Väärin pysäköity

Meitä muistettiin naapurista tovi sitten viestillä kuului näin:

Tervehdys naapurista!

Joudun valitettavasti ilmoittamaan närästyksestä joka johtuu siitä että teidän asiakkaanne silloin tällöin käyttävät meidän pihan paikkoja pysäköintiin. Meilläkin paikat ovat kortilla ja jo yksi ylimääräinen (asiaton) pysäköinti aiheuttaa ongelmatilanteita.

Pyydän teitä informoimaan asiakkaitanne paremmin teidän pysäköintipaikoistanne ja kehoittamaan olemaan pysäköimättä muualle.

Viimeisin tapaus on tältä päivältä, punainen nissan micra rek nro JB*-66*, kuljettaja tummatukkainen naishenkilö. Ikkunaan meni lappu, mutta mikäli tilanne jatkuu joudun kääntymään parkkivalvontayrityksen suuntaan, mikä mielestäni on turhaa tällaisen asian takia, joka olisi riittävällä ohjeistuksella vältettävissä.

Ystävällisin terveisin

-Naapuri-

Lupasin informoida asiakkaitamme, joten tässä tämä informointi nyt on. Otattehan onkeenne, rakkaat asiakkaat ja katsotte hieman, miten ja mihin autojanne pysäköitte.

Minuakin sapettaa välillä, kun ihmiset pysäköivät, miten sattuu. Toisessa naapurissa kokoontuu välillä päivisin joku ihmisten olemuksesta päätellen ulkomaalaisten kerho, joka täyttää kiinteistömme parkkipaikan. En ole kuitenkaan vaivaantunut kertaakaan asiasta niin paljoa, että olisin ollut kyseisen kiinteistön haltijaan tai omistajaan yhteydessä. Ehkä pitäisi.

Vastasin -Naapurille- näin:

Hei -Naapuri-,

Pyydän anteeksi kyseisen ihmisen puolesta, mikäli hän ei osaa pysäköidä autoaan oikein.

Toki voimme yleisesti informoida asiakkaitamme pysäköinnin suhteen, mutta ymmärrät varmaan hyvin, että meillä ei ole mahdollisuutta tai oikeutta vaikuttaa ihmisten pysäköintiin muualla kuin hallitsemallamme alueella, olivat he asiakkaitamme tai eivät.

Suosittelen kohteliaimmin olemaan jokaisessa väärinpysäköintitapauksessa yhteydessä kyseisen auton haltijaan tai omistajaan, joiden yhteystiedot saanee rekisterikeskuksesta. Meillä ei ole oikeutta ottaa kantaa, onko kyseisen auton kuljettaja tai omistaja asiakkaamme vai ei. Sen voin kertoa, että meillä on tummatukkaisia sekä naisia asiakkaina, erimerkkisillä autoilla autoileviakin.

Suosittelen myös olemaan jokaisessa tapauksessa yhteydessä siihen parkkivalvontayritykseen, joka parkkipaikkojanne valvoo. Väärinpysäköinti on aina riesa, tapahtuu se missä tahansa. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka eivät oikene edes sakoista, saati tuulilasiin laitetuista lapuista.

Minun puolestani voitte hinauttaa kaikki pihallanne olevat asiattomat autot vaikka kaatopaikalle asti.

Laitan pyyntönne asiakkaidemme tietoon.

Ystävällisin terveisin,
Sami Hurme

Toisen naapurin kokoontumisajon lisäksi naapurissa toimiva autopesula ja sen asiakkaat harrastavat autojen pysäköintiä tavalla, joka aiheuttaa usein jopa vaaratilanteita talojen välistä ajoluiskaa nouseville autoille ja niiden kuljettajille. Autot peittävät usein kokonaan tai ainakin osittain näkyvyyden vasemmalle.

Kyseisen pesulan omistaja/työntekijä on saanut meiltä lukuisia lappuja pysäköinnistään kielletylle ja vaaran aiheuttavalle paikalle. Niillä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään vaikutusta.

Lapuilla ei ole aina vaikutusta edes omiin asiakkaisiimme, joita varten lappuja on joskus painettu. Ihminen on vain luonteeltaan niin laiska, että auto pitää saada oven eteen myös silloin, kun tulee kuntoilemaan ja kävelemään juoksumatolle. Osa taitaa olla valmis vaikka maksamaan pysäköintivirhemaksun jokaisesta laiskuudestaan.

Onneksi kuitenkin valtaosa autolla suhaavista osaa pysäköidä oikein ja järkeviin paikkoihin. Ja onneksi joku jaksaa valvoa ja ojentaa niitä väärin pysäköiviä.

[Aiheeseen liittyen: Herra Huu vastaa / Tyhmimmät jutut]

BTW Mielestäni yksityinen pysäköinninvalvonta pitäisi sallia sellaisenaan. En voi käsittää sitä, miksi joku kokee oikeudekseen pysäköidä luvatta toisen tontille. Tuntuu siltä, että oikeus lankeaa heti, jos muualla ei ole paikkaa vapaana. Se on monen [idiootin] mielestä riittävä syy pysäköidä mihin tahansa.

Logo sydämessä

Päivän Turun Sanomien välissä oli TPS:n Musta -lehti. Tuli ensimmäistä kertaa sanailtua sinne jotain. Tuli sanailtua logosta:

Tutullani on Palloseuran logo käsivarressa. Jollakin muulla se saattaa olla painettuna kahvikuppiin tai ommeltuna verkkareiden rintamukseen. Minulla se on sydämessä.

Vaikka olenkin myös TuTolainen, olen suurelta osin myös Tepsiläinen. Olen myös Interiläinen. Niihin kaikkiin on omat syynsä ja taustansa. Yhteistä niillä kaikilla on turkulaisuus. Olen turkulainen, henkeen ja vereen. Ja olen ylpeä turkulaisuudestani.

Seuran tai minkä tahansa yhteisön logo on omistajilleen ja haltijoilleen tärkeä asia. Se on välillä jopa niin tärkeä, että siihen ei saa koskea. Sitä ei saa muuttaa. Sitä ei saa vaihtaa. Sitä ei saa uudistaa. Sen tulee pysyä maailman tappiin asti. Näin on varsinkin silloin, kun logolla koetaan olevan perinteitä. Vastustus logon muutokselle on varsin luonnollinen ilmiö. Joku voi kokea sen jopa henkilökohtaisesti.

Ymmärrän varsin hyvin sen mellakan, joka aiheutui perinteikkään Palloseuran logon mahdollisesta muuttamisesta. Jos keskustelen mainostoimiston kanssa ja toimisto ensitöikseen ehdottaa yrityksemme logon muuttamista, nousen välittömästi pöydästä. Olen noussut moneen kertaan. Miksi siihen logoon pitää ensimmäiseksi koskea? Toisaalta miksi ei? Maailmalla muutetaan logoja koko ajan. Jotain enemmän, toista vähemmän ja kolmas kokonaan. Osa muutoksista onnistuu, osa ei. Olennaista muutoksissa lienee se, että se uusi tuntuu ja näyttää paremmalta kuin vanha. Silloin uudistus voi onnistua.

Logon muuttamiseen on tietysti mainostoimiston näkökulmasta selvä liiketoiminnallinen peruste. Kun logoa muutetaan, edes vähän, se tarkoittaa paljon lisätyötä laskutettavaksi. Täytyyhän kaikki - siis aivan kaikki markkinointimateriaali tehdä uudelleen. Käyntikortit, kirjekuoret, ne mukit ja verkkarit. Eihän niissä voi enää olla vanhaa logoa, kun on uudistuttu.

Monelle junnulle on ikimuistoinen hetki, kun saa ensimmäisen kerran pukea edustusjoukkueen paidan päälle. Siinä paidassa on se sama logo, joka siinä on voinut olla harrastuksen alusta asti. Siitä huolimatta juuri sen paidan logo on jotain suurta ja kunnioitusta herättävää. Se on se Aito Logo, jonka pukemista on tavoiteltu. Se on se logo, jonka käyttämistä on tuohon hetkeen asti vain harjoiteltu. Onko sillä sittenkään niin suurta merkitystä, millainen se logo on, jos se vain on se edustusjoukkueen logo?

Jokaiselle kiekkoilijalle on kunnia pukea jonkin tietyn seuran pelipaita päälleen. Jokaisella kiekkoilijalla on mielessään seura, jonka logoa kantaisi ylpeänä. Kaikki eivät saa koskaan kokea sitä. Me fanit voimme kokea omalta osaltamme tuon. Emme kentällä, mutta katsomossa. Miten me saisimme Turkuun kunnia-asiaksi pukea päällemme seuran logon, oli se logo uusi tai vanha? Ainakin silloin, kun menemme otteluun, oli se sitten minkä tahansa seuran ottelu. Mitä Sinä voisit tehdä asian eteen?

Olen monta kertaa toitottanut logojen ja värien tuomista katsomoon. Miksi se on meille suomalaisille niin vaikeaa? Kertokaa te.


[Aiheeseen liittyen: Logomo.ka / Ei nimi miestä pahenna]


BTW Kauppalehdessä kerrottiin tovi sitten, kuinka menestyksen salaisuus on rutiinien rakastamisessa.

Lakipalveluyritys Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi muistuttaa viisaudesta, jonka mukaan yritysidean merkitys on ainoastaan kymmenen prosenttia yrityksen menestyksestä. Loppu on periksiantamatonta työntekoa.

Herra Lappi on asian ytimessä. Olen seurannut meidänkin alalla, kuinka "aloittelevat yritykset yleensä yliarvioivat satakertaisesti omat markkinamahdollisuutensa." Tuo on niin totta. Sen huomaa omassakin tekemisessä. Toisen ja kolmannen vaiheen voi myös allekirjoittaa. Erään yrittäjän kanssa juuri tänään keskustelimme, kuinka meidän alalle kuvitellaan vain tultavan. Kunhan rakentaa keskuksen, niin saranat pitää vaihtaa jo viikon jälkeen. Totuus on tarua ihmeellisempää.

Työterveyshuollon rahastus

Meillä on työterveyshuolto eräässä suuressa suomalaisessa terveystalossa. Meillä on niin kutsuttu laaja työterveyshuollon sopimus, jossa päätoimisille työntekijöille kuuluvat kaikki mahdolliset työterveyshuollon palvelut. Haluan, että työntekijät saadaan työkykyiseksi aina mahdollisimman nopeasti. Onneksi myös työntekijäni haluavat työkykyisiksi mahdollisimman nopeasti.

Työntekijällämme oli iho-oireita. Oireet olivat jopa minun silmään sellaisia, että ne vaativat ihotautilääkärin vastaanoton. Työntekijä otti työterveyshuoltoomme yhteyttä, varatakseen aikaa ihotautilääkärille. Ajanvarauksesta perättiin lähetettä. Siis eikö erikoislääkärille pääse suoraan? Täytyykö oikeasti käydä työterveyslääkärillä ensin?

Työntekijä ilmoitti tuovansa lähetteen tullessaan. Ei kelvannut. Pitää olla nimen omaan kyseisen suuren terveystalon työterveyslääkärin lähete. Pakko varata aika ensin työterveyslääkärille. Tästä tietysti laskutetaan erikseen.

Työntekijä kävi työterveyslääkärillä. Käynti kesti alle kolme minuuttia. Laskutetaan 20 minuuttia. Työterveyslääkäri totesi, että hän ei ole koskaan nähnyt tällaista. Pitää varata aika ihotautilääkärille.

Ihan totta, neropatti!

Me maksamme erikoissairaanhoidosta, mutta työntekijää juoksutetaan turhaan ja hoidon saaminen viivästyy tällaisen pelleilyn vuoksi. Tavallisen sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannusten lisäksi tuhraantuu menetetyn työajan myötä tuplasti aikaa ja rahaa.

Järjettömintä oli se, että kun työntekijä joutui uudelleen käymään sen saman oireen kanssa työterveyshuollossa, taas käytiin ensin työterveyslääkärin kautta hakemassa se lähete. Vastaanoton kesto yksi minuutti, laskutettu aika 20 minuuttia ja sitten vasta erikoislääkärille. Ei saanut mennä suoraan jo sairautta hoitavalle lääkärille.

Huvittavinta koko jutussa on se, että jos maksaisi käynnin omasta pussista, ei siis työterveyshuollon kautta, erikoislääkärille pääsee heti ja ilman lähetettä. Mihin tahansa tutkimukseenkin pääsee talon ulkopuolisen lääkärin lähetteellä, mutta ei työterveyshuollossa. Yrityksillä kun on varaa maksaa.

Nyt kannattaa Sairaala NEO:ssa olla työterveyshuollon palveluja myyvän henkilö hereillä. Meillä on ostoikkuna auki. Olette jopa kävelymatkan päässä, niin edellä mainittu juoksuttaminenkin on helpompaa työntekijöillemme.

[Aiheeseen liittyen: Lakritsioireyhtymä / Tappava liikkumattomuus]

BTW Miksi mihinkään laboratorioon ei pääse ilman lähetettä verikokeeseen? Kieltääkö sen jokin laki tai asetus? Miksei laboratoriolla voisi olla listaa, johon on kirjattu kaikki mahdolliset verikokeet hintoineen? Tästä listasta asiakas voisi ruksia ne testit, jotka haluaa otettavan ja maksaa ne kassalle. Tuloksien konsultoinnista voitaisiin vielä veloittaa erikseen, jos asiakas tarvitsee sitä. Eikä näistä mitään Kelakorvauksia tarvitse saada, kun testit ovat täysin omaehtoisia.

Väärin ostettu, osa 2 - Vastaus

Muistatteko, kuinka kerroin vuosi sitten, että ostin väärin Prismassa. Ostin hyllyn tyhjäksi, joten sitä ei katsottu hyvällä. Prismassa kun ei saa kaiketi ostaa kaikkia tuotteita, ainakaan kerralla, mutta bonusta saa vaikka kuinka paljon.

Luulin, että tuo oli ihan oikeasti ainutkertainen juttu ja johtui jonkun työntekijän pahasta päivästä. Mutta ei. Työntekijäni kävi maanantaina taas ostamassa Itäharjun Prismassa väärin. Hän sai ripityksen, kun kehtasi taas käydä ostamassa hyllyn tyhjäksi, erikseen siitä ilmoittamatta.


Oikeassa asiakaspalvelutilanteessahan häntä olisi kiitetty siitä, että kävi ostamassa hyllyn tyhjäksi, eikä alettu opastamaan, miten Prismassa ostetaan oikein, että jää muillekin.

Työntekijämme lähetti Prismaan ihmettelyn, lähinnä kysyen, eikö kaikki tuotteet ole tarkoitus aina myydä pois? Näin vastattiin:

Hei. Kiitos palautteestanne. Hienoa että olette löytäneet hyllystämme hyvän Rainbow-tuotteen jota ostatte paljon. On totta että kaupan toiminta perustuu tilaamiseen ja myymiseen. Meidän tilausjärjestelmä perustuu tuotteelle annettuun hyllytilaan. Eli tuotetta tulee meille automaattisen tilausjärjestelmän kautta niin paljon kuin hyllyyn kerralla mahtuu. Tilattu tuote saapuu meille 48 tunnin kuluttua tilauksesta. Eli jos olemme määritelleet tuotteen hyllytilaksi esim. 20 pussia, ja yhden päivän  myynti on sen saman verran, menee 48h ennen kuin meillä on tuotetta seuraavan kerran. Tästä syystä teille on ehdotettu tilaamista etukäteen. Tällä ehdotuksella on haluttu palvella sekä Teitä että muita asiakkaita, sillä varautuminen suuriin määriin/tuote ei ole mahdollista. Teoriassa voisimme tietenkin nostaa tuotteen hyllytilaa mutta mikäli tilaa ei käytännössä ole, on varastoiminen vaikeaa rajallisten tilojen vuoksi, varsinkin kun puhumme pakasteena säilytettävästä tuotteesta. Mahdollista on tietenkin myös se, että joku toinen asiakas on ostanut samaista tuotetta sellaisen määrän että Teille ei löydy haluamaanne määrää. Saatte toki ostaa tuotteen hyllystä jatkossakin. Toivottavasti tämä selvensi meillä tehtyä ehdotusta. Pahoittelen vielä ehdotuksen aiheuttamaa mielipahaa! Mukavaa syksyn jatkoa! 

Ystävällisin terveisin,

Pt-myyntipäällikkö

Prisma Itäharju

En nyt puutu yhteen pötköön kirjoittamiseen, mutta jäin itse oikein miettimään tuota vastausta. Minulla on tapana vastata vähän samanlaisesti. Siis kertoa prosesseista ja syistä, miksi mikin asia on, kuten se on. Nyt kun luin itse tuollaisen vastauksen, se hyppäsi pahasti silmille. Ei minua kiinnosta kaupan tilausprosessit. Minä olen siellä vain asiakkaana. Olen siellä ostamassa. Ostamassa niin paljon kuin haluan ja niin paljon kuin hyllyssä riittää tavaraa.


Omat asiakkaamme ajattelevat ihan samoin. Ei heitä kiinnosta prosessit palvelumme takana, vaan ainoastaan se, miten se palvelu toteutuu. Joskus se toteutuu hyvin, toisinaan taas huonosti. Molemmista pitäisi pystyä ottamaan vastuu.

Olisiko oikeasti sittenkin ollut parempi vastata vain näin, jos ei halua jäsennellä tekstiä:

Hei. Kiitos palautteestanne. Hienoa että olette löytäneet hyllystämme hyvän Rainbow-tuotteen jota ostatte paljon. Toivottavasti käytte jatkossakin ostamassa hyllymme tyhjiksi. Kaikki tuotteemme ovat myynnissä ja niitä saa ostaa niin paljon kuin haluaa, joka kerta. Meidän tehtävämme on pyrkiä siihen, että tuotteita löytyy hyllystämme aina.

Ystävällisin terveisin,

Pt-myyntipäällikkö

Prisma Itäharju

Yksinkertainen vastaus, joka on itse asiassa tottakin. Noinhan sen tulisi mennä, oli prosessi mikä tahansa. Olisin ymmärtänyt tuon paremmin, kuin vastuun vierittämisen prosesseille. Ne ovat kasvottomia, joten niitä on hyvä syyttää. 

Miten sinä olisit vastannut?

[Aiheeseen liittyen: Väärin ostettu / Ostamisen vaikeus]

BTW Jobsin lopullisen toimistosta poistumisen myötä maailmassa on nyt yksi suuri visionääri vähemmän. En yhtään ihmettele, että Time pysäytti jopa painokoneet tämän pysähdyksen vuoksi. Steve Jobsin tarina on antanut minullekin paljon ajateltavaa. Ehkä paras ajatus, joka Jobsin(kin) suuhun on laitettu, kuuluu näin:

The people who are crazy enough to think they can change the world are the ones who do. 

Jobsin mietelauseita löytyy lisää esimerkiksi tästä.

Menestyvä omistaja

Ed Tock pyörii ajatustensa kanssa mielenkiintoisella hiekkalaatikolla Club Industryn kolumnissaan. Hän tuo esiin niitä piirteitä, joita hyvällä - menestyvällä - kuntoklubin johtajalla on. Näitä samoja piirteitä lienee kaikkien alojen menestyjillä, mutta näitä vaaditaan erityisesti meidän alalla.

Löytyykö esimerkiksi minusta mainittuja piirteitä, jätän muiden arvioitavaksi, mutta tiedän monta omistajaa, joista nuo piirteet löytyvät. Ja oikeastaan poikkeuksetta he ovat merkittäviä tekijöitä joko koko alalla tai ainakin omalla talousalueellaan.

Tock mainitsee viisi merkittävää ominaisuutta, jotka löytyvät omistajan uskomuksista, käytännöistä ja työkaluista, joilla hän rakentaa organisaatiota, joka on tehokas, taloudellinen ja jolla on korkea moraali. Nämä kaikki seuraavaksi mainitut ominaisuudet näkyvät omistajan asenteessa, tavoissa ja kurissa tehdä asioita määrätietoisesti. Kommentoin omasta näkökulmastani jokaista viittä kohtaa.

1. Intohimoinen uteliaisuus
Täytyy olla ehdottomasti utelias, jotta voi kehittää tuotetta ja palvelua. Meidän alallamme on paljon intohimoisesti kuntoiluun ja terveyteen suhtautuvia asiakkaita, joten samoja ominaisuuksia vaaditaan myös omistajilta. Omistajan pitää olla kiinnostunut uusista trendeistä menestyäkseen. Se ei tarkoita sitä, että kaikkiin trendeihin pitää lähteä mukaan, mutta se tarkoittaa sitä, että ne trendit pitää tiedostaa ja niistä pitää osata valita juuri omaan toimintaan sopivat. Utelias ihminen on alttiimpi kyseenalaistamaan kaikki metodit ja kyseenalaistus on usein juuri se ensimmäinen askel uudistukseen. Intohimoisesti utelias johtaja ja omistaja osaa kysyä niitä oikeita kysymyksiä, sekä itseltään, työntekijöiltään että asiakkailtaan.

2. Taistelun kovettama itseluottamus
Minkä tahansa asian saavuttamiseen tarvitaan itseluottamusta. Kaikilla tämän alan merkittävillä toimijoilla tuntuu olevan järjetön määrä itseluottamusta. Tuo itseluottamus on tullut kokemuksesta. Se on tullut pitkistä työpäivistä. Se on revitty omasta selkänahasta. Olemme niin vahvasti pääomavaltainen ala, että meistä jokainen ymmärtää, minkä työn takana jokainen euro viivan alle on. Varsinkin yrityksen alkutaipaleilla akanat erottuvat nopeasti jyvistä. Taistelijat jatkavat ja järjestävät asiansa kuntoon, omasta hyvinvoinnistaankin välittämättä. He uhraavat koko elämänsä keskukselle. Kun nämä uhraukset tuottavat hedelmää, itseluottamus kasvaa väkisin. Mitä vaikeampia aikoja on käyty läpi, sitä kovemmaksi itseluottamus kasvaa, kun sen harmaan kiven läpi päästään.

3. Tiimipelaaminen
Erittäin tärkeä ominaisuus. Liikevaihtoon suhteutettuna alallamme on paljon työntekijöitä. Suurin osa alamme työntekijöistä ovat osa-aikaisia. Työnkuvat ovat usein sellaiset, että kokoaikaisuuteen ei ole edes mahdollisuutta. Tai jos on, työnkuva on moniulotteinen. Iso osa työntekijöistä koostuu vahvoista persoonista, jotka haluavat myös johtaa ja ohjata. He tekevät juuri sitä työkseen, joten pitää pystyä tunnistamaan erilaiset egot ja saada ne sulautettua yhteen, puhaltamaan yhteiseen hiileen, eikä vetämään mattoja toisten alta. Tämä on taito, jota voi opetella, mutta väittäisin suurimman osan ihmistuntemuksesta tulevan äidinmaidon mukana.

4. Määrätietoisuus
Pyydä kuntokeskusyrittäjää kuvaamaan toimintansa enintään kymmenellä sanalla. Mikäli hän ei pysty siihen, hän ei kaikella varmuudella ole menestynyt. Hyvä omistaja tai johtaja tietää tasan tarkkaan, mitä he tekevät ja mitä he haluavat olla ja kenelle. Menestyjät vievät tuota laivaansa määrätietoisesti haluamaansa suuntaan. Mielikuva ja tavoite on selkeä. Yksikään menestynyt alamme yrittäjä ei yritä tarjota palvelujaan kaikille. Tämä ominaisuus liittyy olennaisesti myös ensimmäiseen kohtaan. Määrätietoinen ja utelias johtaja osaa kysyä juuri ne oikeat kysymykset, parantaakseen tuotettaan.

5. Pelottomuus
Ehdottomasti. Aikaisemmin mainittu pääomavaltaisuus jo itsessään tekee tälle alalle aikovasta pelottoman. Nimi pitää uskaltaa kirjoittaa sellaiseen paperiin, jolla voi menettää koko siihen asti keräämänsä omaisuuden. Ehkä jopa muutaman sukulaisen omaisuuden. Pelottomuus ei saa kuitenkaan olla järjettömien riskien ottamista. Laskelmalliset, tarkasti suunnitellut riskit kuuluvat tälle alalle. Niitä pitää uskaltaa ottaa. Välillä on oikeasti pakko hypätä siihen löysään hirteen kiikkumaan. Sitä ei saa pelätä, joskin sitä pitää varoa.

Voisin hyvinkin nimetä tähän ne henkilöt, joilta nuo ominaisuudet löytyvät, sikäli kun olen päässyt heihin vuosien aikana tutustumaan. En nyt kuitenkaan nimeä. Kyllä te menestyjät tiedätte itse, jos tätä luette. Totean vain, että on ollut ilo tutustua teihin ja jakaa kanssanne mielenkiintoista alaa.

Jos toimit kuntokeskusalalla, etkä löydä itseäsi noista ominaisuuksista, voin luvata hankaluuksia. Jokaista ominaisuutta voi kuitenkin kehittää, joten aloita kehittäminen ennen, kuin on myöhäistä.

[Aiheeseen liittyen: The 50th Law / Ajattele kuin Einstein]

BTW Palaan tällä viikolla hetkeksi yrittämiseni juurille. Piipahdin sinne toviksi jo perjantaina. Palaan pieneksi avuksi sinne, josta olen imuroinut kaikkein eniten vaikutteita yrittämiseen liittyen. Olen sinne paljon velkaa. Noilta juurilta olen saanut oppia, ettei saa luvata liikoja, lupaukset tulee pitää eikä saa huijata ketään. Ole tarkka, mutta reilu. Juuret ovat ihmisille tärkeitä. Minulle on erittäin tärkeää olla taas hetki osa tuota toimintaa. Vaikka joku lukijoista tietäisikin, mistä puhun, jätetään se meidän väliseksi, eikö?