perjantai 16. joulukuuta 2016

Täs siul o sellane

Kun aika on, soi radion ja television mainoksessa...

Aika ajoin tulee aika, jolloin pitää tehdä muutoksia. Kun se tunne tulee, sen aika on. Sitä ei kannata miettiä pitkään. Nyt on yhden muutoksen aika. Vaikka tilaisuus ei vielä kolkuttanutkaan, piti rakentaa ovi.

Olen isoon ääneen sanonut, että en koskaan muuta Turusta mihinkään. Muutin Lohjalle. Olen sanonut, että olen yrittäjä, henkeen ja vereen, etten voisi olla toisella töissä. Olen sanonut, etten ikinä voisi olla edes töissä Helsingissä. Nyt ole kokeillut ne kaikki enkä sano enää mistään, en ikinä. Sanomisistani huolimatta löysin itseni Forever Töölön klubin johtajana ja olen nauttinut jokaisesta hetkestä, Helsingistäkin.

Forever Töölö oli minun toinen perheeni neljä ja puoli vuotta. Kun tulin klubille johtajaksi, henkilökunta ilmoitti, että Töölössä ei voi saada hyviä arvosanoja laadunseurantatutkimuksissa. Töölöläiset ovat erilaisia. En uskonut. Ja olin oikeassa. Töölössäkin sai hyviä arvosanoja, parhaitakin, kun vain oli riittävän hyvä.

Meidän Jengistä tuli erinomainen tiimi, joka teki täysin käsittämättömiä ennätyksiä. Kertokaa minulle heti, kun jokin kuntoklubi myy yli 5.000 tuntia valmennusta kuukaudessa. Kuukaudessa! Me myimme, suurimman osan tuosta yhdessä viikossa. Tai vaihtaa vuodessa miljoona euroa valmennuksella. Tai ehkä rikon nuo ennätykset vielä itse jossakin, uuden tiimin kanssa. Muitakin ennätyksiä ja saavutuksia voisi listata vaikka kuinka. On Vuoden Fustra-klubi -titteli ja viimeisimpänä olimme vuoden CMS klubi 2016. Työntekijäni tekivät tuon ja minä sain vain seurata ja ohjailla vierestä.

Meidän Klubi ja Meidän Jengi on ollut jotain ihmeellistä. Sen tiimin rakentaminen on ollut taidetta, palapeliä, jossa jokaisella palalla on ollut oma paikkansa ja merkittävä osa kokonaisuutta. Rekrytointi jo itsessään on ollut erityinen prosessi. Joskus valitsin valmentajan vain sillä perusteella, että hän nousi ainoana seisomaan, kun ryhmähaastattelussa esittelivät itsensä. Pienet asiat ratkaisevat. En koskaan hakenut parasta valmentajaa, vaikka niitä aina sainkin. Etsin juuri oikeaa palasta, juuri sellaista ihmistä ja persoonaa, jonka ajattelin sopivan juuri siihen koloon, johon ihmistä olimme laittamassa. Onneksi minulla on rekrytoinnissakin ollut apuna varsin välkkyjä vastaavia.

Meidän Jengi opetti minulle paljon. Ennätyksiä tehdään kahdesta syystä, arvostus ja luottamus. Jos edes toinen puuttuu, suuntaan tai toiseen, esimiesten ja alaisten välillä, on turha tavoitella kuuta taivaalta. Yhtään mestaruutta ei ole voitettu rahalla, ostamalla, parhailla pelaajilla, vaan ne voitetaan yhteishengellä. Samoin on ennätysten kanssa. Niitä tehdään, kun jokainen joukkueen jäsen on valmis tekemään kaikkensa ja valmis auttamaan jokaista toista joukkueen jäsentä. Kun yhteinen suunta ja maali on selkeä ja henki on hyvä, tehdään ihmeitä.

Kiitän jokaista Meidän Jengin jäsentä, yhdessä ja erikseen. Te olette rakkaita ja mahdollistitte minulle elämyksen, kokemuksen, jota ei rahalla saa. Meillä oli hauskaa, kun teimme töitä tosissamme, mutta emme koskaan totisesti. Huimia juhlia, kivoja hetkiä, mahtavia kokemuksia, elämää.

Mitä nyt teen? En tiedä. Kertokaa te minulle. Viimeistelen ainakin Kunnon Liiketoimintaa -kirjan, joka ilmestyy maaliskuussa ja josta voit lukea itse, miten voittavia tiimejä rakennetaan ja johdetaan sekä miten hyvinvoinnista tehdään bisnestä. Ehkä myös lepään hetken ja hoidan pään ja kropan kuntoon, raskaan syksyn jäljiltä. Nyt on aika vähän hengähtää ja miettiä, mitä sitä isona tekisin.

Ehkä alan taas kirjoittelemaan tännekin lisää, kirjan jatko-osa mielessä. Mistä sitä tietää...


If you were born again tomorrow

Would you live your life like yesterday?
If you were born again tomorrow
I wouldn't live my life any other way