Ryhmäliikunnan arvostus

Olen täällä ja keskusteluissa pohtinut väitettä, että ryhmäliikunta kuolee. Totuus on, että kaikki elävä, mitä ei hoida, kuolee. Ryhmäliikuntakin. Sen vuoksi on hienoa todistaa tässä ajassa ryhmäliikunnan ja ihmisten liikuttamisen riemua, kun vedetään TRIB3:ssä HIIT-treenejä täysille tuville. Minullakin on näkemykseni, miten ryhmäliikunta pystytään nostamaan uudelleen pinnalle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Ilta-Sanomat kirjoitti, että Suomessa on yksi ammattiryhmä, jota arvostetaan aivan liian vähän. Olen samaa ja eri mieltä. Arvostus on sellaista, joka aina ansaitaan. Sitä ei voi ostaa eikä muutoinkaan hankkia, kuin vain ja ainoastaan ansaitsemalla. Herättelin ryhmäliikuntaohjaajia isosti, väittämällä ennen koronaa, kuinka Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa. Tuo herätti sellaista keskustelua, joka on ehkä syytä sisäistää nyt uudelleen, kun moni liikuntapaikka ihmettelee, että mihin ryhmässä liikkuneet ovat jääneet.

Ilta-Sanomien kirjoituksessa puhuttiin myös palkkasuosituksista ja sitähän tunnetusti pidetään myös arvostuksen mittarina, jota se ei oikeasti ole. Palkka on maksu työsuoritteesta. Arvostus näytetään muilla keinoilla. Jos et usko, niin kysy niiltä, jotka kokevat olevansa parhaassa mahdollisessa työpaikassa. Tuo kokemus perustuu ihan johonkin muuhun kuin palkkaan, ja se korreloi suoraan työsuhteiden pituuksiin. Artikkelissa puhuttiin 2.944 euron palkkasuosituksesta ryhmäliikuntaohjaajalle. Paljon vai vähän ja onko sillä mitään tekemistä arvostuksen kanssa?

Vähän matematiikkaa:

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja saa kk-palkkaa tuon 2.944 euroa. Tämän kustannus työnantajalle on vähintään 4.500 euroa. Yleinen vakio on, että työntekijän pitäisi omalla työllään tuoda 2,5-kertainen liikevaihto palkkaansa nähden, eli tuossa tapauksessa liikevaihtoa tulisi kertyä ryhmäliikuntaohjauksista 7.500 euroa.

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja jaksaa ohjata 4 ryhmäliikuntatuntia jokaisena työpäivänä. Keskimäärin työpäiviä on 20 kuukaudessa. Ryhmäliikuntaohjaaja siis oletettavasti ohjaisi 80 ryhmäliikuntatuntia kuukaudessa.

Yhdestä ryhmäliikuntatunnista pitäisi siis tulla liikevaihtoa keskimäärin vähintään 94 euroa, jotta ohjaajan palkka saadaan maksettua. Joka tapauksessa työnantajan kulu on vähintään 56 euroa, oli ohjaajan tunnilla asiakkaita tai ei.

Ryhmäliikuntatuntiin kohdistuu toki myös infraan ja välineistöön liittyviä kuluja sekä myös sairaus- ja vuosilomia, mutta ei huomioida niitä, vaan ajatellaan vain palkkaa. 10 asiakkaan keskiarvolla jokaisen ryhmäliikunta-asiakkaan käynnistä noin 10 euroa menisi suoraan palkkakuluihin. 20 asiakkaan keskiarvollakin vielä 5 euroa.

Tuo on tietysti mahdollista, jos ohjaaja jaksaa ohjata 4 lähtöä joka työpäivä, 20 asiakkaan keskiarvolla ja asiakas maksaa riittävästi asiakkuudestaan. Tällöin arvioisin, että yhden ryhmäliikuntatunnin hinta asiakkaalle pitäisi olla keskiarvoltaan vähintään 10 euroa, ehkä jopa 15 euroa. Jos asiakkaat käyvät keskimäärin kaksi kertaa viikossa tunnilla, pitäisi kuukausihinnan olla tällöin vähintään 86 euroa, ehkä jopa 129 euroa.

Kysymys kuuluu, paljonko sinä itse olisit valmis maksamaan yhdestä omasta ohjaamastasi ryhmäliikuntatunnista?

Kaikki lähtee siitä, että esimerkiksi tuon Ilta-Sanomien jutun kirjoittaja - se asiakas - olisi myös valmis maksamaan riittävästi siitä ryhmäliikuntatunnista. Hänkin kertoo valinneensa halvimman vaihtoehdon ja se tarkoittaa tässä tapauksessa mielestäni myös sitä, että ryhmäliikuntaohjaus ei ole asiakaskokemuksena sillä tasolla, että hän - asiakkaana - olisi valmisä maksamaan siitä enemmän, vaikka kuinka kertoo arvostavansa ryhmäliikuntaohjaajia.

Tätä kirjoittaessa olemme myyneet tammikuussa TRIB3:llä 25 euron hintaisia kertakäyntejä 71 kpl, siis lähes 4 kertamaksua per päivä. Asiakas on kyllä valmis maksamaan ryhmäliikunnastakin, vaikka 25 euroa per kerta, jos kokee kyseisen ryhmäliikunnan sen arvoiseksi. 

Paljonko sinä voit tai uskallat pyytää asiakkaalta, yhdestä ryhmäliikuntatunnista? Miksi niin vähän?

Arvostus ansaitaan. Kun me - ryhmäliikuntaohjaajina - teemme hyvää duunia, tarjoamme erinomaisia asiakaskokemuksia ja jopa elämyksiä, meitä arvostetaan enemmän. Palkka ei siis ole arvostuksen mittari, vaan se asiakkaan maksama hinta, se kertoo olennaisimman arvostuksesta sekä myös meidän onnistumisesta.

Saadaksesi arvostusta, sinun on myös annettava sitä

Numerot saa valehtelemaan

Ja jos ei suoranaisesti valehtelemaan, niin ainakin kertomaan haluttua totuutta. Olen kirjoittanut moneen otteeseen, kuinka numerot eivät valehtele. Olen yhä sitä mieltä, mutta numeroilla saa kerrottua myös tarinaa ja luotua valheellista mielikuvaa, jos niin haluaa. Numeroja voi tulkita oman agendansa eduksi ja niiden kertoman totuuden voi laittaa sopimaan tarinaansa.

Nyt sitä tarinaa sanoitetaan agendaperusteisesti koronatartunnoissa, joiden jäljet johtavat tai saattavat johtaa kuntosalille. Viikonloppuna uutisoitiin mm. Iltalehdessä, kuinka

Kuntosalit ovat tällä hetkellä yleisin tartunnanlähde yli 20-vuotiaiden harrastuksissa Uudellamaalla.

Voi olla totta, varsinkin kun monia muita harrastuksia ei voi harrastaa. En kiellä enkä edes epäile hetkeäkään, etteikö kuntosalilta voisi saada koronatartunnan. Sen voi saada ihan mistä tahansa, jossa on tai on ollut muita ihmisiä. Todennäköisyyskin kasvaa, mitä enemmän väkeä on tai on ollut siinä paikassa. Tämähän on päivänselvää. Tartunnan voi saada myös matkalla siihen paikkaan. Tai olla saamatta, mutta tässä otsikoinnissa ja uutisoinnissa on pieni ongelma; sen agenda ja tarkoitushakuisuus. 

Tuon saman uutisen, ihan niillä samoilla luvuilla, voisi myös uutisoida ja otsikoida näin:

Kuntosaleilta on tullut 1 % - siis yksi prosentti - vain joka sadas Uudenmaan koronatartunnoista.

Mitä mieltä, sopisiko tuo otsikko agendaan ja hallituksen tahtotilaan löytää ja saada tarkoituksenmukaisia perusteita kuntosalitoiminnan täyssulkuun? Mitä tuo otsikko kertoisi tavalliselle kansalaiselle? Ainakin ihan jotain muuta, kuin Iltalehden artikkelissa mainittu, 

Helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla Husin alueella todettiin alustavasti 83 harrastuksiin liittyvää koronavirustartuntaa. Tapauksista jo 54 prosentissa tartunnan epäillyksi tai varmaksi lähteeksi ilmoitettiin kuntosali.

Tuo 54 % tarkoittaa siis 45 tartuntaa, joista niistäkin osa on vain epäilyjä. Tosin artikkelissa kerrotaan, että näistä tartunnoista aiheutui 26 jatkotartuntaa, joka nostaa määrän 68:aan. Tuota... Sen mukaan siis alkuperäinen luku olisi ollut 68-26=42, joka on 50,6 % harrastuksiin liittyvistä tartunnoista, ei 54 %. Mitä ihmettä? Jotain hämärää tässä HUS:n ja Iltalehden matematiikassa on? No ei takerruta siihen.

Jos nyt mietimme lukuja 42, 45, tai 68, niin ne suhteutettuna kaikkiin HUS:n alueen tartuntamääriin samalta ajalta, 3.855 kpl, määrä todellakin on vain 1.0 - 1.8 % kaikista tartunnoista. Jos tuo asia uutisoitaisiin tältä kantilta, mitä luulette, ymmärtäisivätkö tavalliset kuntoilijat, miksi kuntosalit pitäisi sulkea? Ainakaan yrittäjät eivät ymmärrä, miksi juuri kuntosalien sulkeminen kokonaan olisi ratkaisu, kun ollaan vaan prosentin osuus ongelmaa, josta siitäkin osa on vain epäilyjä.

Artikkelissa kerrottiin myös, kuinka tartuntojen määrä on noussut alkukuun 26:sta loppukuun 68:aan. Kyllä, aika iso nousu, mutta myös kokonaistartuntamäärät nousivat 46 %, 2.639:stä 3.855:een. Kuntosalin osuus siis muuttui 0,98 %:sta 1,76 %:iin. Helmikuussa oli siis 6.494 tartuntaa, joista 94 on jäljitetty varmasti tai epäillysti kuntosaliin, siis ainoastaan 1,4 %. Pystyisikö tuolla esitystavalla pelottelemaan kansalaisia? Tuskin. On siis valittu se haluttu, agendaan sopiva tapa esittää samoja lukuja.

Jos vielä vertaisimme tartuntamääriä kuntokeskuksien kävijämääriin, tavallinen tallaaja saattaisi vielä paremmin ymmärtää, mitä me liikunta-alan toimijat ihmettelemme. Meidän ala edistää terveyttä, lisää vastustuskykyä ja mahdollisuuksia selviytyä koronaoireista ja silti alaa mustamaalataan pääministeristä lähtien. Tänään esimerkiksi Iltasanomat uutisoi, kuinka 

Tehohoito­potilailla yksi yhteinen piirre – jo pienikin ylipaino voi kasvattaa riskiä vakavaan korona­tautiin. Myös lievällä ylipainolla voi olla vaikutusta sairaala­hoidon riskiin koronavirus­potilailla. Lihavuus saattaa vaikuttaa myös korona­rokotteen tehoon.

Vaikea tätä ajojahtia on ymmärtää, minkään lukujen valossa, vaikka niitä ei katsoisi edes kuntokeskusyrittäjän lasien läpi. Kyllä ala on nostettu tikun nokkaan ihan tarpeettomasti, mutta miksi, sen tietää vain nykyinen hallitus.

Älä katso vain numeroja, vaan yritä katsoa niiden taakse