Tuli taas mökillä, juhannuksena, luettua muovikassillinen vanhoja Aku Ankkoja, Suomen suosituinta viikkolehteä. Poikkeuksen lehti tekee tässä sarjassa siinä, että vanhojakin lehtiä luetaan vähintään yhtä paljon kuin tämän viikon numeroa. Veikkaan, että kyseistä lehteä luetaan eniten joka päivä, jopa enemmän kuin Hesaria. Ainakin se on ainoa lehti, jota minä luen melkein päivittäin.
Aku Ankan kulisseista löytyy mielenkiintoinen persoona, Markku Kivekäs, jonka disneymäistä tuhkimotarinaa kelpaa kertoa eläkkeellä, keinutuolissa kiikutellessa, vanhoja Akuja lastenlapsille lukiessa.
Tarina menee näin: 14-vuotias poika pääsee sattumalta suosittuun tv-visaan, jossa hän voittaa aiheenaan Aku Ankka lehti, osallistuu äitinsä kehotuksesta samaan ohjelmaan uudelleen, tällä kertaa hän voittaa aiheenaan Disneyn piirroselokuvat ja paljastaa samalla unelmansa tavata Walt Disney, pääsee aikakauslehden mukana Hollywoodiin tapaamaan Disneyn, jonka jälkeen hänestä leivotaan sen ajan julkkis ja hän pääsee tapaamaan myös Aku Ankan päätoimittajan, jonka kautta hän pääsee lehden toimittajaksi, etenee päätoimittajaksi ja jää 60-vuotiaana eläkkeelle, kun Aku Ankalla on ennätyslevikki. Lisää tarinasta kirjassa Disney, Aku & minä.
Ei kannata koskaan aliarvioida tämän hetken tekemisten vaikutusta omaan tulevaisuuteen, vaikka se olisikin "vain" Akun lukemista vessassa...
Ai niin, Akusta on hauska pongata kuuluisuuksia, kuten orkesteri nimeltään Duo Otsanappi. Rautiaisen Timolle terveisiä, että sitten on saavuttanut Suomessa jotain, kun nimiväännös on Aku Ankassa! Jään odottamaan A&A Kuntolatoa...
Ai niin ja vielä, mikään ei ole niin viisas kuin suomalainen mies. Paitsi suomalainen mies juhannuksena, teltassa grillatessaan, vaikka ei edes satanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti