keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Käyntikerran kustannus

Edellinen postaus alennuksen kalleudesta herätti jälleen keskustelua ja ihan aiheesta. Olemme tottuneet höpisemään itsellemme kaikenlaisia epäolennaisuuksia ja suoranaisia valheita, ihmisiä kun olemme. Yksinkertaisuus on kuitenkin kaunista ja on välillä vaikea käsittää, kuinka yksinkertaista kaikki lopulta on - yrittäminenkin.

Keskustelua herätti myös kertakäynnin kustannus, kuinka senkin laskemisen yksinkertaisuus on helppo vääntää ihan toiseksi, jota se lopulta on. Kaikessa yksinkertaisuudessaanhan esimerkiksi kuntosalilla yhden käynnin kustannus on tavattoman helppo laskea. Jaetaan kaikki toimintaan liittyvät kulut käyntien määrällä, halutulta ajanjaksolta. Voit tehdä esimerkiksi vertailun, jossa on kolme lukua:
  • Liiketoiminnan kulut / käyntimäärällä koko liiketoiminnan ajalta
  • Liiketoiminnan kulut / käyntimäärällä edelliseltä tilikaudelta
  • Liiketoiminnan kulut / käyntimäärällä kuluvalta tilikaudelta (tai viimeiset 6 kk)
Lukuja vertaamalla saat hyvän käsityksen siitä, paljonko asiakkaan yksi treenikerta keskuksessasi maksaa ja miten se kehittyy. Ja kun se on lähes väistämättä kehittynyt, voit pohtia, mikä kehityksen ja muutoksen on kulloinkin aiheuttanut.

Keskimääräisen asiakaskohtaisen käyntimäärän viikossa saat laskettua, kun katsot vastaavalta ajalta, kuinka monta maksavaa asiakasta sinulla on ja jaat sen kokonaiskäyntimäärällä. Jos vaikka maksavia asiakkaita on keskimäärin 500 kpl ja treenikäyntejä on 6.500 kpl keskimäärin kuukaudessa, asiakkaat käyvät keskimäärin kolme kertaa viikossa treenaamassa. Huomaa, että ihan jokainen käynti tulee huomioida, erityisesti myös ne ilmaiseksi käyvät.

Mitä kuluihin tulee sitten huomioida?

Liiketoimintamalleja on tietysti erilaisia. Joillakin on kaikenlaisia lisäpalveluja ja lajeja, jotka voi ottaa huomioon tai jättää huomiotta, mutta jos sinulla on liikuntakeskus, jossa asiakkaat maksavat aikaan tai kertoihin perustuvaa maksua, voit hyvinkin huomioida kaikki kyseiseen tuloon liittyvät kulut, esimerkiksi näin:
  1. Vuokra sekä muut toimitilakulut, kuten vesi, sähkö, siivous, jne.
  2. Henkilöstökulut
  3. Laite- ja välinekulut, huoltokuluineen. Ostetut laitteet ja välineet voit huomioida poistoperiaatteella.
  4. Muut liiketoimintakulut, kuten vakuutukset, kirjanpito ja hallinto, lisenssit...
Esimerkiksi näin:
  1. 60.000€
  2. 60.000€
  3. 24.000€
  4. 15.000€
Yhteensä 159.000€. Treenikäyntejä kyseisellä ajalla 30.000 kpl. Yhden treenikäynnin kustannus on siis 159.000 / 30.000 = 5,30€.

Tuota lukua siis käytät edellisen postaukseni taulukossa. Kun sinulle tulee uusi asiakas, hän tulee joko nostamaan tai laskemaan tuota lukua. Kustannus kasvaa, jos asiakkaan treenikertojen määrä kerrottuna tuolla luvulla ylittää hänen maksamansa maksun ja vastaavasti kustannus alenee, mikäli maksu riittää kattamaan treenikertojen määrän aiheuttaman kustannuksen.

Esimerkiksi, jos asiakkaasi käyvät keskimäärin kolme kertaa viikossa treenaamassa, kannattavuusraja menee runsaassa 68€:n kuukausihinnassa. (3 x 5,30 x 4,3 = 68,37). Jos asiakkaat käyvät keskimäärin kerran viikossa, se on vajaa 23€. Merkittävä ero siis ja siksi sinun tulee yrittäjänä tietää, kuinka usein asiakkaat keskimäärin käyvät ja mitä yksi kerta kustantaa.

Ymmärrän, mielessäsi alkoi jo pyöriä kaikki mutta kun -kysymykset ja ajatukset. Unohda ne. Se on noin yksinkertaista, kaikki muu on pääkoppamme aiheuttamaa älämölöä. Älä kuuntele sitä. Usko numeroja.

Numerot eivät valehtele, mutta ne voivat kertoa erilaisia tarinoita

Ei kommentteja: