sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Mikään ei tunnu miltään

Don Huonot lauloi joskus Hyrrä -kappaleessa, että mikään ei tunnu miltään.

Me olemme menossa maailmaan, jossa mikään ei saa tuntua miltään.

Mikään ei saa haista miltään, ettei se ärsytä sellaista, joka ei pidä hajusta.

Mikään ei saa maistua miltään, ettei se anna pahaa makua sellaiselle, joka ei pidä mausta.

Mikään ei saa näyttää miltään, ettei se vaan vahingossakaan ärsytä ketään.

Mikään ei saa kuulostaa miltään, ettei kukaan vaan vahingossakaan voi ymmärtää sitä väärin.

Kaiken pitää olla tasaisen harmaata massaa, jossa mikään ei erotu, eikä tunnu miltään.

Meillä ei ole sananvapautta. Me emme saa olla mitään mieltä, koska mielipide voi loukata jotakin.

Samaan aikaan kaikenlaiset lehdet saavat kuitenkin painaa mitä tahansa valheita ja/tai puolitotuuksia...

Sitä sanotaan:
Mennyttä ei takaisin voi saada,
eikä tulevaa kannata jäädä oottamaan.

Hyvää yötä ja huomenta.

Lisäys: Onneksi meillä on sentään vielä Heikelä-Linnanahde Korporaatio, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat.

BTW Googlaa tuo otsikko. Donkkarit ovat istuttaneet hyvän lauseen arkikieleemme...

5 kommenttia:

Kunto Kortilla kirjoitti...

http://ripsipiirakka-p-iv-t-lyrics-mp3.kohit.net/_/164421

"Päivinä jolloin mikään ei tunnu miltään. Petät ystäviäs, kusetat niitä. Päivinä jolloin mikään ei riitä, pitäs kai hiljentää."

Tuo Ripsipiirakkakin oli lainannut tuota lausahdusta...

Anonyymi kirjoitti...

Toi on just noin. Ihmisistä on tullut pelkkiä valittajia. Aina joku ottaa herneen nenään, kun sanoo tai tekee jotain. Nyt täytyy löytyä syyllinen sillekin, että ei ole lunta tai jäätiköt sulaa. On täällä ennekin lumettomia talvia ollut ja jäätiköt välillä keskieuroopassa asti, "#¤kele. Kyllä ennen oli paremmin, kun kaukalossakin sai sanoa, että sä oot rasittava idiootti, ilman että se oli pelikiellon arvoinen loukkaus tai jopa vähempiälyisiin vähemmistöihin kohdistuvaa rasismia, josta joutuu oikeuteen. Ja takaisinkin sai lyödä, jos joku tuli iholle. Elämä oli selkeämpää.

Anonyymi kirjoitti...

Mun suosikkibiisi on tietysti Linkin Parkin "Numb". Siinä tilassa ei enää mitään tunneta.

Kunto Kortilla kirjoitti...

I'm tired of being what you want me to be...

Noinhan tuossa Numb biisissä muistaakseni todetaan...

Anonyymi kirjoitti...

Laitetaan nyt hieman lisääkin:

I'm tired of being what you want me to be
Feeling so faithless lost under the surface
Don't know what you're expecting of me
Put under the pressure of walking in your shoes

Every step that I take is another mistake to you

And every second I waste is more than I can take

I've become so numb I can't feel you there
I've become so tired so much more aware
I'm becoming this all I want to do
Is be more like me and be less like you