torstai 19. marraskuuta 2009

Seksiä, murhia ja petoksia

Niistä Jenkilässä asuvat ainakin Etelä Floridassa puhuivat pari viimeistä viikkoa. Ei siis mitään uutta eikä ihmeellistä.

Suurinta kuohuntaa tuntui olevan Miss USA –kisoissa kohahduttanut, erittäin konservatiiviseksi naapurin tytöksi esittäytynyt Carrie Prejean. Aikuisviihdeyhtiö Vivid pitää tällä hetkellä hallussaan missin seksivideoita, jotka hän teki taannoiselle poikaystävälleen. Seksiä sisältäviä sooloiluja on peräti kahdeksan videota ja kuviakin löytyy kymmeniä.

Naapurintyttö-imago sai aika toisenlaisen käänteen, joskin tuota käsitettähän on jo käännelty aikuisviihteessä aikaisemminkin. Nyt termi taisi saada kasvot.

Jos ja kun filmit julkaistaan, Vivid povaa niistä kaikkien aikojen myydyimpiä filmejä. En ihmettele. Miss USA –kisojen finalisti pornotähtenä. Monen punaniskajenkin päiväuni toteutuu. Ehkä myös monen muunkin.

Tällä hetkellä Vividin tarjous on miljoona taalaa.
Kursiivi
Ai niin. Tuo kaikki tuli julki juuri sopivasti kirjan julkaisun alla. Larry King oli myös inappropriate, josta tuli hetkeksi muotisana.

Kirjoista puheen ollen, Andre Agassi käväisi Etelä Floridassakin promoamassa kirjaansa. Nimikirjoituksella varustetun kappaleen sai suosimastani kirjakaupasta, Books-A-Million, joka on Sawgrass Mills –ostoskeskuksessa. Kirjasta lisää myöhemmin omassa blogissaan.

Fort Hoodin ampumavälikohtaus oli uutisissa päivittäin kaikessa kauheudessaan. Syyllisiä etsitään taas muista kuin ampujasta. Murhat ovat kuitenkin aika arkipäivää paikallisuutisissakin. 9/11 suunnittelijoiksi epäiltyjäkin ollaan tuomassa oikeuteen New Yorkissa. Paljon puolesta ja vastaan.

Maddoffin omaisuutta oli kaupan, jotta pyramidipetoksen uhreille saadaan edes vähän lohtua. Maddoffin veneet huutokaupattiin tiistaina Ft. Lauderdalessa. Pelkästään päästäkseen huutamaan veneistä, piti maksaa 100.000 taalan varaus huutokaupanpitäjälle. En maksanut.

Vastaavaa petosvyyhtiä epäillään nyt tapahtuneen Etelä Floridassa, jossa erittäin tunnettu laki- ja liikemies on tutkinnan kohteena vastaavanlaisesta pyramidipetoksesta. Saa myös nähdä, mitä AIG:n kasasta vielä kaivetaan esiin. Se tunkio taitaa vasta alkaa haisemaan kunnolla.

Presidenttipelissä ulos jäänyt Sarah Palin oli myös otsikoissa milloin mistäkin. Kuinka ollakaan, juuri kirjanjulkistamisen alla. Lapsenlapsen hylkiö isä esitteli kalleuksiaan Palinin kiusaksi Playgirlin kuvauksissa, Newsweek julkaisi seksistisen kansikuvan Sarahista shortseissa, tuosta ultrakonservatiivisesta leidistä ja kirjankin kerrotaan sisältävän valheita. Niin ne aina.

Sarah Palin kävi valittamassa kaikissa mahdollisissa ohjelmissa, kuinka media ei jätä häntä rauhaan. Illalla hän toivoi, että ainakin lapset jätetään mediapelin ulkopuolella, mutta aamulla hän oli taas lasten kanssa keskusteluohjelmassa. Ota näistä selvää.

Talous ei näytä vielä merkkejä paremmasta. Tarjoukset ovat suuremmat kuin koskaan. Turistina oli kiva tehdä todella edullisia ostoksia. Jos halusi syödä halvalla, se onnistui missä tahansa pikaruokapaikassa. Kaikilla on taalan hampurilaiset ja vitosen ateriat. Mäkkärissä tavallinen hampurilainen maksoi keskiviikkoisin ja sunnuntaisin 39 senttiä ja juustohampurilainen 49 senttiä. Järjetön hintakilpailu.

Wal-Mart tulee olemaan syksyn voittaja. Lupaavat kaikki myymänsä tuotteet muita halvemmalla. Jos jollain on mainos, jossa Wal-Martissa myytävä tuote on halvempi, sen saa Wal-Martista samaan hintaan. Tässä taloustilanteessa tuo houkuttelee amerikkalaisia entistä enemmän.

Kiitospäivän jälkeinen Musta Perjantai voi olla aika hullua. Tästä lisää myöhemmin omassa blogissa.

[ Aiheeseen liittyen: Floridaan? ]

BTW Nyt lentokentälle kohti pirteää suomalaista syyskeliä. Kyllä täällä lämmittelisi pidempäänkin, mutta eihän maaliskuuhun ole enää pitkä aika. Ei muuta kuin geeliä ja vastatuuleen...

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Nettikupongeilla kauppaa

Väittävät Yhdysvalloissa, että voit säästää kaikissa menoissasi 15-20% pelkästään nettikuponkeja klikkailemalla.

Nettikupongit eivät ole enää vain vaippoja ja hammastahnoja, vaan jopa tietokonevalmistajat ja autoliikkeet ovat mukana kuponkirallissa.

Kupongit ovat oikeastaan aina olleet iso asia amerikkalaista kaupankäyntiä. Amerikkalaiset on opetettu hyvin kuponkien maailmaan. Hulluintahan on se, että kaupassa tuotehyllyn kohdalla on kuponkirulla. Jos jätät kupongin ottamatta, jätät 10-20% tuotteen hinnasta hyllyyn.

Nettikuponkisivustojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa. Sosiaalinen media on antanut kuponkisivustoille loistavan kasvupohjan, koska kuponkisivuja seuraavat ylläpitävät blogeja sekä Facebook- ja Twitter –sivuja, joilta voi bongata parhaat tarjoukset.

Taloustilanteesta johtuen ihmiset ovat entistä tarkempia taalojensa suhteen, joten noista sosiaalisen median sivuista on tullut monelle kullan arvoisia.

Tilanne on luonut nettimaailmaan uusia talousguruja, money saving moms jakelevat tietoa muille perheille parhaista alennuksista ja kupongeista. Juuri kuuntelin uutisista yhden kotiäidin säästövinkkejä, joita blogissaan jakaa (ja myy mainospaikkoja liikkeille, varsinkin tuon uutislähetyksen jälkeen).

Twitter on tällä hetkellä mahdollisesti suosituin väline tarjousten etsimiseen. Yritykset käyttävät Twitteriä varsinkin nopeiden tarjousten jakoon. Katso vaikka itse. Käytä hakua #sale. Tarjoukset ovat usein voimassa vain hetken, joka ajaa ihmisiä seuraamaan näitä kuponkien jakajia.

Mahdollisesti suosituin kuponkisivusto on Savings.com. Periaatteessa kaikki kulutustavaroita myyvät liikkeet haluavat olla tuolla mahdollisimman näkyvästi. Suurimmat edut saa, kun yhdistää kuponkien tarjouksia liikkeiden tarjouksiin. Nettikupongeissa on usein mahdollisuus saada alennus myös jo alennetuista tuotteista ja se tekee niistä erityisen houkuttelevia.

Panthersien yksi isoista yhteistyökumppaneista on ClubSaveology.com, joka on kuponkiklubi. Maksamalla vajaan kuuden taalan kuukausimaksun, saat oikeuden alennuksiin melkein mistä tahansa tuotteesta. Savelogy lupaa jopa 45% alennuksia jäsenilleen.

Vaikka Suomessakin kuponkisivustoja yritetään väsätä, en usko niiden nostavan merkittävästi kenenkään myyntiä. Markkinamme ovat liian pienet. Vai olenko väärässä?

[ Aiheeseen liittyen: Uusi tapa mainostaa ]

BTW Vampyyrit ovat nyt Se Iso Juttu. Mitä mieltä olette, meneekö tämä energiajuoma kuitenkin jo liian pitkälle?

The fruit punch flavor packs 4 hours of energy along with iron, protein and electrolytes. Not only does Blood Energy Potion have a similar nutritional makeup to real blood, but it has the same color, look, and consistency of blood. Get real blood nutrients without that real blood taste! The re-sealable transfusion bag style pouch provides the convenient delivery of fluids for vampires and humans alike! Contains no real blood, just synthetic!

maanantai 16. marraskuuta 2009

The 50th Law

The greatest fear people have is that of being themselves. They want to be 50 Cent or someone else. They do what everyone else does even if it doesn’t fit where and who they are. But You get nowhere that way; Your energy is weak and no one pays attention to You. You’re running away from that one thing You own-what makes You different. I lost that fear. And once I felt the power that I had by showing the worl I didn’t care about being like other people, I could never go back. -50 Cent
Mikä on suurin este kaikelle tekemiselle, kaikelle päätöksenteolle, kaikelle muutokselle, kaikelle uuden kokemiselle, kaikelle?


Pelko.

F. D. Rosevelt käytti puheissaan sanontaa:

Ei ole muuta pelättävää kuin pelko itse

Se on juuri niin. 50 Cent (tai siis Robert Greene) on asian ytimessä kirjassaan sekä edellä mainitussa Laissa. Ihminen vapautuu elämään, kun hän oppii ymmärtämään ympäristöään, ei pelkäämään sitä.

Ympäristömme pyrkii koko ajan muokkaamaan meistä kaltaistaan. Meitä tungetaan samaan muottiin ja kaikkea erillaisuutta katsotaan kieroon. Miksi? Kertokaa joku, miksi meidän kaikkien tulisi olla samanlaisia, tai tiettyjen odotusten kaltaisia. Mehän kadotamme identiteettimme. Ainoan asian, jonka me oikeasti omistamme. Ole oma itsesi.

Voin todellakin yhtyä 50. Lakiin. Elämä on paljon helpompaa, kun oppii olemaan pohtimatta muiden mahdollisia mielipiteitä ja ajatuksia. Arvaukset menevät joka tapauksessa useimmin väärin kuin oikein. Ihmiset murehtivat ihan likaa toisten tekemisiä ja sanomisia, siitä huolimatta että muut murehtivat Sinun asioitasi paljon vähemmän kuin luulet.

Pelon lasien läpi katsoen kaikki näyttää katastrofaaliselta. Meistä jokainen tuntee henkilöitä, jotka ovat aina kaikkea vastaan ja näkevät kaikessa vain huonot puolet. Syy on vain ja ainoastaan pelko. Jokaisessa vastoinkäymisessä on kuitenkin mahdollisuus. Harva osaa vain nähdä niitä mahdollisuuksia, koska pelolla on taito piilottaa ne.

Mikään tapahtuma ei ole positiivinen tai negatiivinen. Kaikki tapahtumat ovat neutraaleja. Meidän asenteemme tekee tapahtumista negatiivisia tai positiivisia. Tätä asennetta ohjaa usein, ellei aina, pelko. Omanarvontuntosi määrittelee asenteesi ja sen, mitä elämältä saat. Jos sinusta tuntuu, että työkalut ovat usein hukassa epämiellyttävissä tilanteissa ja pidät riman aina alhaalla, silloin saat elämältä juuri niin vähän kuin odotat.

Kun ymmärrät, että oma asenne määrää kaiken, voit asettaa riman korkeammalle ja odottaa elämältäsi jotain suurta. Kukaan muu ei määrittele omanarvontuntoasi. Kun uskot itseesi, huomaat, että positiivisten tilanteiden määrä yllättäen kasvaa. Pelotkin vähenevät. Huomaat myös, että ympäristösi arvostaa sinua enemmän. Kaikki haluavat olla vahvojen ja positiivisten ihmisten ympäröiminä.

-Fear nothing
[ Aiheeseen liittyen: Ajattele kuin Einstein ]

KursiiviBTW Vaikka 50. Laki kehottaa ihmisiä olemaan oma itsensä, originaaleja, 50 Cent kirjoittaa:
50 Cent is a person I created. Soon it will be time to destroy him and become somebody else.
Kirja on hyvä. Toistosta huolimatta ajatuksia herättävä. Tuo epäjohdonmukaisuus hyppäsi kuitenkin silmille. Siitä huolimatta suosittelen sen lukemista ihan kaikille, varsinkin yrittäjille tai yrittämisestä uneksiville. Ainakin, jos olet jo lukenut Robert Greenen The 48 Laws Of Power. Ja onhan kirjan raamatulliset kannet hienot.
Only dead fish go with the flow. –Sarah Palin

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Sunshine hockey

Käytiin taas katsomassa todellista sunshinelätkää Sunrisessa. Kävi taas hyvä tuuri, kun saatiin kahdella kympillä 110 taalan liput joltain kausikorttilaiselta, jolla oli ylimääräiset liput. Rivi 15 päädyssä. Ei lainkaan pahat paikat.

Tämä henkilö olisi myynyt meille neljä kausikorttia kyseisille paikoille 300 taalalla, kun hän joutuu muuttamaan Coloradoon. Oli aika lähellä, että en ostanut ja myynyt lippuja sitten Floridaan tulijoille...

Ihan vinkkinä, välillä lippuja saa otteluihin ilmaiseksi, tai pikkurahalla, kun hengaa lippujonon tienoilla silmät auki. Aina välillä joku tuo lippuja jonossa oleville.

No lätkä oli taas tyypillistä auringonpaisteen polttamaa, keskittymishäiriöistä vuoristorataa, jota näkee melkein poikkeuksetta Floridassa. Islanders näytti menevän menojaan ottaen helpohkosti 2-0 johdon heti ekassa erässä.

Kolmannen erän alussa Panthers kuitenkin johti 4-2, mutta Islanders väänsi tasoihin. Rankkarit menivät äkkikuolemassa Floridalle, kun Sean Bergenheim ensin missasi oman mahdollisuutensa.



Ottelusta jäi taas hyviä juttuja korvan taakse. Kyllä täällä vain osataan yleisön aktivointi. Sitä on hieno seurata. Tuollainen Stanley C. Pantherin tyylinen maskotti pitäisi olla aktiivisena myös suomalaisissa katsomoissa.



Laitetaan vielä tämä torvikin:



Maanantaina kaukaloon potkii Kings. Toivottavasti saadaan tiketit vielä halvemmalla...

[ Aiheeseen liittyen: NHL Helsingissä ]

BTW Onhan tämä Star Bangled Banner aina yhtä hieno:

torstai 12. marraskuuta 2009

The Cheesecake Factory

Ollaan käyty aika usein syömässä The Cheesecake Factoryssä Yhdysvalloissa ollessamme. Ruoka on aina ollut hyvää ja sitä on annoksissa enemmän kuin riittävästi. Nytkin hotellihuoneen jääkaapissa on puolikas buritto odottamassa toista kierrosta.

Nimensä mukaisesti ravintola on kuuluisa juustokakuistaan. Niitä ei voi sanoin kuvailla. Ne pitää maistaa. Nyt syötiin White Choclate Rasberry Truffle ja Fresh Banana Cream –kakut. Kerrassaan suussa sulavia varsinkin tällaiselle todelliselle juustokakkujen ystävälle.

1940 luvun loppupuolella Evelyn Overton avasi pienen juustokakkuputiikin Detroitissa. Evelyn kuitenkin luopui putiikistaan lasten vuoksi ja siirsi jo kuuluisien juustokakkujen valmistuksen omaan keittiöön. Evelyn toimitti hyvällä menestyksellä kakkuja läheisiin ravintoloihin.

Vuonna 1971, lasten kasvettua, Evelyn ja hänen miehensä Oscar siirsivät juustokakkutuotantonsa Los Angelesiin. Viimeisillä säästöillään he avasivat runsaan 200 neliön liikkeen, The Cheesecake Factoryn. Ensimmäiset vuodet olivat rankkoja. Pariskunta paiski 18 tunnin päiviä liikkeessään. Evelyn leipoi ja hoiti toimistoa Oscarin myydessä kakkuja ja luoden uusia asiakassuhteita.

Los Angeles piti juustokakuista siinä missä taannoin Detroitkin. Maine ja myynti kasvoi, jonka johdosta tuli tarve suuremmalle leipomolle. Uusien tilojen myötä, vuonna 1975, valikoimassa oli jo yli 20 erilaista juustokakkua.

Overtonien poika perusti ensimmäisen ”haarakontorin” vuonna 1978 Beverly Hillsiin, jakelun ulottuessa tuolloin jo yli osavaltion rajojen. David perusti ravintolan periaatteessa kokonaan ilman tietoa, kuinka ravintolaa pyöritetään. Davidin visio kuitenkin käsitti sen, mitä hyvä ravintolakokemus pitää sisällään. Ravintola oli menestys alusta alkaen.

Nykyään ravintoloita tällä pörssiyhtiöllä on jo lähes 150 ympäri Yhdysvaltoja, Floridasta Havaijille. Overtonien suurimmatkin unelmat ovat ylittyneet yli 30 vuoden aikana tässä todellisessa amerikkalaisessa unelmassa.

Jo pelkästään ravintolan ovesta sisään astuessa ainakin suomalainen kokee jotain hienoa. Fasiliteetit ovat mahtavat jopa amerikkalaisessa mittapuussa. Juustokakkuvalikoima on paisunut jo yli 50 vaihtoehtoon. Aika monta olen jo ehtinyt maistamaan. Suosikkia ei ole, vielä.

Palvelu on aina ensiluokkaista. Esimerkkinä eilinen tarjoilijamme. Hän kysyi heti alkuun, mistä olemme kotoisin. Tilausta ottaessaan hän jo kysyi olemmeko Helsingistä. Lyön vetoa, että kaveri googlasi Finlandin. Lähtiessämme hän vielä toivotti meille huomenta hieman murtaen, mutta suomeksi tunnistettuna. Ei ihan kohdalleen, mutta aika pitkä matka suomalaisella tarjoilijalla on vastaavaan yritykseen.

[ Aiheeseen liittyen: 200 taalan pizza ]

BTW Burger King is back! Muistatteko, kuinka kirjoitin jokin aika sitten Burger Kingin romahduksesta. BK:n taloudesta en ottanut selvää, mutta burgerit palasivat omaan lomamenuun. Pihvit olivat vaihtuneet takaisin alkuperäiseen, jonka myötä maku palasi taas samalle viivalle Hesburgerin kanssa, jaetulle ykkössijalle. Ei, Johnny Rockets on eri sarjassa. Katsotaan, josko kerron jo tällä retkellä, miksi.

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Lucky You

Miksi me aina haluamme jotain sellaista, mitä meillä ei ole? Minusta on mukavan kohteliasta, kun amerikkalaisen kaupan kassalla vaihdetaan melkein poikkeuksetta rahan lisäksi sanoja. Melkein aina kaupan kassa tai myyjä juttelee mukavia kassatoimintojen ohessa. Ehkä se tekee myyjänkin työpäivästä mielekkäämmän ja vaihtelevamman, kun vaihtaa kuulumisia tuntemattomien kanssa. Turistin näköisiltä voi aina kysyä, mistä päin olet. Meille todettiin eräässä liikkeessä, että
”You are not around here, are You”
No ei olla paikallisia. Myyjän reaktio oli mielenkiintoinen:
”Lucky You.”
Leuka loksahti ja alkoi pitkä keskustelu. 

Ajattele, tyttö saa asua paikassa, johon ihmisiä ravaa lomalle ja hän haluaisi asua ihan jossain muualla. Vaikka Detroitissa. Hän piti meitä onnekkaina, kun emme joudu asumaan Floridassa. Hulluja nuo amerikkalaiset. 

Myyjä haluaisi muitakin vuodenaikoja kuin kesän. Myyjä haluaisi muitakin puita maisemaan kuin palmuja. Myyjä haluaisi rauhallisemmat tiet. Haluja oli vaikka kuinka. Hulluinta oli, että ne kaikki halut olivat ihan perusteltuja. 

Kuinkakohan kauan minun pitäisi asua Floridassa, jotta alkaisin kaipaamaan pimeää ja märkää marraskuuta? Tai lehtien haravoimista syksyllä? Tai lumien luomista talvella? Tai paleltuvia varpaita? 

Ei silti, kyllähän kotiinkin on aina mukava palata. Taitaa olla niin, että siellä aidan toisella puolella täytyy välillä käydä, jotta osaa arvostaa omaa ruohoa. Tässäkin tapauksessa tyttö ei ollut koskaan edes käynyt Etelä Floridan ulkopuolella. On niin helppoa kadehtia ja kaivata asioita, joista ei oikeasti ole mitään kokemusta. 

Vai onko se niin, että unelmat pitävät meidät elossa? 


BTW Yhdysvaltojen talous ei näytä vielä nousevan vähään aikaan, joten on turha vielä juhlia laman kääntymistä nousuksi. Alennukset ovat täällä niin suuria, että alennusten aiheuttamien kassalovien korjaamiseen menee vielä paljon aikaa. Hintoja pitäisi entisestään laskea, samalla kun myynti laskee. Vaikea yhtälö. Esimerkiksi Etelä Floridan hotellien käyttöaste tippui työntekijöiden mukaan 50% vuoden takaisesta. Työttömyysluvut ovat huipussaan, joten valoa ei ruohonjuuritasolla ole juuri näkyvissä.

tiistai 3. marraskuuta 2009

Uusi tapa mainostaa

Kassakuittien taustoja on käytetty isossa maailmassa mainostamiseen jo pitkään. Jenkkilässä lähestulkoon kaikkien kassanauhojen kääntöpuolet on kuvitettu. Niillä halutaan viestiä jotain.

Muistan, että olimme mukana jossakin kokeilussa vuosituhannen vaihteessa, kun joku yritti tuoda kyseistä mainosvälinettä yrittäjien tietoisuuteen Turussa. Me mainostimme ainakin silloisen keskustan Anttilan kuittinauhoissa.

En muista, kuinka kyseinen kokeilu tuolloin onnistui. Mahdollisesti se ei ainakaan mainostilan tarjoajasta ollut onnistunut kokeilu, koska se ei tuolloin jatkunut.

Kun minuun nyt otettiin yhteyttä samoissa merkeissä, päätin heti lähteä mukaan. Kuittien volyymihän on valtava. Fingerprint Media tarjoaa näkyvyyden Turun alueen Citymarkettien kuittien kääntöpuolelle. Yritys kertoo kotisivuillaan tuotteestaan näin:
FingerprintMedia tarjoaa yrityksesi käyttöön tarkasti kohdennettavan ja ekologisen mainostilan, joka jaetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti. Koko Turun alueen kattava levikki varmistaa korkean volyymin mainoksille todella edulliseen kuukausihintaan. Yrityksesi mainos näkyy Turun alueen Citymarketien kuittirullien taustapuolella.
Palautumismäärä ensimmäisestä kupongistamme oli valtava. Tämän kokemuksen pohjalta tein Fingerprint Median kanssa periaatteessa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Halusin naulata paikkamme kyseisissä kupongeissa.

Tämän kuun mainostajat näet tästä, jos et jaksa käydä Citymarketissa katsomassa. Tarjouksen omasta kupongistasi voit pyytää tästä.

Iso asia, joka vaikutti minuun on Kuukauden hyväntekeväisyysjärjestö -palvelu:
Joka kuukausi FingerprintMedia tarjoaa valitulle hyväntekeväisyysjärjestölle mahdollisuuden ilmaiseen kampanjaan kuiteissa. Voittoa tavoittelemattomat ja poliittisesti tai aatteellisesti sitoutumattomat hyväntekeväisyysjärjestöt voivat vahvistaa kampanjointiaan ilmaisella mainospaikalla.
Hieno tapa hoitaa yhteiskunnallinen vastuu.

[ Aiheeseen liittyen: Yksi tapa mainostaa / Mainoksen tarkoitus / Mainonnan vaikeus ]

BTW Seuraava teksti tuleekin taas Sunshine Statesta, jossa ovat todelliset hullut päivät taalan ollessa heikko ja hinnat todella alhaalla. Huhtikuussa jo kirjoitin, kuinka Jenkkilä on muuttunut. Saa nähdä, mihin suuntaan nyt on menty. Seuraavaa postia odotellessa kannattaa tutustua isänpäivälahjatarjoukseemme, jossa isä pääsee kuntoilemaan kuukaudeksi ja saa vielä Omaohjaajalta ohjauksen ja liikuntaohjelmat hävyttömän edulliseen hintaan. Täytyyhän isä saada kuntoon. Paketteja on myyty ennätysmäärä jo parissa päivässä.