sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Oikea perspektiivi

Jo ensimmäinen blogitekstini 3.3.2007 oli selvästi asenteellinen. Asenteesta on sen jälkeen kirjoiteltu aika usein. Miksei siis nytkin?

Meillä jokaisella on ajoittain vaikeuksia asettaa asioita oikeaan perspektiiviin. Kärpäsestä tulee herkästi härkänen ja pienetkin asiat tuntuvat välillä kaatavan koko maailman. Ehkä elämänkokemus vähän tasoittaa tätä intervallia, mutta silti perspektiivi on välillä kadoksissa.

On totta, että ei ole mitään merkitystä, mitä tapahtuu. Merkitystä on vain sillä, miten suhtaudumme kyseiseen tapahtumaan. Jokaisessa vastoinkäymisessä on opetus. Joskus sitä on mielen myllerryksessä vaikea löytää, mutta se on siellä. Mieti omia kokemuksia. Väitän, että juuri vastoinkäymiset ovat olleet niitä opettavaisimpia kokemuksia.

John C. Maxwell kertoo hyvän tarinan kirjassa The Difference Maker. Opiskelemaan lähtenyt tyttö lähettää äidilleen kirjeen, jossa kertoo kuulumiset opiskelijan elämästä. Kirje kuului näin:
Rakas Äiti,
Olen nyt ollut poissa kotoa kokonaisen vuoden, joten on aika kertoa kuulumiset opiskelijan elämästä. Hieman sen jälkeen, kun tulin opiskelemaan, kyllästyin opiskelija-asuntolaan ja varastin viisikymppisen huonekaverilta.  Tuolla rahalla vuokrasin moottoripyörän, jonka kuitenkin romutin valotolppaan muutaman korttelin päässä. Jalkani murtui onnettomuudessa, mutta minut pelasti nuori lääkäri, joka asuu lähistöllä olevassa talossa. Hän kantoi minut sisään, paketoi jalkani ja hoiti minut kuntoon. Hänen ansiostaan olen taas jalkeilla.
Me halusimme sinun tietävän, että me menemme naimisiin mahdollisimman nopeasti. Ikävä kyllä, meillä on jotain merkillistä verikokeiden tuloksissa. Eivät terveyskeskuksessa vielä tiedä, mitä se on, mutta eiköhän se selviä. Toivottavasti se kuitenkin selviää nopeasti, jotta voimme mennä naimisiin ennen lapsen syntymää. Sen jälkeen tulemme kaikki asumaan sinun ja isän kanssa. Tiedän, että opitte rakastamaan lastamme, vaikka lapsen isä onkin eri uskontokuntaa ja haluaa minunkin kääntyvän uuteen uskoon. Toivon että ymmärrät, että tulemme kotiin vain siksi, että tuleva puolisoni heitettiin ulos lääketieteellisestä, koska hänen koko aikansa meni minun hoitamiseen.
Oikeasti, rakas Äiti, mikään edellä mainituista ei ole totta. Arvosanani eivät vain ole olleet hyviä, joten halusin teidän hyväksyvän ne laittamalla ne oikeaan perspektiiviin.
Niin usein, ellei aina, asiat voisivat olla pahemmin. Iloitse siitä, mitä on - Älä murehdi sitä, mitä voisi olla.

[ Aiheeseen liittyen: Tästä se alkaaThe 50th Law ]

BTW Pomitaan kirjasta toinenkin opiskeluun liittyvä kirjeenvaihto. Se täytyy kertoa lontooksi, koska tähän sopivaa suomalaista vastinetta sanalle prepare oli hankala keksiä. Nuori mies lähetti äidilleen meiliä:
Flunked out of school and coming home tomorrow. Prepare Dad.
Äiti vastasi aika nopeasti:
Dad prepared. Prepare yourself!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hola, niin totta että asenne ratkaisee...kyllä tässä jo uutta perspektiiviä tarvis kipeästi kun Kärpät hävis taas TPS:lle =(
Ei TPS mitään Suikkasta tarvi, riittäis että Kärpät pelais sen kaa joka ilta...Onneksi en ollut katsomassa...