keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Top 10 Fitness Trendiä Vuodelle 2010

Kuntoilijat ovat tarkkoja rahan ja ajankäytön suhteen vuonna 2010, ainakin jos uskomme the American Council on Exercise’s (ACE) listaa vuoden kuntoilutrendeistä. Ehkä listaa kannattaa uskoa. Se perustuu organisaation vuotuiseen tutkimukseen, johon osallistuu personal trainereitä, ryhmäliikunnan ammattilaisia, terveyden ja kuntoilun ammattilaisia sekä elämän ja painon hallinnan konsultteja.

Raportin mukaan tiukka budjetti ja rajallinen ajankäyttö vaativat entistä yksilöllisempiä ja tehokkaampia harjoitteita. Samaan lopputulokseen olen tullut ilman tuota raporttiakin. Omaohjaajien ja Personal Trainereiden osuus tulee olemaan aikaisempaa merkittävämpi kuntoilumarkkinoilla.

Tässä ovat ACE’n Top 10 trendiä vuodelle 2010:

  1. Edulliset kuntoilumuodot kuntokeskuksissa ja kotona: Talouden vaikutukset näkyvät yhä kuntoilijoiden valinnoissa ja kuntokeskusten kassoilla. Keskukset mukauttavat palvelujaan sopimaan paremmin taloudestaan tarkoille asiakkailleen. Samalla kotikuntoilutuotteiden suosio kasvaa budjettiaan vahtivien ihmisten keskuudessa. Taantuman vaikutus on ollut Yhdysvalloissa mahdollisesti Suomen kuntokeskusalaa suurempi, vaikka Suomessakin keskuksia tipahti kyydistä kuluneen vuoden aikana. Vaikka me olemmekin päässeet täällä vähemmällä vaikutuksella, uskon tämän olevan ykköstrendin myös Suomessa.
  2. Ryhmäliikunta: Yhdysvalloissa käytännössä jokaisella asiakkaalla on henkilökohtainen Personal Trainer, jonka palveluksista asiakkaat maksavat erikseen. Kuluvana vuonna keskusten asiakkaat vähentävät maksullista henkilökohtaista ohjausta ja korvaavat sitä esimerkiksi pienryhmäohjauksilla, jolloin kuluja voidaan jakaa osallistujien kesken. Myös ryhmäliikunta yleisesti tulee suositummaksi. Kuntokeskusten kannattaa mahdollisesti huomioida pienryhmät tarjonnassaan. Suomessa olemme Personal Trainer -kulttuurissa vielä hieman jäljessä, mutta talous huomioiden pienryhmät voisivat hyvinkin olla hyvä tapa tutustuttaa suomalaiset kuntoilijat Personal Trainer -palvelujen pariin.
  3. Lyhyet harjoitteet kiireisille: Lyhyemmät ja samalla kovatehoisemmat harjoitteet lisääntyvät. Ihmisten yhä kiristyvät aikataulut tekevät kovatehoisista ja lyhyistä kunto-ohjelmista ja ryhmäliikuntatunneista houkuttelevia. Boot-camp -tyyliset harjoitteet ja ryhmät nostavat päätään. Kaikenlainen kiertoharjoittelu lisääntyy. Tällainen trendi on selvästi jo jonkin aikaa ollut menossa ja se tulee lyömään läpi myös Suomessa.
  4. Kuntoilupelit: Kuntoiluun liittyvät konsolipelit lisäävät suosiotaan ja ne lyövät läpi myös kuntokeskuksissa. Tuomalla konsolipelit asiakkaidensa käyttöön, kuntokeskuksilla on mahdollisuus tuodaa uusia kokemuksia varsinkin peleistä kiinnostuneille asiakkaille. Konsolit mahdollistavat uudenlaisen yhteisöllisen ympäristön muodostumisen keskuksiin. Mielestäni tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä trendeistä. Se on M&M Kuntotalonkin yksi kevään uudistuksista. Konsolipelit tulevat asiakaskäyttöön maaliskuuhun mennessä.
  5. Suurten ikäluokkien ohjelmat: Ikääntyville aikuisille suunnatut palvelut ja ryhmät jatkavat kasvuaan. Laihdutus-, selkä-, sydän- ja kolesteroliryhmät lisääntyvät. Yleinen hyvinvointi, perusterveys, vaatii jatkossa entistä tarkemman huomion. Elintasosairauksien lisääntymisessä on kuntokeskuksille oivallinen mahdollisuus. 
  6. Functional training: Toiminnallisessa kuntoilussa harjoitetaan samaan aikaa useampaa lihasta sekä liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota. Tällaisten yhdistelmäharjoitusten variaatiot ja laitteet lisääntyvät keskuksissa. Asiakkaiden mielenkiinto niitä kohtaa kasvaa, koska ajankäyttö tehostuu kokonaisvaltaisemman harjoittelun vuoksi. Lyödään monta kärpästä samalla iskulla. Lue esimerkkini Franistä.
  7. Tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta: Terveydestään ja kunnostaan huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Viranomaisten ja palveluntarjoajien yhteistyö lisääntyy, koska yhteistyöllä on suora vaikutus esimerkiksi kuntien talouteen. Ylipainosta ja muista terveysongelmista on tulossa niin merkittävä rahareikä, että erilaiset mallit, joissa kansan terveyttä edistetään, otetaan entistä paremmin vastaan joka puolella. M&M Kuntotalokin jatkaa terveysluentojen sarjaa helmikuusta alkaen.
  8. Ammattitaidon tärkeys: Kuntokeskusten asiakkaat ovat entistä vaativampia keskusten työntekijöiden ammattitaidon suhteen. Kun eletään tiukemman budjetin mukaan, halutaan rahoille entistä ammattitaitoisempaa vastinetta. Erilaiset ammattilaisten ja ammattiryhmien suositukset tulevat tärkeämmiksi varsinkin markkinoinnissa.
  9. Erityisryhmät: Erikoisemmat ryhmäliikuntatunnit ja ohjelmat, kuten etniset tanssit, tankotanssi ja Zumba jatkavat suosiotaan. Meillä ne vasta tekevät tuloaan, mutta ovat varmasti vuoden 2010 trendejä. Television erilaiset tanssiohjelmat pitävät tanssin suosittuna kuntoilumuotona. Erityisryhmät tarjoavat asiakkaille hyvää vastapainoa arjelle. 
  10. Kuntoilun seurantavälineet: Teknologia puskee kovaa vauhtia kuntoiluun. Sykkeen ja harjoittelun seurantaan tarkoitetut välineet tulevat vahvemmin esiin. Ihmiset haluavat dokumentin edistymisestään tai taantumisestaan. Seurantavälineet onnistuvat sitä paremmin, mitä automaattisemmin ne pystytään toteuttamaan. Olemme kohta vuoden mitanneet asiakkaidemme sykkeitä Suunto Fitness Solutionin avulla ja täytyy myöntää, että se on monelle asiakkalle tärkeä apuväline tavoitteiden saavuttamisessa.
Näillä siis mennään tähän vuosikymmeneen. Me Suomessa tulemme muutamassa kohdassa Yhdysvaltojen markkinoita perässä, mutta kaikki edellä mainitut kohdat ovat pyörineet jonkin aikaa takaraivossa. Toivottavasti se näkyy myös asiakaspinnassamme.
Lähde: American Council on Exercise

[ Aiheeseen liittyen: Anna Omaohjaajan auttaa / Bodybalance / Mikä on minun Fran? / Täytyykö treenaamisen olla ikävää? ]

BTW Yle raportoi tänään lentoyhtiöiden läskilisästä. Jokusen tunnin lentokoneessa istuneena kannatan läskilisää, tai siis sitä, että asiakas, joka ei mahdu penkille, ostaa kaksi penkkiä tai lipun bisnekseen. Viimeksi kotiin päin tullessa vieruskaveri joutui pitämään välissämme olevaa käsinojaa ylhäällä, jotta takapuoli pääsi valumaan 1/3 minun penkille ja kylkimakkarat minun syliini. Olin mielestäni ostanut koko paikan itselleni, en vain 2/3. Olkoon vain Kanadalaisittain lihavien syrjintää, mutta miksi minun pitää ottaa lihava kaveri syliin koneessa? Miksi minulta odotettaisiin siihen hyväksyntää? Jos saisin valita, en ottaisi grammaakaan kaveria syliini vaikka saisin lipusta 1/3 alennusta. Ottaisitko sinä? Minusta asiakkaan ja matkatavaroiden yhteispainon pitäisi olla mittarina.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pohjois-Amerikassa tungetaan pyörätuoliramppejakin joka paikkaan.

Sami Hurme kirjoitti...

Ja se on huono asia?

petri kirjoitti...

On toki sinänsä hieno asia, että tarjonta lisää kysyntää, mutta silmiinpistävää tutkimusryhmässä oli se, ettei siinä ollut yhtään kohderyhmän edustajaa mainittuna.

Kaikki trendit lähtivät siis tavallaan alan sisältä ja asiakkaat sitten poimivat tästä tarjonnasta.

Yhtenä, minkä uskoisin helpottavan ohjaajien ja kuntoilijoidenkin elämää, on ns. imagokunto-ohjelmat. Surffauksen MM-mies Mick Fanningin suosima kunto-ohjelma myy Australiassa tiettävästi kuin häkä ja uskon, että myös kunto-ohjausta ensi kertaa hakevalle olisi helpompi hahmottaa tavoitteet imagon kautta. Timo Jutilan ja Tuuli Matinsalon kunto-ohjelmat olisi helpompi hahmottaa kuin pelkkä lista eri liikkeitä.

Odotetaan innolla, mitä vuosikymmen tuo tullessaan. Siinä odottaessa voi kuriositeettina vilkaista Mick Fanningin kunto-ohjelmaa pinnallisesti vaikka tästä linkistä:
http://outside.away.com/outside/bodywork/200801/wellness-mick-fanning.html

Anonyymi kirjoitti...

Kun suomalaisistakin miehistä 2/3-osaa on ylipainoisia, niin lentoyhtiöiden pitää ehdottomasti huomioida näin suuri sairaiden ryhmä ja suurentaa lentokoneen tuolien kokoa.

Sami Hurme kirjoitti...

Ei kai nyt sentään? Paljonko olisit valmis maksamaan isommista tuoleista?

Minäkin olen ylipainoinen, 185/95, mutta mahdun silti lentokoneen penkkiin.

Uskallan väittää hatusta vetämällä arvioiden, että ainakin 29 lentomatkustajaa 30:stä mahtuu penkkiinsä, joten miksi penkkejä pitäisi leventää niiden 29:n kustannuksella?

Vaihtoehtoisesti, pitäisikö näille laihemmille tarjota lippua halvemmalla, jos penkkejä levennetään.

Vielä pidemmälle vietynä koneen takaosaan voitaisiin entisen sikaosaston sijaan karsinoida läskiosasto, jossa penkit olisivat leveämmät ja ne maksaisivat enemmän.

Ai niin, koneissahan taitaa sellainen osasto yleensä jo olla...

Petri,

ACE:n lähdemateriaali tulee edustajistaan huolimatta aika vahvasti asiakasnäkökulmasta tai ainakin heidän toiveistaan ja käyttäytymisestään.

Imagokunto-ohjelmat houkuttelevat jo kuntoilupureman saaneita ja ovat siinä mielessä toimivia ja käyttökelpoisia. Veikkaan, että sohvalla makaava ei niistä osaa perustaa.