Kuntokeskusalalla olevia tuntuu ainoastaan kiinnostavan se, paljonko milläkin keskuksella tai ketjulla on jäseniä. Minultakin kysyttiin taas viime viikolla - en tiedä, kuinka monennen sadannen kerran - paljonko meillä on jäseniä?
Heitin kysyjälle vastakysymyksen, mitä teet sillä tiedolla? Mitä se kertoo sinulle liiketoiminnastamme? Kysyjä ei osannut vastata. Mutisi jotain, että sitä on ollut tapana kysyä ja verrata muihin yrityksiin. Sitä tosiaan on ollut tapana kysyä ja moni yrittäjä pönkittää egoaan tai peittelee osaamattomuuttaan värittämällä tuota lukua.
Alamme on täynnä suu vaahdossa sontaa puhuvia egovammaisia. Jos kaikki yrittäjien kertomat myyntiluvut pitäisivät paikaansa, kuntokeskusalalla menisi todella lujaa ja ainakin 30% suomalaisista käyttäisivät säännöllisesti kaupallisia kuntokeskuspalveluja. Totuus on jotain ihan muuta.
Minua eivät kiinnosta muiden yrittäjien jäsenmäärät juuri lainkaan, koska ne ovat usein pelkkää ruskeaa jargonia. Minua kiinnostaa ensisijaisesti se, paljonko keskuksen liiketoiminta tuottaa. Paljonko viivan alle jää rahaa. Vai jääkö lainkaan. Sen mukaan kiinnostun tai en kiinnostu kohteesta.
Viivan alla olevan luvun jälkeen kiinnostaa, paljonko keskus tuottaa asiakasta kohden, olivat ne sitten kertakorttilaisia, kuukausikorttilaisia tai jäseniä. Tuo luku kertoo oikeasti sen, miten keskus onnistuu. Meidän keskuksemme tuottaa tällä hetkellä noin 75 euroa jäsentä, siis oikeaa asiakasta kohden. Yli 100 euron tuottoa pidän jo kohtalaisen hyvänä. 200 euron jäsenkohtaiseen tuottoon on meilläkin realistiset mahdollisuudet ja siihen tähtäämme.
Jäsen on yhtälössäni sellainen asiakas, joka kuntoilee toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Muilla tavoilla kuntoilevat ovat liiketoimintamme kannalta marginaalisia, joten ne myös on syytä jättää laskuista.
Hyvä esimerkki jäsenmääräjargonista löytyy lauantain
Turun Sanomista, jossa Aurassa olevan
Kuntoilevillen toimitusjohtaja kertoo heillä olevan jäseniä 1.300. Liikevaihto on kuitenkin artikkelin mukaan vain 270.000 euroa. Tuottoa ei kerrota, mutta jos 1.300 jäsentä generoi ainoastaan tuon liikevaihdon - siis ainoastaan pari sataa euroa asiakasta kohden- luvuissa täytyy olla jotain hämärää tai jotain tehdään hullusti.
Vaikka Kuntoileville pääsisi 10% tuottoon, se tarkoittaisi tuon jäsenmäärän mukaan ainoastaan 20 euron tuottoa jäsentä kohden. 20% tuotollakin se jää 40 euroon.
Kuntoilevillen
hinnastossa halvin vuosisopimus maksaa 356 euroa. Hinnastoa tutkimalla tekee väkisin johtopäätöksen, että Kuntoileville kehuu myyneensä näitä 40 euron
"jäsenyyksiä" - siis liittymismaksuja - 1.300 kappaletta. Mitä sitten? Sehän tarkoittaa, että he ovat onnistuneet myymään 4,5 vuoden aikana 1.300 ihmiselle jotain. Nopeasti laskettuna siis ainoastaan murto-osa noista "jäsenistä" oikeasti ostavat säännöllisesti tai edes epäsäännöllisesti Kuntoilevillen palveluja. Sen kertoo liikevaihto. Heillä ei siis ole 1.300 oikeaa asiakasta. Haamuasiakkuudet ovat niin tyypillisiä alallamme. Ei jäsenillä tee mitään, jos he eivät osta mitään.
Kuntoileville ilmoittaa päivittäiseksi kävijämääräksi keskimäärin 250 asiakasta. Liikevaihtoon suhteutettuna he saavat siis yhdestä asiakaskäynnistä alle kolme euroa liikevaihtoa. Halvin mahdollinen kertamaksu on kuitenkin hinnaston mukaan 3,90 euroa erityisryhmien 10 kerran kortissa. Muissa vaihtoehdoissa kertamaksu on merkittävästi kalliimpi. Valehteleeko kävijämäärä vai käykö puolet pummilla?
Jos M&M ilmoittaisi jäsenmääräkseen kaikki liittymismaksun maksaneet tai kulkukortin lunastaneet, luku olisi jotain 15.000 paikkeilla. Voisin ilmoittaa jäsenmääräksi myös kaikki ne kortit, joissa on vielä esimerkiksi kertoja jäljellä. Tämäkin luku nousee lähelle neljää tuhatta. Niiden ilmoittaminen olisi pelkkää typerää pullistelua, itselleen valehtelua, josta ei hyödy kukaan. Vain säännöllisesti maksavat asiakkaat merkitsevät jotain.
Ainoa oikea mittari on viivan alle jäävä raha. Sinne jäävää summaa voidaan verrata todelliseen asiakasmäärään, koska ainoastaan se kertoo totuuden onnistumisesta. Se kertoo totuuden minkä kokoisesta keskuksesta tahansa.
[ Aiheeseen liittyen: Kuntokeskusten kasvu / Kasvun kääntöpuoli / Kuntokeskusala kiinnostaa taas / Complete - Neurocity ]
BTW Aika kova juttu luvata omistajajäsenille 8-10% vuosituotto sijoitetulle pääomalle:
Tämän lisäksi sijoitetulle pääomalle on odotettavissa 8 – 10%:n vuosittainen tuotto.
Mihin tarvitaan omistajajäsenien rahoja, jos liiketoiminta tuottaa heti enemmän kuin pankin tarjoamat sijoitusvaihtoehdot? Luulisi jonkin rahoitusyhtiön kiinnostuvan rahoittamaan projektia, jossa on tuollainen takuutuotto. Pienenä vinkkinä Villelle, että jonkun oikeasti anteihin perehtyneen lakimiehen kannattaisi antaa tutkia tuo rahankeräysmetodi, ettei tule yllätyksiä. Osakeannin kanssa tuolla ei näyttäisi olevan paljonkaan tekemistä, jos oikein muistan osakeannin periaatteiden vaatimukset tiedottamisvelvollisuuksineen. Yksinkertaisimmankaan osakeannin vaatimukset eivät näyttäisi täyttyvän, joten kyseessä voi hyvinkin olla ainoastaan rahankeräys, jonka laillisuus punnitaan mahdollisesti rahankeräyslain pykälien mukaan.
Palasin ajatuksissani elävästi kymmenen vuoden taakse. Muistan, kuinka me toteutimme osakeannin perustaessamme Itäharjun keskusta vuonna 2001. Ei ollut ihan noin yksinkertainen juttu eikä noin yksinkertainen merkintälomake. Emme ymmärtäneet lainkaan, mihin rulettiin lähdimme. Aika nopeasti ostimmekin nämä "ylimääräiset" ulkopuoliset osakkaat ulos pelkästään hallinnollisten syiden vuoksi. Been there, done that, doesn't work, good luck.