torstai 29. huhtikuuta 2010

Tehdään oikeita asioita

Tiedättekö, milloin tehdään kaikkein eniten oikeita asioita?

Niitä tehdään silloin, kun rahat ovat loppu.

Turun Palloseuran jääkiekkojoukkueelle taantuma tuli muita joukkueita aikaisemmin. Kassassa ei näkynyt enää edes pohjaa, vaan sekin oli kulutettu. Oli pakko säästää. Oli pakko säästää jo ennen taantumaa. Ennen kuin kukaan edes puhui taantumasta.

Kun joutuu säästökuurille, joutuu miettimään niitä oikeita asioita. Joutuu karsimaan pois kaikki sellaiset toiminnot ja toimintamallit, jotka ovat tarpeettomia, tai niissä piilee liian suuri taloudellinen riski. Joutuu väkisinkin keskittymään vain ja ainoastaan ydinasioihin.

Yhdysvalloissa puhutaan, että vasta konkurssin läpi käynyt yritys tai johtaja voi osata asiansa. Ihan hyvä ajatus. Rahojen loppuminen on opettavainen kokemus. Yhdysvaltalainen autoteollisuus näyttää olevan nyt viimeisin esimerkki. GM mainostaa maksaneensa valtiolta saamansa lainan jo nyt pois, viisi vuotta ennen määräaikaa.

Ajatelkaa, jos GM olisi tehnyt nuo uudelleenjärjestelyt jo pari vuotta ennen taantumaa. Missä tuloskunnossa yritys mahtaisi nyt olla?

HCTPS joutui tekemään uudelleenjärjestelyt selvästi ennen taantumaa. Rahahanat menivät kiinni ja ne pidettiin kiinni ympäristön - siis fanien ja "lätkätietäjien" - painostuksesta huolimatta. Budjetti oli pieni, joten jokainen joutui ihan oikeasti miettimään, mihin käytettävissä olevat roposet voidaan sijoittaa. Pakon alla tehdään paljon hyviä ratkaisuja ja hankintoja.

On aivan selvää, että kun kassassa on rahaa, sitä käytetään huolettomammin. Ollaan valmiita helpommin maksamaan vähän enemmän kuin ehkä olisi pakko. Ei tingitä ihan jokaisen maksuvelvoitteen kohdalla. Kun kerran on toiminut tyhjällä kassalla, tietää, mitä se on. Säästöjä löytyy yllättävistäkin paikoista. Jos ei ole koskaan joutunut katsomaan kassan pohjaa, ei voi ymmärtää, miltä se tuntuu ja miten silloin toimii.

Uskokaa pois, tiedän miltä tyhjääkin tyhjempi kassa näyttää ja miltä se tuntuu sekä mitä sen täyttäminen vaatii.

HCTPS oli valmis taantumaan. Se oli mahdollisesti valmiimpi kuin yksikään muu lätkäjoukkue Suomessa. Kun muut joukkueet ajautuivat kaukalon ulkopuolisiin tuskiin, HCTPS oli jo tovin pureskellut niitä. Tuo on varmasti yksi palikka tämän vuoden mestaruudessa. Talousasiat eivät olleet uutisia.

Suurin osa joukkueen pelaajista ovat sellaisia, jotka haluavat lätkästä enemmän. Eivät vain säilyttää sen, mitä heillä on. He haluavat tulevaisuudessa jääkiekosta enemmän palkkaa. He haluavat enemmän vastuuta. He haluavat enemmän peliaikaa. He haluavat isompia ympyröitä. Tällaisen joukkueen motivoiminen on mahdollisesti helpompaa, kuin jengin, jonka jäsenet pyrkivät vain säilyttämään statuksensa.

Kokemattomammat kaverit eivät vielä osaa kiukutella sellaisista asioista, joita säästökuuri tuo liigajoukkueelle. He eivät osaa kiukutella, jos ei joka peliin saa uutta visiiriä ja hanskoja. He eivät osaa kiukutella, jos ei ole kermaa kahviin pelimatkoilla. He eivät ole saaneet niitä ennenkään. Kokeneemmat kaverit osaavat, tai ainakin se voi vaikuttaa pelaamiseen.

En kuitenkaan väitä, että tuo toimisi aina tästä eteenpäin. Se toimi nyt tässä tilanteessa.

Seuraava suuri työ on tehtävä noiden kokemattomien kaverien pään kanssa. Suomen mestarina sitä helposti ajattelee itsestään suurempaa ja korvaamattomampaa kuin todellisuudessa on. Joku voi ajatella, että hän pelaa alipalkattuna ensi kaudella, vaikka vielä helmikuussa oli ihan tyytyväinen seuraavalle kaudellekin jatkuvaan sopimukseensa. Ehkä se naarmuinen visiirikin alkaa häiritsemään. Ja ne puhki olevat hanskojen kämmenet.

Joka tapauksessa rahojen loppuminen on monelle yritykselle yrityshistorian merkittävin tapahtuma. Siihen voi kaatua, tai siitä voi oppia. En ole juurikaan lukenut kirjoja, joissa siihen olisi kaaduttu, mutta olen lukenut mielettömän monta, jossa siitä on opittu. Uskon, että HCTPS muistaa oppinsa myös mestaruushuumassa ja varsinkin sen jälkeen. Mopon eturengas on syytä pitää asvaltilla, sillä moottoritie on yhä paha paikka mopolle.

Tässä olisi hyvä paikka kirjahankeelle, vai mitä Karhuherra?

[ Aiheeseen liittyen: Lätkä taantumassa / The Breakthrough Company / Budjetti ]

BTW HPK:n hopea voitaneen laittaa tuohon samaan kategoriaan. Kassa oli tyhjä, joten ehkä sielläkin osattiin keskittyä oikeisiin asioihin, turhanpäivästen jorinoiden ja marinoiden sijaan. Ehkä pelaajienkin on helpompi suhtautua työnantajansa säästötoimiin, kun ihan oikeasti tietävät väärien ratkaisujen upottavan laivan.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Onnea TPS!

Tämä onnittelu tulee syvältä mustavalkoisesta sydämestä!

Missasin tänä keväänä jotain todella hienoa. Missasin finaalit, jossa TPS toi pojan takaisin kotiin. Tuon sillan jänne kesti loppuun asti. Ei ollut yhtään heikkoa akillestakaan.

Rakastan tarinoita, joissa altavastaaja yllättää kaikki puun takaa. Rakastan tarinoita, jotka osoittavat tahdon merkityksen menestykselle. Rakastan tarinoita, joissa tehdään oikeita asioita. Rakastan tarinoita, jotka kannustavat positiivisiin ajatuksiin omista mahdollisuuksista. Niin kauan kuin uskot voittoon, voit voittaa.

Palloseuran voitto on yksi hienoimpia asioita, joita olen seurannut. Olen osaltani ruoskinut seuraa, kun olen kokenut siihen olevan aihetta. Toivottavasti siitä on ollut edes herättäjäksi. Pahansuopaisuudesta niitä kriittisiä ajatuksia ei ole koskaan kirjoitettu. Eikä tulla koskaan kirjoittamaan.

Vaikka teemmekin edustamani yrityksen kautta yhteistyötä seuran kanssa, koen ensisijaisesti olevani fani. Siksi koen olevani oikeutettu kertomaan, mikä minua ei ole miellyttänyt.

Kerron niitä myös jatkossa, koska olen varma, että tuote ei ole valmis. Se ei ole mestaruudesta huolimatta lähelläkään valmista. Se ei voi koskaan olla valmis, mutta sen voi saada hyvään ja toimivaan kuosiin. Se ei ole sitä vielä.

Nyt on kuitenkin aika nauttia tästä hetkestä, koska siitä saa virtaa jatkoon. Voittamisesta ja onnistumisista pitää muistaa nauttia, jotta voi jatkaa eteenpäin. Tämä on toivottavasti vasta alkua.

En tarkoita, että Turussa juhlittaisiin jatkossa mestaruutta taas joka vuosi. Tarkoitan alulla sitä, että tämä mestaruus on loistava ponnahduslauta saattaa tuote parempaan kuosiin. Nyt ollaan ainakin opittu se, että pelaajabudjetin pienuus ei ole este menestykselle. Se sopii pitää mielessä myös jatkossa.

Eihän tämä mestaruus tullut liian aikaisin? Voiko se koskaan tulla liian aikaisin?

Tällä kaudella on tapahtunut paljon Isoja Asioita. Suurimmat asiat ovat tapahtuneet kaukalossa, mutta ei sovi unohtaa kaukalon ulkopuolisia tapahtumia. Mestaruus on varmasti näiden kaikkien asioiden summa, vaikka kaukalossa pelit ratkaistaankin.

Joukkue Olemme Me -juttua oltiin jo jossain vaiheessa hautaamassa. Onneksi se tajuttiin nostaa uudelleen teemaksi, koska se näkyy katsomossa. Se näkyy turuilla ja varsinkin toreilla tänä keväänä. Iso asia turkulaisille kaiken taaperruksen ja kaaoksen jälkeen. Nyt sitä on mahdollisuus alkaa hyödyntämään toden teolla.

Sosiaalinen media on Palloseuran hallussa esimerkillisellä tavalla. Sosiaalisen median vaikutusta tulokseen voi vain arvailla. Sen tiedän, että Facebookin, Twitterin ja YouTuben ylläpitokustannukset ovat olleet minimaalisen pienet. Mainoshyötyynsä nähden ne ovat olleet mikroskooppisen pienet.

Yhteistyöyritysten tahto olla seuran takana on varmasti nostamassa päätään. VMP:n paitatempaus on hyvä esimerkki. Jatkossa pitää tuokin pöytä kattaa ihan uudelleen. Vaikka mestaruus tuokin yrityksiä tarjottimella, heille pitää pystyä tarjoamaan rahoilleen vastinetta. Muuten mestaruuskrapula lyö pahasti otsaan.

Vaikka menestys toikin taas lehterit täyteen, toivottavasti kukaan ei ajattele, että ainoastaan menestys tuo ihmisiä katsomoon. Nyt olisi helppo taas ajatella niin. Lätkä pitää kuitenkin tuottaa myös silloin, kun ei pelata finaalissa. Nyt punnitaan taidot hyödyntää menestys. Miten tämän kauden menestys pystytään hyödyntämään tulevalla kaudella, kun yhtään pistettä ei ole vielä jaettu.

Vielä kerran onnittelut tämän vuoden Suomen parhaimmalle jääkiekkojoukkueelle, taustajoukkoja unohtamatta. Te olette olleet Joukkue!

[ Aiheeseen liittyen: TPS sinunkin tuubissa / Kymppikerho / Hunajaa kuoressa ]

BTW Nyt on minun aika kääntää takkia. Mustavalkoinen talviturkki vaihtuu kesäiseen sinimustaan. Piditte tai ette. Jalkapallossa sydän sykkii Interille enkä usko sen muuttuvan. Toivotaan, että ruohollakin saadaan taas mitaleja Turkuun.

Cupcake - Vuokaleivos

Tämän hetken hittituote Yhdysvalloissa ovat cupcakes, eli vuokaleivokset. Niitä myydään nyt kaikkialla. Juorulehdetkin ovat täynnä julkkiksia mussuttamassa niitä. Jopa rakastamani pullapiste, Cinnabon myy loistavien pullien lisäksi vuokaleivoksia.

Vuokaleivoksiin liittyviä blogejakin on jo tupsahdellut verkkoon.

Termi cupcake mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1828 Eliza Leslien reseptikirjassa. Maailman ensimmäiseksi vuokaleivosleipomoksi väittää itseään Springles Cupcakes, Beverly Hillsissä.

Olihan niitä leivoksia pakko maistaa. Paljonkohan mahtoi olla kaloreita yhdessä pursokkeessa? Vaikka olenkin makean ystävä,  vuokaleivoksissa törmäsin taas tuotteeseen, joka on minun makuuni liian makea. Veikkaan, että tuotteen rasvaisuus yhdistettynä makeuteen on se, joka potkii makuhermojani nivusiin. Joskus rasvan ja sokerin yhdistelmä saa minussa aikaan puistattavan makuelämyksen.

Minun mieltymykseni eivät kuitenkaan tee tuotteesta huonoa. Ovathan ne ihan hemmetin hyviä, kun muistaa syödä vain vähän. Mitä tämä vuokaleivosvillitys tekee jenkkien taistelulle ylipainoa vastaan, jää mahdollisesti nähtäväksi.

[ Aiheeseen liittyen: 250 taalan pizza / Kahdeksan tonnin burger / The Cheesecake Factory ]

BTW Toinenkin bisnessmalli on noussut Yhdysvalloissa esiin kuin sienet sateella. Taantuma on nostanut kulta rahaksi -palvelut tapetille. Yrityksiä, jotka ostavat kultasi - siis ne metallit - on tullut ihan uskomaton määrä. Nyt on tietysti oikea aika vaihtaa laatikkojen perillä pyörivät kultahelyt rahaksi, kun kullan hinta nousee ja käteisvarat hupenevat. Haaskalinnut tulevat paikalle, kun haistavat haaskan ja hädän, josta hyötyä.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

10.000 tuntia

Malcolm Gladwell kirjoittaa loistavassa kirjassaan Outliers - The Story of Succes, kuinka menestyäkseen pitää harjoitella 10.000 tuntia. Olen samaa mieltä. Tuo määrä tunteja mahtuu yleensä kymmeneen vuoteen. Kun olet kymmenen vuotta tehnyt jotain tunteja päivässä, se alkaa olemaan kohtalaisen hyvin hanskassa.

Malcolm tuo esiin monia mielenkiintoisia esimerkkejä. Vastaaviin juttuihin on tullut väkisinkin törmättyä, kun olen lukenut yritysten, henkilöiden ja bändien tarinoita. Tuntuu, että kaikilla onnistujilla on tuo 10.000 tuntia vyöllä, kun menestyksen mahdollisuus tulee eteen.

Määrätietoisen työn lisäksi tarvitaan myös lahjoja sekä varsinkin tilaisuuksia. Maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita alallaan. He ovat tehneet työtä asiansa eteen niska limassa, mutta silti he eivät koskaan onnistu pääsemään huipulle. Heiltä puuttuvat tilaisuudet. Tai he eivät osaa löytää tai hyödyntää niitä. He eivät vain osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Harjoittamisen määrää on varmasti tutkittu monia kertoja. Musiikkipiireistä ei ole löytynyt tähtiä, jotka olisivat päässeet todelliselle huipulle pelkästään lahjoilla. Tuskin niitä löytyy muiltakaan aloilta. Harjoitustunteja on tuhansia ja taas tuhansia takana kaikkein lahjakkaimmillakin. 3.000 tunnilla pääset musiikin opettajaksi, 5.000 tunnilla keskikertaiseksi muusikoksi ja jos haluat huipulle, tarvitset vielä toiset 5.000 tuntia musisointia.

Malcolm tuo esiin esimerkkeinä mm. Beatlesin ja IT-gurut. Kun Sgt. Pepper löi läpi, Beatles oli soittanut yhdessä juuri tuon kymmenen vuotta. Ennen läpilyöntiään Beatles oli esiintynyt livenä arviolta 1.200 kertaa. Aika moni bändi lyö hanskat tiskiin aika paljon nopeammin. Aika harva bändi pääsee tuohon määrään edes koko uransa aikana.

Bill Gates ja Paul Allen hyödynsivät kaiken mahdollisen ajan tietotekniikan opetteluun. Samoin tekivät Steve Jobs ja Bill Joy. Kun tietokoneet ja tietojenkäsittely löivät todella läpi, heillä kaikilla oli tuo 10.000 tuntia tietojenkäsittelyä takana. He olivat valmiita läpimurtoon. Nuorestä iästään huolimatta heillä oli eniten kokemusta tietokoneista, joten he pystyivät hyödyntämään tilaisuudet, joita he saivat.

Muistatteko, kuinka Andre Agassi löi miljoona palloa vuodessa?

Outliers on yksi mielenkiintoisimmista kirjoista, joita olen lukenut. Olen yrittänyt opetella ajattelemaan aina päinvastoin, miltä asiat näyttävät. Silloin löytää uusia näkökulmia. Outliers ruokkii tuota ajatustapaa. Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Pysähdyin monta kertaa ajattelemaan kirjassa esitettyjä ajatuksia. Sitä helposti uskoo tutkimuksia ja tilastoja ajattelematta niitä sen enempää. Ja sen jälkeen tekee väärän ratkaisun.

Uskon, että kirjaan palataan vielä.

[ Aiheeseen liittyen: Ajattele kuin Einstein / Miksi yrittäminen on vaikeaa ]

BTW Kirjassa tuodaan esiin mielenkiintoinen väite, jonka johdosta Kanada tuottaisi kaksinkertaisen määrän lätkätähtiä nykyiseen verrattuna. Malcolm väittää, että suurin osa lätkätähdistä on syntynyt alkuvuonna. Lehdon Petterikin sivusi asiaa jokin aika sitten. (Petteri, kirja kannattaa lukea!)Malcolmin mukaan tähtituotanto kasvaisi, jos juniorisarjat jaettaisiin vielä kahtia. Ei pelkästään syntymävuoden mukaan, vaan myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden omiksi sarjoiksi. Mielenkiintoinen ajatus, jota en ihan heti lähtisi tyrmäämään. Ajatukseen on perusteensa.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Elämä on kovaa

Hanki kypärä.
Minulla on Facebookissa ystävä, joka voisi ainakin harkita kypärää. Elämä tuntuu olevan niin tavattoman raskasta. Lähestulkoon kaikki päivitykset ovat negatiivisia ja toteamuksia, kuinka elämä potkii päähän. Toivon joka päivä, että hän edes kerran pystyisi kumartamaan potkun lähestyessä ja kertoisi siitä.
Tää on taas yksi näitä päiviä. Aina vain pahenee. Riekaleina. Ahdistuu. Nyt on kyllä paha olo. Ei taaskaan mennyt kuin elokuvissa. Taas tulee tavaraa niskaan. Muutamia poimintoja esimerkkinä. Vastaavia voi poimia tuosta profiilista oikeastaan päivittäin. Lukemisestakin tulee pahaa olo. Onneksi yksittäisen henkilön profiilipäivitykset voi piilottaa.
Meinasi aamupala mennä yhtenä päivänä väärään kurkkuun, kun päivityksessä luki, että ottaa päähän, kun esitetään buukissa et menee hyvin. Mitä, jos muilla meneekin pääsääntöisesti hyvin? Mitä jos muut ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä oloonsa ja eloonsa? Tai heillä ei ole tarvetta levittää pahaa oloaan ympäristöönsä? Miksi se ottaa päähän, vaikka muut esittäisivätkin, että heillä menee hyvin? Ei kai se ole muilta pois?
Oletteko huomanneet kuinka ongelmat ja negatiiviset asiat kasaantuvat tietyille ihmisille? He eivät ole koskaan tyytyväisiä mihinkään ja olotila on aina jonkun muun vika. Heillä on aina ongelmia ympäristönsä kanssa. He valittavat aina kaikesta. Mikään ei koskaan mene niin kuin he haluaisivat. Onko vika tuolloin ympäristössä vai yksilössä? Sitä saa, mitä tilaa. Minäkin tulen toimeen kaikkien ihmisten kanssa, mutta kaikki eivät tule toimeen minun kanssani. Ei sitä tarvitse murehtia.
Elämä potkii jokaista joskus. Aivan sama, missä asemassa olet. Joskus potku osuu päähän, toisinaan lähtee vain ilmat pihalle. Olennaista on, miten ne potkut ottaa vastaan. Miten niihin reagoi. Voiko niitä väistää. On tietysti mahdollista, että Facebook on kyseisen ihmisen varaventtiili. Sinne kaadetaan kaikki sonta, jotta verkon ulkopuolella voi esittää, että menee hyvin. Ainakin toivon negatiivisuuden kasautuvan verkkoon. Jos asenne on tuo myös verkon ulkopuolella, läheisillä on tavattoman raskasta.
Wahlstenin Juuson erittäin viisaita sanoja kannattaa aina lainata. Elämässä on monta asiaa, joita et voi muuttaa. Yhtä asiaa voit muuttaa aina ja se on asenteesi.
Lukaisin Lontoossa uuden Aamusetin näköislehden vielä ennen unia ja näytti olevan taas minun vuoroni Alakoukussa. Huomautan tekstistä sen verran, että kyseessä on fiktiivinen hahmo, joskin tiedän, että aika monen kaveripiiristä löytyy negatiivisuuden tiivistymiä.

Kolumni sopi ihan hyvin tähän ajankohtaan, kun monella on, tai ainakin olisi ollut valittamisen aihetta, kun on yrittänyt jatkaa matkaansa määränpäähän ja lentokoneet jättivät maahan. Minäkin olisi voinut ladata naamarin täyteen kitinää ja vielä ihan oikeastikin kitistä, kun emme päässeet Floridaan, vaan jäimme palelemaan Lontooseen kesken matkan.

Valittamisen sijaan päätimme ottaa tilanteesta sen hyödyn irti, mitä oli otettavissa. Tutustuimme Lontooseen. En lähtisi Lontooseen muuten viikon lomalle, joten tuli tilaisuus käytettyä hyödyksi. Raskas viikko. Teki mieli jopa luovuttaa Floridan suhteen, mutta tämän julkaisun aikaan olemme ilmassa tuhkan seassa.

Jos tämä jää blogin viimeiseksi päivitykseksi, niin ajatelkaa positiivisesti. Aina on olemassa joku, jolla on asiat varmasti paljon huonommin. Katso ympärillesi ja nauti siitä, mitä sinulla on ja mitä voit saada. Älä kitise sellaisen perään, jota et voi saada.

Nauti elämästä, kuin tänään olisi sen viimeinen päivä. Se voi oikeasti olla.

[ Aiheeseen liittyen: Facebook - Kyllä nykyään on helppoa / Jää minieläkkeelle / Lucky You ]

BTW Aloituskiekko putoaa jäähän näillä minuuteilla ensimäisessä lätkän finaalissa. Muistaakseni kerroin Aamusetin lätkäliigan ensimmäisessä yritysesittelyssämme, heti kauden alkaessa, että TPS voittaa mestaruuden. Voitte tarkistaa sieltä jostain syyskuun lehdestä. Kaikki aloittivat nollasta pisteestä. Voitimme kyseisen runkosarjan tulosveikkauksen, koska uskoin Palloseuran voittavan yhtä lukuun ottamatta kaikki kotiottelunsa. Ilveksen tiesin voittavan yhden pelin. Silloin veikkasin ainoan kerran Palloseuraa vastaan. Uskon yhä, että TPS voittaa mestaruuden. Tiedän, että siihen uskoo nyt aika moni muukin. Palloseuran pukukoppi on varmasti positiivisuuden tyyssija tällä hetkellä. Joukkue todellakin Olemme Me. Ihan kaikki. Nauttikaa. Tuota herkkua ei ole aina tarjolla.

torstai 15. huhtikuuta 2010

London calling

Ashes to ashes.

Tiedättekö, mikä on ikävin näky, johon lentokentällä voi törmätä?

Unohdetaan lento-onnettomuudet.

Ei, se ei ole lennon peruuntumisilmoitus.

Se on taulu, jossa kaikki lennot on peruttu. Et pääse sinne, mihin olit menossa. Et pääse sinne, mistä olit tulossa. Et pääse mihinkään.

Olimme tänään vaihtamassa terminaalia Heathrowlla, Lontoossa, kun sain tekstiviestin, että Miamin lentomme Heathrowlta on peruttu. No sellaista sattuu. Meidät varmaan laitetaan johonkin toiseen koneeseen ja ollaan perillä pari tuntia myöhemmin.

Ollaan perillä pari päivää myöhemmin. Jippii!

Oli aika outo olo kun lentokentälle ilmestyi ilmoituksia, että ilmatila on suljettu. Aluksi emme saaneet mitään muuta tietoa. Kerrottiin vain, että yksikään kone ei lennä tänään koko maassa mihinkään. Ei ole lakko. Ilmatila on koko maassa suljettu. Alkoi mielikuvitus laukkaamaan.

Kun jonotimme uusia lippuja arviolta neljä tuntia, jonoon alkoi tippumaan tietoja volkaanisesta tuhkasta, joka on aiheuttanut mahdollisesti ennen näkemättömän ilmatilan sulkemisen. Emme siis saaneet ketään, jota syyttää matkamme venymisestä. Hitto!

Kaaos Lontoon Heathrowlla oli kuitenkin valmis. Lähtöterminaaleja suljettiin kokonaan ja turvahenkilöt yrittivät suodattaa opastusta etsivien ihmisten tunteenpurkauksia.

Ensin meille luvattiin liput perjantaiaamulle, mutta se peruuntui aika nopeasti ja uudet liput järjestyivät lauantaille. Olemme siis perillä kaksi päivää myöhässä. Uusi ennätys. Päivän myöhässä ole ollut muutaman kerran, mutta en koskaan kahta päivää.

Lippurallin jälkeen meille oli varattu aktiviteetiksi hotellin metsästys. Muutama tunti hotellinjärjestäjän jonossa ja sen jälkeen pari kymmentä tuloksetonta puhelua Lontoon hotelleihin. Ei ole tilaa. Jouduimme tyytymään Comfort Hoteliin lentokentän lähellä. Älä tule lomalle tähän hotelliin, vaikka täältä saakin all inclusive hääpaketin 2010 punnalla.

Hotellihidasteen jälkeen jatkui Amazing Race matkalaukkurastilla, jossa meitä palloteltiin jo aikaisemmin terminaaleista toiseen ja siirryimme seuraavalle rastille. Matkalaukkurastia ei kuitenkaan voinut ohittaa. Siihen piti palata.

Laukut löytyivät taas muutaman tunnin jonottamisen jälkeen siitä terminaalista, josta niitä etsimme ensimmäisellä kerralla ja josta meille kerrottiin niiden olevan muualla. Palattiin ruutuun yksi kulkien jonon kautta.

Jonotimme tänään työpäivän verran. Paljonkohan siitä pitäisi maksaa, että tekisin sitä työkseni viitenä päivänä viikossa?

Nyt jalat kohti kattoa ja vähän unta kuulaan ja huomenna Lontoon sykkeeseen pyörimään. Ei kai lomalla kannata koskaan valittaa? Ehkä Lontoossakin on jotain katsottavaa.

Päivitys 16.4.2010

Oxford st, Piccadilly Circus, BK, Abbey Road, Subway@underground, Vintage Rolex, Old Bond Street, A&F, Hyde Park...

Ihan mukavaa tuolla Lontoon sykkeessä oli pyöriä, kun kuvitteli, että huomenna, lauantaina lähdetään kohti Miamia.

Mitä vielä. Lentoaikataulut menevät taas uusiksi. Juuri tuli ilmoitus, että lauantain lennotkin on kaikki peruttu. Ottakaa yhteyttä Suomen numeroon, joka vastaa vain virka-aikana, maanantaista perjantaihin klo 9-17. Siis ihan oikeasti tällaisessa tilanteessakin? Kukaan ei vastaa ilmoitettuun numeroon ennen maanantaita? Aika uskomatonta.

Vaihtoehtoisesti voi mennä varaamaan uusia lippuja netin kautta, mutta kun klikkaan muutoskohtaa, saan mukavan viestin:
We regret that due to the nature of your itinerary we are currently unable to change your booking on ba.com. Please contact your local British Airways office.
No niin. En kuitenkaan suivaannu, koska olen lomalla. Onneksi hotelli pidensi mielellään varaustamme, vaikka tekisi mieli vaihtaa lukaalia. Ei ole mitään mihin vaihtaa. Ainakaan parempaa.

Saa nähdä, miten tämä Amazing Race jatkuu tästä. Stay tuned, kuten Lontoossa sanotaan...

Päivitys 17.4.2010

Tämän hetken tiedon mukaan kaikki lennot on peruttu sunnuntaihin klo 7:00 asti. Lennot tuskin lähtevät huomennakaan. Otimme hotellihuonelle jatkoa suosiolla maanantaihin asti, ettei meitä pistetä pihalle.

British Airways on jättänyt asiakkaansa täysin heitteille. Kaikki yhteydenottovälineet ja -tavat on käytännössä suljettu. Puhelimessa on vastaajat täällä ja Suomessa. Edes Helsinki-Vantaan kentän BA:n tiskille ei ilmestynyt kukaan töihin, vaikka tiskin piti aueta puolilta päivin. Räjähdin nauruun, kun BA:n edustaja ohjeisti uutisissa asiakkaitaan olemaan aktiivisia lentojensa uudelleen järjestelyjen suhteen eikä hautaamaan päätään hiekkaan.

BA on se, joka on haudannut päänsä hiekkaan. Ei mitään informaatiota mistään.

Ei anneta sen häiritä vaan nautitaan Lontoosta. Tänään taas pörrättiin keskustassa. Voi luoja, kun siellä on väkeä. Uskomaton kuhina. Jouduttiin tänään jo ostamaan muutama vaatekerta, kun matkalaukussa on vain shortseja ja läpäreitä. Eivät ihan Lontoon asuja, vaikka ihmiset pukevatkin täällä päälleen mitä sattuu.

TGI Friday ravitsi aivan loistavalla sapuskalla. Huomenna mennään Lontoon eläintarhaan ja Ripley's museoon, jos ehditään sinne. Joku musikaalikin voisi sopia jollekin illalle. Kiertoajelua mietittiin tänään, mutta säästettiin se myöhempään. Toukokuussa on lämpimämpää istua siellä bussin katolla.

Uutiskynnyksen ylitti John Cleesen 3.000£ taksimatka. Tuo on hauska juttu tavallaan, mutta aika monta surullista tarinaa on kuultu uutisista ja kaduilta.

Katsokaa kommenteista Tiian ja Henrin paluumatkan viivästyminen eilisestä ehkä ensi viikon sunnuntaihin. Toivottavasti kertovat lisää kommelluksestaan. Huomiseen...

Päivitys 18.4.2010

Päivä alkoi hyvin. BA:n Suomen numero oli laitettu siirtymään BA:n paikalliseen numeroon ja pääsin yllättäen jonoon ja sitä kautta virkailijan puheille. Lennot saatiin taas torstaille ja paluuta jouduttiin pidentämään kolmella päivällä. Ne nyt varattiin ja hotellista lisää vuorokausia. Kolme päivää ollaan siis vielä niin Lonto raita, niin Lonto raita.

Miksi lentoyhtiöt laittavat asiakkaat itse buukkaamaan omat lentonsa uudelleen? Eikö se oli hemmetin paljon järkevämpää, että lentoyhtiö pyörittäisi listaa ja ilmoittaisi asiakkailleen, että heidät on buukattu sille ja sille lennolle? Asiakkaan pitäisi vain perua, jos ei aio lähteä. Tällöin lentoyhtiö saisi priorisoitua ne ihmiset, jotka ovat jo matkalla, eikä vasta aloittamassa matkaansa. Samoin he voisivat muutenkin priorisoida asiakkaat haluamaansa järjestykseen.

Mitä, jos en buukkaisi uusia lentoja vaan asuisin ja söisin täällä lentoyhtiön piikkiin, kunnes kertovat, milloin lentoni lähtee? Koska niitä alkaisi kiinnostamaan kadoksissa olevat asiakkaansa?

Nyt on mukavaa, kun on taas jokin kiinnekohta, jota odottaa. Voi rauhassa nauttia Lontoosta kolme lisäpäivää. Ei tämä nyt paha rasti ole. Ei tulisi ehkä muuten käytyä, joten se on positiivista. Tänään käytiin Regent's Parkissa ja Lontoon eläintarhassa. Aivan loistava ilma. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Paras mahdollinen lentokeli ilman näkymätöntä tuhkaa.

Regent's Parkissa oli tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä piknikillä, palloilemassa ja hengaamassa. Vaikka ihmisiä oli kuin suomalaisella rokkifestarilla, maassa ei ollut roskan roskaa. Missään. Uskomaton huomio. Oikein etsimällä alettiin etsimään, kuinka joku jättäisi jonkun roskan johonkin. Ei ainuttakaan. Jos sama määrä suomalaisia kokoontuu johonkin puistoon, sen on kokoontumisen jälkeen kuin kaatopaikka. Mistä tämä ero johtuu?

En ole eläissäni ajanut näin paljon metrolla, eikun subwayllä, tai siis undergroundilla. Maan alla ja päällä kuleksiessa ei voi olla ajattelematta kuinka Lontoo on todellinen rotujen sulatusuuni. Siirtomaat ovat tosiaan tuoneet kaupunkiin kaikkia mahdollisia rotuja, jotka sitten ovat vielä sotkeutuneet moneen kertaan toisiinsa. En ehkä ole missään muualla nähnyt yhdellä vilkaisulla niin paljon eri rotuja. Jotenkin hauska näky.

Taisi jopa joku puuttuva lenkkikin istua ämpärillä.

Samoin tulee kiinnitettyä huomiota siihen kun joku, varsinkin nuori, vääntää vahvaa cocneytä. Se on kyllä niin totta, että suun avaamalla moni mahdollisesti paljastaa yhteiskuntaluokkansa välittömästi. Erityisen vahva cocney kuulostaa hauskalta. Tulee mieleen Näkemiin vaan muru, kun kuuntelee ihmisten puheita kaduilla ja vaunuissa.

Tänään on ollut uutisissa, kuinka osa lentoyhtiöistä alkaa olemaan tappioidensa myötä sitä mieltä, että kyllä siellä voi lentää. Ei mitään tuhkaa ole missään. Tai siitä ei ole ainakaan mitään haittaa.

Vaikka minäkin olisin mieluusti Miamissa mahdollisimman nopeasti, en tiedä, olisinko valmis mukaan ensimmäisiin koelentoihin. Miettikää, jos lentoyhtiöt nyt päättävät nousta tuhkan sekaan ja sieltä alkaa koneita ropisemaan alas taivaan täydeltä. Kuka ottaa vastuun?

Huomenna mennään kiertoajelulle, jos ilma on samanlainen kuin tänään. Brittiä poltettiin tänään täydeltä taivaalta ja se näkyi. Jos teillä on hyviä linkkejä tuhkaan liittyviin tarinoihin, niin laittakaa niitä kommentteihin. Nyt öitä.

Päivitys 19.4.2010

BA parantaa otettaan kaaoksen edetessä. Sain tänään jo vastauksen perjantaina lähettämääni meiliin. Ensimmäisenä arkipäivänä. Hyvä! Onneksi on näitä matkavakuutuksiakin monelta yhtiöltä, koska käytännöt poikkeavat toisistaan. A.I.G. taitaa olla nyt paras tässä tilanteessa.

Huvittavaa kuinka samat "asiantuntijat" ja lentoyhtiöiden edustajat, jotka pari päivää sitten vielä vakuuttelivat lentämisen olevan erittäin vaarallista, kertovat sen nyt olevan turvallista. Kukaan ei enää puhu BA:n lennosta 009, jonka kaikki neljä moottoria sammuivat ilmassa volkaanisen tuhkan vuoksi.

Nyt näyttää vahvasti siltä, että koneet pukataan ilmaan kaikesta huolimatta huomenna. Liikennelentoyhtiöiden testilennoilla koneissa ei ole ollut lainkaan tuhkaa, mutta kaikissa sotilaskoneilla tehdyissä testilennoissa tuhkaa on ollut. Onneksi emme ole ensimmäisten mukana lentämässä, vaan vasta torstaina.

Lentojen uudelleenjärjestelyn vuoksi olemme Floridassa pari päivää pidempään. Se meinasi majoituksen suhteen tuoda ongelmia. Näytti siltä, että joudumme vaihtamaan viimeisiksi öiksi hotellia. Onneksi Pelikaanit saivat kuitenkin järjestettyä huoneen koko ajaksi, joskin aika kovaan hintaan.

Tänään käytiin kiertoajelulla. Suosittelen sitä kaikille tällaisille laiskoille kaupunkilomailijoille. Näimme kaikki kuuluisat paikat istualtaan. Ei mitään hinkua pyörimään palatseihin tai torneihin. Riittää, kun näki ne.

Käytiin myös Harrodsissa, tuossa Brittien Tokmannissa. Veljet, mikä kauppa. Uskallan ehkä sanoa sen olevan hienoin ja tyylikkäin tavaratalo, jossa olen koskaan ollut. Eikä mitään ihan peruskamaa tarjolla. Onneksi on rajaton luottokortti. 350£ pyysivät mm. Pelen ja Maradonan signeeratuista pelipaidoista. Huikeeta. Egyptian portaikkokin on mahdottoman hieno. Tyylikästä.

Alkaa nuo Lontoon keskustan kadut olemaan jo hanskassa. Ei tarvitse ihan joka kerta suunnistaa myyränä maan alla, vaan löytää perille jo päivänvalossakin. Ostosmahdollisuudet ovat Lontoossa mahtavat. Jos emme olisi menossa rapakon yli, niin toinen matkalaukku olisi jo ostettu. Selfridge & Co -tavaratalossa on tullut jo muutama kerta pyörittyä. A&F löydettin ensimmäisellä kerralla ihan vain hajun perusteella.

L.A. Fitnessillä on muutama aika hulppea keskus aivan Lontoon keskustassa. Katsotaan, josko niistä tulee lisää juttua joskus toiste.

Joku ennusti jokin aika sitten, että tulevaisuudessa vain todella rikkaat lentävät mannerten välisiä lentoja. Se voi oikeasti olla lähempänä kuin arvaammekaan. Sen verran iso lasku tästä hässäkästä on tulossa. Vaikutukset lentolippujen tuleviin hintoihin ovat valtavat. Asiakkailta tulevat korvausvaateet tulevat olemaan iso pala monelle yhtiölle jo menetetyn rahan lisäksi. Tuskin Finnairkaan pääsee karkuun korvausvelvollisuuttaan, vaikka kovin ilmeisesti yrittääkin. Onneksi BA näyttää kantavan vastuunsa.

Toivotaan nyt kuitenkin, että emme saa kysyä, missä sinä olit, kun lentoliiketoiminta kuoli? Hurjia tarinoita riittää joka tapauksessa kerrottavaksi vuosiksi eteenpäin. Huomiseen...

Päivitys 20.4.2010

Viides päivä oli vähän niin kuin välipäivä. Ei jaksanut hengata Lontoon raittia kuin muutaman tunnin. Carnaby street tarkistetiin ja pari puljua taas Old Bond streetilla. Tosin pulju taitaa olla hieman halventava sana niistä liikkeistä. Kaupunki on nyt huomattavasti hiljaisempi, kun ei ole uusia turisteja.

Alkaa vähän huumori tuhkan suhteen olemaan kovilla. Ehkä siksi täytyi pitää palautuspäivä kaikesta kävelystä. En ymmärrä, miksi joku lähtee vapaaehtoisesti kaupunkilomalle. Ainakaan viikoksi. Pari päivää ja tällainen kylän raitti on nähty. En saa tästä mitään kipinää kaupunkilomiin.

BA:lla on tällä hetkellä 28 pitkän matkan konetta tulossa kohti Brittejä. Saattaa jopa olla, että ottavat 12 niistä alas Heathrowlle ilman Euroopan ilmailuviranomaisten lupaa. Todella mielenkiintoista, jos niin käy. BA taistelee tällä hetkellä rajusti lentokieltoa vastaan väittämällä, että Lontoosta voitaisiin lentää kaikki lennot. Olisi voitu lentää koko ajan. Hurjia väitteitä ja vielä hurjempaa peliä. Toivottavasti tulevat portille yhtenä kappaleena.

Vaikka peli koveneekin, alan jo hiljalleen hyväksymään sen, että koneemme ei lähde torstaina. Jos lento perutaan, taitavat seuraavat lentomme suuntautua Suomeen, Miamin sijaan. En tiedä edes uskaltaako sitä lähteä tuonne rapakon taakse runsaaksi viikoksi. Voimme jäädä jumiin sinnekin määräämättömäksi ajaksi. Se ei sitten enää naurata.

Jos torstai ei tuo muutoksia lentoihin, se tuo muutoksia majoitukseemme. Meidän pitää vaihtaa hotellia. Katseltiin juuri sopivia vaihtoehtoja lentokenttähotelleista, koska ei jaksa lähteä laukkujen kanssa heilumaan metroihin tai keskustaan. Valittiin jo kolme vaihtoehtoa, mutta onko jollain vinkkejä?

Lähetin eilen meiliä A.I.G:lle, joka oli näköjään muuttunut Chartis Finland -nimiseksi vakuutusyhtiöksi. Sain vastauksen, joka alkoi näin:

Arvoisa Juha Järvinen,
Kiitos viestistänne.
Valitettavasti emme voi ottaa yleisellä tasolla kantaa kulujen korvattavuuteen vaan jokainen korvausvaatimus käsitellään erikseen esitetyn selvityksen ja olosuhteiden perusteella. Teidän on ensisijaisesti oltava yhteydessä lentoyhtiöön kulujen korvaamiseksi ja pyydämme teitä ottamaan tästä tositteen talteen.
Olen muuttunut Juhaksi. Vastauksia joutuu varmaan jakamaan runsaasti, joten copy/paste on oiva väline. Asiakas kokee todellista henkilökohtaista paneutumista vakuutusyhtiöltään, kun saa väärälle henkilölle osoitetun copy/pasten. Juuri minun ongelmani on Teille tärkeä. Kiitos siitä!

Eurooppalainen oli sentään tajunnut tilanteen ja maksaa vakuutuksensa mukaisen 340 euron korvauksen asiakkailleen ilman mitään vakuutusyhtiön kuluja ja työtä kasvattavaa kuittirallia ja päätösten käsittelyä. 
Taksi-, ateria- tai hotellikuitteja ei kannata lähettää. Riittää, että vahinkoilmoituksessa kertoo, koska pääsi matkalle lähtemään ja koska olisi pitänyt päästä lähtemään.
Chartis Finland haluaa tarkastella jokaista tapausta erikseen. Ehkä heillä on ylimääräistä väkeä tuota varten.

Sotalaivatkin on valjastettu hakemaan brittituristeja kotiin. Uutisissa on vihaisia ihmisiä Madridissa. Gordon Brown lupasi aamun uutisissa, että siellä odottaa 100 bussia brittejä maailmalta. Bussien tarkoitus on tuoda britit kotiin. Busseja ei kuitenkaan ole näkynyt eikä kukaan tunnu tietävän niistä mitään. Voitte kuvitella ihmisten reaktiot.

Moni tuntuu halvaantuneen lähtöpaikkaansa, vaikka lentoyhtiön tulee tarjota majoitus ja sapuskat. Vaikka Ryanairin edustajan kommentti ylimääräisistä lomapäivistä nauttimisesta olikin hieman kylmä, se on myös totta. Tilanteelle ei voi mitään, joten miksei tekisi tilannetta itselleen mahdollisimman miellyttäväksi. Siksi mekin kulutamme päivät Lontoon kaduilla. Tietysti kielitaidottoman on oikeastaan mahdotonta ottaa ohjia omiin käsiin, joten kai sitä helpolla jääkin pyörimään omaan tuskaansa.

Muistutetaan nyt niitä, jotka mahdollisesti aikovat ottaa paluumatkansa järjestelyt omiin käsiin, että silloin olet omillasi. Jos teet omat järjestelyt paluun suhteen, lentoyhtiö ei ole sinusta enää missään vastuussa. Korvauksia on turha hakea. Jos siis vain on aikaa, odottele rauhassa uusia lentoja ja tee olosi tilanne huomioiden mahdollisimman mukavaksi. Hae uusia elämyksiä. Minäkin haen. Cheers!

klo 20:30: Juuri tulleen tiedon mukaan kaikki Brittien kentät avataan tänään klo 22:00. Ensimmäiset koneet laskeutunevat heti tuolloin Heathrowlle. Ennen asiakaslentoja pitää yhtiöiden vielä lentää testilennot. Niiden jälkeen lennot voi aloittaa. Purkaus on muuttunut tuhkaa tuottavasta laavaa tuottavaksi, josta ei pitäisi olla haittaa lentoliikenteelle. Ehkä torstaina sittenkin hypätään Miamin koneeseen. Jippii!

Päivitys 21.4.2010

Toivottavasti tämä on viimeinen päivitys tähän bloggaukseen. Huomenna iltapäivällä pitäisi lentää Miamiin. On vähän fiilikset vaihdelleet lähtemisen suhteen. Välillä tekisi mieli palata kotiin. Lätkän finaalitkin näkisi. Rullalätkän SM-liiga alkaa 5.5. ja tulemme maahan 3.5. jos mitään uutta ei tapahdu. Matkan piteneminen kolmella päivällä toi eteen omat ongelmansa. Voisi olla helpompi palata kotiin.

Viikko Lontoossa on tuntunut kuukaudelta. Kaukana siitä, mitä olimme ajatelleet tällä retkellä tehdä. Päätimme kuitenkin lähteä kohti Miamia huomenna. Sama lento, tasan viikkoa myöhemmin. Voiko sen sanoa olevan ihan oikeasti delay? We will never surrender!

Löysin sentään ajan tappamisen lisäksi muutakin tekemistä:



Tiesittekö muuten, että "Having one for the road" väitetään liittyvän Lontooseen? Sanontaahan käytetään, kun juodaan vielä yksi ennen matkaa. Oxford Street toimi väylänä teloitettaville. Teloitettaviksi vietävien vaunut pysähtyivät vielä ennen teloituspaikkaa nykyisessä Hyde Parkissa. Teloitettaville oli mahdollisuus juoda vielä yksi iso ja vahva olut ennen teloitusta. Pienen humalatilan toivottiin lievittävän tilannetta. Samaan tilanteeseen väitetään liittyvän "Staying on the wagon".


Wahlstenin Jalin Nordic Bakery käytiin katsastamassa. Jali ei ollut paikalla, joten kuulumisia ei vaihdettu. Vastaavia kuppiloita on aika tavalla, mutta tupa näytti olevan täynnä. Käytiin myös 250 vuotta täyttäneesä Hamleys-leluliikkeessä. 250 vuotta millä tahansa alalla on aika kunnioitettava saavutus. Suosittelen kaikille lapsenmielisille.

Ryanair on ainoa Brittien lentoyhtiö, joka on kieltäytynyt maksamaan asiakkailleen majoituksesta ja ruokailusta aiheutuneet kulut. Yhtiötä kohdellaan uutisissa kuin rikollista. Tai heitä itse asiassa pidetään rikollisina, koska rikkovat lakia. Laki lentoliikenneyhtiöiden vastuusta asiakkaitaan kohtaa lienee selkeä, koska lähes kaikki lentoyhtiöt maksavat nuo kulut.

On totta, että laki on lentoyhtiöille epäreilu. Asiakkaathan saavat periaatteessa avoimen shekin lentoyhtiöltä. Laki on kuitenkin tuo ja sen epäoikeudenmukaisuutta lienee turha kitistä. Tilanne on nyt tuo ja tulee varmasti muuttumaan. Minusta vastuulla pitäisi olla jokin maksimiraja päiväkohtaisten kulujen suhteen, jotta tilanteen hyödyntävät idiootit voidaan poimia pois.

Mekin olisimme periaatteessa voineet valita kaupungin kalleimman hotellin ja syödä vuorotellen hummeria ja kaviaaria. Sellainen toiminta sotii omaa moraalia vastaan. Meidän kulumme ovat varmasti kohtuulliset ja perusteltuja sekä tippa valtameressä. Ei ole mitään tarvetta rankaista lentoyhtiötä tarpeettomasti.

Ymmärrän Ryanairin kannan hyvin. Onhan vastuu idioottimainen eikä yritys voinut tilanteelle mitään. Vastuu matkustajista täytyy kuitenkin olla olemassa jatkossakin, vaikka olisikin syytön tilanteeseen. Jos joku ajaa bussin kylkeen kolmion takaa, tai juna hajoaa keskelle ei mitään, ei niitä asiakkaita voi sinne jättää oman onnensa nojaan. Ne pitää hoitaa sieltä pois ja heidän olonsa tehdä mahdollisimman mukavaksi jo pelkästään asiakastyytyväisyyden vuoksi.

Mielestäni tässä tilanteessa punnitaan nimen omaan asiakaspalveluun sitoutuminen. Uskallan väittää, että ainakin joku tekee valintansa lentoyhtiöstä jatkossa tämän tilanteen pohjalta. Ryanair on tänään saanut pahinta mahdollista julkisuutta ja yrityksen edustavat rimpuilevat juoksuhiekassa toimittajien pommittaessa heitä.

Fakta on se, että lakia pitää muuttaa. Jälkikäteen sitä tuskin muutetaan. Seuraava kirjoitus tulee Floridasta. Kiitoksia seurasta ja hyvää yötä sekä turvallista matkaa itse kullekin, missä ikinä oletkin ja mihin koskaan oletkaan matkalla.

[ Aiheeseen liittyen: Lentoyhtiö(t) kriisissä ]

BTW Onneksi tässä rotankolossa oli mahdollisuus ostaa nettiyhteys, että voi seurata Palloseuran peliä. Ehkä olisin mieluummin katsomossa. 

BTW2 Palloseura on vauhdissa ja minä ole täällä jumissa. Ei hemmetti! Jos nyt lähtee uimaan, niin ehtiikö Turkuun seuraavaksi peliksi?

BTW3 Kannattaisi keskittyä kaukalon tapahtumiin eikä katsomossa olevien ihmisten pukeutumiseen, kun pelataan playoffeja. Keskittymisen herpaantuminen saattaa johtaa siihen, että häviää ottelun ihan 6-0. Tai siis 6-1. Lämmittää niin vietävästi TPS:n saavutus. Yhtään mestaruutta et voi ostaa. Ne kaikki pitää voittaa ja siihen on nyt hyvä mahdollisuus. Laittakaa nyt niitä pelipaitoja päälle halliin. Nyt jos koska siihen kehtaa pukeutua!


BTW4 Haluaisin olla paikan päällä toteamassa VMP:n tempauksen mustavalkoisesta katsomosta. Villelle ja Manulle iso käsi! Hieno idea tällä tavalla tuoda esiin Varamiespalvelun muuttuminen VMP:ksi. Jo nimen muuttaminen itsessään on hyvä ajatus, varsinkin jos on tarkoitus toimia enemmän myös ulkomailla. Olen jauhanut näistä yksinkertaisista ideoista luoda tunnelmaa ja yhteishenkeä kyllästymiseen asti. Nyt niitä tippuu kiitettävään tahtiin. Ymmärrän, että VMP:n taloudellinen panostus 12.000 t-paitaan on valtava, mutta se on pieni raha jo nyt saatuun julkisuuteen nähden. Tulette näkemään noita paitoja turuilla ja toreilla tänä kesänä todella paljon. Mainoksen arvoa ei pysty millään arvioimaan. Hemmetin paljon parempi kuin yksikään mauton pahvikypärä. Tiistain peliin kun joku sponsoroi vielä mustavalkoiset pyyhkeet, huivit tai huiskut, niin kokonaisuus on valmis ja toistettavissa jatkossa. IKEA:sta voi saada pyyhkeitä alle 50 senttiin veroineen ja siihen painatus. Iso raha yhä, mutta julkisuus on taattu. Kun kirjaa kustannukset ja työvaiheet näistä ylös niin ne voi tuotteistaa ja myydä avaimet käteen -paketteina tuleville yhteistyökumppaneille.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Tasoerot taputeltu

Laukaukset 314 - 220. Ilveksellä 43% enemmän laukauksia kuin Jokipojilla.

Maalivahtien torjunnat 118 - 194. Jokipojilla 64% enemmän torjuntoja kuin Ilveksellä.

Ilves hävisi vain yhden ottelun laukaukset ja senkin pelin Ilves voitti.

Onko jonkun mielestä tasoerot sarjojen välillä marginaalisia? Uskoiko joku ihan oikeasti Jokipoikien mahdollisuuksiin?

Ilvekselle riitti selvästi puolin valoin pelaaminen. Osa pelaajista seurasi jo ensi kauden joukkueensa edesottamuksia. Vaikka Ilves hävisikin yhden ottelun, sekin taisi tapahtua vain ja ainoastaan omaa haluttomuuttaan. Ilvekselle riitti keskinkertainen suoritus sarjavoittoon, kun Jokipojat joutuivat mahdollisesti pistelemään parastaan.

Todella seksittömät karsinnat. Onko niiden aika taas ohi? Tamia oli ikävä.

Olen karsimisen ja kilpaurheilun kannattaja. Pidän Ruotsin mallia erittäin kilpailullisena ja sen vuoksi toimivana. Nostan myös hattua niille joukkueille, jotka Ruotsissa ovat jojossa, liikkuen ylös ja alas sarjaportaiden välillä. Se vaatii isoja taskuja tai uskomatonta sopeutumiskykyä. Jälkimmäistä enemmän, koska et voi tehdä vuodesta toiseen negatiivista tulosta säilyttääksesi eliittilisenssin.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Mestiksestä ei ole nousemassa pelillisesti - saati taloudellisesti - sellaisia joukkueita, jotka pystyisivät liigapaikan ansaitsemaan. Olen kääntymässä vahvasti mielipiteeseen, että liigapaikat jaetaan kabinetissa. Jos löytyy fyrkat ja resurssit, tervetuloa. Samoin jos ne loppuvat, tervemenoa.

Mestis on oma sarjansa ja se palvelee kohtalaisen hyvin pienempiä pelipaikkakuntia sekä myös liigajoukkueita farmisopimusten muodossa. Suljettu liiga saattaisi tuon vuoksi jopa palvella suomalaisen jääkiekon kehitystä paremmin. Mestiksen voittokin olisi arvokkaampi, kun kausi päättyisi kannun nostoon, eikä hieman jopa nöyryyttäviin karsintasarjatappioihin. Varsinkin kun on tiedossa, että kassakirstun pohjakin on jo raavittu puhki.

Pakkopullaa, joka ei oikeasti ratkaissut mitään. Ei edes taloudellisia ongelmia.

[ Aiheeseen liittyen: Miljoonan euron peliInga pengar - Bara hjärta / Kvalserien til Elitserien ]

BTW Ilves hakee uutta toimitusjohtajaa. Esa Honkalehto siirtyy yleisurheilun EM-kisojen 2010 pääsihteeriksi. Ilmeisen vaikea kausi takana, joten siirtyminen on varsin ymmärrettävää. Ilveksen tilannetta on spekuloitu koko alkuvuosi. Raimo Summanen otettiin uudistamaan Ilvestä. Syksyllä jatkosopimuksen tehnyt Heikki Mälkiä meni pesuveden mukana. Raimo Helminen otettiin kakkosvalmentajaksi. Hiiteläkin laittoi Ilveskynät penaaliin. Saa nähdä, mitä kevät ja kesä tuovat vielä tullessaan. Onneksi ensi kauden pisteitä ei ole vielä yhtään jaettu, eikä tämän kauden sijoituksilla ole merkitystä, kuten jalkapallossa.

Miten muuten jalkapallokausi voi Suomessa olla liian lyhyt, kun aloitetaan hangessa ja lopetetaan hankeen, mutta pidetään keskellä kesää kuukauden tauko?

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Parhaimmat Omaohjaajat™

Olemme oikealla tiellä. Tavoitteemme on ollut rakentaa Suomen paras kuntokeskus. Nyt olemme saaneet yhden osa-alueen tuolle tasolle.

M&M Kuntotalon Omaohjaajat ovat saaneet CMS-klubien parhaimmat arvosanat klubien Omaohjaajia koskevassa laadunseurantatutkimuksessamme. Tutkimukset tekee klubeille Information Partners Oy.

Olemme vuosia saaneet tutkimuksessa tasaisesti 8.7 ja 8.8 keskiarvoja. Nyt tulokseksemme kirjattiin 9.3. Hurja parannus aikaisemmista vuosista.

Olen aavistellut, että Omaohjaajamme ovat saaneet viime syksystä alkaen toteutettua sen, mitä olen halunnut. Olen ylpeä heidän saavutuksestaan ja varsinkin siitä, että minun ei tarvitse lainkaan valvoa Omaohjaajiemme tekemisiä. He ovat osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia hoitamalla tonttinsa esimerkillisesti.

Tämä on taas itselleni hyvä esimerkki siitä, että kun annat vastuuta, saat vastuuta. Tälle tiimillemme omatoimisuus tuntuu tuovan heidän parhaat piirteensä esiin. Mikrojohtaminen ei tuskin koskaan johda mihinkään toivottuun tulokseen.

Vielä merkittävämpää saavutuksesta tekee se, että parhaimman Omaohjaajan tittelin jakavat meidän Omaohjaajista, Heli ja Jaana, Merjan ja Hannamarin hengittäessä niskaan.

Onnittelut CMS-klubien parhaimmalle Omaohjaajatiimille!


Toivottavasti me muut pystymme samaan.

[ Aiheeseen liittyen: Suomen paras kuntokeskus / Hire the American Dream / Kuinka hyvä haluat olla?]

BTW Vaikka et olisikaan M&M Kuntotalon jäsen, voit ostaa CMS-klubien parhaimmaksi arvostettujen Omaohjaajiemme personal trainer palveluja. He auttavat jo nyt monia muiden keskuksien asiakkaita kohti parempia tuloksia. Mikäli Omaohjaajiemme paketit kiinnostavat, lähetä yhteystietosi numeroon 050- 590 1428 ja me annamme 50 euron starttirahan, jonka voit käyttää Omaohjaajiemme Personal Trainer -paketteihin.

torstai 1. huhtikuuta 2010

2. Siellä ei ole sääntöjä

Sosiaalisen median 10 myytin lähempi tarkastelu jatkuu.


Toinen myyttihän oli se, että sosiaalisessa mediassa ei ole mitään sääntöjä. Se saataa satunnaisesta vilkuilijasta tuntua siltä. Sääntöjä on itse asiassa todella paljon. Jos haluat parhaan mahdollisen hyödyn sosiaalisesta mediasta, älä riko sääntöjä. Kuplat puhkeavat nopeasti. Käydään läpi muutama periaate:


1. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Mahdollisesti merkittävin sääntö. Sosiaalisesta mediasta saa paljon irti pelkästään sivusta seuraamalla. Osa käyttäjistä poimivat vain kermaa päältä. Tai luulevat poimivansa. Kun jaat itse tietojasi, saat vastineeksi paljon enemmän kuin sivusta seuraamalla.


2. Ole aito. Toinen merkittävä sääntö. Älä yritä olla enempää mitä olet. Itsensä promoaminen on ok, mutta spammaaminen ei. Rajan voi joutua opettelemaan, sillä se voi olla hiuksen hieno. Toisten juttujen jakaminen ja lainaaminen on hyväksyttävää, kun lainaamisen tuo esiin. Lainaaminen, siis tiedon jakaminen, on itse asiassa toivottavaa. Älä kuitenkaan ota kunniaa toisten materiaalista. Siinä palaa nopeasti.


3. Anna arvoa. Mitä enemmän pystyt tuottamaan asiallista, arvokasta, yksilöllistä ja ainutlaatuista sisältöä, sitä enemmän yhteisö arvostaa aikaansaannoksiasi. Tyhjänpäiväisyyksiä ei kukaan jaksa pitkään seurata. Sosiaalisen median tiliä ei pysty hoitamaan vasemmalla kädellä saavuttaakseen huomiota.


4. Taikasauvaa ei ole. Ei ole olemassa prosessia tai ratkaisua, joka saisi sosiaalisen median kokeilusi onnistumaan. Taikasauva on se, että itse keksii kokeilemalla, mitkä omassa yhteisössään toimivat ja mitkä eivät. Kärsivällisyys ja kokemus toimii taikasauvana. Kukaan ei pysty takaamaan sinulle onnistumisia, mutta minäkin pystyn takaaman sinulle mahdollisuuden keskusteluun, todelliseen ajatustenvaihtoon, jopa asiakkaidesi kanssa. Älä pelkää epäonnistumista!


5. Ota vastuu. Tärkein sääntö. Sosiaalisessa mediassa koheltaessa on otettava vastuu, mahdollisesta anonyymiteetistä huolimatta. Ääliöistä ei pidä kukaan. Ei edes sosiaalisessa mediassa.


[Aiheeseen liittyen: Hyvä sisältö saa aina valtavan huomion ]


BTW Minulla on mustelma kämmenen ulkosyrjässä, ranteen kohdalla. Kellon nuppi on näköjään naputtanut sen eilisen pelin taputusten myötä. Nyt on pöytä selvästi katettu kiekkokulttuurin muutokselle tai synnylle Turussa. Joukkue Olemme Me -toimii, mutta sitä pitäisi hyödyntää ja rummuttaa vielä enemmän - Myydä pelipaitoja, lippuja, huiveja ja huiskuja ihan jokaisessa kulmassa ja vielä parkkipaikallakin. Ihmiset ostavat, jos niille myydään. Tilaisuus on nyt. Kenet sinä bongasit pelipaita päällä hallista?