maanantai 5. heinäkuuta 2010

Seth Godin - The Dip

Voittaja ei koskaan luovuta - Luovuttaja ei koskaan voita.
Hyvä sanonta, joka Seth Godinin mielestä on kuitenkin huono neuvo. Godin kertoo kirjassaan The Dip, kuinka voittajat luovuttavat koko ajan. Voittajat tietävät, milloin luovuttaa. Voittaja luovuttaa oikeaan aikaan.

Maailman parhaatkin ovat luovuttaneet monia kertoja. Tuomo Ruutu kertoo Hesarin heinäkuun kuukausiliitteessä, kuinka hän oli ajatellut keskittyvänsä uraansa jalkapalloilijana.
Jalkapallon pelaamisen lopettaminen oli yksi elämäni suurimpia päätöksiä.
Veli, Jarkko kertoo, kuinka hän antoi Tuomolle luvan tehdä lajivalintansa 15-vuotiaana. Valinnan jälkeen Tuomo omistautui jääkiekolle.
Hän treenaili itsekseen aamusta iltaan ja oli joskus jäällä jo ennen koulupäivän alkua. 
Luovuttamista ja omistautumista samaan aikaan. Jos Tuomo olisi jatkanut jalkapalloa pidempään, on hyvinkin mahdollista, että Tuomo olisi nyt molempien lajien keskiverto puulaakipelaaja. Lajit voivat tietysti tukea toisiaan, mutta ainoastaan siten, että toinen lajeista on vain treeniväline keskityttäessä siihen ykköslajiin. Ykköslajin suhteen sitten taas ei tule luovuttaa. Ei ainakaan silloin, jos haluaa alansa parhaimmaksi.

Seth Godin listaa suurimmat syyt luovuttamiseen:
  1. Sinulla ei ole aikaa ja luovutat.
  2. Sinulla ei ole rahaa ja luovutat.
  3. Sinä pelkäät ja luovutat.
  4. Sinä et ole oikeasti tosissasi ja luovutat.
  5. Sinä et ole oikeasti kiinnostunut ja luovutat.
  6. Mietit vain lyhyen aikavälin hyötyä tai kärsimystä, et pitkän tähtäimen hyötyä ja luovutat.
  7. Sinä olet alun perin tehnyt väärän valinnan ja luovutat. 
Me emme aikoinaan uskaltaneet luovuttaa, vaikka näimme, että keskustan M&M vie vain rahaa. Näimme, että siinä paikassa ei saa aikaan sellaista tuottoa, jota haimme. Pelkäsimme kuitenkin lopettaa toimintaa. Emme halunneet luovuttaa. Olisihan se noloakin.

Jos olisimme uskaltaneet tehdä päätöksen vuoden aikaisemmin, olisimme tehneet tukun rahaa sillä päätöksellä. Tiesimme jo aikaisemmin, että sulkeminen on ainoa vaihtoehto, mutta emme halunneet uskoa sitä. Keskustan salin sulkeminen antoi todelliset resurssit kehittää Itäharjun keskustamme. Laitekantamme vahvistui eivätkä henkilöstöresurssit olleet hajallaan.

Sedu Koskinen kertoo, kuinka hän poistaa yritysryppäästä tuottamattomat yksiköt, rönsyt. Se voi koitua Hakan kohtaloksi, mutta on varmasti tarpeellista. Sedulta varmasti ainakin taloudellisesti järkevä päätös, jos hän luovuttaa Hakan, tai muiden rönsyjen suhteen.

Moni yritys olisi paljon vahvempi, jos johto osaisi ja uskaltaisi luovuttaa. Moni ihminen olisi ehjempi, jos uskaltaisi tavoitella unelmiaan. Jos uskaltaisi jättää tylsän ja palkitsemattoman työnsä. Jos uskaltaisi luovuttaa ja vaihtaa maisemaa. Isojen yritysten johtajat tulevat harvoin yrityksen sisältä, ainakaan siitä joka tuli alun perin kesäpojaksi. Yritysten johtajat tulevat niistä, jotka ovat jo useaan otteeseen luovuttaneet ja lähteneet uusille urille. CV on usein aika mittava.

Keskiverto on siis häviäjille. Luovuttaminen on siis sallittua, kun sen tekee oikeaan aikaan. Jos kukaan ei koskaan luovuttaisi, maailma olisi erillainen. Maailma pysyy tasapainossa, kun joku luovuttaa koko ajan. Kaikista ei voi olla supertähdiksi. Jos näyttää siltä, että jäät keskiverroksi, luovuta ja tee jotain muuta. Siis ainakin silloin, jos haluat supertähdeksi.

The Dip on hyvä kirja. Kuuntelin sen nyt kolmatta kertaa. Äänikirjan kesto on vain puolisentoista tuntia. Sopivan mittainen toistuvaan kuunteluun.

[ Aiheeseen liittyen: Kuka vei mun juuston? / The 50th Law / Pienet kirjat rokkaa ]

BTW  Samoin on parisuhteiden kanssa. Luovuttaminen on joskus oikea vaihtoehto. Toisinaan taas ei. Mielestäni on hienoa, että Yhdysvalloissa asti juhlitaan isosti vanhempieni hääpäivää, heinäkuun neljättä. Onnittelut vanhemmilleni 40 vuoden yhteisestä taipaleesta. Se on nykyaikana ihailtava suoritus. 40 vuoteen mahtuu paljon juttuja. Onneksi suurin osa on ollut iloisia. Kiitoksia kaikesta avusta, jota olen aina saanut, jopa pyytämättä ja yllättäen. Ei ole koskaan tarvinnut epäillä, ettenkö olisi saanut apua, oli tilanne mikä tahansa. Ilman 4.7.1970 tapahtunutta sitoutumista minua ei ehkä olisi olemassa. Kiitos ja kumarrus!

Ei kommentteja: