Näytetään tekstit, joissa on tunniste palkka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palkka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. tammikuuta 2023

Ryhmäliikunnan arvostus

Olen täällä ja keskusteluissa pohtinut väitettä, että ryhmäliikunta kuolee. Totuus on, että kaikki elävä, mitä ei hoida, kuolee. Ryhmäliikuntakin. Sen vuoksi on hienoa todistaa tässä ajassa ryhmäliikunnan ja ihmisten liikuttamisen riemua, kun vedetään TRIB3:ssä HIIT-treenejä täysille tuville. Minullakin on näkemykseni, miten ryhmäliikunta pystytään nostamaan uudelleen pinnalle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Ilta-Sanomat kirjoitti, että Suomessa on yksi ammattiryhmä, jota arvostetaan aivan liian vähän. Olen samaa ja eri mieltä. Arvostus on sellaista, joka aina ansaitaan. Sitä ei voi ostaa eikä muutoinkaan hankkia, kuin vain ja ainoastaan ansaitsemalla. Herättelin ryhmäliikuntaohjaajia isosti, väittämällä ennen koronaa, kuinka Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa. Tuo herätti sellaista keskustelua, joka on ehkä syytä sisäistää nyt uudelleen, kun moni liikuntapaikka ihmettelee, että mihin ryhmässä liikkuneet ovat jääneet.

Ilta-Sanomien kirjoituksessa puhuttiin myös palkkasuosituksista ja sitähän tunnetusti pidetään myös arvostuksen mittarina, jota se ei oikeasti ole. Palkka on maksu työsuoritteesta. Arvostus näytetään muilla keinoilla. Jos et usko, niin kysy niiltä, jotka kokevat olevansa parhaassa mahdollisessa työpaikassa. Tuo kokemus perustuu ihan johonkin muuhun kuin palkkaan, ja se korreloi suoraan työsuhteiden pituuksiin. Artikkelissa puhuttiin 2.944 euron palkkasuosituksesta ryhmäliikuntaohjaajalle. Paljon vai vähän ja onko sillä mitään tekemistä arvostuksen kanssa?

Vähän matematiikkaa:

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja saa kk-palkkaa tuon 2.944 euroa. Tämän kustannus työnantajalle on vähintään 4.500 euroa. Yleinen vakio on, että työntekijän pitäisi omalla työllään tuoda 2,5-kertainen liikevaihto palkkaansa nähden, eli tuossa tapauksessa liikevaihtoa tulisi kertyä ryhmäliikuntaohjauksista 7.500 euroa.

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja jaksaa ohjata 4 ryhmäliikuntatuntia jokaisena työpäivänä. Keskimäärin työpäiviä on 20 kuukaudessa. Ryhmäliikuntaohjaaja siis oletettavasti ohjaisi 80 ryhmäliikuntatuntia kuukaudessa.

Yhdestä ryhmäliikuntatunnista pitäisi siis tulla liikevaihtoa keskimäärin vähintään 94 euroa, jotta ohjaajan palkka saadaan maksettua. Joka tapauksessa työnantajan kulu on vähintään 56 euroa, oli ohjaajan tunnilla asiakkaita tai ei.

Ryhmäliikuntatuntiin kohdistuu toki myös infraan ja välineistöön liittyviä kuluja sekä myös sairaus- ja vuosilomia, mutta ei huomioida niitä, vaan ajatellaan vain palkkaa. 10 asiakkaan keskiarvolla jokaisen ryhmäliikunta-asiakkaan käynnistä noin 10 euroa menisi suoraan palkkakuluihin. 20 asiakkaan keskiarvollakin vielä 5 euroa.

Tuo on tietysti mahdollista, jos ohjaaja jaksaa ohjata 4 lähtöä joka työpäivä, 20 asiakkaan keskiarvolla ja asiakas maksaa riittävästi asiakkuudestaan. Tällöin arvioisin, että yhden ryhmäliikuntatunnin hinta asiakkaalle pitäisi olla keskiarvoltaan vähintään 10 euroa, ehkä jopa 15 euroa. Jos asiakkaat käyvät keskimäärin kaksi kertaa viikossa tunnilla, pitäisi kuukausihinnan olla tällöin vähintään 86 euroa, ehkä jopa 129 euroa.

Kysymys kuuluu, paljonko sinä itse olisit valmis maksamaan yhdestä omasta ohjaamastasi ryhmäliikuntatunnista?

Kaikki lähtee siitä, että esimerkiksi tuon Ilta-Sanomien jutun kirjoittaja - se asiakas - olisi myös valmis maksamaan riittävästi siitä ryhmäliikuntatunnista. Hänkin kertoo valinneensa halvimman vaihtoehdon ja se tarkoittaa tässä tapauksessa mielestäni myös sitä, että ryhmäliikuntaohjaus ei ole asiakaskokemuksena sillä tasolla, että hän - asiakkaana - olisi valmisä maksamaan siitä enemmän, vaikka kuinka kertoo arvostavansa ryhmäliikuntaohjaajia.

Tätä kirjoittaessa olemme myyneet tammikuussa TRIB3:llä 25 euron hintaisia kertakäyntejä 71 kpl, siis lähes 4 kertamaksua per päivä. Asiakas on kyllä valmis maksamaan ryhmäliikunnastakin, vaikka 25 euroa per kerta, jos kokee kyseisen ryhmäliikunnan sen arvoiseksi. 

Paljonko sinä voit tai uskallat pyytää asiakkaalta, yhdestä ryhmäliikuntatunnista? Miksi niin vähän?

Arvostus ansaitaan. Kun me - ryhmäliikuntaohjaajina - teemme hyvää duunia, tarjoamme erinomaisia asiakaskokemuksia ja jopa elämyksiä, meitä arvostetaan enemmän. Palkka ei siis ole arvostuksen mittari, vaan se asiakkaan maksama hinta, se kertoo olennaisimman arvostuksesta sekä myös meidän onnistumisesta.

Saadaksesi arvostusta, sinun on myös annettava sitä

perjantai 27. toukokuuta 2022

Sunnuntain tuplapalkka

Taas käydään julkisuudessa ja sosiaalisen median kanavilla keskustelua pyhäpäivien tuplapalkasta, onko se tarpeellinen ja jos on, niin kenelle ja pitääkö sen enää olla lakiin kirjattuna vai voisiko se olla alakohtainen. Mielipiteitä on monia ja minullakin on omani. Olen osallistunut myös keskusteluihin aiheesta.

Mielestäni liikunta-alalla nimenomaisesti, pyhäpäivistä maksettavalla tuplapalkalla on työllisyyttä vähentävä vaikutus. Väitän, että liikunta- ja palvelutarjonta olisi olennaisesti parempi kuntokeskuksissa pyhäpäivinä, jos pyhäpäivästä ei olisi pakollista maksaa kaksinkertaista palkkaa. Pyhäkorotus on merkittävin syy siihen, että ryhmäliikuntaohjaajista ja personal trainereista on tullut yrittäjiä, toimeksiantosopimuksella toimivia, sen sijaan että olisivat työsuhteissa.

Ei ole järkevää palkata ohjaajaa, jota ei voi käyttää pyhäpäivänä, yhtenä parhaimpana päivänä. Ei voi käyttää, koska ryhmäliikunnan tai valmennuskerran kate ei kestä sitä eikä tuplakorvausta voi oikein jyvittää arkiohjauksiinkaan. Tämä on vapaa-ajan ala, olemme pääasiassa töissä, kun muut ovat vapaalla. Tämä on syytä muistaa jokaisen, jo alalle kouluttautuessaan. Ei liikunta-alalle hakeuduta pyhälisien vuoksi. Tosin en usko, että hoito- tai millekään palvelualallekaan hakeuduta mahdollisten lisien vuoksi. Alalle kouluttautumiseen on ihan muut syyt.

Pyhäkorotuksen voisi helpostikin poistaa laista. Työ on muuttunut olennaisesti, erityisesti aukioloaikojen vapautuessa, palvelutuntien lisääntyessä merkittävästi. Pyhäkorvausta ei ole enää syytä pitää pakottavana, lainsäädännössä määriteltynä, koska pyhät ovat menettäneet sen merkityksensä, joka niillä on ollut, lakia säädettäessä. Eihän laista poistaminen tarkoita, että se poistuisi minkään alan työehtosopimuksesta. Toki sen se voi aiheuttaa, että siitä tulee neuvottelukortti, mutta jos se kortti joskus jostakin työehtosopimuksesta pelataan pois, tilalle on varmasti tullut jotain parempaa, työntekijän kannalta. Ja jos ei ole, lisä ei ollut niin merkittävä, kuin sen on kuviteltu olevan ko. alalla.

Muutamia vuosia sitten oli parikymmentä personal traineria johdettavana, työsuhteessa. Meillä ei valmennettu pyhäpäivisin, vaikka se on yksi parhaista ja halutuimmista valmennuspäivistä. Kokeilimme myös pyhävalmennusten korotettua hintaa, mutta asiakkaat eivät ainakaan silloin olleet valmiita maksamaan pyhävalmennuksesta latiakaan enempää, kuin muina päivinä. Ennemmin sijoiteltiin ne valmennukset halvempiin päiviin, koska se oli mahdollista. Vaikka isoja ennätyksiä tehtiinkin, oltaisiin tehty vielä isompia, jos valmennukseen olisi voinut käyttää 7 päivää viikosta, 6 sijaan. Valmentajathan olisivat halunneet valmentaa ihan peruspalkalla, mutta se ei ollut mahdollista. Se olisi ollut laitonta eikä sitä kierrä millään.

Twitterkeskustelussakin tuli monta erilaista ehdotusta, miten tuota pyhäkorvausta voisi olevinaan kiertää, mutta poikkeuksetta ne kaikki viritykset ovat laittomia. Ei voi sopia mitään sellaista, ei edes missään työehtosopimuksessa, joka on huonompaa työntekijälle kuin mitä laki määrää. Kaikki keinotekoiset viritykset ovat lain kiertämistä. Ne on varsin helppo tunnistaa.

Valveutunut yrittäjä ei jätä koskaan ilmoille sellaista riskiä, että joku työntekijöistä voisi jälkikäteen pyytää korvauksia jostakin tällaisesta keinotekoisesta järjestelystä. Korvausvelvollisuus säilyy takautuvasti vähintään kaksi kalenterivuotta. Siinä puhutaan äkkiä isoista rahoista, kun työntekijä alkaakin soutaa venettä eri suuntaan, syystä mistä tahansa. Vaikka kuinka ollaan herrasmiessopimusta tehtäessä samassa veneessä, mikä tahansa puhuri voi muuttaa soutusuunnan ja sen jälkeen yrittäjällä on vain hävittävää.

Henkilökohtaisesti ottaisin mieluummin ihmisiä työ- kuin toimeksiantosuhteeseen. Ottaisin jo pelkästään direktio-oikeudellisista syistä ja siitä, että vaikka toimeksiantosuhteen ja työsuhteen erot ovat verotuksellisessa mielessä varsin selviä, menevät nämä Verohallinnon syventävät ohjeet Palkka- ja työkorvauksesta helposti sekaisin ja veteen piirretyksi rajaksi, lisäten riskialttiutta sille, että toimeksiantosuhde tulkitaankin työsuhteeksi, jopa vuosien jälkeen. Näissä kannattaa olla tarkkana, kun toimeksiantosopimuksia sorvaa. 

Pyhäpäivä on hyvä päivä liikkua ja liikuttaa ihmisiä. Se varmasti huomattiin taas eilen, helatorstaina, kun ihmiset pääsivät liikkumaan vaikka keskellä päivää, jos tarjontaa oli. Itselläkin oli tupa puolen päivän aikaan jokaista asiakaspaikkaa myöden täynnä. On harmillista, että pyhäpäivän tuplapalkka vähentää näitä mahdollisuuksia, vaikka toki ymmärrän, että eilen oli varmasti kiva saada tuplasti parempi palkka kuin ensi tai viime torstaina. Mutta hulluahan sen on.

Herätään sunnuntaina aikaisin ja menään treenille, sanoi ei kukaan koskaan

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Aika on rahaa arvokkaampaa

On sanottu, että aika on rahaa. Mielestäni aika on jotain muuta, kuin rahaa, vaikka ymmärrän toki tuon lauseen sanoman. Aika on kuitenkin jotain arvokkaampaa kuin raha. Aikaa et saa koskaan takaisin. Et ainuttakaan sekunnin sadasosaakaan.

Vaikka menettäisit kaikki rahasi, voit saada ja tehdä sitä lisää, mutta aika - sen kun menetät, sitä ei korvaa eikä hyvitä millään. Aika on ehtyvä luonnonvara, ainakin näin ihmisen näkökulmasta. On totta, että ihmisen taival on hyttysen pissan pienintä molekyyliäkin pienempi, kun katsotaan aikaa yleisesti, mutta jokaiselle ihmiselle aika on aina ainutkertainen. Jokainen hetki on ainutkertainen. Jokaisen hetken menetät ikuisiksi ajoiksi - ainakin siihen asti, kunnes opimme siirtymään ajassa.

Aika on ihmisen keksimä määre. Aikaa ei sinällään ole olemassa, mutta kysy minuutin merkitys siltä, joka juuri myöhästyi lentokoneesta tai sekunnin merkitys siltä, joka juuri vältti onnettomuuden tai sekunnin sadasosan merkitys Juha Miedolta. Aika ratkaisee ja merkitsee, vaikka sitä ei ole olemassa.

Aikaa ei siis ole tuhlattavaksi, mutta me tuhlaamme sitä koko ajan. Me tuhlaamme sitä koko ajan enemmän ja uskoakseni vain siksi, että sitä on koko ajan enemmän tuhlattavaksi. Tai näin me luulemme. On sanottu, että on kahdenlaisia tietokoneita, niitä jotka tuhlaavat arvokasta aikaa ja niitä jotka tuhlaavat sitä tuplasti nopeammin. Vaikka kymmeniä vuosia sitten eläneillä ei ollut läheskään yhtä paljon vapaa-aikaa, kuin nyt meillä, he olivat kiireettömämpiä. Mihin sinä käytät eniten aikaa? Entä mihin tuhlaat eniten aikaa? Oletko sinä jonottanut tuntitolkulla ilmaista ämpäriä? Kannattiko? Olisitko voinut käyttää tuon ajan johonkin tärkeämpään, mukavampaan tai muuten vain tähdellisempään?

Työajan tuhlaaminen on mahdollisesti tyhmintä, mitä voi tehdä. Työ vie meidän vapaa-aikaa ja siitä saatava palkka on korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Joka kerta, kun tuhlaat työaikaa, tuhlaat vapaa-aikaasi, siitäkin huolimatta, että sinulle saatetaan maksaa siitä palkkaa. Jos sinulle maksetaan työpanostasi enemmän, voit olla varma, ettei makseta pitkään. Aika voi todellakin olla rahaa - sinulle tuloa ja yrittäjälle menoa - jos tuhlaat työaikaa. Etkä koskaan saa niitäkään minuutteja tai tunteja takaisin, joten voisitko olla senkin ajan hyödyllinen? Mitä se maksaisi sinulle?

Ajan kulumisen huomaa silloin, kun sitä menettää. Vähän kuin terveys, sen olemassaolon huomaa vasta silloin, kun sen menettää tai se lähestyy loppuaan. Katso kelloa hetki. Jokainen viisarin värähdys tai numeron vaihtuminen on kadonnut iäisyyteen. Siinä näet konkreettisesti ajan kulumisen. Tuohon kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä, teetkö juuri nyt niitä asioita, joilla haluat tuon ajan täyttää. Ja jos et tee, mikä estää?

Kalifornian yliopistossa tehdystä tutkimuksesta luin joskus, että aikaa arvostavat ovat onnellisempia kuin rahaa arvostavat. Uskon tuon. Tähän liittyy myös aiempi pohdintani siitä, Mitä tekisit ilmaiseksi. Aikaa voi käyttää arvokkaasti, ilman rahallista arvoa. Aika ei siis läheskään aina ole rahaa. Se on vain muuten arvokasta ja korvaamatonta. Tuhlaa aikaa siis viisaasti.

Hetki, jonka tuhlaamisesta nautit,
ei ole hukattua aikaa

torstai 25. toukokuuta 2017

Mitä tekisit ilmaiseksi

Olen ollut elämässäni varsin etuoikeutettu, erityisesti työn suhteen. Pääsin joskus koulun penkiltä suoraan töihin jääkiekkovarusteita myyvään ja maahantuovaan yritykseen. Se oli kiekkoilijalle unelmaduuni. En kokenut kymmeneen vuoteen olevani päivääkään töissä. En laskenut tunteja. Sain tehdä sitä, mitä olisin tehnyt ilmaiseksikin, mutta joku maksoi minulle siitä.

Tulin kuntokeskusalalle, sattumalta, vuonna 1999. Taas olen saanut tehdä sellaista, jota olisin tehnyt ilmaiseksikin, mutta tästäkin sai rahaa. Olen ohjannut sisäpyöräilyä vuodesta 2001. Sitäkin tekisin ilmaiseksi, mutta siitäkin maksetaan. 

Tiedän kuitenkin myös sen tunteen, kun pitää mennä töihin. Kun se herätyskello raikaa, niin tekisi mieli heittää se seinään. Ei siksi, kun se soi, vaan siksi, minkä takia se soi. En pystyisi siihen enää.

Olen taas elämässäni siinä kohtaa, kun voin valita, mitä teen jatkossa. Olen pyöritellyt lukemattomia ajatuksia mielessäni, kysyen aina itseltäni, tekisinkö tätä ilmaiseksikin. Jos en tekisi, se suunnitelma on saanut hautautua saman tien. Kun saa tehdä jotain sellaista, mitä tekisi ilmaiseksikin, se antaa elämälle sisältöä eikä ota sisältöä pois. Työ - tai oikeammin siitä maksettava palkka - on aina korvaus menetetystä vapaa-ajasta. 

Pystyisitkö sinä valitsemaan työsi sijaan intohimosi? Mikset tee niin?

Eräs yrittäjä oli jossakin aurinkohotellissa lomalla. Hän heräsi muuta perhettä aiemmin ja meni hotellin altaalle näpyttelemään tietokonettaan. Ohi käveli pariskunta, joka ihmetteli varsin kuuluvaan ääneen, kuinka harmillista on, että joku ei voi lomallaakaan irtaantua töistään. Tämä yrittäjä taas ajatteli, tuon kuultuaan, kuinka harmillista on, että jollain on niin vastenmielinen työ, että joutuu ottamaan siitä lomaa.

Tämä on minullakin se ajatus, jolla yritän elantoni valita. Sellaisen tavan, jota ei tarvitse lähteä karkuun, vaan jota tekee mielellään - vaikka ilmaiseksikin. Tässä on vain kohdallani sellainen huono puoli, kun vastaan neuvottelussa, kysyttäessä paljonko haluan korvausta, että tekisin ilmaiseksikin, vastapuoli taitaa saada valttikortin korvausneuvotteluun.

Toisaalta, Jokeri on sanonut niinkin, että mikäli olet hyvä jossakin, älä koskaan tee sitä ilmaiseksi.

Seuraa unelmiasi ja
muuta elämäsi

torstai 23. helmikuuta 2017

Palkkaodotus - Realismia vai unelmointia

Palkoista saa aikaan aina mielenkiintoisen keskustelun. Yleensä palkkaan vaikuttaa ensisijaisesti koulutus. Koulutusta vastaavaa palkkaa parempaa palkkaa voi saada, jos on jotain erityisosaamista tai kyseisen ammatin harjoittajia on poikkeuksellisen vähän. Yleisesti voidaan jakaa palkansaajat matalatuloisiin, keskituloisiin ja korkeatuloisiin. Alle 1.700 euroa kuukaudessa ansaitsevat lasketaan yleensä matalapalkkaisiin työntekijöihin ja alle 3.000 euroa ansaitsevat kuuluvat keskituloisiin ja yli 3.000 euroa ansaitsevat korkeatuloisiin.

Tämä jako noudattelee aika pitkälle koulutuksen kolmijakoa. Puhutaan peruskoulutuksesta, yleissivistävästä koulutuksesta, johon voidaan lukea peruskoulun lisäksi ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto. Tämän koulutustason omaavat kuuluvat palkkatasonsa perusteella matalapalkkaisiin, eli alle 1.700 euroa ansaitseviin. Suurin palkkaryhmä Suomessa taitaa olla noin 2.500 euroa ansaitsevat henkilöt, keskipalkan ollessa 3.600 euroa. Keskiasteen koulutuksen käyneet ansaitsevat yleensä keskituloisten palkkaa, eli alle 3.000 euroa kuukaudessa ja korkeasti koulutetut saavat vastaavasti sitä enemmän palkkaa.

Vuoden 20015 loppuun mennessä 3 245 724 suomalaista oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 71 %. Kymmenen vuotta sitten tuo oli vain 63 %. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä oli 29 %. Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 41 % ja korkea-asteen tutkinnon 30 %, 15 vuotta täyttäneistä.
(Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus)

Koska 29 %:lla suomalaisista ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, voidaan olettaa, että 29 % ansaitsee alle 1.700 euroa kuukaudessa. Tilaston mukaan keskiasteen koulutuksen käyneitä olisi 41 %, jolloin 41 % suomalaisista ansaitsee 1.700-3.000 euroa kuukaudessa. Saman oletuksen mukaan vain 30 % suomalaisista ansaitsee yli 3.000 euroa kuukaudessa. Tämä taitaa olla aika lähellä totuutta.

Jos olet käynyt vain peruskoulun tai lukion, ei kannata odottaa, että ansaitsee enemmän kuin 1.700 euroa kuukaudessa palkkaa, jos ei omaa erityisiä kykyjä. Tällä koulutuksella palkka jää melkein poikkeuksetta jopa alle 1.500 euron, riippuen hieman viikoittaisista työtuntimääristä. Vastaavasti keskiasteen koulutuksen käyneet eivät voi odottaa juurikaan yli 3.000 euroa suurempaa kuukausipalkkaa, vaan palkka liikkuu 2.000 euron molemmin puolin. Jos haluaa kuulua korkeapalkkaisiin, pitää löytyä resurssit valmistua korkeakoulusta tai vähintään keskiasteen koulusta ja omata silti poikkeuksellisia kykyjä, koska kilpailu kiristyy koko ajan, kun noustaan tikkaita ylöspäin.

Tähän asti tämä jako on varsin helposti ymmärrettävissä ja perusteltavissa.

Miksi sitten liikunta-alalla ollaan tyytymättömiä jopa 25 euron tuntipalkkaan tai 2.000 euron kuukausipalkkaan, kun kuitenkin suurin osa alan työntekijöistä eivät ole kouluttautuneet ainakaan keskiastetta korkeammalle? Personal trainer, joka on valmistunut vain peruskoulusta, olettaa ansaitsevansa vähintään keskituloisen palkkaa, valmistuttuaan personal traineriksi, parin viikonlopun kurssilla. Missä mennään vikaan, kun oletusarvo on noin pielessä?

On sanottu, että työntekijän pitäisi tuottaa yritykselle vähintään kymmenkertainen liikevaihto, ollakseen tuottava. Jos siis saat tunnista kympin palkkaa, kyseisen tunnin pitäisi tuottaa yritykselle satanen liikevaihtoa. Tässä on työllistämisen ydin. Jos yritys joutuu maksamaan palkkasi, työtehtäväsi päättyy aika nopeasti tai yrityksen olemassaolo päättyy. Asiakkaan pitää aina olla se, joka palkkasi maksaa, ei yrityksen tai sen omistajan. Jos asiakkaita ei ole, omistaja joutuu palkkasi maksajaksi ja tuskin jatkaa sitä pitkään.

Paljonko sinä, vain ja ainoastaan omalla panoksellasi, tuotat edustamallesi yritykselle liikevaihtoa? Siitä voit laskea palkkaodotuksesi realistisen tason, kun jaat sen arvon kymmenellä.

Et saa palkkaa tunnista, vaan siitä, mitä se tunti tuottaa

perjantai 20. tammikuuta 2017

KUNNON LIIKETOIMINTAA – HYVINVOINNISTA BISNESTÄ

Liikunta ja hyvinvointi ovat tämän ajan yksi kasvava ja kiehtova trendi. Liikunta ja hyvinvointi ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tekijöitä, kun kansan keski-ikä nousee ja liikkumis- sekä ravitsemustottumukset muuttuvat.

Yhä useampi vaihtaa alaa ja siirtyy liikuttamaan ja huolehtimaan ihmisistä tavalla tai toisella, samalla kun koulujen penkeiltä valmistuvat tulevat intoa puhkuen kasvattamaan ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tarvitsevat lisääntyvässä määrin apua liikunta- ja ruokailutottumustensa korjaamiseen ja tukemiseen, joten on luonnollista, että terveyteen liittyvillä aloilla on imua.

Miten kunnon liiketoimintaa tehdään ja mitä se vaatii? Oletko ajatellut liikuntaan ja terveyden edistämiseen liittyvän yrityksen perustamista? Oletko jo tällä alalla ja tarvitset tukea omaan toimintaasi? Haluatko kehittyä johtajana, oli alasi mikä tahansa? Onko sinun budjettisi tasapainossa? Entä henkilöstö, miten se voi?

Kunnon liiketoimintaa on idearikas ja käytännönläheinen opas kaikille yrittäjille. Vaikka esimerkit ovatkin liikunta-alalta, opit sopivat kaikille itseään arvostaville johtajille. Aina on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Kunnon liiketoimintaa on yksi työkalu parempaan huomiseen.

Kunnon liiketoimintaa auttaa rakentamaan voittavia tiimejä, hallitsemaan budjettia ja kassavirtaa, sekä miettimään omaa ja tiimisi ajankäyttöä. Ennen kaikkea se kertoo paljon yrittäjän ja yrittämisen arjesta.

Jokaisella yrityksellä ja yrittäjällä on tarinansa. Tämä on kahden liikunta-alan ammattilaisen ja vaikuttajan tarina. Näillä eväillä on rikottu ennätyksiä, tehty tyytyväisiä asiakkaita sekä rakennettu pitkiä työsuhteita.

KAUPOISSA MAALISKUUSSA 2017
Kirja julkaistaan 16.-17.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, Gymtec-messujen yhteydessä.



lauantai 1. maaliskuuta 2014

Opas ryhmäliikunnan ohjaamisen työsopimukseen

Kuten lupasin, näpyttelin nyt vastuullisen kuntokeskuksen johtajan pikaoppaan ryhmäliikunnan työsopimuksessa huomioitaviin seikkoihin. Tämä toiminee myös ryhmäliikuntaohjaajille tarkistuslistaksi, kun valitsevat mahdollista työnantajaa. Tällä viittaan kaikkeen siihen keskusteluun, jota edellisessä postauksessanikin käytiin.

Huomaa, että tämä pikaopas koskee vain työsuhteessa olevia. Toiminimellä tai muulla yritysmuodolla palvelujaan kauppaavia nämä asiat eivät koske, vaan yritysten välillä voidaan käytännössä sopia mitä tahansa, mikä ei ole Suomen lain vastaista. Yrityksen välisiin sopimuksiin ei sovelleta mitään työsuhdelakeja.

Näin johtamillani klubeilla on toimittu. Pystyn hyvällä omatunnolla allekirjoittamaan nämä periaatteet ja uskoakseni olemme saaneet tällä mallilla tyytyväisiä työntekijöitä. Kokemukseni mukaan jäljempänä kuvatussa mallissa tulee aika selkeästi huomioitua sekä työnantajan että työntekijän velvollisuudet ja vastuut.

Ensimmäiseksi yrityksessä tulee määritellä perustuntipalkka. Se on se korvaus, joka maksetaan esimerkiksi asiakaspalvelussa työskenteleville ja ryhmäliikuntaohjaajille silloin, kun tekevät jotain muuta, kuin ohjaavat. Se voidaan maksaa myös ryhmäliikuntaohjaajien palavereista. Yrityksen muut palkat voidaan sen jälkeen suhteuttaa siihen peruspalkkaan.

Palkkaus
  • Ryhmäliikuntaohjauksia voi tehdä keskimäärin neljä päivässä. Tällöin on perusteltua, että ohjauksesta maksettava palkka on vähintään kaksinkertainen, verrattuna perustuntipalkkaan. Yli kolminkertaista tuntipalkkaa yrityksen peruspalkkaan verrattuna en näe tarpeen maksaa missään olosuhteissa.
  • Peruspalkan korotuksen voidaan olettaa sisältävän myös sen, että ohjaukseen tulee saapua ajoissa, siten että ohjaus pääsee alkamaan aina kalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Ohjaajan voidaan olettaa myös tarkistavan av-laitteiden toimivuuden ja ryhmäliikuntasalin yleisen järjestyksen, ennen ohjauksen alkua ja sen jälkeen, koska kyse on hänen työpisteestään.
  • Tuntipalkka tarkoittaa 60 minuutin kestoista ryhmäliikuntatuntia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että:
    • 45 minuutin ohjauksesta maksetaan 75 % ryhmäliikuntaohjauksen tuntipalkasta
    • 30 minuutin ohjauksesta maksetaan 50 % tuntipalkasta
    • 90 minuutin ohjauksesta maksetaan 150 % tuntipalkasta
  • Sunnuntai- ja pyhätyöstä pitää aina maksaa työaikalain mukainen, 100 % korotus.  Työaikalain mukaan työajaksi luetaan kyseisenä päivänä työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla, työnantajan käytettävissä. Lisiä ei lasketa työaikaan eikä niistä makseta sunnuntai- tai arkipyhäkorvausta. Sunnuntai- ja pyhätyötä koskeva korvaus lasketaan peruspalkasta ilman mitään yksilöityjä lisiä tai korotuksia.
  • Tuntiohjaajalla ei ole oikeutta palkkaan ohjausten välillä, jos ohjaajan ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä ohjausten välillä.
 Valmistelulisä
  • Ohjauksia täytyy myös valmistella, joten on täysin perusteltua maksaa ohjauksista valmistelulisää.
  • Valmistelulisä on kokemukseni mukaan 10-30 % tuntipalkasta ja se maksetaan tuntipalkan päälle. Kaikki yli 30 % valmistelulisät ovat kokemukseni mukaan perusteettomia, vaikka voivatkin olla jonkin lakimiehen mukaan lain kirjaimen mukaisia.
  • Työntekijä valmistelee ohjauksensa haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa ja haluamallaan ajalla, työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella, jolloin valmistelua ei tarvitse erikseen kirjata työaikakirjanpitoon, sen luonteen vuoksi. Tämän vuoksi on kyse lisästä, josta ei erikseen makseta esimerkiksi sunnuntaikorvausta. Jos maksettaisiin, työantajalla olisi oikeus ja jopa työaikalain mukainen velvollisuus määrätä työntekijä tekemään tuon valmistelunkin sunnuntaina. Sitä tuskin kukaan haluaa.
  • Valmistelulisään voi olla erilaisia malleja. Ohjauksen sisältöä ja musiikkia vaihdetaan ajoittain, mutta jokaista ohjausta pitää valmistella myös erikseen, jonka vuoksi valmistelulisää voidaan maksaa jokaiselta ohjauskerralta erikseen tai se voidaan maksaa esimerkiksi aina kun ohjelmia vaihdetaan. Työnantajalla ei ole mitään mahdollisuutta seurata tai kontrolloida valmisteluun tarvittavaa aikaa tai valmistelun ajankohtaa. Tämän johdosta valmistelulisä ja sen maksu voidaan kytkeä pidettyihin ryhmäliikuntaohjauskertoihin tai muuhun sovittuun malliin. 
  • Valmistelun määrä vaihtelee eri tuntinimikkeiden välillä olennaisesti, joten valmistelusta maksettava korvaus voidaan arvioida eri nimikkeiden mukaan. Esimerkiksi kahteen kategoriaan jako perustuu siihen, että yksittäisten lisenssituntien valmisteluun käytetään vähemmän aikaa kuin pyöräily- tai lattiatuntien valmisteluun. Lisenssitunnista voidaankin maksaa erillinen valmistelulisä, ohjelman vaihtuessa, kun ohjelmaa joudutaan opettelemaan.
  • Lisenssitunnille saa yleensä valmiin musiikin. Muille tunneille ohjaaja joutuu usein itse kustantamaan musiikin. Osalla klubeista musiikkia on myös ohjaajien käytettävissä. Musiikin korvaaminen on yksi osa valmistelulisää. Työntekijän on aina huomioitava käyttämänsä musiikin laillisuus, tekijänoikeuslaki huomioiden sekä musiikin sopivuus tuntinimikkeelle, mahdollisen ohjaajamanuaalin mukaisesti.
Kilpailukielto
  • On normaalia ja luonnollista, että työsopimuksessa voidaan kieltää kilpailevien työsopimusten tekeminen, erityisesti silloin, kun klubi kouluttaa aktiivisesti työntekijöitään.
  • Tämä ei tarkoita sitä, että työntekijä ei saisi hankkia tuloja muualtakin, mutta se kieltää sen, että ryhmäliikuntaa ei saa ohjata toisella klubilla. Mahdollinen lupa muualla ohjaamiseen kannattaa aina pyytää kirjallisena ja yksilöidysti, missä paikoissa saa luvan ohjata. 
  • Tuon lausekkeen rikkominen voi johtaa työsuhteen välittömään päättämiseen, joten sitä kannattaa kunnioittaa, jos sellainen työsopimukseen on merkitty.
Koulutus
  • On työnantajan harkinnassa, mitä ja kuinka paljon kouluttaa työntekijöitään. Kouluttamisen ei tarvitse olla oletusarvo, mutta niistäkin on hyvä sopia kirjallisesti jotain, ettei asia jää epäselväksi.
  • Kouluttamisessa on verotuksellisia rajoitteita, erityisesti silloin, kun työntekijän tuntimäärät ja sitä kautta palkkasumma jää pieneksi. Jos vuosittaisen koulutuksen arvo ylittää 10 %  vuosiansioista, kouluttamista voidaan helpostikin pitää palkan kaltaisena etuna. Tällöin verottaja voi hyvinkin tulkita niin, että palkkaa on maksettu koulutuksen muodossa. 
  • Työnantaja ei useinkaan voi verotuksellisista syistä kustantaa sellaisen henkilön koulutusta, joka on palkka- tai muussa suhteessa myös johonkin muuhun samalla alalla toimivaan yritykseen tai yhteisöön, koska koulutus voidaan katsoa tällöin palkan kaltaiseksi eduksi.
  • On perusteltua, että mikäli työnantaja vastaa erityisesti peruskoulutuksista aiheutuvista kustannuksista ja työntekijä irtisanoo työsopimuksen ennen kuin 12 kk edellä mainitusta koulutuksesta täyttyy, maksaa työntekijä työnantajalle takaisin koulutuksen arvon tai vähintään sen osan, joka 12 kk:sta jää täyttymättä. 
  • On perusteltua, että mikäli lisenssituntien koulutus tai muu työnantajan määräämä koulutus on yli 60 kilometrin matkan päässä työntekijän kotiklubilta ja matkoineen on kestoltaan yli 6 tuntia, työntekijällä on oikeus puolipäivärahaan. Yli 10 tunnin koulutusmatkalta on oikeus kokopäivärahaan. Päivärahaoikeutta ei ole, jos työnantaja maksaa esimerkiksi ruokailut koulutuksessa. Tarkempi ohjeistus on verohallinnon ohjeiden mukaisesti.
Mahdolliset muut lisät

On huomioitaa, että nämä mainitut lisät eivät ole millään muoto pakollisia, mutta minä katson ne tarpeellisiksi, vaikka lisillä ei kukaan eikä missään rikastu. Ne ovat kuitenkin arvostuksen osoitus työntekijää kohtaan. Nämä ovat esimerkkejä, joita kukin voi soveltaa sopimuksissaan haluamallaan tavalla.
  • Kokemuslisä
·         500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 5 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan neljän työvuoden jälkeen.
·         1000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1000 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 10 % euroa / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan kahdeksan työvuoden jälkeen.
·         1500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 15 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 10 työvuoden jälkeen.
·         2000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 2000 ohjausta palkan maksavalla työnanatajalla ohjanneille on 20 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 13 työvuoden jälkeen.
  • Tutkintolisä. Ryhmäliikunnan ohjaamista tukevasta pohjakoulutuksesta voi olla syytä maksaa tutkintolisää. Tällaisia tutkintoja voivat olla esimerkiksi liikuntatieteen maisteri, liikunnanohjaaja (AMK), liikuntaneuvoja ja fysioterapeutti. Edellä mainitun pohjakoulutuksen omaaville voi olla syytä maksaa tutkintolisää 5 % / ohjauskerta tai lisänä kuukausipalkkaan. Lisä maksetaan vain tutkinnon suorittaneille, koska tutkinnon suorittaminen on selkeä osoitus kouluttautumisesta, vaikka se ei välttämättä ole tae ammatitaidosta. Olen käyttänyt mallia, jossa tämä lisä anotaan klubin johtajalta tai ryhmäliikuntavastaavalta erikseen, työsuhteen alkaessa tai koulutustason lisääntyessä. Lisään on oikeus, jos työntekijä tuo värikopion lisenssi/tutkintotodistuksestaan mahdollisesti kuntoklubin seinälle ripustettavaksi.
  • Sijaisuuslisä. Sijaisuuslisä voi auttaa ohjaajia sijaistamaan paremmin, mutta en välttämättä näe sille pakottavaa tarvetta. Esimerkiksi 10 % sijaisuuslisä / ohjaus, voitaisiin maksaa, jos sijaisen tarve ilmenee samana päivänä ohjauksen kanssa ja ryhmäliikuntavastaava järjestelee sijaista. Sijaisuuslisää ei missään olosuohteissa tule maksaa ohjaajien keskenään vaihtamilta tunneilta, vaikka vaihto tapahtuisi samana päivänä ohjauksen kanssa.
  • Korvaus tunnin peruuntuessa. Mikäli ohjaus peruuntuu vähäisen asiakasmäärän tai muun työnantajasta johtuvan syyn vuoksi, maksetaan ohjauksen palkka lisineen, mikäli työntekijä on työnantajan käytettävissä koko ohjaukseen varatun ajan. Ohjaus on mielestäni pidettävä aina, jos asiakkaita on edes yksi ja asiakas haluaa tunnin pidettävän. Vaihtoehtona voi tarjota yhteistä harjoitusta kuntosalilla tai cardio-osastolla. On täysin perusteltua, että ohjauksen peruuntuessa työntekijä voi kysyä korvaavia tehtäviä asiakaspalvelusta tai yrityksen johdolta. Korvaavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ryhmäliikuntasalin siivous ja järjestys sekä kuntosalin järjestys. Jos työntekijä ei halua tehdä korvaavia tehtäviä, hän voi lähteä kotiin, jolloin työntekijällä on oikeus vain ohjauksen valmistelulisään. Tämä pitää kuitenkin tehdä kirjallisesti selväksi, työsopimusta solmittaessa.
Lisenssimaksut
  • Klubin on perusteltua maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat klubikohtaiset lisenssimaksut.
  • Työntekijän kotiklubin kannattaa maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat, ohjaajakohtaiset lisenssimaksut vain, mikäli työntekijä ohjaa vain kotiklubilla. On perusteltua, että mikäli työntekijä ohjaa klubin ulkopuolisissa paikoissa, hän on velvollinen hankkimaan ja kustantamaan ohjaajakohtaiset lisenssinsä itse, koska käyttää niitä muissakin yrityksissä. Tässä on huomattava jälleen mahdollinen palkan kaltainen etu.
Sairausajan palkka
  • Sairausajalta maksetaan palkkaa ryhmäliikuntakalenteriin merkittyjen ohjaajan vakiotuntien mukaan. Vaihtoehtoisesti palkka voidaan maksaa myös kuuden viimeisen kuukauden keskipäiväansion mukaan.
  • Työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistus koko sairausajalta viimeistään ensimmäiseen työvuoroon saapuessa, sairausloman päätyttyä. Tämä  on syytä ohjeistaa selkeäksi, oli käytäntö mikä tahansa.
  • Työntekijä ei ole velvollinen hoitamaan sijaisia sairauslomansa ajaksi, mutta hän on velvollinen ilmoittamaan sairaudestaan viipymättä esimiehelleen.
  • Kaikille yrityksille pakollinen työterveyshuollon järjestäminen ei tarkoita sitä, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijän lääkärissä käynti tai edes järjestämään sitä mahdollisuutta. Lakisääteiset työterveyshuollon toimenpiteet voit katsoa tästä. 
Tilapäinen poissaolo lapsen sairastumisen johdosta tai pakottavasta perhesyystä
  • Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, lapsen huoltaja saa olla poissa työstä korkeintaan 4 päivää lapsen hoidon järjestämiseen. Poissaolopäivät ovat palkattomia. Poissaolosta on annettava luotettava selvitys, ensisijaisesti lääkärintodistus.
  • Esimiehen kanssa voi sopia poissaoloista myös pakottavista perhesyistä, kuten:

-          Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi. Lähiomaisia ovat vanhemmat, lapset, puoliso, veljet ja sisaret.
-          Perheeseen kohdistuvan sairauden tai onnettomuuden johdosta, jossa työntekijän läsnäolo on välttämätöntä.
          Työantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta ko. vapaiden ajalta.


Lomaoikeus
  • Käytännössä työntekijällä on oikeus olla ohjaamatta sovittuja tunteja kesälomakaudella neljän viikon ajan ja talvikaudella yhden viikon ajan, vaikka työntekijällä olisi vain yksi säännölliseksi sovittu ryhmäliintaohjaus viikossa. Jos työntekijä saa olla työvuoroista, eli kalenteriin merkityistä ohjauksista tuota useammin pois, se on työntekijälle merkittävä etu. Monella klubilla tämä on mahdollista ja sitä joustavuutta kannattaa arvostaa.
  • Lomien ansainta on kohtalaisen selkeästi esitetty vuosilomalaissa.
  • Muista, että kaikenlainen tuntien vaihtaminen ohjaajien kesken, ilman varsinaista vuosilomalla oloa on joustavuuteen perustuva etu, mikäli se klubilla sallitaan. Mikään laki tai määräys ei velvoita työnantajaa hyväksymään tuota.
Vuosilomapalkka
  • Kuukausipalkkaisille maksetaan kuukausipalkkaa vastaava summa, Vuosilomalain 3 luvun mukaan, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
  • Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana vähintään 14 päivänä kuukaudessa, maksetaan vuosilomapalkkaa keskipäiväansion mukaan, joka kerrotaan Vuosilomalain 3 luvussa esitetyllä lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
  • Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35h / kk, maksetaan vuosilomapalkkaa 9 % tai 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti. (VLL 3 luku 12§)
  • Usein työn satunnaisuudesta ja vaihtelevuudesta johtuen voi olla perusteltua, että vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan kerran vuodessa tai ehkä joissakin tapauksissa jopa jokaisen palkanmaksun yhteydessä, mutta tämäkin käytäntö on syytä selvittää jo työsopimusta solmittaessa.
Lomakorvaus
  • Vuosilomalain mukainen lomakorvaus, 9 % tai 11,5 % (VLL 4 Luku 16§) lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivää kuukaudessa töitä tehneille, maksetaan työntekijän valinnan mukaan joko jokaisen palkanmaksun yhteydessä tai vuosilomien alkaessa. Työntekijä ilmoittaa palkanlaskijalle mahdollisesta muutoksesta maksutapaan, viimeistään kuukautta ennen uuden lomanmääräytymisvuoden alkua, eli 1. maaliskuuta. Maksutapaa ei voi muuttaa kesken lomanmääräytymisvuotta.
Sijaisuudet
  • Kaikki sijaisuudet ja ohjaajien vaihdot tulee ilmoittaa poikkeuksetta ryhmäliikuntavastaavalle.
  • Sääntö koskee myös sijaisuuksia, jotka ohjaajat sopivat keskenään, jotta myös ryhmäliikuntavastaava ja muu henkilökunta tietää, kuka ohjaa milloinkin.
  • Mikäli ohjaaja on ilmoittanut ottavansa sijaisuuden vastaan, hän on vastuussa ohjauksesta, kuten omista ohjauksistaan.
 Musiikin esittäminen ja tallentaminen
     Teosto, <- klikkaa linkkiä.
   Suosittelen kuntoklubia hankkimaan Teostolta Liikuntapaikan liikunnanohjaajaluvan (tallennuslupa) lisäksi myös Musiikki ohjatussa liikunnassa -esitysluvan. Tallentaminen ja esittäminen ovat kaksi eri käyttöoikeutta, joten luvat niihin on hankittava erikseen. Kun kuntoklubilla on molemmat luvat, ohjaaja saa soittaa sillä klubilla musiikkia mistä tahansa tallenteesta, myös itse polttamiltaan CD-levyiltä.
     
     Gramex [Täydennetty 6.3.2014
     Kuntokeskuksen täytyy hoitaa tämä musiikin käyttölupa kuntoon, jos soittaa musiikkia klubillaan.
    
    Jos haluaa antaa ohjaajien soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimesta, kannattaa klubin maksaa tämä Tallennuslisenssi. 

   Jos klubi ei ole maksanut tallenuslisenssiä, ohjaajan tulee hoitaa tämä Liikunnanohjaajalisenssi kuntoon, jos haluaa soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimestaHuomaa, että lisenssi on henkilökohtainen. Työnantaja ei voi maksaa tätä lisenssiä.

Muut ehdot

  • Muita työnantajan määräämiä tehtäviä ei sinällään ole syytä pelätä. Vastuullinen työnantaja tuskin teettää muita kuin klubin toimintaan yleisesti liittyviä tehtäviä. Muista työnantajan määräämistä työtehtävistä maksettava korvaus kannattaa kuitenkin sopia työsopimuksessa. Suosittelen tuota alussa mainittua yleistä tuntipalkkaa.
  • Suosittelen kuntoklubin ryhmäliikuntavastaavaa tekemään ryhmäliikuntakalenterit viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden kauden alkua. Vuosi on suurimmalla osalla klubeja jaettu kolmeen eri ryhmäliikunnan kalenterikauteen. Kevätkausi on tammikuun alusta toukokuun loppuun, kesäkausi on kesäkuun alusta elokuun loppuun ja syyskausi on syyskuun alusta joulukuun loppuun. Juhlapyhien ja arkipyhien aikaan ryhmäliikunnan kalenterissa saattaa olla muutoksia normaaliin aikatauluun. Ohjauksien määrät ja ajankohdat voivat muuttua kausien välillä. Ohjaajan ohjauksien määrä ja ajankohdat saattavat muuttua kausien vaihtuessa. Tämäkin on syytä mainita työsopimuksessa.
Ei tästä nyt ihan pikaopasta tullutkaan. Paljon asiaa ja huomioitavaa, mutta nämä kaikki on syytä selvittää ja sopia työsopimusta solmittaessa. Jos kaikki alalla toimivat noudattavat tämän kaltaista käytäntöä, ei työn tekemisen ehdoista juurikaan tarvitsisi keskustella. Jos tästä on jotain kysyttävää tai selvennettävää, vastaan kommenteissa mielelläni.

Kun olen seurannut sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua, täytyy todeta, että olettamus on monen pahan alku ja juuri. Työn tekemisen yleisistä ehdoista ei ole juurikaan tietoa ja se aiheuttaa monissa hämmennystä. Yksi syy on varmasti se, että alalla on paljon nuoria, jotka vasta tutustuvat työelämään. Jokaisen tulisi edes lukea läpi nämä työsuhdelait; työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Niistä löytyvät ratkaisut moniin ongelmiin.
Arvosta työntekijöitäsi, niin he arvostavat sinua.~ Maalaisjärki

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kuntosaleilla ei ole villit työehdot

Päivän Helsingin Sanomat kirjoitti, kuinka kuntosaleilla on villit työehdot. Olen toimittajan kanssa eri mieltä. Kuten joka alalta, myös meidän alalta löytyy sellaisia, jotka viis veisaavat työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Onneksi markkinat ravistavat sellaiset toimijat pois kuvioista, osan nopeasti, osan ajan kanssa. Etuoikeuteni on ollut urani aikana tutustua pääasiassa näihin fiksumpiin alamme työnantajiin.

Olen toiminut kuntoklubin johtajana/omistajana vuodesta 1999 asti. Toukokuussa tulee 15 vuotta täyteen. Minulle on aina ollut tärkeää, että työntekijät viihtyvät ja heille maksetaan heidän työstään riittävän hyvä korvaus, riippumatta toimenkuvasta. Tiedän, että alalla on paljon erilaisia palkkausmalleja ja tiedän myös sen, että selkeästi suurin osa ohjaajista ovat erittäin tyytyväisiä ansiotasoonsa, meillä ja muuallakin. Toki aina löytyy myös poikkeuksia, erinnäisistä syistä.

Olen ohjannut ryhmäliikuntaa viidentoista vuoden ajan. Parin sadan tunnin joogikoulutuksenkin kävin omalla vapaa-ajallani ja omalla kustannuksellani. Minulla on varsin selkeä näkemys siitä, mitä ryhmäliikunnan ohjaaminen vaatii ja mikä on siitä maksettava oikea korvaus. Nähdäkseni liikunta-alalla kaikkia yli 20 euron tuntipalkkoja voidaan pitää jo vähintään kohtuullisina, koska sillä pääsee mukavaan kuukausiansioon jo 20 viikkotunnilla. Ei sillä varmaan rikastumaan pääse, mutta varsinaisia töitä tehdään tuossa mallissa vain puolet normaalista työajasta. Meillä tuo tuntipalkka on huomattavasti enemmän.

Yleisesti voidaan ajatella, että työntekijä voi tehdä ryhmäliikuntaohjauksia keskimäärin neljä päivässä. Tällöin on perusteltua, että ohjauksesta saatava korvaus vastaa vähintään kaksinkertaista palkkaa, verrattuna esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön tai muuhun kokoaikaiseen työhön, jota voi tehdä kahdeksan tuntia päivässä. On huomattava, että suinkaan kaikki ohjaustilanteet eivät ole fyysisesti erityisen rasittavia tai rasittavia lainkaan. Ohjaajalla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa ohjattavan tunnin henkilökohtaiseen rasitustasoon.

Työntekijä saa esimerkiksi edustamallani klubilla aina työsopimuksessa sovitun palkkansa, riippumatta asiakkaiden lukumäärästä. Ohjaaja saa palkkansa, vaikka tunnille ei tulisi yhtään osallistujaa. Saan nuo myös kotipaikkani klubilla, jossa ohjaan pari tuntia viikossa. Mielestäni sen kuuluu olla niin, vaikka ymmärrän hyvin, että palkka voisi ainakin osittain koostua myös osallistujien pääluvun mukaan. Työntekijä itse hyväksyy tuon palkkausmallin, jos ja kun allekirjoittaa sellaisen sopimuksen. Mitä muita aloja keksitte, jossa työntekijän palkka määräytyy joko osittain tai kokonaan asiakasmäärän mukaan?

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan meillä aina työaikalain mukainen, 100 % korotus. Jos joku yrittäjä rikkoo näin selkeää lakia, sitä tuskin korjaa mikään työehtosopimuskaan. Työaikalain mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla, työnantajan käytettävissä. Kuten yleisesti muillakin aloilla, lisiä ei lasketa työaikaan eikä niistä makseta sunnuntai- tai arkipyhäkorvausta. 

Ryhmäliikuntatunteja myös valmistellaan, siis suunnitellaan, mitä sitä tänään, huomenna tai ensi viikolla ohjaisi. Työntekijä valmistelee ohjauksensa haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa ja haluamallaan ajalla, työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella, jolloin valmistelua ei erikseen kirjata työaikakirjanpitoon, sen luonteen vuoksi. Minä teen tuon valmistelun kotona, kun sille päälle satun. Työnantajalla ei ole mitään mahdollisuutta seurata tai kontrolloida valmisteluun tarvittavaa aikaa tai valmistelun ajankohtaa. Tämän johdosta valmistelusta maksettava lisä ja sen maksu on kytketty pidettyihin ryhmäliikuntaohjauskertoihin tai tuntinimikkeisiin. Valmistelun määrä vaihtelee eri tuntinimikkeiden välillä olennaisesti, joten valmistelusta maksettava korvaus on arvioitu eri nimikkeiden mukaan. Valmistelun osuus ei nähdäkseni voi perustellusti ikinä ylittää varsinaisesta ohjaustyöstä maksettavaa korvausta, vaan se voi olla vain jotain osuuksia varsinaisesta tuntipalkasta. 

Ohjaajamme eivät missään olosuhteissa joudu itse hoitamaan sijaisia sairauksien ajalle, vaan sen tehtävän hoitaa klubillamme ryhmäliikuntavastaava. Samoin toimitaan kotipaikkani klubilla, jossa ei tietääkseni ole peruttu yhtään tuntia kymmenen vuoden aikana. Luit oikein, ei yhtään ja viikkotunteja on sadan paikkeilla. Varmasti hyvää asiakaspalvelua.

Pitkästä liikunta-alan kokemuksesta totean tuohon Helsingin Sanomien kirjoitukseen, että tuossa lienee pitkälti kyse yksittäisen ohjaajan tuntemuksista tai yksittäisen klubin olosuhteista, eikä lainkaan koko alaa koskettavasta ongelmasta. Tuota kuvastaa myös tarinan kertojan nimettömyys. Minua kiusaa tässä erityisen paljon se, että joku on valmis anonyymisti mustamaalaamaan alaa, jossa oikeasti pidetään työntekijöistä hyvää huolta.

Tästä asiasta käytiin vilkasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, kun kyseinen toimittaja etsi haastateltavia, jopa hieman provokatiivisessa ilmoituksessaan. Mahdollinen työehtosopimus ei nähdäkseni tuo pöytään mitään sellaista, mistä ei työsuhdelaissa olisi jo määrätty, ei työnantajan eikä työntekijän näkökulmasta. Jos joku klubi nyt rikkoo työsuhdelakeja, se rikkoo myös työehtosopimusta. Olenkin usein kysynyt näissä keskusteluissa, että mitä kukin kokee työehtosopimuksen tuovan lisää tai vievän pois, jos sellainen tehtäisiin kuntokeskusalalle. En ole koskaan saanut vastausta - keneltäkään. Yksi asia on vain varma, joku työntekijäjärjestö voisi saada lisää jäseniä.

Liikunta-alalla on pääsääntöisesti mukava työskennellä ja tällä alalla on mahdollisuus päästä hyviin ansioihin, pelkästään ryhmäliikuntaakin ohjaamalla. On totta, että meistä mahdollisesti jokainen toivoo aina saavansa enemmän palkkaa, mutta voin vakuuttaa, että palkkataso ja työolosuhteet ovat klubillamme - ja alalla yleensä - varmasti hyvällä tasolla. Minä voin allekirjoittaa isosti tuon loppuun valitsemani ajatuksen.

Se, että ohjaaja myy työsuhteen sijaan palvelujaan oman toiminimensä tai yrityksensä lukuun, on täysin oma tarinansa. Siitä ehkä joskus toiste.
Valitse työ, jota rakastat, niin sinun ei tarvitse tehdä päivääkään töitä.
~ Confucius