torstai 14. helmikuuta 2008

Real Madrid rules!

BBC uutisoi, että Real Madrid on yhä maailman tuottoisin jalkapalloseura, jo kolmatta vuotta peräkkäin. Real Madridin tulot olivat 240 miljoonaa puntaa, eli 325 miljoonaa euroa, eli mummon markoissa numeroita on jo hitosti...

Paikallisen Palloseuran budjetti oli 2,5 miljoonaa euroa, joten onhan noissa liigoissa ja markkinoissa hieman eroa

Tilintarkastusyhtiö Deloitten selvityksen mukaan Manchester United kiilasi neljänneltä paikalta toiseksi, ohi mm. Chelsean, joka tuloistaan huolimatta tekee säännöllisesti tappiota. Suuret tulot eivät siis välttämättä takaa vielä suurta tuottoa, vaikka Yle uutisoikin kyseessä olevan "maailman tuottoisimpien jalkapalloseurojen listaus." Ainakin minun mielestäni tuotto on se, joka jää viivan alle, kun liikevaihdosta vähennetään kulut. Selvityksessä huomioitiin lipunmyynti, televisio-oikeuksien myynti ja fanituotteiden myynti, eli kyse oli siis tuolta osin tuloista, ei tuottavuudesta. Laskelmassa ei myöskään huomioitu siirtokorvauksia.

Artikkelissa kehutaan kilpaa televisiosopimuksia, jotka olennaisesti vaikuttavat tuloihin. Minua kiinnostaa kuitenkin tuossa eniten se, että kuinka suuri osa tuloista tulee fanituotteista. En tiedä yhtään Liverpoolin pelaajaa, mutta siitä huolimatta minulla niiden valkoinen, punainen ja keltainen pelipaita. Kaapista löytyy myös ainakin ManU:n paita, vai mikä se oli, jossa se Siemens lukee...

Miten jalkapallo on tehnyt sen, että esimerkiksi minä käytän edellä mainittuja paitoja, vaikka koen olevani lätkäjätkä? Miksi NHL seurojen t-paitoja ole esimerkiksi Adidaksen mallistossa? Tai Niken? Tai jos on, mistä niitä voi ostaa? Ja jos niitä voi ostaa, onko ne sen näköisiä, että niitä kehtaa käyttää? Ja jos on, mitä ne maksaa?

Onhan futis tietysti aika iso laji, siis ainakin mummon markoissa...

BTW Palautetaan mieliin taas se seurojen nimeäminen kun futiksesta puhutaan...

Mitä jumppa maksaa?

On aika yllättävää, kuinka moni kuntokeskusyrittäjä ei ole koskaan laskenut yhden asiakaspaikan kustannusta. Valtaosa yrittäjistä hinnoittelee tuotteensa yleensä kilpailijoiden hintoja tuijottamalla tai "musta tuntuu" -pohjalta.

Mitä yksi asiakaspaikka jumpassa maksaa?

Kustannuksen voi laskea klubiaskin kanteen esimerkiksi näin:

Yksi asiakas tarvitsee vähintään 4 neliötä tilaa jumppasalista.

Oletetaan, että kuntokeskuksen neliövuokra on 8,00 euroa kuukaudessa, eli 0,27 euroa päivässä.

Oletetaan, että ryhmäliikuntasalissa on joka päivä kolme tuntia. Sali on siis käyttämättä 87,5% ajasta. Yhden asiakaspaikan vuokrakustannus on siis 4 * 0,27 / 3 = 0,36 euroa, jos salin käyttöaste on 100%, eli jokainen tunti on täynnä. Jos käyttöaste on keskimäärin 50%, kustannus on 0,72 euroa.

Ryhmäliikuntaohjaajan palkkakustannus sivukuluineen on vähintään 35,00 euroa. Oletetaan, että salissa on asiakaspaikkoja 30 ja käyttöaste on 50%. Yhden asiakaspaikan palkkakustannus on siis 35,00 / 30 / 0,50 = 2,33 euroa.

Vuokran ja ohjaajan osuus on siis 3,05 euroa.

Sähkön, lämmityksen, jäähdytyksen ja veden sekä muiden sivukulujen osuudeksi voidaan laskea 20% edellä mainitusta summasta sekä muiden henkilöstökulujen osuudeksi toiset 20%.

Mikäli kyse on lajista, jossa ei ole välineitä eikä lisenssimaksuja, yhden asiakaspaikan kustannus ilman pukuhuonetilojen tai käytävätilojen laskemista olisi 4,40 euroa.

Oletetaan, että on kyse sisäpyöräilytunnista, jossa ohjataan lisenssituotetta.
Yhden pyörän hinta on 1.200 euroa ja käyttöikä viisi vuotta. Pyöristä aiheutuva laitekustannus olisi siis edellä mainituilla muuttujilla 1.200 / 5 / 365 / 3 / 0,50 = 0,44 euroa asiakaspaikkaa kohden.

Oletetaan, että ainoastaan yksi illan tunneista on lisenssitunti, jonka lisenssi maksaa koulutuksineen 200 euroa kuukaudessa, eli 200 / 30 / 30 / 0,50 = 0,44 euroa asiakaspaikkaa kohden.

Yhden asiakaspaikan kustannus voi siis olla vähintään 4,40 + 0,44 + 0,44 = 5,28 euroa.

Ajattele, jos keskuksessa ohjataan jotain lisenssituntia vain kerran viikossa, on pelkän lisenssikustannuksen arvo 200 / 4,3 / 30 / 0,50 = 3,10 euroa asiakasta kohden, eli yhden asiakaspaikan kustannus olisi noin 8 euroa.

Olen aina ihmetellyt, miten joku yrittäjä voi myydä kertalippuja parilla eurolla, jos yhden asiakaspaikan kustannus on aina vähintään 4,50 euroa ja lisenssitunneilla jopa yli 8,00 euroa.

(Muista, että laskelmasta puuttuu vielä esimerkiksi kaikki markkinointikulut [5%] ja hallinnointikulut [5%].] sekä muut pienemmät yritykselle välttämättömät kulut. Summaan voi kaikella kohtuudella lisätä 20% muita kuluja varten)

Suurin osa yrittäjistä, jotka luulevat tietävänsä asiakaspaikan kustannuksen, eivät kuitenkaan huomioi lisenssituntien kustannusta tai välineistä muodostuvaa kustannusta. Tuo kustannus nostaa yhden paikan kustannusta olennaisesti.

Joskus on hyvä laskea todellisia kustannuksia, kun miettii, minkä hintaista tuotetta aikoo myydä.

Mitä yksi asiakaspaikka kuntosalissa maksaa? Sitä lasketaan seuraavaksi ja saatat yllättyä tuloksesta...

BTW Parantaisen blogissa oli hyvä teksti kilpailusta...

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Mikään ei tunnu miltään

Don Huonot lauloi joskus Hyrrä -kappaleessa, että mikään ei tunnu miltään.

Me olemme menossa maailmaan, jossa mikään ei saa tuntua miltään.

Mikään ei saa haista miltään, ettei se ärsytä sellaista, joka ei pidä hajusta.

Mikään ei saa maistua miltään, ettei se anna pahaa makua sellaiselle, joka ei pidä mausta.

Mikään ei saa näyttää miltään, ettei se vaan vahingossakaan ärsytä ketään.

Mikään ei saa kuulostaa miltään, ettei kukaan vaan vahingossakaan voi ymmärtää sitä väärin.

Kaiken pitää olla tasaisen harmaata massaa, jossa mikään ei erotu, eikä tunnu miltään.

Meillä ei ole sananvapautta. Me emme saa olla mitään mieltä, koska mielipide voi loukata jotakin.

Samaan aikaan kaikenlaiset lehdet saavat kuitenkin painaa mitä tahansa valheita ja/tai puolitotuuksia...

Sitä sanotaan:
Mennyttä ei takaisin voi saada,
eikä tulevaa kannata jäädä oottamaan.

Hyvää yötä ja huomenta.

Lisäys: Onneksi meillä on sentään vielä Heikelä-Linnanahde Korporaatio, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat.

BTW Googlaa tuo otsikko. Donkkarit ovat istuttaneet hyvän lauseen arkikieleemme...

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Mikä motivoi?

Tämän päivän Taloussanomissa on jälleen juttu yritysliikunnasta. Jutussa kerrotaan että työnantajan on hankala potkia passiivisia työntekijöitä liikkeelle.

Kuten jutussa mainitaan, työnantajan tarjoamat liikuntapalvelut keskittyvät pääsääntöisesti aktiivisiin työntekijöihin, jotka liikkuisivat ilman tukeakin. Voit osallistua myös keskusteluun aiheesta.

Olen täysin samaa mieltä. Kohtaamme tuon saman ongelman pääsääntöisesti jokaisen yrityksen kanssa. Jutussa kerrotaan, että "Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yritykset ovat tuplanneet liikuntarahoitusta viiden viime vuoden aikana. Liikuntaan osallistuneiden määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan." Esimerkiksi Liikuntasetelien lisääntynyt myynti antaa virheellisen kuvan, jossa työnantajat tukisivat entistä enemmän työntekijöidensä liikuntaa, eli aktiivisten työntekijöiden määrä olisi kasvussa. Todellisuudessa hukkaan heitetyn tuen määrä on kasvanut olennaisesti, kuten tovi sitten spekuloin.

CMS Klubit ovat pohtineet tuota ongelmaa jo pitkään. Terveempi Yritys -projektissa otetaan huomioon koko henkilöstö. Olemme huomioineet Terveempi Yritys -konseptissa myös ne työntekijät, joita ei saa aktivoitumaan edes aseella uhaten. Koko henkilöstö on jaettu "luokkiin", joiden pohjalta heitä pyritään aktivoimaan juuri heille sopivin työkaluin. Ei se tarkoita sitä, että heti pitää laittaa lenkkarin nauhat kireälle. Edetään sopivin askelin kohti aktiivisempaa työyhteisöä.

Artikkelissa kerrotaan, että "Yritysjohto seuraa liikuntainvestointien tehoa työtarkastuksin ja kuntotestein. Muut mittauskeinot, kuten vuosisuunnitelmat ja mitattavat tavoitteet, loistavat poissaolollaan." Valtaosalla yrityksistä ei ole mitään tietoa, kuka tukea käyttää ja kuinka paljon, saati mikä sen vaikutus on sairauspoissaoloihin. Terveempi Yritys -konseptissa suunnittelu ja raportointi on olennainen osa koko pakettia. Jos projekti tehdään työterveyshuollon kanssa yhteistyössä, voidaan raportissa huomioida myös sairauspoissaolojen kehitys.

Oikein hoidettuna työntekijöiden kuntoilun ja terveyden tukeminen on yksi yritysten parhaimmista investoinneista. Pekkaniska on tämän alueen edellä kävijä, ollut jo pitkään. Maikkarin Keventäjät uutisoi, että me kaikki olemme kohta ylipainoisia. Rasva on varmasti seuraava tupakka. Transrasvojen käyttöä ollaan kieltämässä Tanskan mallin mukaan.

Jottai muutaki ehkä tarttis tehrä...

Mikä Sinua motivoi kuntoilemaan ja huolehtimaan terveydestä?


BTW, jos Terveempi Yritys -konsepti kiinnostaa Sinun yritystäsi, ota yhteyttä yritys@mmkuntotalo.com tai 050 590 1425 / Riku Saarela.

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Pipo

Ronkitaan hieman lisää suomalaisen miehen mieltä.

Kuulun siihen ikäpolveen, joka kaikessa miehisyydessään ei käytä pipoa. Ei vaikka korvat irtoaisivat tuulen ja viiman johdosta. Mehän kuljemme kesät talvet Nokian kumisaappaissakin, joiden varret on käännetty ja niihin on kirjailtu äijämäisesti AC-salama-DC.

Seitkytluvulla syntyneet Äijät eivät käytä pipoa.

Olin pari viikkoa flunssassa, josta viikon verran korkeassa kuumeessa, jonka johdosta kaivoin kaapista sen ainoan Adidaksen pipon, jonka omistan. Sehän lämmitti mukavasti, vaikka seitkytluvulla syntyneet Äijät eivät käytä pipoa.

Nyt kun flunssa ja kuume on ollut viikon verran poissa, kuljen yhä pipo päässä, vaikka olenkin Äijämäisesti yrittänyt vieroittaa itseni sen käytöstä, koska seitkytluvulla syntyneet Äijät eivät käytä pipoa.

Pipo tuntui pakkasessa niin mukavalta, että siitä on nyt mahdotonta päästä eroon. Pää jäätyy välittömästi, kun astuu ulos, jos ei ole pipo päässä. Mutta kun se nyt vaan on niin, että seitkytluvulla syntyneet Äijät eivät käytä pipoa.

Vaikka nykyään jereilläjamuilla Äijillä on pipo, niin enhän minä halua olla ainakaan mikään trendipelle, koska seitkytluvulla syntyneet Äijät eivät käytä pipoa.

Mitä minä nyt teen?



P.S. Onks tosi, et "NUTCASE-pipolla saa rispektii nois kiekkopiireis." (Ei mitään hajua, kuka tää hemmo on, vaikka sillä onkin hyvä nimi...)

torstai 31. tammikuuta 2008

Sivulliset uhrit

On jälleen ikävä seurata doping- ja huumekohua. Kummassakaan ei voida välttyä sivullisilta uhreilta. Aina kun joku käyttää huumeita tai muita päihteitä ja/tai dopingia, tulee väistämättä sivullisia uhreja.

Mielestäni doping pitäisi kriminalisoida samalla tavalla kuin huumausaineet. Myös käytön pitäisi olla rangaistavaa.

Jeren tapauksessa sivullisia uhreja ovat tietysti perheestä alkaen myös suomalainen jääkiekko, liigajohtoa myöden. Ollikin joutuu varmasti tahtomattaan selittelemään asiaa rapakon takana.

Nyt myös koripallo on kärsimässä.

Kaisan tapauksessa on kysessä väistämättä koko suomalaisen hiihdon uskottavuus, oli tulos tänään mikä tahansa.

Uskallan väittää, että jokainen dopingista kärynyt jatkaa sen käyttöä. Jos ei jää toista kertaa kiinni, on oppinut käyttämään dopingia siten, ettei siitä jää toistamiseen kiinni. Jos on kerran ylittänyt tuon kynnyksen, ylittäminen jatkossa on varmasti helpompaa, varsinkin jos joku "lääkäri" vakuuttelee, että tästä et jää kiinni, kun teet näin.

Käytön kriminalisoiminen voisi nostaa tuota ensikäytön kynnystä hieman korkeammaksi, koska sitä pitää pyrkiä nostamaan.

Kaikki sympatiani näissä tapauksissa menee vain ja ainoastaan sivullisille uhreille, jotka eivät ole voineet itse tehdä asiassa mitään välttääkseen uhriksi joutumista. Käyttäjille ei heru sympatiaa lainkaan. Käyttäminen on jokaisen oma valinta.

P.S. Ymmärsikö kukaan tuota Iltasanomissa julkaistua puhelinkeskustelua?

keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Tilastotietoa

Tätä blogia lukee keskimäärin sata ihmistä päivässä. Joo-o, siis yhden päivän aikana. Eniten lukijoita on ollut 137 yhden päivän aikana, 18.1.2008.

Olen bloggaillut vajaan vuoden ja tuo lukijoiden määrä, siis sen suuruus, hieman yllättää. Eihän minulla ole koskaan edes mitään sanottavaa, pelkkiä aivomyrskyjä, jotka ovat nyt parin viikon ajan olleet vähemmällä sitkeän flunssan vuoksi.

Tutkitusti tämän blogin lukijoista 57% ovat mielestään ylipainoisia ja 23% ovat kuntoilun tarpeessa. 4% lukijoista autoilee liikaa ja 14% haluaisi lopettaa tupakoinnin.

Näin ainakin, jos uskomme vuoden alusta asti käynnissä ollutta kyselyä, joka nyt vihdoinkin päättyi. Virhemarginaali lienee huima, mutta uskon silti vain lukuihin. Mutu on mutua ja tuo on tutkittua faktaa. Todista se vääräksi!

Tutkimuksesta voisi vielä vetää sen johtopäätöksen, että 28%:lla lukijoista on vaikeuksia pitää lupauksiaan, koska eivät tehneet mitään uuden vuoden lupausta.

Lukijat ovat siis ihan tyypillisiä suomalaisia.

Seuraavaksi otetaan taas kantaa, kunhan ajatukset selvenevät ja läpiveto loppuu siirtoikkunoiden sulkeutuessa...

P.S. Unohtui mainita, että Malmöllä on tänään Iso Peli.
P.P.S Ja tässä vielä otsikon mukaista Malmö - Leksand -tilastointia.