Kuntosalijäsenyys

Ylen aamu tv:ssä oli taas keskustelua kuntosalijäsenyyksistä. Keskustelu löytyy tästä ja tulee tunturijutun jälkeen. Kuluttajaviraston lakimies, Mika Hakamäki osallistui Lady Linen edustajan kanssa keskusteluun kuntosalijäsenyyksien sopimusehdoista.

.

Tyypillinen kuluttajavalitukseen johtanut tilanne on sellainen, että asiakas haluaa irtisanoa sopimuksen kesken sopimuskauden. Jostain syystä hän ei ymmärrä sitä, että ei voi saada tällöin pidempään sopimukseen sovittua alennusta. Ongelmalliseksi tilanteen tekee yleensä se, että vaikka asiakkaan kanssa käydään kaikki ehdot läpi ja pyydetään edellä mainittuihin kohtiin vielä erikseen puumerkki, kun kohta on käyty läpi, asiakas kertoo kuluttajaneuvojalle, että kukaan ei ole kertonut mitään sopimusehdoista.

.

Lainaan tähän pätkän Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä Dnro 4121/39/2006, jossa asiakkaamme tekeytyi valituksessaan jopa kielitaidottomaksi, vaikka täytti kaikki taustatietolomakkeet Omaohjaajallemme suomeksi ja käytti suomea henkilökuntamme kanssa kommunikoidessaan. Ratkaisussa mainitaan näin: "Riitaisaa asiassa on se, onko asiakkaalle kerrottu jäsensopimuksen ehdoista ja sopimuksen päättämisen yhteydessä häneltä perittävistä maksuista ja onko asiakas ymmärtänyt ehtojen merkityksen. Asiakkaan jäsensopimuksen sopimusehtojen yksipuolista irtisanomista, maksusopimuksen muutosta, keskeytystä tai purkua koskevat kohdat on selvitetty erikseen korostetulla tavalla käydyksi läpi asiakkaan kanssa, mitä osoittaa asiakkaan kirjaama nimikirjaus kunkin edellä mainitun sopimuskohdan perään. Asiakas on lisäksi maksusopimuksen allekirjoituksella ilmoittanut tutustuneensa jäsensopimusehtoihin ja sitoutuvansa noudattamaan niitä. Lautakunta toteaa, että asiakas on sopimuksen solmimishetkellä ollut täysi-ikäinen. Lautakunta katsoo katsoo jääneen näyttämättä, että asiakas ei olisi ymmärtänyt ennen sopimusten allekirjoittamista läpikäytyjä sopimusehtoja. Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että jäsensopimuksen ehdot ovat tulleet osapuolia sitovan sopimuksen osaksi. Vastaavasti lautakunta katsoo, että maksusopimuksen ehdot ovat osapuolia sitovia. Lautakunta katsoo, että asiakkaalta perityt erät ovat sinänsä olleet sopimuksen mukaisia." Voin kuvitella valtaosan valituksista ja myös päätöksistä olevan tämän kaltaisia. Onko ongelma mahdollisesti kuluttajaneuvojan ohjeissa? Tulkitseeko kuluttajaneuvojat ohjeita väärin opastaessaan asiakkaita?

.

Jäsenyyttä on helppo verrata moneen tuotteeseen ja palveluun. Lainatakseni osakkaamme sanoja, "Mikäli ostat osamaksulla pesukoneen, ei rahoitusyhtiö suostu siihen, että jätät kesäkuukausina osamaksut maksamatta koska et pese pyykkiä, vaan olet kesämökillä. Tai jos suostuu, pitää siitä varmasti maksaa ylimääräistä." Näinhän se on. Jostain syystä tämä on kuntosalialalla vielä outoa. Luulin, että asiaan ei olisi vuoden 2004 jälkeen tarvinnut puuttua.

.

Olivat muuten löytäneet filminpätkään todellisen punttisalin, johon varmaan pääsee halvoilla kymppikorteilla. Terveystarkastajan silmään voisi ottaa filminpätkästä kaikki suojaamattomat painopakat. Keskustelussa toimittaja ihmetteli, että miten kuntosalit pystyivät aikaisemmin toimimaan, kun myytiin vain kymppikortteja. Kannattaisi ottaa selvää tilastoista, ennen kuin kommentoi. Ennen jäsenyyksiä valtaosa kuntosaleista teki konkurssin tai lopetettiin kannattamattomana. Jos ne pysyivät toiminnassa, se tarkoitti sitä, että omistaja teki 20 tuntisia päiviä ilman palkkaa. Mikä on oikea hinta?

.

Kuntosaliliiketoiminta on muuttunut olennaisesti 2000 luvulla. Kuntosalin perustamiskustannukset ovat monikymmenkertaistuneet 2000 luvulle tullessa. Neliöt ovat kymmenkertaistuneet. Kuntosalien laitekanta on kehittynyt ja asiakkaiden vaatimukset muuttuneet, uusien asiakasryhmien tullessa mukaan kuntoiluun. Kehitys ja laadun paraneminen nostaa väkisinkin hintoja. Ennen joutui maksamaan kuntosaliohjauksesta erikseen, nyt jäsenet saavat sitä samaan hintaan vain varaamalla ajan asiakaspalvelusta. Menemmekö silloin huonompaan suuntaan?

Toimintakertomus 2007

Jos jotakuta kiinnostaa, M&M Kuntotalon toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2006-30.6.2007 löytyy tuolta.

Tapaturmia sattuu...

...Varsinkin kuntosalilla. Nykyään tapaturmiin haetaan syy jostakin muusta, kuin itsestään ja huonosta tuurista, kuten toukokuussakin viittasin pesulalaskutekstissä...

Voittamisen kulttuuri kadoksissa

Lauantain Hesarissa oli hyvä juttu voittamisesta. (Tässä pdf) Cristina Andersson on tutkinut suomalaista voittamisen kulttuuria tai siis lähinnä sen puuttumista. Tutkimuksesta syntyi jopa vuonna 2005 kirja "The Winning Helix" joka täytyy lukaista.

Anderssonin mielestä voittamista voi ja pitää harjoitella jo nuorena. Olen täysin samaa mieltä! Vaikeuksien kautta voittoon on olennainen osa voittamisprosessia. Kyse ei ole välttämättä siitä, miten käsittelee voittoja, vaan siitä, kuinka käsittelee niitä huonoja jaksoja, joita jokaiselle tulee. Voittaja pystyy myös voittamaan huonollakin suorituksella. Voittajan ei aina tarvitse onnistua voittaakseen.

Sitä saa mitä tilaa. Myös Andersson on sitä mieltä, että "Kilpailua tai peliä on aina lähdettävä voittamaan. Parhaansa tekeminen ei riitä tavoitteeksi - sillä asenteella ei voita ikinä." Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Ei todellakaan ole sattumaa, että Suomi on hävinnyt jääkiekossa kahdeksasta loppuottelusta seitsemän.

Antti Törmänen sanoi 2002 Jokerien mestaruuskauden jälkeen, että "Voittamisen täytyy antaa vain tapahtua". Ei ole sattumaa, että ennenkin jotain voittaneet ovat juuri niitä ratkaisijoita suurissa finaaleissa. Toivotaan, että Shedden osaa opettaa leijonille voittamisen kulttuuria, koska me osaamme jo pelata jääkiekkoa. Emme vain osaa voittaa.

Kuten Anderssonkin sanoo, voittaminen tai voittamaan lähteminen on Suomessa kirosana. Jos Evilä lähtee voittamaan kilpailua, hän on ylimielinen, mutta jos Evilä ei voita, hän on melkein pettänyt maansa. Tämähän on hullua! Miksi Suomessa ei saa lähteä voittamaan, vaikka sitä voittamisen henkeä ylistetään sotahistoriassammekin?

Kaikki pelaa -järjestelmä on tavallaan hieno systeemi, mutta se tappaa voittamisen halun. Se tappaa voittajayksilöiden kehittymisen. Se tappaa todellisten ratkaisijoiden kehittymisen. Kaikki pelaa -järjestelmä ei kuulu kilpaurheiluun, mutta se voi kuulua harrastustoimintaan, jotka ovat, tai ainakin pitäisi olla, periaatteiltaan erilaiset.

Jääkiekkoa voi harrastaa, mutta siinä voi myös kilpailla. Milloin seuroissa ymmärretään tämä periaatteellinen ero? Miksi ei löydy mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa jossakin seurassa, ilman että pitää kilpailla parempia vastaan ympäri Suomea? Harrastesarjassa kaikki pelaa, mutta kilpaurheilussa vain parhaat ovat kentällä. Kuten Andersson korostaa, "Jos täytyy lähteä johonkin voittamaan, mukaan mahtuvat ne ihmiset, jotka pystyvät sitä voittamista edistämään." Se on pelin, kilpaurheilun, henki ja sen ymmärtävät kaikki.

Minun 7 kuolemansyntiä

Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetty paheiden luokitus. Kuolemansynnin käsite on katolisen kirkon opissa rakennettu Raamatusta Sananlaskut 6:16-19 tehtyjen tulkintojen varaan. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna (mutta ei minun syyllisyydentuntoni mukaan lajiteltuna) pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin: 

Ylpeys (turhamaisuus). 

Siis kumpi? Onko ne sama asia? Voiko ylpeys olla turhamaisuutta? Mielestäni jokaisella on oikeus olla ylpeä saavutuksistaan, eikä se välttämättä tee ihmisestä turhamaista. Juhani Tamminen on varmasti ylpeä saavutuksistaan, eikä siinä ole mitään vikaa, ainakaan minun mielestäni. Joku saattaa pitää Tamia myös turhamaisena, ehkä juuri ylpeyden vuoksi. Olenko minä ylpeä? Toivottavasti minulla on jotain syytä olla ylpeä. Olen mielestäni saanut joskus jotain sellaista aikaiseksi, josta voisin olla ylpeä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että ylpeyden suhteen minua voisi pitää turhamaisena, koska olen aina ollut sitä mieltä, että antaa tekojen puhua puolestaan. 

Kateus. 

Olenko kateellinen? Kyllä. Olen kateellinen Tamin itseluottamukselle. Olen myös kateellinen Robbie Williamsin itseluottamukselle. Siinä on kaveri, joka osaa kukkoilla, olla turhamaisesti ylpeä, ilman että se ärsyttää, ainakaan minua. En kuitenkaan kadehdi kenenkään omaa. Maailmassa on aina ihmisiä, joilla on jokin asia paremmin, kuin itsellä, joten energiaa kuluisi ihan turhaan, jos vaivautuisi kadehtimaan muita. Maailmassa on myös aina ihmisiä, joilla on asiat huonommin, kuin itsellä, joten pitää olla tyytyväinen siihen mitä on ja omistaa. Viha. Kannanko kaunaa? Ehkä niille, jotka mahdollisesti yrittävät viedä minulta jotain omaa, jonka eteen olen tehnyt työtä tai käyttänyt aikaa. Onko se kuitenkaan vihaa, niin en usko. Olen jonkun mielestä tyypillinen skorpioni; erittäin hyvä ystävä, mutta erittäin vaarallinen vihollinen. Tiedä häntä. Monesti tulee oltua liian kiltti, vaikka olisi aihetta muuhunkin. Viha on aika vahva käsitteenä. Uskonnon vuoksi on vihattu kautta aikojen ja se on mielestäni ollut todellista vihaa. Tämä menee hieman kateuden kanssa samaan laatikkoon, joka tuhlaa turhaan energiaa. Laiskuus. Olen ehdottomasti laiska. Joku saattaa pitää minua tehokkaana ja ahkerana, mutta oikeasti olen todella laiska. Minulle kuuluvat työt teen aina, mutta laiskottelen aina kun se on mahdollista. Voin hyvällä omatunnolla maata kaksi viikkoa aurinkotuolissa, tekemättä mitään. Se on todellista laiskottelua. Voin kuitenkin hyväksyä laiskuuteni, koska en koskaan laiskottele töiden kustannuksella. Työ tulee aina ennen huvia! Ahneus. Taidan olla myös ahne. Vaikka olenkin ahne, olen myös valmis jakamaan omistani, mutta jos joku yrittää ottaa omastani väkisin, valheella tai viekkaudella, saa kokea ahneuteni. Minulta voi aina pyytää, mutta jos yrittää ottaa väkisin, ei saa sitä, minkä olisi saanut vain pyytämällä. Rehellisesti ja avoimesti pyytämällä saa yleensä paljon enemmän toiselta, kuin viekkaudella ja vääryydellä, jossa yleensä myös polttaa sillan takanaan. Kohtuuttomuus. Liika on aina liikaa. Silti tulee välillä syyllistyttyä kohtuuttomuuteen. On varmasti kohtuuttomuutta, kun syö niin paljon makeisia, että tulee pahaa olo tai syö ruokaa niin paljon, että pitää mennä vatsan viereen makuulle. Näitä tapauksia on sattunut elämässä todella paljon, mutta onneksi nykään vähemmän. Irstaus. Tässä voisi taas lähteä filosofoimaan, että mitä irstaus tarkoittaa. Kyse lienee lähinnä epäsiveellisyydestä. Irstautta voi olla monenlaista. Joku voi pitää irstaana sitä, kun kengät katoaa laivareissulla. Minä voisin pitää irstautena vaikka kalsarikänniä. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi joku viitsii istua yksin kotona, kalsarit jalassa ja juoda viinaa. Sehän on sama asia kuin hakkaisi päätään seinään; molemmista tulee paha olo ja pää kipeäksi, aivan turhaan. Todellista irstautta on kuitenkin vanhat äijät, jotka kuolaavat alaikäisten perään. Se on sanan synonyymi! Älkää kysykö, mistä tämäkin aihe tuli mieleen. Vain Luoja tai Dante tietää, jos nekään...

Ampiaiset kadoksissa

No nyt on ampiaiset ja mehiläiset kadonneet. Seurasin jo alkukesästä mökillä ampiaisten tahmeaa liikettä. Näytti ihan kuin ne olisivat olleet päissään. Siitä tuli mieleen, että olen jostakin lukenut, että Amerikassa ja Kaukoidässä on kaksi kolmasosaa tarhatuista mehiläisistä kadonneet, jättäneet pesänsä, siis toden näköisesti kuolleet. Kukaan ei tiedä, mistä on kyse.

On ehdotettu, että herhiläiset menettävät suunnistuskykynsä, minkä vuoksi ne eivät osaa takaisin pesälleen. Siltä myös näiden seuraamieni ampiaisten humalainen harhailu näytti. Meillä on ollut sisälläkin ennätysmäärä kuolleita ampiaisia. Suunnistuskyvyn menetykselle on esitetty monia syitä. Esimerkiksi kännyköiden taajuudet ovat lähellä mehiläisten navigointitaajuutta. Ainakin periaatteessa herhiläisen kompassi saattaisi siis mennä kännyköistä sekaisin.

Mikä tässä sitten kiinnostaa? Muistan lukeneeni, että Albert Einstein olisi joskus sanonut, että jos mehiläiset katoavat, ihmisillä on neljä vuotta elinaikaa. Eikä nyt ole kyse hunajan loppumisesta, vaan kasvien pölytyksestä. Kun kasvien pölytys vähenee tai jopa loppuu, myös kasvit katoavat pikku hiljaa ja siinä me sitten kohta haukomme henkeä kuin kalat kuivalla maalla.

Jos tänä vuonna tulee poikkeuksellisen huono marjasato, se saattaa johtua siitä, että villimehiläiset ja ampiaiset eivät ole tehneet pölytystyötään. Pitääkö huolestua? Pitäisikö puhelin sulkea?