Olin aika monta vuotta töissä Great Skatessa. Touhusin siis lätkävarusteiden kanssa. Tuohon aikaan terien profilointi tuli muotiin. Profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että terä muotoillaan. Siihen tehdään pelaajan toiveen mukainen ns. suora osa, joka on yleensä muutamia senttejä. Suora osa tarkoittaa sitä, että kun laitat terän pystyasennossa vaikka pöydälle, terä ottaa pöytään kiinni tuon suoran osan verran ja muu osa terästä kaartuu irti pöydästä. Ymmärsitkö?
Ei se mitään. En minäkään. Meillä ei ollut koskaan Skatessa mitään automaattiprofiloijaa, vaan tein profiileja halukkaille ihan käsipelillä. Se onnistuu kyllä. Kokeilin itse kaikenlaisia profiileja luistimissa, enkä koskaan huomannut niissä juurikaan eroja. Alkuun toisenlainen profiili tuntui ehkä aavistuksen oudolta, mutta siihen tottui jo ensimmäisten luisteluminuuttien aikana.
Yksi seniorikiekkoilija joutui vaihtamaan luistimeen uuden terän, kun se katkesi. Urheiluliikkeen myyjä kysyi, että minkälaisen profiilin haluat terään? Ei kun teroita se nyt vain, vanhempi kiekkoilija sanoi. Eihän terää voi vain teroittaa. Kyllä siihen täytyy joku profiili laittaa, myyjä intti. Ei tarvitse. Ei ole yli 30 vuoteen tarvinnut, niin ei tarvitse nytkään. Teroita se terä. Ihan hyvin tuo luistin näyttää ilman profiiliakin kulkevan.
Lasten luistimiinkin tehdään nykyään kuulemma profiileja, jopa monta kertaa kauden aikana. Joukkueiden johto kuulemma myös suosittelee sitä juuri lukemaan oppineille pelaajille. Asiantuntevat vanhemmat kertovat katsomossa ylpeinä, kuinka alle 10-vuotiaan pojan luisteluasento parani, kun profiilia muutettiin 1-1:sestä 1-2:seen. Ihan tosi vai?Uusissa terissähän on parin sentin suora osa valmiina, jos ne eivät ole hirveästi muuttuneet lähivuosina. Joten jos et tiedä, mitä profilointi edes tarkoittaa, tai et tiedä, millainen profiili sinulla on ollut terissä aikaisemmin, teroitus riittää, myös uusiin luistimiin.
Joku heikki huoltaja ne terät pilaa kuitenkin, kun ei osaa teroittaa, säilyttäen terien muotoa. Katso omia teriä. Onko niistä ne terien päät hinkattu kokonaan pois, jopa montulle, vai ovatko ne vielä muodoltaan uusien terien kaltaiset?
BTW Olettehan nähneet ne DNA:n mainokset, joissa se reppanan partiopoika hakee nuoruuden innolla läheistä kanssakäymistä partiotyttöjen kanssa. Voisi kuvitella, että tuo ei häiritse ketään, vaan enemmänkin saattaisi huvittaa, todellisuudellaan. Nyt mainokset on hyllytetty! Jonkun mielestä ne halventavat naisia ja kampanja on sen vuoksi saanut valituksia. Kukaan ei ole tiettävästi valittanut niiden halventavan miestä, jota voisi kuitenkin pitää juuri mainittuna reppanana. Mihin me olemme menossa? Mikään ei saa tuntua miltään...
17 kommenttia:
Terän "profiloinnilla" on iso merkitys. Suoran osuuden pituus merkitsee aivan jumalattomasti suoraan tai kaarreluisteluun.
Teristä sen verran legendaa, että sekä Jouni Rinne että Pekka Järvelä - Kultaranne ja Rono - eivät antaneet teroittaa teriään kuin kerran kaudessa.
Ja kun normaali hokipelaaja vaihtaa kenkiin uuden terän minimissään kerran ja joskus kolmekin kertaa kauden aikana, niin herrat Rinne ja Järvelä vaihtoivat vanhaan terään uuden kengän!
Homma kävi molemmilla siihen malliin, että vaikea kenenkään on heidän touhuja tuomita. Erikoista touhua se kuitenkin oli.
Profiloinnilla ei ole suurta merkitystä, eikä se merkitse jumalattomasti luisteluun. Kokeile vaikka.
Sillä saattaa olla jotain merkitystä huippuunsa viritetyllä ammattilaisella, jolla voidaan jopa terien muotoilussa huomioida eri hallien jään kovuus. Tällöinkin merkitys on oletettua pienempi.
Suurin merkitys on korvien välissä, kuten monella muullakin lätkään liittyvällä asialla. Käytänkö valkoista vai mustaa mailateippiä? Aloitanko teipin kiertämisen lapaan lavan kärjestä vai tyvestä vai kierränkö vain pari kierrosta keskelle. Teroitetaanko luistimet joka peliin tai treeniin vaiko vain kerran kaudessa?
Jokaisella on oma mieltymyksensä moneen asiaan, mutta onko sillä todellista ja varsinkaan huomattavaa merkitystä, on toinen asia.
Jos luistimen terän suoralla osuudella ei olisi muuta merkitystä kuin korvien väliin, niin pikaluistelijat voisivat aivan hyvin lähteä kisaan hokkareilla.
Tietysti asialla on merkitystä ja on myös kokeiltu.
Erkkarin lapaan laittamisessa nuorille pelaajille kannattaisi suositella ammattilaisten käyttämää tapaa kiertää se teippi kannasta kohti kärkeä, koska näin lumi ei tartu yhtä helposti lapaan ja kitkaa on vähemmän. Ehkä joku teippaa toisinkin päin???
Nyt puhutaan kahdesta eri välineestä ja lajista. Luistimien kenkäkin on näissä lajeissa erilainen ja terien pituus huomattavasti erilainen.
Jääkiekossa kahden tai neljän sentin suoran osuuden merkitys on korvien välissä. Veikkaisin, että tuo pystyttäisiin todentamaan sokkotutkimuksella.
Mahtaakohan ammattilaiset ajatella niin hirveästi lumen kerääntymistä lapaan, teipatessaan mailaa? Kitkaa vähemmän? Siis kun liutetaan lapaa jäässä vai?
Huoltajat tekee tuollaisia testejä pelaajien tietämättä koko ajan. Yleensä pelaaja ei osaa edes sanoa, onko luitimet teroitettu vai ei. Riittää, että ne ovat käyneet huoltokopissa.
Kyllä tulee aika kovaa tekstiä. Kyllä se nyt on vain niin, että ammattipelaaja tietää heti onko luistimet teroitettu tai jos suoran osan pituus on muuttunut.
Pikaluisteluvertaus taisi mennä pikkaisen yli hilseen, mutta sanotaan nyt näin: pitempi suora auttaa eteenpäin luistelussa...
Malkinilla on peräti 4.5cm suora, Ovetshkinilla 4cm, kun taas pikkuväkkärä S. Makarov veti aikoinaan 2cm suoralla.
Ja erkan suhteen sillä on merkitystä, että se teipataan niin, että uusi kierros peittää edellisen oikeasta suunnasta. Kun löydät ensimmäisen ammattilaisen, joka teippaa lavan kärjestä kantaan, niin ilmoita ihmeessä.
Harrastehöntsä on ihan eri asia. Siellä riittää oikean kätinen maila ja luistimet oikeassa jalassa. Kivaa touhua, jos tykkää.
Noiden huoltajien kanssa kun on joskus jutellut rapakonkin takana, ja jopa työkseen kymmenisen vuotta, niin on väkisinkin jäänyt korvan taakse tarinoita ja temppuja, joilla pelaajia käsitellään huollon puolesta.
Toivottavasti kenenkään kupla ei puhkea, mutta ehkä yksi yleisimmistä tempuista liittyy mailoihin.
Osa pelaajista hylkää jokaisesta uudesta nipusta muutaman mailan, koska ne eivät pelaajan mielestä jostain syystä ole onnistuneita. Kun sen hylätyn mailan ujuttaa seuraavaan nippuun niin se menee yleensä läpi tästä uudesta tarkastuksesta...
Onhan noita erilaisia mailanteippaamistapoja tullut matkalla vastaan, joskin nykyään vähemmän. Syy tuohon lienee osaltaan se, että lapojen (pinta)materiaalit ovat muuttuneet.
Eiköhän suurin syy siihen, että lapa teipataan, löydy ihan loogisista perusteista, ei niinkään kitkoista, tms. On yksinkertaisesti luonnollisempaa teipata lapa tyvestä kärkeen, kuin toisin päin. Hieman sama asia kuin puukolla vuoleminen. On luonnollisempaa vuolla vartalosta pois päin, kuin toisin päin.
Tästä huolimatta poikkeuksia löytyy. Katso vaikka tästä
Profiloinnista moni muukin on kanssani samaa mieltä. Kyse on pitkälti lihasmuistista, jonka johdosta toisenlainen profiili tuntuu erilaiselta. Todellinen hyöty, kun pysytään parin sentin sisällä, on pitkälti kauppamiesten onnistunutta vakuuttelua.
Harrastehöntsällähän ei sinällään ole mitään tekemistä tämän asian tai mielipiteeni kanssa. Kun pitää silmät ja mielen avoimena, voi oivaltaa uusia asioita elämästä...
Palloseuran pelin kunniaksi laitettiin päähän soimaan Iron Maidenia...
"
No point asking when it is,
No point asking who's to go,
No point asking what's the game,
No point asking who's to blame,
If you're gonna die, die with your boots on
"
Ei kaaduttu saappaat jalassa, eikä muutenkaan.
Edellisen Anonyymin heitto kovasta tekstistä johtui varmaan kokemattomuudesta.
Lätkässä on paljon pelkkää taikauskoa. Koko peli voi mennä pipariksi, jos vaihtoaitiossa muistaa, että laittoikin vasemman luistimen jalkaan ensin, eikä oikean, kuten on tapana.
Heko, heko. Aika siisti toi mailan lavan teippaaminen. Hienoa nähdä huippuammattilaisten touhua. Muutkin ohjeet olivat pro-tasoa;)
Jääkiekko on ainoa laji, missä kaikki on vain fiilistä. Mieto häviää suksiin ja liitomäen puku ratkaisee, mutta hokissa kaikki on vain fiilistä.
C. Ronaldo tietää nappuloiden pituuden millilleen, vaikka alustana nurtsi. Hokipelaajalle senttikin on vain pelkkää fiilistä.
Totuuden kanssa on pakko olla voimaton. Aihe aiheen jälkeen. Havukka-Aho on aina oikeassa...
Sarkastisesta provokaatiosta huolimatta tartutaan syöttiin.
Moni asia, jos niitä lähestyy tieteellisestä näkökulmasta, on vain fiilistä, ronaldoistajacrosbyistä huolimatta.
Esimerkiksi luistimien profiilien merkityksestä luisteluun jääkiekossa ei tiettävästi ole käytössä tieteellistä, puolueetonta näyttöä. Se, että Malkin tai Makarov käyttää tiettyä profiilia, ei riitä tieteen näkökulmasta perusteeksi.
Voitte tietysti tutkia asiaa samalla tavalla kuin minä tein aikoinaan, mutta uskallan väittää, että tulette samaan lopputulokseen, jos analysoitte tutkimuksia ja niiden teettäjien vaikuttimia.
Miksi väitän, että sokkotutkimus toimisi profiilien testaamiseen? Vastaus on yksinkertainen kysymys: Miksi ammattipelaaja profiloi teriä joskus montakin kertaa kaudessa?
Terän profiilihan muuttuu terotuksen seurauksena, ehkä vain millin osia kerrallaan, mutta muuttuu kuitenkin. Muutos yksittäisten teroitusten jälkeen on vielä niin pieni, että pelaajan lihasmuisti ei reagoi muutokseen. Pelaaja ei siis huomaa eroa, vaikka sitä onkin.
Kun muutos tehdään tuollaisilla pienillä askelilla, pelaajan tietämättä, voidaan profiili muuttaa hiljalleen ihan toiseksi, ilman että pelaaja huomaa eroa lainkaan, tai ainakaan huomaa merkittävää eroa.
Tätä todistetaan jokaisen profiloinnin jälkeen. Kun pelaajan luistimen profiili korjataan taas lukuisten teroitusten jälkeen "oikeaksi", eli lähtötilanteeseen, luistimet, tai siis terät, tuntuvat erilaisilta.
Ronaldo varmasti tuntee millien muutokset nappuloissa, samalla lailla kuin juoksija tuntee piikkien pituudet. Tämä johtuu pitkälti lihasmuistista, joka ei tarkoita sitä, että lyhyempi tai pidempi nappula tai piikki olisi parempi tai huonompi.
Urheilija on vain tottunut tietynlaiseen välineeseen. Kun väline tai sen osa muuttuu ja urheilija tottuu muuttuneeseen välineeseen, suoritus voi olla parempi kuin vanhalla välineellä.
Miksi samankokoinen jalkapalloilija saattaa käyttää erilaisia nappuloita pelatessaan samalla kentällä Ronaldon kanssa?
Miksi Makarovilla oli luistimissa 2cm profiili ja Malkinilla 4,5cm?
Makuasia vai onko Ronaldo tieteen näkökulmasta onnistunut valitsemaan kanssapelaajaa paremmat nappulat? No entä oliko Makarov viisaampi tieteen näkökulmasta kuin Malkin, vai päinvastoin?
Miksi luistimen profilointi on ammatilaiselle järkevää?
Perimmäinen tarkoitus on se, että lihasmuistia ei tarvitse koko ajan korjata. Jos terä tai terät joudutaan vaihtamaan, ne muotoillaan edellisten terien kanssa samanlaisiksi, jotta ei tule sopeutumisviivettä peliin tai harjoitteeseen. Yksinkertainen syy.
Onko profiloinnista luisteluun itsessään, unohtaen tuon tottumisen eli lihasmuistin, mitään merkitystä tai isoa merkitystä tai jopa jumalallista merkitystä, on tieteen näkökulmasta kyseenalainen.
Joka tapauksessa fiiliksellä on erittäin suuri merkitys jokaisessa lajissa. Jotta fiilis voisi syntyä ja säilyä, pitää välineisiin pystyä luottamaan. Pienetkin muutokset voivat syödä tuon fiiliksen, jos muutoksen kokee huonoksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se muutos olisi tieteen näkökulmasta huonompi.
Jos mailat valittaisiin tieteellisesti todistettujen ominaisuuksiensa perusteella, kaikki pelaajat käyttäisivät samanlaista mailaa, koska sillä on todistettu saatavan suurin ja tarkin laukaisuteho sekä paras kiekonhallinta.
Mieto voi hävitä suksiin, usein voitelun vuoksi tai muuten väärään suksivalintaan, esimerkiksi suksen jäykkyyden suhteen. Hyppypukujen tuuliominaisuudet on todettu ja kehitetty tieteen hyväksymin keinoin. Vertaukset sinällään eivät olleet asian linjan mukaisia. Noissa mainituissakin lajeissa fiiliksellä on järjettömän suuri merkitys.
Onhan jääkiekossakin välineillä väliä. Nyt tässä tapauksessa puhuttiin pääasiassa terien profiloinnista ja lavan teippaamistavoista.
Alkuperäisessä blogitekstissä ihmettelin profiloinnin merkitystä lasten luistimissa ja esimerkissä käytettiin seniorihöntsääjää. Jostain syystä joku otti herneen nenään ammattilaisen näkökulmasta.
Teroituksessa voidaan myös käyttää "rasvaa" jonka väitetään tekevän teroitusjäljestä "sileämpää" ja näin ollen luistin liukuu paremmin. Teroitussuunnallakin väitetään olevan merkitystä. Lapaankin voi laittaa mailavahaa, jotta kiekon käsittely olisi helpompaa. Mailateipin väristä voi olla montaa mieltä. Veljeni mukaan maalivahdin, siis hänen näkökulmasta musta teippi on pelaajan lavassa pahempi, koska kiekko häviää lapaan. Myyttejä vai muita jumalallisen merkittäviä juttuja?
Miksi ihmiset eivät voi olla eri mieltä asioista? "Mut kun tollakin on" ei aina riitä perusteluksi. Kaikki asiat kannattaa kyseenalaistaa, jonka jälkeen niitä kannattaa tutkia ja sen pohjalta luoda oman mielikuvan asiasta.
Niinpä. Eiköhän tuossa todistettu kaikki tarpeellinen, vaikka mukamas eri mieltä oltiinkin. Kyllä se pelaajat tietävät millit ja sentit sittenkin...
Voi jumankekka. Itse pelaan harrastekiekkoa, ja totta munassa luistimen terävyydellä on aivan valtava merkitys. Jos luistin on tylsä ja terä ei pure jäähän, niin pelistä ei tule yhtään mitään. Syy tähän on ihan yksinkertainen fysiikka: kun terä ei pure jäähän, sillä ei voi kääntyä yhtä nopeasti/jyrkästi kuin terällä, joka puree jäähän. Samoin tylsillä luistimilla menettää osan luistelutehosta,kun voima menee "sutimiseen" eikä välity suoraan jäähän. Tylsä terä tarjoaa myös huonomman tuntuman jäähän, ja sitä kautta huonomman pelituntuman/terävyyden. Ja tylsällä luistimella tarkotan luistinta, jolla on käyty jäällä 4x1,5 h. Peliin en lähde luistimilla, joilla on oltu jäällä enemmän kuin kahet treenit/ peliä. Kokemus on opettanut. Treeneissä menee luistimet, joilla on oltu neljä, viisikin kertaa jäällä, mutta eron huomaa ja ihan täysillä ei voi vetää, ja yhtä hauskaa se ei ole kuin terävillä luistelu.
Tosin asiaan vaikuttaa myös se, että en käytä suojia kun kävelen kopista jäälle, mutta tällaisen rytmin olen joutunut omaksumaan.
Ei kannata sekoittaa terotusta ja profilointia. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Kaikkeen tottuu, myös tylsempiin luistimiin. Joskus, kun tuli aktiivisemmin pelattua, niin putket piti olevinaan terottaa melkein jokaiseen treeniin, vähintään jokaiseen peliin. Sitä kuvitteli, että muuten hommasta ei tule mitään. Eikä tulekaan, koska on tottunut teräviin luistimiin.
Vaikka nyt tulee höntsättyä 2-3 kertaa viikossa, ei talven aikana tarvitse terottaa putket kuin pari kertaa.
Aika nopeasti sitä kuitenkin tottuisi taas teräviinkiin luistimiin, jos jaksaisi nähdä vaivaa ja terottaa niitä putkia useammin.
Joka tapauksessa kyse on yksilöllisistä tottumisasioista, ei niinkään tieteestä...
Minä teippaan aina kärjestä kantaan koska Petri Kontiolakin tekee niin.
Profiloitutin just 5+1, onkohan ihan järkyttävä hyökkääjälle..
Aika vanhaa settiä mutta kommentoidaan nyt kuitenkin.
Ei profiili jumalattomasti merkitse, mutta yhdessä urasyvyyden kanssa sillä saa kuitenkin merkittävästi vaikutettua omaan luisteluun. Esittäisin asian niin, että oikeanlaisella, siis omaan luistelutyyliin ja -taitoon sopivalla, terällä saa koko fyysisen ja teknisen potentiaalinsa valjastettua nopeudeksi ja suunnanmuutoksiksi, kun taas vääränlainen terä saattaa rajoittaa.
Ihmisiä on erilaisia, monet esim. juoksevat maratoneja aivan surkealla juoksutekniikalla ja silti rakastavat touhua, eikä siinä mitään väärää ole. Se on totta, että profiloinnilla ei ole merkitystä kaikille, mutta on järjetöntä väittää etteikö sillä olisi merkitystä ylipäätään. Mitä taitavampi luistelija ja kovempi kilpailu, sitä suurempi merkitys.
Lähetä kommentti