen voi rikkoa eri mittaisilla minilomilla. Olimme tänään minilomalla. Tein jotain ennenkokematonta.

Olimme Naantalin kylpylässä. Ensin hierontaa, sitten lounaalla ja sen jälkeen vielä kasvohoidossa. Luit oikein. Jätin kivekseni Bellezzan vastaanottoon ja sukelsin uusiin ulottuvuuksiin hoitotuolin hellään syleilyyn. Olipa kokemus. En yhtään ihmettele, että naiset laukkaavat tuollaisissa. Kyllä naisten kelpaa. Taidan minäkin mennä uudelleen.

Tunnin aikana leviteltiin pärstään kaikenlaisia aineita, välillä höyryn kera, joskus kylmänä, toisella kerralla kuumana, hieronnan kera. Partakin tarjottiin ajettavaksi höylällä, mutta sen tein viimeksi intissä, joten jätin väliin. Laput silmillä tuli huilattua joku kosteuttava naamio lärvissä. Olisi pitänyt ottaa kuva, mutta en jaksanut.  Oli niin rentouttavaa. Sanoisinko jopa ihanaa, siis ihan ihQ!

Onneksi tuotteen nimi oli sentään miesten kasvohoito. Mietin kuitenkin, että miesten pakettien nimet voisivat olla äijämäisempiä. Raksamiehen raavinnassa olisi äijämäisempää käydä. Tai ottaa Nyrkkeilijän korjaussarja mustiin silmänalusiin. Vaikka omassa arjessa käytänkin pärstän kuuraamiseen Neutrogenan Deep Clean Gentle Scrub'ia ja pesun jälkeen levittelen lärviin L'Oreal Men Expert -naamarasvaa, silmänympärysvoiteen levittelyn aikana kokeilin, onko kaapin ovi vielä kiinni.

Jos et ole koskaan käynyt kasvohoidossa, käy kokeilemassa. Vaikka väärällä nimellä ja valeasussa. Pidät siitä varmasti. Oma naama tuntuu rennolta vielä nyt illallakin.

Sitä vain en tajua, että miksi tuonkin tuotteen ja käytettyjen aineiden myyminen on niin hankalaa. Tai oikeammin, miksi niitä ei yritetä lainkaan myydä. Minulla oli ostoikkuna auki ensimmäisen viiden minuutin jälkeen, eikä se ole vieläkään sulkeutunut. Silti minulle ei myyty mitään. Aukaisin ostoikkunaa moneen otteeseen kyselemällä tuotteista - siitä silmänympärysvoiteestakin. Huutelin sieltä kaapista. En kuitenkaan tiedä, myytiinkö niitä siellä. Mahdollisesti. Ehkä jopa todennäköisesti.

Kerroin kuitenkin, että olen jo sen verran modernisoitunut mies, että pesen kasvot käyttäen muutakin kuin vesijohtovettä. Kerroin kokeilleeni erilaisia pesuaineita ja todennut Neutrogenan Deep Clean Gentle Scrub -pesuaineen sopivan minulle parhaiten. [Neutrogena: Tuotteet voi lähettää työosoitteeseen, kiitos.] Kehuin myös L'Oreal Men Expert -tuotesarjan rasvoja, joita olen kokeillut monia. [L'Oreal: Kts. edelliset sulkeet.] Minulle olisi ollut kohtalaisen helppo myydä juuri minun iholleni sopiva pesuneste ja voide. Olisin ostanut ne, jos joku olisi ehdottanut.
Sivuhuomautus ja lisää metroilua: Sain kerran kaverilta näytepakkauksen Goldwell Superego -muotoiluvahaa. Geelit lensivät heti nurkkaan ja nyt en muuta käytä. Kävin heti kokeiltuani ostamassa Hairlekiinista [loistava liikenimi] kasan tuubeja. 
Session jälkeen kehuin vuolaasti, kuinka kokemus oli miellyttävä. Jos minulta olisi kysytty, tuletko uudelleen, olisin varannut ajan heti. Siitä huolimatta, että Naantaliin on matkaa. Olisin varanut ajan vielä samalta naiselta, koska nyt oli pää auki. Olisi vähemmän noloa mennä samaan paikkaan, samalle henkilölle. Päätin tuolilla huilatessani, että tulen uudelleen, jos sitä kysytään. Ei kysytty. Ainoaksi kerraksi tämä ei kuitenkaan jäänyt. Saa nähdä, missä kehtaan käydä seuraavaksi. Minusta voi saada helposti vakioasiakkaan.

Veikkaan, että kylpylöissä myytävissä tuotteissa on hyvä kate. Kylpylät kuitenkin häviävät rutosti rahaa, kun ei osata/viitsitä/uskalleta/haluta myydä. Mekin häviämme rutosti rahaa tuon saman syyn vuoksi. Jos asiakaspalvelumme kysyisi jokaiselta jauhepussin ostajalta, tarvitsetko shakerin, myyntimme voisi kasvaa 20%. Onko sinulta kysytty?

[ Aiheeseen liittyen: Lomaltapaluupaha ]

BTW Pidän kaikesta hullusta. StumbleUpon on ratkiriemukas iPhone/Pad applikaatio. Tai toimii se PC:säkin. Sen kautta törmäsin The Lying Down Game -sivustoon. Olen hekotellut kuvia vedet silmissä. Juuri tällainen harmiton hullutelu on mieleeni. The Lying Down Game toimii siten, että otatat itsestäsi kuvan maatessasi naamallasi jossakin oudossa paikassa. Facebook on täynnä ratkiriemukkaita kuvia. Taidan itsekin osallistua tähän hullutukseen. Ei taida olla vielä yhtään kuvaa Suomesta. Haastan jonkun liigakiekkoilijan menemään turvalleen juuri ennen aloitusta. Temppu voisi sopia myös Peter Nymanille loppukevennykseksi. YLE:ssä sitä ei uskalla tehdä. Kaikkein hienointa olisi kun saisi koko Turkuhallin turvalleen yhtä aikaa.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Markkinointi on turhaa

Markkinointi on totaalisen turhaa silloin, kun ei pysty vastaamaan huutoonsa. Keskustelin eilen erään kuntokeskusalalle kotisivupalikkaa tarjoavan tahon kanssa. Esittelivät, kuinka eräs kuntokeskus on saanut palikan kautta vaikka kuinka paljon uusia asiakkaita. Näyttivät tilaston, jossa oli 423 kolaamatonta yhteystietoa.

Mietin heti, että kyseinen keskus tarvitsee apua. Ensin konsultointiapua ja sen jälkeen myyntihenkilökuntaa. Kysyin, onko heillä tosiaan yli 400 yhteystietoa hoitamatta. On. Syy oli siinä, kun olivat luvanneet asiakkaille jonkin kuntokartoituksen ja nyt omistajien kädet ovat täynnä näiden kartoitusten kanssa. Eivät ehdi olemaan uusiin asiakkaisiin lainkaan yhteydessä.

Kiinnitin kuulema väärään asiaan nyt huomiota. Enkö aina? Tuo on 200 työtunnin projekti.

Kirjoita ylös: Ensivaikutelman voit antaa vain kerran.

Miksi markkinoida, jos ei pysty vastaamaan huutoonsa?

Kirjoita ylös: Varaudu siihen, että markkinointisi toimii.

Törmäsin Facebookissa kaverin turhautumiseen. Joku on saattanut nähdä tämän mainoksen:



Mahdollisesti juuri mainoksen innoittamana kaverini
metsästi Blåkläderin työvaatteita, jo toisesta paikasta löytyi joku kenen kautta niitä pystyi tilaamaan. Mallikin oli nähtävillä.
Tuosta statuspäivityksestä aloitettiin. Kaikki tuntui olevan kohdallaan. Statuksen päivitys kuitenkin jatkui seuraavasti:
Teemana tuntuu olevan: tehdään hyviä tuotteita, laitetaan pystyyn pirun iso mainoskampanja, tehdään hienot kuvastot mistä poikkeuksellisesti löytyy myös hinta! Sitten tehdään Turun alueelle 3 myymälää joista 1 on sähkötukku mistä ei voi ostaa mitään ilman tilin tekoa, toisesta löytyy lappu "Loput Blåkläderit 30 % alennuksella", kolmas ei saa annettua tavaraa varastosta kun pomo on Helsingissä eikä kellään muulla ole varaston avainta... Hyvin menee, tällä tavalla se markkinaosuus kasvaa kohisten!
Ok, ei ehkä mennyt ihan niin kuin maahantuojan toimistolla joku markkinointinikkari oli ajatellut. Minua ihmetytti tuo 30% alennus. Kertooko se sittenkin siitä, että tuotteet eivät ole hintansa arvoisia, vaiko vain siitä, että tuotteet eivät ole liikkuneet oletetusti. Muitakin selityksiä varmaan on. {Edit klo 12:16:} Tuotteet olivat loppuunmyynnissä. Siksi alennus. Syytä loppuunmyyntiin emme tiedä.

Kirjoita ylös: Tee henkilökunnalle varaston avaimesta kopio.

Kaverini oli ollut yhteydessä maahantuojaan. Ilmeisesti kyseisten vetimien markkinat keskittyvät vahvasti pääkaupunkiseudulle, koska status päivittyi vielä seuraavalla kommentilla:
Suomen pääkonttorin ohje oli: Tule tänne Vantaalle (Espooseen?, en muista enää) katsomaan malleja niin voidaan tilata. Toki! Varmasti lähden ajamaan 300 km yksien housujen takia.
Mitä luulette, millaisen kuvan kaverini sai mainostetuista työasuista, kokeilematta?

[ Aiheeseen liittyen: Markkinoinnin sudenkuoppaMainoksen tarkoitus ]

BTW Olettehan te nähneet, mitä Mona Lisalle tapahtui viikon Jenkkireissun aikana:

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Lisävaruste sandaaleissa

Flip-flopeissa, varvastossuissa, on mukava kulkea. On aina kesäinen fiilis, kun saa laittaa sandaalit jalkaan. Ostin pari päivää sitten Reef-merkkiset sandaalit paikallisesta ostoskeskuksesta. Piti ostaa uudet, kun aallot veivät yhdet ja yksistä petti pohja. Mailit tulivat täyteen.

Sen lisäksi, että läpsyt ovat miellyttävät jalassa - jalkaan kun ovat tarkoitetut - ne ovat ihan asiallisen näköisetkin, vai mitä:

Reef on surffareiden merkki. Näin minua informoitiin. Läpsyt olivat yhtenä päivänä selällään hiekassa. Huomasin, että pohjassa on jokin metallikoukku, molemmissa läpsyissä:

En kuitenkaan jäänyt niitä sen enempää ihmettelemään, mutta asia kuitenkin vaivasi, koska kysyin niistä koukuista tutulta rantavahdilta. Tämä kyseinen rantavahti paahtaa kaikenlaisilla laudoilla pitkin Fort Lauderdalen rantavesiä aina vapaapäivinään. Oletin hänen kertovan koukkujen liittyvän johonkin vesilajiin.

Mitä luulette, että tämä surffari vastasi?

En ensin uskonut, ettekä tekään usko, mutta mitä ilman yksikään surffari ei taida tulla toimeen? Koukut eivät niinkään liity vesillä lautailuun tai muuhun vesiurheiluun, mutta liittynee kaiketi olennaisesti vesillä ja rannalla viihtymiseen. Tai ainakin vähintään tasapainoiluun maalla tai merellä. Siis ainakin kovan luokan surffarin mielestä.

Koukku on, pampparampparampparaaaa....
PULLONAVAJA! 
Ihan oikeasti. Minun varvastossujeni pohjassa on pullonavaja. Kuinka kätevää ja kekseliästä! Ehkä seuraavassa mallissa olisi ollut kylmälaukku. Nyt pitää vain opetella pullojen avaaminen jalalla, niin voi olla rantojen kunkku.

Ihan mielenkiinnosta, mitä kuvittelitte koukkujen olevan?

[ Aiheeseen liittyen: Ei löytynyt mitään. Niin sanattomaksi veti. ]

BTW Jos myyt autoja ammatiksesi ja haluat saada tarjouksesi kaikkien uutiskanavien lähetykseen, tee kuten tämä missourilainen autokauppias. Tarjoa kaikille auton ostajille AK 47 kivääri. Herättää varmasti median mielenkiinnon.


P.S. Koneen pitäisi olla juuri nyt nousukiidossa kohti kotia. Jos minusta ei kuulu enää mitään, niin heippa! Kivaa oli! 
Mahdollista paluutani odotellessanne voitte veikata, heitteleekö tyttö palloja vasta-alkajan tuurilla?

tiistai 16. marraskuuta 2010

Ilmainen Wi-Fi

M&M Kuntotalossa on ollut ilmainen w-lan niin kauan kuin olen tiennyt sellaisen mahdollisuuden olemassaolosta. Meillä on ollut mahdollisuus päästä verkkoon jo paljon aikaisemmin kuin w-lan -valmiuden omaavat mobiilipäätteet alkoivat todella yleistymään. Asiakaskäyttöön tarkoitetut koneetkin ovat toimineet langattomassa verkossa. Asiakaskäyttöä varten meillä on aina ollut oma Elisan nettiliittymä. Yrityksen sisäistä verkkoa ei kannata koskaan jakaa asiakkaille.

Minulle on ollut jo kauan itsestään selvää, että asiakkaille tulee tarjota veloituksetta mahdollisuus päästä nettiin myös omilla laitteillaan. Nyt tuon saman pitäisi olla itsestään selvää jokaiselle yrittäjälle, joka on kuluttajien kanssa tekemisissä. Tuohon on monta syytä. Kerron ensin tärkeimmän syyn - paikannuspalvelut.

Paikannuspalvelut ovat vasta tulossa Suomeen. Suosituin palveluista näyttää tällä hetkellä Suomessa olevan Foursquare, joka näyttää jättävän Gowallan taakseen. Näin näyttää olevan myös Yhdysvalloissa. Ruotsissa taas kuulemani mukaan Gowalla on selvästi Foursquarea käytetympi. Jos et ole kuullut kummastakaan, ei hätää. Olet varmaan jo kuullut Facebookista. Facebook Places tulee räjäyttämään pankin paikannuspalveluissa. Palvelu toimii jo Yhdysvalloissa, Briteissä ja Japanissa. Olen jo testannut sitä, kun se tuli iPhone aplikaation päivityksessä, Floridassa ollessani. Sekä Foursquarea että Gowallaa olen käyttänyt säännöllisesti jo jonkin aikaa.

Miksi paikannuspalvelujen tulisi kiinnostaa kuluttajamarkkinoilla häärääviä? Paikannuspalvelussa käyttäjä kirjautuu sisään kohteeseen. Esimerkiksi tullessaan kuntoilemaan M&M Kuntotaloon, hän kirjautuu sisään M&M:lle palvelussa. Moni palvelujen käyttäjistä on linkittänyt kirjautumisensa Facebookiin tai Twitteriin, josta kaverit näkevät, missä palvelun käyttäjä liikkuu. Facebook Places -palvelussa kirjautumiset näkyvät aina automaattisesti kaverien seinällä. Kirjautumisen yhteydessä voi samalla kertoa ja vinkata muille kohteesta, tuotteista, palvelusta, mistä tahansa.

Hirvittävän suuri markkinointipotentiaali! Jokainen kirjautuminenhan on pieni mainos. Jos joku kavereista käy paljon jossakin paikassa, sen paikan tai palvelun täytyy olla hyvä, eikö? Näen nämä kirjautumiset jopa tärkeämpänä kuin yrityksen Facebook-sivun tykkääjien määrän. Jos tuote on kunnossa, näissä kirjautumisissa  saattaa vilistä paljonkin yritystä markkinoivia lauseita ja suosituksia - Ihan ilmaiseksi.

Jotta kirjautumiset olisivat sinun yrityksessäsi mahdollisimman helppoja, pitää tarjota nettiyhteys. Voit vaikka laittaa yhteytesi aloitussivuksi oman yrityksesi kirjautumissivun edellä mainituissa paikannuspalveluissa. Tämän mahdollisuuden lisäksi asiakaspalvelusi paranee. Jonotusajat lyhenevät. Tai siis ne tuntuvat asiakkaan mielestä lyhenevän, koska asiakas voi surfata odotellessaan. Etuja on vaikka kuinka. Haittoja en keksi yhtään.

Mikäli omistat kahvilan tai ravintolan, ilmainen nettiyhteys olisi pitänyt olla jo eilen. Tai itse asiassa jo aikoja sitten. Minäkin valitsen välillä kahvipaikan ilmaisen yhteyden perusteella. Starbucks tarjoaa sellaisen. Moni lounasruokailija saattaa tehdä saman valinnan. Jos sinulle tuli nyt mieleen ne asiakkaat, jotka tulevat hengaamaan paikkaasi vain ilmaisen netin vuoksi, olet ihan väärällä alalla. Suosittelen alan vaihtoa heti. Ihan heti. Vaihda johonkin, jossa ei tarvitse olla lainkaan kuluttaja-asiakkaiden kanssa tekemisissä. Ihan totta!

Mikäli vielä et ole tarkistanut, löytyykö oma yrityksesi edellä mainituista palveluista, tee tarkistus nyt. Pidä myös huoli siitä, että tuotteesi on kunnossa. Mikäli se ei ole, sosiaalisen median välineet voivat tuhota elinkeinosi. Se voi tapahtua nopeastikin, jos et ole varuillasi ja valmiina vastaamaan asiakkaiden viesteihin uudessa ympäristössä.

On tietysti totta, että paikannuspalvelut houkuttelevat vasta minun kaltaisiani aikaisin asioista kiinnostuvia. Yritin jo kovin ladata uutta yhteisöpalvelua - Path - puhelimeeni, mutta ainakaan vielä se ei onnistunut suomalaiseen puhelimeen. Tuo uusi palvelu on mielenkiintoinen, koska ystäväpiiri on rajattu 50 ystävään. Paikannuspalveluissa on varmasti kehitettävää, mutta joka tapauksessa niistä tulee arkipäiväisiä. Ei ehkä huomenna, mutta kohta.

Veikkaan, että olemme ainoa kuntokeskus Suomessa, jonka ovessa on Foursquarelta tullut tarra, joka kehottaa kirjautumaan sivullemme Foursquaressa. Saattaa olla, että muunkaan alan yrityksien ovista tai ikkunoista ei löydy tuota tarraa. Tehdäänkin niin, että joulujuhlissa palkitaan se henkilö, joka on M&M Kuntotalon Mayor tuona päivänä. Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, kirjaudu Foursquareen ja ota selvää.

{Edit @ 8:15 local time}
Törmäsin sitten vielä illalla Googlen uuteen paikannuspalveluun - Hotpot. Palvelu ei toimi vielä suomeksi, mutta lontooksi kyllä. Kirjauduin (tietysti) palveluun ja testasin, mitä palvelu kertoo Fort Lauderdalen ravintoloista. Ravintolatähdillä tullee olemaan ehkä suurtakin merkitystä varsinkin turistikohteissa. M&M Kuntotalon voit arvioida tästä.

[ Aiheeseen liittyen: Foursquare - Mikä se on? / Twitter alkaa hahmottumaan / Facebook - Kyllä nykyään on helppoa ]

BTW Kaikki eivät osaa Jenkeissäkään. Eräs liike Aventura Mall'ssa, Floridassa, on nimenyt oman verkkonsa seuraavasti:
Don't steal wifi, cheepo!
Älä varasta verkkoa, krokotiili!
Iso moka. Onnea vaan muulle asiakaspalvelulle. Jos joku tulee liikkeesi eteen vain surffaamaan, hän on silti potentiaalinen asiakas. Hän voi ihan hyvin tulla joskus ovesta sisään ostoksille. Tuo viesti ei kuitenkaan ole kovin kutsuva.
Ai ihmettelit tuota korokotiilia? Cheepo ei tarkoita varsinaisesti krokotiilia. Se sopii hyvin Floridasta kertovaan juttuun, kun se samalla tässä yhteydessä tarkoittaa pihiä, jota myös tuo cheepo tarkoittaa. Mieti krokotiilin olemusta. Krokotiilin raajat ovat niin lyhyet, että ne eivät koskaan ylety taskuihin, kun pitää maksaa jotain.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Kumarran Applea

Olimme tänään Fort Lauderdalen rannalla, kuten kaikkina muinakin päivinä, jotka olemme täällä henganneet. Aallot löivät rantaan sen verran, että pari ilmeisen selvää aloittelijaa kokeili nousta laudalla aaltojen päälle. Merenkäynti ei kuitenkaan ollut mitenkään epänormaalia. Vesi oli edellisiä päiviä korkeammalla, joten hotellin rantatuolit olivat vähän aiempaa ylempänä rannalla.

Makoilimme rantatuoleissa kuunnellen meren kohinaa. Lueskelin erästä erinomaista kirjaa, josta lisää myöhemmin. Mukana kassissa oli tietysti kaikki tarpeellinen elektroniikka, jota ilman ei rannalla pärjää. Oli iPad, iPod, iPhone, kamera ja Nokian N900. Kaikkia kun tarvitsee aina välillä.

Yht'äkkiä iso aalto pyyhkäisi ylitsemme. Täysin varoittamatta ja erityisesti täysin pyytämättä ja yllättäen. Ehdin sen verran reagoimaan, että nostin pään kirjasta, kun kohina kuulosti erilaiselta. Sitten alkoi tavaroiden kalastus. Sandaalit menivät aaltojen mukana ja kassi oli täynnä vettä. Onneksi kassi ei ehtinyt lähtemään meren mukana, kuten sandaalit. Vaatteet ja pyyhkeet läpimärkiä. Kaikki elektroniikka kastui. Alkoi nopea kuivaaminen.

Kaikki muut laitteet pimenivät, paitsi Nokian puhelin. Merkki jostakin? Tai itse asiassa iPadin tarkistin ensimmäisenä ja se toimi, joten jatkoin muiden laitteiden tarkistusta. Ensimmäisenä kuivattelun jälkeen tokeni iPod, sitten iPhone. Huokaisin jo helpotuksesta, vaikka kamera ei reagoinut mitenkään. Avasin siitä kaikki luukut ja jätin sen aurinkoon kuivumaan. Näpytellessäni iPadia, se ilmoitti hetken kuluttua, että laitteessa ei ole SIM-korttia. Mitä ihmettä? Kastuiko se sittenkin? No kastui. Kohta näytöllä vilkkui omena ilkeästi ja hetken kuluttua sekin elämä sammui. Ravistelin laitetta ja tulihan aukoista vettä. Kiva juttu. Muutama tuleva blogikirjoituskin huuhtoutui meriveden mukana.

Harmittelin asiaa hotelissa ja tutkin jo eri matkavakuutusteni ehtoja. Yllättävä tapahtuma, joten ymmärrykseni mukaan kärsimäni vahinko olisi ainakin kahden vakuutuksen ehtojen mukaan korvattavien joukossa. 50 euron omavastuun jälkeen ei näyttäisi koituvan vaivaa kummempaa tappiota. Hieman siis valoa tunnelissa.

Lähellä olevassa ostoskeskuksessa, Galleria Mall'ssa on Apple Store. Ajattelin suunnata laitteen kanssa sinne. Olen asioinut siellä lukuisia kertoja. Jos vaikka saisivat laitteen herätettyä. Kerroin laitteen kastuneen. Varasivat minulle henkilökohtaisen ajan jollekin nörtille. Kävin välissä ostoksilla. Palattuani tapaamiseen, nörtti kävi tutkimassa laitetta ja kertoi sen tosiaan kastuneen. Kertoi sen olevan aika harvinaista ja laite tuskin enää heräisi unestaan. Ennen kuin ehdin reagoimaan mitenkään, nörtti ilmoitti vaihtavansa laitteen veloituksetta uuteen!


Siis ilmaiseksi? Enkö joudu maksamaan mitään?


Ihan oikeasti sain uuden laitteen tilalle. Piti vain täyttää paperit ja sain uuden laitteen kainaloon. Aivan uskomatonta! Olin varautunut uuden ostoon. Ei tullut edes mieleen, että laite menisi takuuseen, jos kastelen sen. Eihän se ollut mitenkään Applen vika. Applen ei olisi tarvinnut korvata laitetta, mutta he korvasivat sen silti. Sanat loppuvat! Toki olen ostanut juuri tuosta liikkeestä paljon tavaraa ja se näkyy nimelläni heidän rekisterissään, mutta silti.

Mietin jo vakuutusehtoja tutkiessani, että jos en kerrokaan laitteen kastuneen. Kerron sen vain pimentyneen. Unohdin sen kuitenkin samantien, koska minusta ei vain ole siihen. Vahingot kärsitään kuten kuuluu. Ehkä tämä oli taas palkkio rehellisyydestä. Ehkä tämä oli sitä hyvää karmaa.

[ Aiheeseen liittyen: Apple Store palvelee ]

BTW Olettehan nähneet tämän videon, jonka Domino's pizzan tyytymätön asiakas sai, kun ketjun eräs piste mokasi pahasti ja asiakas avautui asiasta Twitterissä. Eräänä myrskyisänä iltana, huhtikuussa 2009, Amy Ravit Korin tilasi pizzan Domino's'lta. Pizzan saapuminen kesti yli tunnin ja toimitettu pizza oli väärä. Hän esitti negatiivisen kehunsa Twitterissä. Some-valveutunut Ramon De Leon, joka omistaa monia Chicagon alueen Domino'seja, vastasi tweettiin tunnin päästä, pahoitellen tapahtunutta. Ramon ei kuitenkaan jättänyt asiaa tuohon, vaan lähetti edellä linkatun videon Amylle sekä vielä myöhemmin tusinan ruusuja. Näin virheen voi korjata voitoksi. Apple tosin korjasi minun virheeni. Se oli vielä hienompi ele.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Mielipiteiden vangit

Jonossa on hyviä juttuja, mutta otetaan silti tähän kohtaan poiminta keskiviikon Aamusetista:
Meistä jokaisella on mielipiteitä. Mielipiteemme muodostuvat kokemustemme ja ennakkoarvioidemme pohjalta.  Mielipiteemme ovat henkilökohtaista omaisuuttamme, pääomaa, jota on syytä opetella käyttämään. Meidän pitäisi esittää mielipiteemme useammin ja vahvemmin. Miksi emme sitten tee niin?
Ympäristömme pitää meitä vankeinaan. Olemme ympäristömme suhteen mielipiteidemme vankeina. Emme uskalla kertoa, mitä mieltä me oikeasti olemme. Kuten Einstein on sanonut: "Vain harva pystyy tyynesti ilmaisemaan lähiympäristön ennakkoasenteista poikkeavan mielipiteen. Moni ei pysty lainkaan muodostamaan eriävää mielipidettä." Pelkäämme ympäristön reaktioita mielipiteisiimme. Miksi?
Varsinkin julkisuuden henkilöt ovat koko ajan mielipiteidensä kanssa suurennuslasin alla. Kaikkia pitäisi pystyä miellyttämään. Hengellisesti elämäänsä suhtautuva ei saa esittää vakaumuksensa mukaisia ajatuksia. Ulkomaalaisvastaisen leiman saa todella nopeasti otsaansa. Kaikilla heteroilla tuntuu olevan homofobia. Ja homoilla heterofobia. Kaikista sanoista saadaan väännettyä mitä tahansa halutaan, kun niitä kohdellaan kuten Tervo Raamattua - tai siis kun luetaan kuin piru Raamattua. Niinhän se meni. Valtavirran vastaisesti ajattelevia katsotaan kieroon suvaitsevaisuuden nimissä. Eikö olekin kieroa?
On paljon helpompi olla jees-mies. Päivästä selviää haavoittumatta, kun on aina kaikkien kanssa samaa mieltä. Ihan sama, mitä mieltä ympäristö on. Jees-miehiä on yllättävän paljon. Moni poliitikkokin on pelkkä jees-mies. Tasa-arvon vuoksi täytyy varmaan mainita myös jees-naiset. Myös ne poliitikot. Jotta oltaisiin korrekteja, niin puhutaan sittenkin jees-henkilöistä. Jees-henkilöiden mielestä kaikki ovat hänen kanssaan aina samaa mieltä. Täytyyhän niiden olla, koska heidän ajatuksensa eivät koskaan ui vastavirtaan. Mielipidekin vaihtuu aina ympäristön mukaan ja pää nyökyttelee hyväksyvästi. He lopettavatkin usein mielipiteensä sanoen, kaikki muutkin ovat tätä mieltä. Vaikka eivät oikeasti ole.
Katselin eräänä iltana ulkomaista ohjelmaa, jossa pohdittiin mitä rauha on. Eri ryhmittymillä oli ainakin omasta mielestään erittäinkin yleviä näkemyksiä ja mielipiteitä rauhasta. Muiden mielipiteet olivat aina vääriä. Talouden nimeen vannovat näkevät rauhan olevan lähes yhtä kuin vapaan kaupan määrä. Voi olla. Naureskelin kuitenkin mielessäni tuota pohdintaa. Miksi rauha on niin vaikeasti käsitettävissä? Minun mielessäni asia on ihan yksinkertainen. Rauha on yksinkertaisesti sitä, kun ei halua vahingoittaa toista. Mitä mieltä sinä olet? Ole nyt edes jotain mieltä.
Ole jotain mieltä. NYT!


[ Aiheeseen liittyen: Mikään ei tunnu miltäänAjattele kuin Einstein ]


BTW Täytin eilen vuosia. Facebookin kautta tuli jokunen onnittelu. Osassa luki vain HBD. Näin me nykyään toivottelemme toisillemme asioita. Lyhyesti ja ytimekkäästi, netissä. Ajatushan on tärkein, vai mitä? Facebook on siitä mukava, kun se muistuttaa kaverien, tai siis FB-kaverien merkkipäivistä. Olen ottanut omaksi käytännökseni sen, että en juurikaan onnittele FB-kavereita. Saatan satunnaisesti onnitella, mutta onnittelut tuntuvat menevän niille, joita onnittelen muillakin tavoilla. Älkää ymmärtäkö väärin. Onnittelut ovat hieno asia ja FB on oiva välinen onnitteluihin. Minä vain toimin eri tavalla. En lähetä joulukorttejakaan. Olen kuitenkin kiitollinen onnitteluista, ihan jokaisesta. Totesin myös, että CDON.com ja Flying Blue ovat ottaneet tavaksi onnitella asiakkaitaan sähköpostilla. Hieno ele, vaikka se onkin automatisoitu. Tuo automatisointikin on enemmän kuin yksikään muu klubi, johon kuulun, on nähnyt vaivaa. Siitä pisteet edellisille. Mahtoikohan kotiin tulla yhtään perinteistä korttia? Vai onko posti jossakin lakossa taas? Perinteisen kortin voima kasvaa koko ajan, sitä mukaa kun postikortti harvinaistuu. Miten sinä haluaisit onnittelujen tulevan? Vai haluatko niitä lainkaan?

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Myydään kivet

Jenkki on kova poika myymään ja rahastamaan. Mummotkin myydään, kunhan hinnasta sovitaan. Kaikki on kaupan. Mitä tahansa voit myydä, koska aina on joku, joka ostaa. Eikä siinä ole mitään vikaa. Kauppa se on, joka kannattaa ja pitää maailman radallaan.

Ostaisitko katukiven? Entä jos sen hinta on 50$? Etkö mistään?

Aika moni on ostanut Fort Lauderdalen Riverwalkilta. Riverwalk (aka Riverfront) on puistoalue Fort Lauderdalen keskustan tuntumassa. Alueella on ulkoilumahdollisuus myös kaupoissa ja baareissa.

Riverwalk Trust myy puistossa luikertelevalta kävelypolulta katukiviä. Hieno idea. Jos tilaat kiven nyt, se asennetaan seuraavan kuun puolessa välissä. Saat vielä erikseen todistuksen ja kartan, jossa kivesi sijainti kerrotaan. Toki voit esittää toiveesi, missä haluaisit juuri sinun kivesi sijaitsevan. Hinta määräytyy sijainnin mukaan. Sinulla on mahdollisuus saada kivestäsi myös kopio, jonka voit asentaa vaikka omalle pihallesi.

Oman katukivesi voit tilata tästä. Mukava yllätys matkakumppanillesi, jos joskus matkustatte Fort Lauderdaleen. Jenkki on keksinyt mitä erikoisempia tapoja kosia. Aika usein rantaviivan tuntumassa lentää lentokone, joka vetää perässään kosintaviestiä. Tämä kivi voisi olla suomalaiselle naiselle hieno yllätys.

Halvimmillaan kivi maksaa 50$ ja kalleimmillan 225$. Ihan kohtuullinen hinta. Kivi on käytännössä ikuinen. Pariskunta voi tuoda myöhemmin lapsensakin katsomaan kosintakiveä. Romanttista?

Jos kivet eivät kiinnosta, samalta alueelta voit näin juhlapyhien lähestyessä adoptoida puun tai valotolpan, jossa voit viestiä asiaasi. Puun adoptoiminen maksaa 150$ ja tolpan 125$.

Olisiko näistä ideoista apua suomalaisille kunnille, jotka taistelevat taloutensa kanssa? Voisiko joku lätkäjengi modifioida näistä itselleen sopivia tuotteita? Voisiko joku fani haluta ostaa katukiven hallin pihalta? Tai jopa hallista? Voisiko hallissa olla The Floor of Fans, Fanikäytävä?

Ilmoittaudun ensimmäisen kiven ostajaksi Turkuhallista.

[ Aiheeseen liittyen: Isojen poikien lelut / 250 taalan pizza ]

BTW Edelliset ostokset voit rahoittaa vaikka Master Kard'lla. Ei tullut kirjoitusvirhettä. Tänään, marraskuun 10. julkaistiin Master Card -luottokorttiyhtiön uusi kortti, jonka markkinoinnissa käytetään Kardashianin perheen tyttöjä. Kyse on pre paid -luottokortista, joka on lähinnä suunnattu teineille. Korttiin voi ladata käyttövaroja jopa puhelimitse, jos perheen Suzy Swipe-a-lot on käyttänyt jo viikkorahansa paikallisessa ostoskeskuksessa. Vanhemmat näkevät laskusta, mihin rahat on käytetty. Pre paid -luottokortti olisi ehkä monelle aikuisellekin se ainoa oikea luottokorttivaihtoehto, myös Suomessa.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Älä lähde sinne!

En ymmärrä amerikkalaisesta jalkapallosta mitään, mutta tämä peli oli hieno temppu:



Vaikka kyse onkin koulun pelistä, vastustajan voi yllättää monella eri tavalla. Ei ehkä menisi läpi ammattilaissarjassa, mutta yllättävä se voisi olla sielläkin. Gleessä oli kuulema jokin vastaavanlainen peli. Ehkä rohkeus tällaiseen peliin haettiin sieltä.

Ei mulla muuta tähän väliin.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Oikea perspektiivi

Jo ensimmäinen blogitekstini 3.3.2007 oli selvästi asenteellinen. Asenteesta on sen jälkeen kirjoiteltu aika usein. Miksei siis nytkin?

Meillä jokaisella on ajoittain vaikeuksia asettaa asioita oikeaan perspektiiviin. Kärpäsestä tulee herkästi härkänen ja pienetkin asiat tuntuvat välillä kaatavan koko maailman. Ehkä elämänkokemus vähän tasoittaa tätä intervallia, mutta silti perspektiivi on välillä kadoksissa.

On totta, että ei ole mitään merkitystä, mitä tapahtuu. Merkitystä on vain sillä, miten suhtaudumme kyseiseen tapahtumaan. Jokaisessa vastoinkäymisessä on opetus. Joskus sitä on mielen myllerryksessä vaikea löytää, mutta se on siellä. Mieti omia kokemuksia. Väitän, että juuri vastoinkäymiset ovat olleet niitä opettavaisimpia kokemuksia.

John C. Maxwell kertoo hyvän tarinan kirjassa The Difference Maker. Opiskelemaan lähtenyt tyttö lähettää äidilleen kirjeen, jossa kertoo kuulumiset opiskelijan elämästä. Kirje kuului näin:
Rakas Äiti,
Olen nyt ollut poissa kotoa kokonaisen vuoden, joten on aika kertoa kuulumiset opiskelijan elämästä. Hieman sen jälkeen, kun tulin opiskelemaan, kyllästyin opiskelija-asuntolaan ja varastin viisikymppisen huonekaverilta.  Tuolla rahalla vuokrasin moottoripyörän, jonka kuitenkin romutin valotolppaan muutaman korttelin päässä. Jalkani murtui onnettomuudessa, mutta minut pelasti nuori lääkäri, joka asuu lähistöllä olevassa talossa. Hän kantoi minut sisään, paketoi jalkani ja hoiti minut kuntoon. Hänen ansiostaan olen taas jalkeilla.
Me halusimme sinun tietävän, että me menemme naimisiin mahdollisimman nopeasti. Ikävä kyllä, meillä on jotain merkillistä verikokeiden tuloksissa. Eivät terveyskeskuksessa vielä tiedä, mitä se on, mutta eiköhän se selviä. Toivottavasti se kuitenkin selviää nopeasti, jotta voimme mennä naimisiin ennen lapsen syntymää. Sen jälkeen tulemme kaikki asumaan sinun ja isän kanssa. Tiedän, että opitte rakastamaan lastamme, vaikka lapsen isä onkin eri uskontokuntaa ja haluaa minunkin kääntyvän uuteen uskoon. Toivon että ymmärrät, että tulemme kotiin vain siksi, että tuleva puolisoni heitettiin ulos lääketieteellisestä, koska hänen koko aikansa meni minun hoitamiseen.
Oikeasti, rakas Äiti, mikään edellä mainituista ei ole totta. Arvosanani eivät vain ole olleet hyviä, joten halusin teidän hyväksyvän ne laittamalla ne oikeaan perspektiiviin.
Niin usein, ellei aina, asiat voisivat olla pahemmin. Iloitse siitä, mitä on - Älä murehdi sitä, mitä voisi olla.

[ Aiheeseen liittyen: Tästä se alkaaThe 50th Law ]

BTW Pomitaan kirjasta toinenkin opiskeluun liittyvä kirjeenvaihto. Se täytyy kertoa lontooksi, koska tähän sopivaa suomalaista vastinetta sanalle prepare oli hankala keksiä. Nuori mies lähetti äidilleen meiliä:
Flunked out of school and coming home tomorrow. Prepare Dad.
Äiti vastasi aika nopeasti:
Dad prepared. Prepare yourself!

torstai 4. marraskuuta 2010

Muista käyttäytyä

Mikä voisi olla rentouttavampaa kuin nukahtaa valtameren kohinaan ja herätä meren horisontista nousevaan aurinkoon? Vaikka tulikin taas päivä matkustettua, se kannatti. Yksi yö ja mieli on jo levännyt. Hyvä fiilis.

Olen muutamia kertoja istunut lentokoneen etuosassa pitkillä matkoilla. En ole kertaakaan aikaisemmin ostanut etupään lippuja. Aikaisemmat kerrat ovat olleet lentomailien kautta ansaittuja. Matkustusmukavuus on aina ollut tällaiselle isolle miehelle miellyttävä. Niin nytkin.

Lentoyhtiöt ovat karsineet peruslippujensa sisältöä siihen malliin, että kalliimmat liput alkavat kiinnostamaan. Jo pelkästään matkalaukkujen määrän karsiminen tuo houkuttelevuutta paremman lipun ostamiselle. Olen lentänyt rapakon yli kutakuinkin kaikkien lentoyhtiöiden kanssa, joihin Suomesta on järkevät yhteydet. Finnair, SAS, Lufthansa, Air France/KLM ja British Airways ovat tuleet tutuiksi. Vaikka Virgin Atlantic on vielä kokematta, BA on nyt selvä suosikki.

Vaikka ensimmäinen Lontoon kautta Miamiin suuntautunut reissu keskeytyikin viikoksi Lontooseen, samalla reitillä tuli nytkin livahdettua Sunshine Staten huomaan. British Airways on loistava lentoyhtiö. Hoitivat mukisematta viikon kulummekin Lontoossa, toisin kuin kotimainen yhtiö teki. Koneet ovat monin verroin parempia kuin esimerkiksi AF/KLM:llä, pienemmistä yhtiöistä puhumattakaan. En olisi uskonut, että sanon tätä koskaan, mutta ruoka on BA:lla ihan loistavaa.

Miamin kentälle tultaessa päästään otsikon aiheeseen. Ajelen Hertz'n vuokra-autolla toista kuukautta joka vuosi. Siitä johtuen kuulun Hertzin #1 Club Gold'iin. Esimerkiksi Miamin kentän Hertzissä auto on odottanut nimetyllä paikalla takaluukku avoimena. Ei ole tarvinut kuin ladata laukut autoon ja painaa kaasua. Ei mitään paperihässäköitä tai jonottamisia tiskillä. Käynnistä ja aja.

Eilen kentälle tullessa ei näkynyt nimeä listalla, joka kertoo ruudun, jossa auto odottaa. Club Goldin tiskilläkin oli jonoa. Mitä ihmettä? Ei muuta kuin jonottamaan, muiden vihaisten ihmisten jatkoksi. Seurasin ihmisten kiukkua ja päätin taas lähestyä tilannetta eri tavalla. Muistutin itselleni, että
Muista käyttäytyä!
Kun tuli vuoroni, yritin olla mahdollisimman ymmärtäväinen tilanteelle, jossa virkailija kertoi, ettei heillä ole lainkaan autoja tallissa. Suurin osa jonossa olleista ajautui tiedosta raivon partaalle, joku soccer mom jopa sen ylikin. Jälkikasvunkin pelihousut revittiin. Hillitsin itseni.

Juttelin virkailijan kanssa niitä näitä heidän selvitellessään ongelmia. Kehuin Miamin kentän uutta autonvuokraussysteemiä ja sitä, kuinka hieno Club Gold -palvelu on. Nyt kun joutui pitkästä aikaa jonottamaan, tajusi kuinka hieno palvelu heillä on meille kanta-asiakkaille. Olin varmasti ainoa, joka ei räyhännyt tiskillä.

Lähdimme hallista viimeisen päälle hienolla, valkoisella GMC Yukon -mallilla, muiden jäädessä ihmettelemään tilannetta. Autoa ei ollut millään listalla, mutta virkailija kaivoi sen jostakin, mahdollisesti vain siksi, että älysin ymmärtää, että tilanne ei ollut virkailija vika. On muuten ihan hemmetin hieno kulkupeli, kaikilla mahdollisilla herkuilla. Ja maksamme siitä silti peruskärryn hinnan. Kannatti käyttäytyä. Se kannattaa aina, pitkällä juoksulla, uskokaa pois.

Hotellissa meitä odotti mukava yllätys. Saavuimme hotellille kymmenen aikaan illalla. Vaikka managerin työvuoro oli alkanut jo 12 tuntia aikaisemmin, hän odotti meitä hotellin aulassa. Managerilla ei ollut mitään hajua saapumisajastamme ja hän kertoikin jo epäilleensä, että emme tule lainkaan, mutta hän ei kuitenkaan uskaltanut lähteä kotiin. Oli jo muutamia kertoja soittanut perheelleen, että menee vielä tovi töissä. Tuon vuoksi tämä on nyt 12. kerta tässä hotellissa. Arvostavat rahaamme, jonka voisimme viedä mihin tahansa muuhunkin rannan hotelliin.

[ Aiheeseen liittyen: Muistamisen voima / Turhia kieltoja ]

BTW Päivän todellinen lätkäuutinen on turkulaisittain mielenkiintoinen. Suikkanen taisi kokea juuri Venäjän kiekkoliigan merkillisyyden. Suikkanen ei saanut joukkettaan toista sijaa ylemmäs lohkossaan, joten täytyyhän siitä monoa saada. Vaatimukset ovat rajan takana ihan jotain uskomatonta. Vain voittamalla voi voittaa. Tietysti taustalla voi olla jotain muutakin kuin sijoitus. Turussa tuskin kannattaa odottaa messiaan paluuta. Verottaja pitänee siitä huolen. Herkullinen tilanne olisi toki, kaikin puolin.