IKEA - TARINA

Ingvar Kamprad kasvoi maatilalla nimeltään Elmtaryd, Agunnarydin kylässä. Tuossa ovat palikat maailman suurimman huonekalujätin, IKEAn nimeen, jos sitä olet joskus pohtinut, kuten minä.

Yrityksen nimi on koottu palikoista, kuten on kaikki IKEAn huonekalutkin. Juuri tuo palikoista kokoaminen oli ja on yhä mahdollisesti se tärkein palikka koko toiminnassa, jääräpäisen tahdonvoiman lisäksi.

Ensimmäinen IKEAn tavaratalo avasi ovensa jo 1953, Almhultin rautatiekaupungissa. Suomen ensimmäinen IKEA avasi ovensa 1985, (joskin Ikean sivuilla lukee 1996? Korjatkaa, jos kirja oli väärässä) vaikka IK osti tontin jo 60-luvulla. Suurin osa IKEAn tavarataloista sijaitsee poikkeuksellisesti omilla tonteilla ja omissa kiinteistöissä. Tuo on yksi lukuisista poikkeuksista, joita IKEA tekee. Eihän kukaan huonekalukauppias halua olla mukana kiinteistöbisneksessä, eihän?

IK oli ensimmäinen ruotsalainen huonekaluvalmistaja, joka teetti työtä halvemmalla Puolassa, kun Ruotsin kansallinen huonekaluyhdistys boikotoi IKEAa. Muut yrittäjät eivät osanneet aavistaa, että tuo boikotti avaisi IK:lle uusia mahdollisuuksia tulla entistä vahvemmaksi kilpailijaksi. Näyttää siltä, että jokainen kapula, jonka yhdistys yritti laittaa IKEAn rattaisiin, singahti rattaiden pyöristä takaisin yhdistyksen omille silmille.

Yhtiössä ei juurikaan tunneta pukuja ja kravatteja ja sen omistussuhteet ovat niin monimutkaisten järjestelyjen takana, että ainoastaan pari ihmistä tietää, kuka omistaa ja kuinka paljon. Yhtiö on rakennettu niin, että sitä ei pysty myymään eikä pilkkomaan eikä edes tehdä julkiseksi yhtiöksi. Yhtiö ei tiettävästi ole koskaan ilmoittanut nettotuottoaan julkisesti! Sen ei tarvitse, koska se on yksityisessä omistuksessa. Siitä huolimatta tai sen vuoksi Forbes rankkasi IK:n sijalle 4, tässä tilastossa.

Yksi mielenkiintoisimmista yritystarinoista, joita olen lukenut... Lue se Raision Ikeaa odotellessa, varsinkin jos olet ihmetellyt, miksi IKEA myy hodareita ja pehmistä halvalla kassojen lähellä.

BTW Tiesitkö, että Barbie-nuken muodot ja muu ulkoasu on varastettu saksalaiselta Lilli-nukelta 1954. Barbien "keksijä" Ruth Handler ja leluvalmistaja Mattel maksoivat suuren summan Lillin oikealle kehittäjälle, kun asia paljastui 60-luvulla.

Paita kattoon

Saas nähdä, onko tämä viimeinen lätkäaiheinen blogiteksti vähään aikaan. Ajattelin palata arkeen ja bloggailla taas välillä muustakin, kun kerran pyydettiin...

Mutta nyt siis vielä vähän lätkää. Onneksi nuo kisat ovat nyt ohi, niin voi palata tuon kellon kanssa vihdoinkin takaisin Suomen aikaan. Kaikenlaista kisa-analyysiä on monessa tuutissa. Jopa tuo edellinen blogiteksti herätti aika paljon tunteita. Kommentit saivat jopa minut epäilemään, josko niitä kisoja pitäisi sittenkään enää viedä Kanadaan.

Analyysiä aiheesta löytyy tästä, tästä, tästä...

Kehotin (kuten varmaan moni muukin) ennen pelin alkua seuraamaan Heatley-Nash -akselia, jonka oletin ratkaisevan ottelun. Olin osittain oikeassa. Aika huolimaton vahinko koitui finaalin ratkaisuksi. Ehkä se kuitenkin kuvasti hyvin sitä, että Venäjä halusi voittoa aavistuksen enemmän, pelaten aika tarkkaa peliä...

Vaikka olisinkin suonut voiton Kanadalle, tuli itselläkin tippa linssiin, kun katsoi venäläisten voitonriemua, joka tuli todellakin jostain sydämen syvyyksistä. Ilo oli juuri niin aitoa, kuin se voi finaalin jälkeen olla. We walk together forever...

Mutta otsikon aiheeseen. Minkä hallin kattoon tuo Selänteen maajoukkueen pelipaita nostetaan? Voiko sen nostaa jokaisen suomalaisen hallin kattoon?

Mielestäni Selänteen maajoukkuepaita tulisi löytyä jokaisen suomalaisen jäähallin katosta tämän kauden jälkeen, (mikäli nyt oikeasti on niin, että maajoukkuepelit ovat nyt takana.)


BTW Pieni otsikon aiheeseen liittyvä tietokilpailuknoppi: Kenen paita on ollut ensimmäisenä Malmön uuden hallin katossa? (kuvassa) (vastaus: nenimleH omiaR) Hauska joke työmiehiltä...

Eilenkin taas...

...studiossa yritettiin saada kansainvälisen jääkiekkoliiton kantaa Mr Faselilta siihen, josko Kanada voisi vielä joskus pitää MM-kisoja.

Eihän siihen tietysti vastausta saanut, mutta kyseinen herra ainakin kiersi asiaa diplomaattisemmin kuin herra Kummola, joka oli ja on mahdollisesti sitä mieltä, että aikuisten kisoja ei pidetä enää koskaan Kanadassa, ainakaan jos se hänestä riippuu.

Voi tietysti olla, että käsitin väärinkin.

Olen joka kerta ihmetellyt tuota asiaa, kun joku on eväämässä kisoja Kanadalta (tai USA:lta). Miksi rotaatiossa ei voisi olla enemmän maita? Kuten Tamikin kysyi, miksei jääkiekosta voisi edes yrittää tehdä globaalimpaa lajia, eikä aina vain pyöriä samoissa nurkissa.

Miettikääpä, josko kisat olisivat vaikka, heittona, Las Vegasissa. Olisiko silloin mahdollista rakentaa jääkiekon ympärille entistä suurempaa viihdettä? Voi olla, että ei toimisi, koska siellä on niin paljon muutakin tapahtumaa, tai sitten se toisi aivan uutta näkyvyyttä ja markkina-arvoa lajille.

Tuo nyt oli vain yksi nopea esimerkki. Paikkoja, jotka olisivat aivan loistavia kisojen järjestämiseen, löytyy kartalta muualtakin kuin Pohjoismaista. Kanadan, jääkiekon kehtona, tulisi joka tapauksessa olla tuossa kierrossa säännöllisesti mukana, mikäli niin haluavat.

Me ihmettelemme täällä härmässä, että miksi meidän MM-kisat eivät kiinnosta lainkaan rapakon takana. Nyt kun ne on saatu edes vähän kiinnostamaan, ainakin Kanadassa, tai itse asiassa jopa niin paljon, että Kanadan organisaatio haluaa järjestää kisat mahdollisimman nopeasti uudelleen, tältä potentiaaliselta markkinalta vedetään matto alta. En ymmärrä aina tuota politiikkaa...

Ymmärrän hyvin, että kisojen järjestäminen esimerkiksi Suomen Jääkiekkoliitolle on erittäin kannattavaa ja siksi on hyvä jos Suomi ja Ruotsi järjestävät kisoja vuorotellen. "Me kun osaamme panostaa eri tavalla kisoihin. Meillä on jopa isommat lentokoneet, jotta kaikki varusteet mahtuvat aina mukaan, eikä lentoyhtiömmekään myöhästele koskaan..."

Asia nyt taitaa kuitenkin olla niin, että Kanadassa on järjestetty aika paljon enemmän kaikenlaisia turnauksia, kuin Suomessa, joten voisin kuvitella, että he osaavat asiansa. Ainakin kisaturistin näkökulmasta kisat olivat onnistunut tapahtuma ja kaikki palvelut pelasivat loistavasti.

BTW Kaikkea tänne nettiin näköjään tallennetaan. Tuhtinkin tilastoja...

"to walk together forever"

Kuten Mark Messier on sanonut Stanley Cupin voitosta, ainakin tämän kolumnin mukaan.

Tuo kolumni kannattaa lukea. Olen itsekin usein ihmetellyt, mikä saa ihmisen pelaamaan lätkää. Viimeksi ihmettelin sitä hiljaa mielessäni Halifaxissa, kun senioreissakin kanukit painoivat täysillä. Ei mitään hajua, miten höntsätään, venäläisistä puhumattakaan. Ne saa kyllä äidinmaidossa erilaista voittamisen halua. Koskaan ei lähdetä katsomaan, mihin rahkeet riittävät, vaan aina lähdetään voittamaan.

Mutta tuohan se on. To walk together forever. Sen vuoksi pelataan. Voittajat muistetaan. Joukkueurheilussa voittajia yhdistää aina jokin näkymätön side ja yhteenkuuluvuuden tunne. Voittajia kunnioitetaan ihan eri tavalla kuin niitä, jotka eivät ole koskaan voittaneet mitään. Tikkanenkin muistetaan, ainakin kirjansa mukaan, yhä New Yorkissa ja siellä on ollut aika paljon tähtiä...

Jokaisella kiekkoilijalla, nykyisellä tai entisellä, on pääkoppa täynnä muistoja. Suurin osa on varmasti hauskoja, mutta mielessä voi välillä pyöriä myös ne kirvelevät tappiot, joita kukaan muu ei kuitenkaan enää muista. Jokainen muistaa kuitenkin kaikki ne hetket, jossa mentiin yhdessä ja saavutettiin jotain sanoin kuvaamatonta.

Edellä mainitussa kolumnissa kerrotaan Mike Modanon sanoneen, että hän vaihtaisi lätkäammattilaisen homman silmän räpäyksessä golffarin ammattiin. Golfissa on ainakin epätodennäköistä, että vastustaja yrittäisi upottaa rautaysin kalloosi. Tuosta huolimatta Mike vetää taas tänään nauhat kireelle, enkä minäkään usko, että hän tekee sitä ainakaan pelkästään rahan vuoksi...

Olen seurannut lätkäammattilaisen hommaa aika läheltä ja aika pitkään. Olen todennut lukemattoman monta kertaa, että minusta ei olisi koskaan ollut siihen. En vaihtaisi koskaan sitä työtä, jota huipulle yrittäminen tai pääseminen vaatii, tavalliseen elämään. Niin paljon taaloja ei vain ole, että oikeasti pystyisin uhraamaan muun elämän jääkiekon vuoksi.

Siitä huolimatta, että jääkiekko on maailman paras peli ja jokaisen pojan unelma on olla lätkäammattilainen...

Suomellakin on taas tänään yksi mahdollisuus olla askeleen lähempänä kuolemattomuutta. Häviön myötä turnaus hautautuu sinne monen muun kahinan joukkoon, mutta voitolla pää säilyy yhä pinnalla. Saas nährä kui käy...

BTW Odottelen jo mielenkiinnolla tuota Palloseuran tutkimuksen julkaisua, tai siis tulosten julkaisua. Tutkimustuloksia pidetään artikkelissa positiivisina, joita ne voi tietysti olla, mutta... "Yrityskumppaneista kaksi kolmasosaa on niin tyytyväisiä, että voivat suositella yhteistyötä muillekin yrityksille." Eli kolmasosa yrityksistä ei ole tyytyväisiä yhteistyöhön. Mielestäni tuo on pelottavaa. Ja ainoastaan "80% katsojista ovat valmiita suosittelemaan TPS:n kotiottelua kavereilleen". Tuosta huolimatta myös minä olen sitä mieltä, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Asiakkailta pitää kysyä, mitä he haluavat.

Paras kiekkoreissu ikinä...

Sanoi Svedu, se ruotsalainen intiaani, jota me suomalaiset pidämme orjana, TS:n Leppäsyrjän haastattelussa. Samaa mieltä. Harvoin saa olla mukana noin yhtenäisessä ryhmässä.

Mää ja Tapparan miehet olivat myös hauskaa retkiseuraa, varsinkin kun sillä kaverilla, (nimiä ei mainita) jonka hikipuku ja alasuojat katosivat mystisesti hotellin käytävältä, vaikka ne olivat nätisti kuivumassa juoma-automaatin vieressä, oli käytössään Hervannasta ostettu, käytetty prepaid-liittymä, johon tuli vitsejä solkenaan.

Tultiin tänään aamulla. Kamerat ovat vielä laukussa, joten kuvat ovat purkamatta, mutta ehkä jo huomenna saan tänne pientä esimakua reissusta.

Charterissa oli "hieman" vaisumpi tunnelma paluumatkalla. Saattaa olla, että koneessa kului enemmän, alkoholin sijaan, tällä kertaa ihan vain pelkkää pullovettä. Halifaxin ilmasto taitaa olla hieman suomalaista kuivempi, koska molempiin suuntiin piti tankata.

On taas kerran ihan pakko mainita, että noi kanadiaanialaiset ovat ystävällistä ja vieraanvaraista väkeä. Kuten suomalaiset - auttavat miestä mäessä, (joita Halifaxin keskustassa saa kiivetä tai laskea koko ajan) mutta antavat vauhtia ilman suomalaista puukkoa.

Ainoa asia, jota ihmettelin koko matkan, oli se suomalainen spede, joka kekkuloi joka paikassa jotku viime vuoden NHL:n pleijariliput kaulassa, siis lentokoneessa, mennen tullen, peleissä, kaupungilla, siis joka paikassa. Taisi käydä suihkussakin ne kaulassa, koska liput roikkuivat pussissa kaulassa. Mitä hittoa???

BTW Harvoin törmää tuollaiseen lentäjäkaksikkoon ja matkustamohenkilökuntaan, jotka tuolla Finnairin charterilla oli. Lentäminen voi olla myös hauskaa ja nousuja ja lasku(j)a voi tehdä myös Alehousessa...

Canadian

Lätkä veressä:

The Code

Ja toinen:



BTW Hävittiin tänään 2-1 paikallisille staroille semifinaalissa, joten pelit ovat näissä turnajaisissa ohi. Huomenna Suomi-Latvia...

Ei ole Kouvola

Halifax ei ole kuin Kouvola. Se ei ole Kanadan kouvola, eika edes Pohjois-Amerikan kouvola. Se on Halifax. Lahes 400.000 asukkaan yhteiso. Jos joku vaittaa paikkaa kouvolaksi, ei ole koskaan edes kaynyt Kouvolassa.

Kouvollassa ei ole koskaan ollut nain paljon vakea.

Ylitettiin tanaa uutiskynnyskin Suomessa. Eilen voitettiin ottelu ja tanaan havitiin hieman vahvistetulle paikalliselle joukkueelle. Huomenna jatketaan ja otetaan voitto kohti jatkopeleja.

Kanada-Usa peli oli jannitysnaytelma vailla vertaa. Laitan kuvakollaassin Facebookkiin, kun palaan retkelta. Suomi-Norja pelista ei juurikaan jaanyt kommentoitavaa.

Tanaan kaytiin ennen pelia hieman ostoksilla ja huomenna olisi tarkoitus lahtea aamutoimien jalkeen seilaamaan lautalla vastarannalle. Eikohan siitakin saada muutama kuva ainakin Facebookkiin.

Ja hei. Tama ei ole Jenkkila vaan Kanukkila...

Rootsin asuja on jo kassit taynna...

BTW Sattaa olla, etta Finnair ilmoittaa positiivisen tulosvaroituksen. Charterlennon juomat loppuivat kesken lennon. Yksi henkilokuntaan kuuluvista kertoi olleensa yhtion palveluksessa 34 vuotta ja nyt oli eka kerta kun kaikki juomat loppuivat kesken lennon...