Tervetuloa yrittäjän maailmaan

Olin viime viikonloppuna  puhumassa Miss Helsinki -kilpailun kandidaateille yrittäjyydestä. Hienoa nähdä, että tämäkin kilpailu kehittyy ja nimen omaan yrittäjyyden suuntaan. Aika usein, kun pyydetään puhumaan yrittäjyydestä, kuulijalla on ajatus, että saa tietoa byrokratiasta, miten yritys perustetaan ja mille kaikille viranomaisille pitää pokkuroida. Niitä en kertonut. 

Sen sijaan kerroin mitä yrittäjyys on, millainen yrittäjän maailma on ja millaiselta maailma näyttää yrittäjän silmin. Puhuttiin elämästä. Puhuttiin siitä, kuinka elämässä ja yrittämisessä esiintyvät ihan samat ilmiöt. Puhuttiin, kuinka me teemme elämästä ja yrittämisestä turhan vaikeaa, kun emme osaa keskittyä olennaiseen. Kerroin oman elämäni kahdesta tavoitteesta. Tässä tiivistelmä vielä muistutukseksi kandidaateille sekä muille, tälle elämämme polulle, jonka suunnan me valitsemme ihan itse.

Ensin ovat ne unelmat. Jotta unelmat muuttuvat tavoitteeksi ja sen jälkeen vielä saavutuksiksi, pitää olla realistinen ja ennen kaikkea aikataulutettu suunnitelma. Jokainen unelma vaatii työtä toteutuakseen, mutta se työn määrä ei ole lopulta se ratkaiseva tekijä. Se ei vie unelmiin, että puuhastelee hillittömästi kaikkea. Se vie, että tekee oikeita asioita, lopputuloksen kannalta merkittäviä asioita. Se vie saavutuksiin sekä elämässä että yrittämisessä. Ne elämän suuret kivet, ne ovat se juttu, ne tulee tiedostaa. Ja se, mitä oikeasti haluaa. Haluatko olla meksikolainen kalastaja?

Sitten tulee sydän. Seuraa sydäntäsi, seuraa intohimoasi, sanotaan. Se on hyvä ohje, kunhan muistaa, että pelkällä intohimolla ei makseta yhtään laskua. Intohimo vie eteenpäin. Se auttaa hyväksymään uhraukset. Mutta se ei takaa sitä, että intohimo näkyy myös tilillä. Intohimo pitää pystyä valjastamaan tuotantovälineeksi ja se onnistuu vain maksua pyytämällä. Pitää siis uskaltaa myös myydä sitä intohimoaan. Ilman intohimoa kaikenlainen puuhastelukin on raskasta, joten tee sitä, mistä saat suurinta nautintoa. Mitä sinä tekisit ilmaiseksi?

Sen jälkeen pitää keskittyä elämän kolmeen isoon asiaan, jotka vaikuttavat ihan jokaiseen ihmissuhteeseen, oli se parisuhde, asiakassuhde tai mikä tahansa kumppanuus. Ihmissuhteen onnistuminen kulminoituu kolmeen asiaan; luottamus, arvostus ja läsnäolo. Jos jokin noista mättää, suhde ei voi hyvin ja on erittäin todennäköistä että ajaudutaan erilleen. Suhteella on mahdollisuus kestää juuri niin kauan, kuin nämä kolme asiaa löytyvät suhteesta:

Luottamus

Luottamuksen voi menettää vain kerran. Usko minua, kun sanon, että se ei palaudu koskaan. Kun sen on kerran menettänyt, se seuraa siinä ihmissuhteessa hamaan tappiin asti, jossakin muodossa. Yrittäjänä sinun tulee muistaa, että ihmiset ostavat pääasiassa luotettavilta yrityksiltä ja ihmisiltä.

Arvostus

Niin kauan kun ihmissuhteessa on arvostusta, kaksi muuta kulmakiveä voivat toteutua. Arvostus on kaiken keskipisteenä. Yrittäjänä sinun tehtäväsi on ansaita asiakkaasi arvostus. Kohtele asiakkaitasi, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Läsnäolo

Elämä ja yrittäjyys on hektistä. Läsnä oleminen tuntuu välillä ihan mahdottomalta. Jokainen tietää elämässään sellaisia ihmisiä, jotka ovat lähes aina läsnä, joilla on aina aikaa. Miltä se tuntuu? Sinä valitset ihan itse, oletko läsnä vaiko jossakin muualla, myös asiakassuhteessa.

Sinä itse teet elämäsi polun. Itse teet kaikki sen valinnat. Mikään ei oikeasti pakota sinua valintoihisi vaan sinulla on vapaus valita. Valinnoilla on kuitenkin aina seurauksensa, siksi niitä kutsutaan valinnoiksi. Lahjakkuus ei tässä elämässä riitä kuin johonkin pisteeseen. Sen näkee kaikista laulukilpailuista. Niistäkin lahjakkaista vain ne, jotka ovat valmiita tekemään töitä - niitä oikeita asioita - menestyvät. Moni lahjakas jää lähtötelineisiin, kun ei viitsi juosta.

Se elämän tärkein valinta on valita oma asenne. Mikään tapahtuma tai elämäntilanne ei vaadi minkäänlaista valittamista tai mielensä pahoittamista. Ne me valitsemme tehdä ihan itse. Voin kokemuksesta sanoa, että on keskimäärin kivampaa puhaltaa herneitä nenästä kuin vetää niitä sisään. On sinun päätös, valitsetko valittaa vaiko tehdä asialle jotain. Sinä päätät, sinä valitset.

Ja vielä viimeisempänä, valitse oikeat ihmiset elämäsi bussiin, niin matkanteko on miellyttävämpää. Kaikkia ei kannata ottaa elämän eikä yrityksen busiin ja osa kannattaa ohjata takaovesta ulos. Joskus se voi vaatia väkivallattoman niska-perse-otteen. Valitse niitä ihmisä, joiden kanssa polun tallaaminen on miellyttävää. Valitse niitä ihmisisä, jotka tekevät elämästäsi helpompaa, ei haastavampaa ja ennen kaikkea, ole sellainen ihminen sinun elämäsi ihmisille. Sieltä löytyy elämän tarkoitus - olla merkityksellinen toisille, eläen oman näköistä elämää, omilla ehdoilla. 

Se ihan sama on myös yrittämisen tarkoitus - olla merkityksellinen asiakkaille, oman näköisessä yrityksessä, omilla yrittäjän ehdoilla.

Elämä on sattumaa. Ei ole mitään taetta, että se jatkuu.

Minä olin materialisti

Tuntuupa hyvältä kirjoittaa minä olin materialisti. Se tuntuu hyvältä kahdesta syystä, ensimmäinen on se, että pystyn tuon myöntämään ja toinen on lauseen imperfekti. Minulla on ollut suuria vaikeuksia myöntää tuo asia, vaikka läheiset siitä ajoittain kysyivätkin. Miksi kirjoitan siitä tänään? Miten se liittyy tähän ajankohtaan? Odottakaapas....

Istun takapihan terassilla, tätä kirjoittaessani, auringonpaisteessa, vaikka ennusteen mukaan piti sataa. Musiikki soi kaiuttimesta, huomasin lauleskelevani mukana, hyvä fiilis, kun aamupala tuli juuri nautittua. Kirjoitin tovi sitten sosiaaliseen mediaan näin:

Kuppi kahvia kivassa kahvilassa 5 €

Smoothie 6 €

Pari voileipää 8 €

Aamupala omalla terassilla, auringonpaisteessa, PRICELESS

Jonnet eivät muista vanhoja Master Cardin mainoksia, mutta katsokaa vaikka tämä YouTubesta, niin saatte kopin. Elämässä on tolkuton määrä mahtavia asioita, joita ei rahalla saa. Luulin, että vain rahalla ja materialla on väliä, että se tuo hyvää oloa ja että sitä saadakseen pitää uppoutua töihin, olla aina töissä, kuten tunnollisen yrittäjän kuuluu. Niin maailma makasi ja kompensoin materialla sitä puutetta, jota sillä materialla ei korvaa. Se ei tuonut onnea, onnellisuutta eikä hyvää oloa, vaan päinvastoin, teki ne mahdottomaksi.

Nykyään, kun minulta kysytään, mitä teen työkseni, lähes poikkeuksetta vastaan ensimmäiseksi, että mahdollisimman vähän. Itse asiassa tuotahan minä koulutan, kuinka päästä mahdollisimman vähällä tavoiteltuun tulokseen. Kuinka tehdä oikeita asioita - niitä joilla on suurin merkitys tavoitteeseen nähden. Laiskuus on tässä kohtaa hyve. Olen hyvä keksimään, miten tehdä asioita nopeammin, tehokkaammin ja ennen kaikkea vähemmällä vaivalla. Se ei tarkoita, etteikö saisi silti paljon aikaiseksi. Uskoakseni saan sitä enemmän aikaiseksi, mitä vähemmän osaan tehdä.

Korona on pysäyttänyt paljon asioita - myös minut. Huomasin esimerkiksi, että onneksi kaikki yrittämisen suunnitelmani eivät menneet, kuten olin suunnitellut. Olisin hukkunut töihin ja elämä olisi jäänyt elämättä. En olisi koskaan saanut tietää, miltä tuntuu viettää viikonloppu siten, ettei edes mieti töitä. Ei ole tietokonetta mukana minilomalla eikä työpuhelimessa ääniä päällä. On ollut mahtavaa elää välillä, nauttia, olla läsnä juuri siinä missä sillä hetkellä on ja nauttia ihmisistä ympärillä. Nauttia niistä hetkistä ja ihmisistä, joita ei rahalla voi ostaa ja jotka voivat kadota iäksi, jos niitä ei arvosta. Samaan kohtaan virtaa voi astua vain kerran.

Keskustelin viime viikolla yhden kuntokeskusyrittäjän kanssa, joka soitti kysyäkseen neuvoa, sulkeako toinen keskuksista. Kysyin ensimmäisenä, miten elämänlaatusi muuttuisi, jos lopettaisit sen huonommin menestyvän keskuksen. No se elämä muuttuisi olennaisesti helpommaksi. No sitten kysyin talousnäkökulmasta, että miten oma tulotaso muuttuisi. Sekin paranisi. Mikä meitä estää tekemästä näitä kivuliaita päätöksiä luopua jostakin sellaisesta, mistä todellakin tulee luopua? Ensi viikolla lounastamme ja teemme uskoakseni ensimmäiset askelmerkit kohti parempaa elämää.

Minulle viimeisin luopumisen päätös oli jo helppo, koska tiesin, kuinka paljon elämäni helpottuisi päätöksen jälkeen. Ja sen se teki. Nyt saan taas tehdä sitä, mitä oikeasti haluan, auttaa ihmisiä samassa tilanteessa tai estää sitä tilannetta konkretisoitumasta. Se on minun elämäntehtäväni työn saralla juuri tässä hetkessä, enkä osaisi sitä tehdä, jos en olisi itse tehnyt niitä päätöksiä. Pari viikkoa sitten sain kiitosmeilin yhdeltä yrittäjältä, joka viimeinkin oli uskaltanut lopettaa kannattamattoman yrityksensä ja alkaa toteuttaa unelmiaan...

En edes muista, koska olisin ostanut mitään, jonka voisin liittää materialismiin. Kellosta ranteessa luovuin muutama kuukausi sitten. Pidin itseäni kelloharrastajana. Joku teistä on nähnyt kellokokoelmani. Toki suurella osalla niistä kelloista on tarinansa, mutta nyt ne jäävät tarinoihin. Muistan ne tarinat kun kävelen kellolaatikoiden ohi. Saatan ehkä vielä jopa kellonkin laittaa ranteeseen, kun on jokin juhla, mutta silloin se kello tulee valittua sen tarinan vuoksi, ei sen kellon arvon tai ulkonäon vuoksi.

Älä pelkää luopua asioista, jotka eivät ole sinulle hyväksi. Äläkä pelkää pyytää apua luopumisprosessiin. Muista kuitenkin, että kukaan ei tee sitä prosessia puolestasi, sen kivun joudut käymään itse läpi, mutta järjestelyissä on apua aina saatavilla. Luopumiset kannattaa tehdä oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Pakottamalla tehdyt rikkovat helposti kaiken.

Joskus on onnenpotku, kun et saa, mitä haluat

Mitä koronan jälkeen?

Tuntuu hieman absurdilta tuo kysymys, mitä koronan jälkeen, kun toinen aalto ja siihen liittyvät toimet ovat nyt täällä. Eihän tässä ole toivuttu juuri mihinkään siitä ensimmäisestä aallostakaan, niin nyt jo uhkaa uusi taloudellinen kurimus. Siitäkin pitää selviytyä.

Nyt on varmasti kaikkien elinkelpoisten yritysten kulurakenne tarkistettu ja kaikki mahdolliset kulut vedetty ihan minimiin. Olen konsultoimilleni yrityksille painottanut sitä, että tämä nykyinen on pitkään normaali. Kulujen lisäämistä ei voi harkita, paitsi yhteen asiaan ja se on myynnin tukeminen. Tästä kuopasta noustaan nyt vain ja ainoastaan myyntiä kasvattamalla. Kulut on jo varmasti leikattu.

Siitäkin huolimatta, että tartuntojen määrä nyt nousee ja rajoitustoimia saattaa taas tulla, pitää kääntää katse nyt kuluista myyntiin. Pitää saada asiakkaita lisää ja pitää saada asiakkaasta enemmän rahaa, sille ei voi mitään, sitä ei voi sivuuttaa. Se on meidän ainoa keino selviytyä. Mitä sinä olet tehnyt liikevaihdon kasvattamiseksi? Mitä myyntiä tukevia toimia sinä olet nyt tehnyt, jotta saat koronakuopan täytettyä? Oliko teillä hyvä heinäkuu? Entä elokuun alku? Monessa paikassa on ollut ja on ollut hienoa päästä todistamaan, että oikeanlaisilla toimilla voi tässäkin tilanteessa tehdä ennätyskuukausia tai vähintään viime kesää parempia kuukausia.

Pahassa tapauksessa sinua odottavat vielä tälle vuodelle tuplavuokrakuukaudet, jos vuokranantajasi on vain siirtänyt vuokrien maksupäiviä. Mistä ajattelit tehdä kassavirtaa tuon tuplavuokran maksamiseen? Tai normaalin vuokran, jos nyt olet hädin tuskin saanut maksettua mahdollista alennettua vuokraa? Myynnin tukitoimien aika on viimeistään nyt!

Mikäli tarvitset apua yrityksesi kassavirran palauttamisessa, niin ota rohkeasti yhteyttä. Jo pienillä muutoksilla voidaan saada isoja asioita aikaiseksi. Älä pelkää kysyä apua! Syksylle on vielä muutamia konsultointipäiviä vapaana.

Järjestämme Trainer4You:n kanssa kaksi luentotilaisuutta, joissa käydään näitä asioita läpi ja joissa pääset keskustelemaan samojen ongelmien kanssa painivien yrittäjien kanssa:

1. Asiakaskadon paikkaaminen - Mitä ja Miten? 

Päivämäärä ja paikka : 15.9.2020 Kauppi Sport Center Tampere, klo 9-16

2. Myynnin räjäyttäminen uusiin lukemiin ja kassavirran palauttaminen

Päivämäärä ja paikka : 22.10.2020 Kauppi Sport Center Tampere, klo 9-16

Koulutuksen hinta on 390€ / hlö, alv 0 %. 

Koulutuksiin otetaan maksimissaan vain 15 osallistujaa, joten ole nopea paikkojen suhteen. 

Ilmoittautumiset ja kysymykset koulutuksista Eerik Jortikalle.

E-mail: eerik.jortikka@trainer4you.fi

Puh: 040-7618863

Rahaa ei revitä seinästä

Empiirisen tutkimukseni, lukuisten liikunta-alan yrittäjien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta olen yllättynyt siitä, kuinka moni kuvittelee, että valtio vain lapioisi rahaa nyt yrityksille, jotta ne voisivat maksaa laskujaan. Ei lapioi, ei nyt eikä tuskin tulevaisuudessakaan! Vain sinä voit pelastaa yrityksesi.

Tästä Suomen Yrittäjien selkeästä yhteenvedosta näet, mitkä ovat sinun ja yrityksesi mahdollisuudet saada mitään hallituksen kertomaa tukea yrittäjille. Suomen Yrittäjät ry on keränyt hyvän koronainfopaketin yrittäjille.

Ensimmäisenä pitää huomioida, että yrityksen pitää olla elinkelpoinen, eli et voi saada rahoja vanhojen laskujen maksuun. Yritykselläsi ei saa olla esimerkiksi verovelkaa, sen on pitänyt tehdä voitollista tulosta ja näin ollen myös yrityksen oma pääoma pitää olla kunnossa. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, olet täysin omillasi, ilman mitään tukimahdollisuutta.

Jos nyt kuitenkin kaikki kohdat ovat kunnossa ja haaveilet jostakin tuesta, sitä pitää hakea johonkin uudistumis- ja kehittämishankkeeseen, jolla aiot nyt korvata koronatilanteesta johtuvaa liikevaihdon menetystä. Saat siis tukea toimintasi uudelleenjärjestelyyn, et pelkästään erääntyvien laskujen maksuun. Sinun pitää pystyä osoittamaan yrityksesi sopeutumis- ja muuttumisvalmius tässä tilanteessa ja mitä se kustantaa. Mikäli tällaista hanketta et pysty osoittamaan hakemuksessasi, se kaikella todennäköisyydellä hylätään, ikävä kyllä.

Saattaa olla, että lainoitus on ainoa vaihtoehtosi. Siinäkin pätevät edellä mainitut yrityksen elinkelpoisuusedellytykset. Tai vaihtoehtoisesti joudut panttamaan omaisuuttasi mahdollisesti jopa lainan summan verran. Finnveran takaamanakin joutunet itse rahoittamaan vähintään 20 % uudistumishankkeen lainoituksesta. Ole erityisen varovainen ja analyyttinen tässä vaihtoehdossa. Älä usko unelmiin ja lottovoittoon, vaan ole realisti.

Yksinyrittäjille on suunnitelmissa turvaverkko, jossa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella henkilöllä olisi oikeus työttömyysetuuteen ja jossa päätoimisesti työllistyneen yrittäjän työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi yritystoiminnan lopettamista. Tämä on kuitenkin vasta vireillä.

Muista, että myös maksuaika - on se sitten vuokraan, laiteliisareihin tai mihin tahansa - on myös rahoitusta, siis lainaa, joka pitää maksaa takaisin. Ja sinun tulee maksaa se takaisin kasvavalla liikevaihdolla. Tarvitset siis enemmän asiakkaita koronatilanteen jälkeen, mitä sinulla oli sen alkaessa, jotta pystyt maksamaan esimerkiksi vuokrarästit, jotka aiheutuvat tältä ajalta. Laske tarkasti, onko sinulla oikeasti varaa ja mahdollisuus pitää yrityksesi hengissä. Joskus voi olla järkevintä uskoa numeroita, ihan oma mielenrauhan vuoksi.

Ensi viikon keskiviikkona, 8.4. pidän Trainer4You:n kanssa webinaarin aiheesta Miten pelastan liiketoimintani. Katso myös muut tilanteeseen liittyvät webinaarit ja varaa paikkasi heti tästä.

Numerot eivät valehtele,

mutta saat ne valehtelemaan

Fitnesstrendien 10 vuotta

Olen kirjoittanut ja kommentoinut nyt kymmenen vuotta ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Kymmenen vuotta sitten, kuluneen vuosikymmenen alkaessa trendeinä listattiin edullisten kuntoilumuotojen nousu laman johdosta, ryhmäliikunta, lyhyet harjoitteet kiireisille, kuntoiluun liittyvät (konsoli)pelit, suurten ikäluokkien kuntoiluohjelmat, toiminnallinen harjoittelu, ihmisten lisääntyvä tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta, ammattitaidon tärkeyden lisääntyminen, erikoiset, massasta poikkeavat ryhmät sekä kuntoiluun liittyvät seurantavälineet. Hyviä juttuja, jotka varmasti kaikki ovat toteutuneet, tavalla tai toisella.

Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta tai edes sitä edeltävistä. Trendit ovat olleet selkeästi pysyviä, ainoastaan järjestys tuntuu hieman muuttuvan. Mutta otetaan nyt kiinni tämän vuoden trendeihin.

1. Teknologiset asusteet: Tämä on säilyttänyt paikkansa ykkösenä ja saattaa olla, että pysyy ainakin kärkikolmikossa varsin pitkään. Olen käyttänyt OURA:a nyt jo yli kaksi vuotta. Helppo siis uskoa näiden trendikkyyteen. Meillä TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä. Onhan se aika huiman näköistä, kun 42 asiakkaan syketiedot heijastuu Adlonin vanhan elokuvateatterin silverscreenille. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vieläkin vasta raapaistu kevyesti.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli edellisvuonna paalupaikalla, viime vuonna kolmospallilla, noustakseen täksi vuodeksi kakkospaikalle. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3. Todistamme koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

3. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Erilaiset ryhmäytymiseen liittyvät konseptit kasvattavat suosiotaan, koska treeni on kivampaa jaettuna. TRIB3 on jo varmasti nostanut ryhmäliikunnan rimaa ja We Sweat Together -slogan näkyy päivittäin sosiaalisen median kanavissa. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän, koska muuten osa asiakkaista valuvat väistämättä esimerkiksi butiikkisalien asiakkaiksi. 

4. Vapailla painoilla harjoittelu. Ja tähän liittyen vielä toiminnallinen harjoittelu, jotka ovat olleet trendikkäitä Crossfitin myötä jo tovin. Perusharjoittelu näkyy myös selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä on muuten varmasti tuonut ison loven lompakkoon perinteisille laitetoimittajille ja -valmistajille. Keskuksen perutamiskustannus ilman perinteisiä laitteita on tavattomasti edullisempi. Tämä trendi on varmasti mukana vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. 

5. Personal Training: Yksilövalmennus on noussut taas aiempaa ylemmäs. Valmennuksessa on nähdäkseni menossa kuitenkin aika iso murros, kun monet trendin perässä valmentajiksi aikoneiden unelmat ovat kariutuneet. Minäkin osaltani ammun niitä unelmia alas koulutuksissa, realismilla, kuinka kovaa työtä jo pelkästään asiakashankinta on. Siihen ne monen unelmat lopahtavat, kun pitää tehdä oikeasti töitä unelmiensa eteen. Jyvät erottuvat akanoista.

6. Liikunnan terveysvaikutukset. Liikunta on lääke. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat kuntokeskuksiin, joskin milloin ja miten, aika näyttää, kun nyt nämä tämänhetkiset kokeilut antavat jotain tulosta. On mielenkiintoista seurata, miten isot terveysalan toimijat pystyvät hyödyntämään alaamme. Sitä olennaisesti muuttamaan niistä ei taida kuitenkaan olla, vaikka saatoin vielä aiemmin niin uskoa. Nykyisellään näytöt ovat vähäiset. 

7. Body Weight Training: Sitkeästi tämä pysyy trendilistalla. Toki suuri osa nettivalmennuksista perustuvat tähän harjoittelumuotoon, joten se pitänee oman kehon painon avulla harjoittelemisen pinnalla, koska sitähän voi tehdä käytännössä missä ja koska tahansa. 

8. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

9. Hyvinvointivalmennus: Kyllä, varsin trendikästä tällä hetkellä. Jokainen valmentaja puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvointivalmentamisesta, jossa yritetään tarjota jokaiselle jotakin, jokaiselle elämän osa-alueelle. Hyvinvointivalmennus tulee olemaan monelle kova pähkinä purtavaksi, markkinointimielessä. Kun yrittää tarjota kaikille kaikkea, ei loppuunsa tarjoa kenellekään mitään - mikä kiinnostaisi.

10. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole vain kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä. Todistan tätä viikoittain konsultoidessani keskuksia ympäri Suomen. Harmillista on, että yrittäjät pyytävät apua pääsääntöisesti liian myöhään, kun ei ole enää mitään tehtävissä, jotta toiminnan pelastaisi.

Jooga ja pilates ovat nyt tippuneet pois trendilistalta. Tämä on mielenkiintoista, monessakin mielessä. Kuitenkin palautumisesta ja kevyemmästä kuormittamisesta puhutaan yhä, mutta silti tämä nyt loistaa poissaolollaan. Mistä luulette sen johtuvan? 

Mitä tällä vuosikymmenellä tapahtuu kuntokeskusalalla? Mitä te luulette? En usko mitään erityisen mullistavaa tapahtuvaksi, jos alan pirstaloitumista ei lasketa. Se lienee merkittävin muutos, joka heiluttaa stabiliteettia. Suomessakin tulee lyömään läpi juuri lanseeratut Class Pass ja Urban Sports Club, jotka ovat meidän alan Airbnb, tarjoten jäsenyyttä, jolla voi käydä eri keskuksissa ympäri maailman. Se on myös meidän alan tulevaisuutta ja tukee tuota pirstaloitumista. Ihmiset kaipaavat jatkuvaa vaihtelua myös kuntoiluunsa - tai ainakin sen mahdollisuutta. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Kerro se meille.

Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin menneisyys

Ryhmäliikunnan asiakaskokemus

Viime viikolla tuli selvästi sohaistua muurahaispesää, Ryhmäliikunta on surkeaa -tekstillä, jossa listasin rekisteröimiäni ryhmäliikuntaan liittyä palvelukömmähdyksiä lähiviikoilta. Oli jännä huomata, kuin moni ryhmäliikunnan ammattilainen on valmis oikeuttamaan itselleen nuo listaamani epäkohdat. Onneksi osa ohjaajista ja keskuksista ottivat asiat korvan taakse ja pyrkivät jatkossa tarjoamaan parempaa asiakaskokemusta. Taisi lista päästä jo esille yhteen koulutustilaisuuteenkin.

Mitä asiakas odottaa ryhmäliikunnalta? Millainen on hyvä ryhmäliikunnan palvelukokemus? Listaan nyt seitsemän kohdan tarkistuslistan - seitsemän kuolemansyntiä - ja määrittelen niihin vielä vastuut. Johtajalla tarkoitan tässä sitä henkilöä, joka vastaa liikuntapaikan ryhmäliikunnasta, sen operoinnista, oli hän omistaja, paikan johtaja, ryhmäliikuntavastaava tai muu ryhmäliikunnan esimies.

1. Asiakas odottaa, että pukuhuoneessa on riittävästi tilaa ennen ja jälkeen tunnin.

• Johtajan vastuulla on rakentaa kalenteri siten, että ruuhkahuippuja on mahdollisimman vähän. Jos ryhmäliikuntasaleja on monta, tunnit eivät voi alkaa ja päättyä saleissa samaan aikaan, vaan ajat pitää porrastaa.

2. Asiakas odottaa, että tunti alkaa ja myös päättyy ajallaan.

• Johtajan vastuulla on rakentaa kalenterit niin, että tuohon on realistinen mahdollisuus. Esimerkiksi tuntien vaihtovälin pitää olla vähintään 10 minuuttia, mielellään 15 minuuttia, varsinkin jos jommalla kummalla tunnilla käytetään välineitä, joiden siirtoon kuluu aikaa.

• Ohjaajan vastuulla on saapua ajallaan ohjaamaan, vähintään tuo 10 minuuttia ennen tunnin alkua sekä lopettaa, silloin kun tunti on suunniteltu loppuvan, koska yliaika vaikuttaa seuraaviin tunteihin ja jollakin asiakkaalla voi olla tarve päästä tunnilta sen päättymisaikaan.

3. Asiakas odottaa, että tunti on kuvauksensa mukainen.

• Johtajan vastuulla on ohjeistaa työntekijöitä tuntikuvauksen sisällöstä ja vaatia tunneista suunnitelmat nähtäväksi.

• Ohjaajan vastuulla on pitää tuntikuvauksen mukainen tunti ja toimittaa tunnista suunnitelma johtajalle. Ohjaajan vastuulla on, että tunti vastaa sisällöltään ja haastavuudeltaan sitä, mitä asiakkaalle on luvattu tuntikuvauksissa. Haastavinta on ohjata helpoimpia tuntikuvauksia.

4. Asiakas odottaa, että ohjaaja on työkykyinen.

• Johtajan tehtävä on varmistaa, että ohjaajat ovat työkykyisiä ja huomata, milloin he eivät ole.

• Ohjaajan vastuulla on varmistaa, että on työkykyinen, tullessaan ohjaamaan tuntia.

5. Asiakas odottaa, että sama ohjaaja ohjaa pääsääntöisesti kyseistä viikkotuntia. 

• Johtajan vastuulla on jakaa ohjattavat tunnit niin, että jokaisella tunnilla on nimetty ohjaaja, joka pitää aina tunnin, paitsi ollessaan työlainsäädännön määrittelemästä syystä estynyt ohjaamaan tuntia. Tunnilla ei voi olla säännöllisesti vuorottelevaa ohjaajaa, koska ryhmäliikunta henkilöityy ja tällöin jokaisella tunnilla on puolet tyytymättömiä juuri sen kerran ohjaajaan, mikäli ohjaajat ovat jakaneet tunnin.

• Ohjaajan vastuulla on pitää oma tuntinsa aina, poislukien työlainsäädännössä mainitut syyt olla ohjaamatta tuntia. Asiakas käy tunnilla Sinun vuoksesi!

6. Asiakas odottaa, että ohjaaja on läsnä tunnilla.

• Ohjaajan vastuulla on ottaa kontaktia asiakkaisiin, tervehtiä ennen ja jälkeen tunnin sekä erityisesti ohjata tuntia, henkilökohtaisen harjoituksen sijaan ja ennen kaikkea antaa persoonansa tulla esiin. Pitää hyväksyä se, että kaikki eivät pidä samanlaisista persoonista. Kts. kohta 5!

7. Asiakas odottaa vaivatonta ja miellyttävää kokemusta, jopa flow-tilaa, jossa ajantaju häviää.

• Johtajan vastuulla on varmistaa, että tilat ja välineet ovat toimintakuntoisia ja huolehtia mahdollisten puutteiden informoimisesta ohjaajille viipymättä, jotta ne eivät tule yllätyksenä ohjaajalle.
• Ohjaajan vastuulla on tarkistaa, ennen ja jälkeen tunnin, että tilat ja välineet ovat kunnossa sekä ilmoittaa mahdollisista puutteista johtajalle. Ohjaajan vastuulla on, että tunti on suunniteltu ja että suunnitelmaa noudatetaan.  

Nämä ovat siis ryhmäliikuntakokemuksen peruselementtejä, ei niitä, joilla tehdään wau-elämyksiä vaan näillä tehdään perushyvää palvelua. Ne wau-elämykset tehdään extramaileilla. Mitä ne voisivat olla, ryhmäliikunnassa? Tarjoatko sinä wau-elämyksiä?

Jos jaksat vielä lukea, kerron vielä, miten minun ryhmäliikuntatuntini valmistuu. Otan esimerkiksi sisäpyöräilyn mäkitunnin. Uuden tunnin valmistelu alkaa yleensä kolmisen viikkoa ennen uutta ohjelmaa. Ohjaan samaa tuntia 10-12 viikkoa, koska se on työstämisen kannalta järkevää ja mahdollistaa asiakkaille tunnin rakenteen oppimisen, joka pääsääntöisesti lisää tunnin mielekkyyttä ja mahdollistaa kehittymisen seurannan.

Tunnin profiili

• Mietin ensin, millainen profiili tunnilla on. Mennäänkö siinä millä sykealueella ja kuinka usein noustaan vauhtikestävyys- tai maksimikestävyysalueelle, kuinka monta varsinaista nousua siis tunnilla on.

Musiikki

• Kerään musiikkilistaa käytännössä koko ajan. 
• Kun olen päättänyt, millainen profiili on, valitsen keräämältäni listalta sekä kirjastostani eri kohtiin sopivia kappaleita. 
• Kuuntelen tuota listaa ehkä viikon, välillä vaihdellen kappaleiden paikkoja ja kappaleita, jos kuulostaa siltä, että jokin kappale ei jostakin syystä toimi juuri siinä kohtaa. 

Rakentaminen

• Kun lista on valmis, miksaan musiikin yhteen. Tässä menee usein helposti neljä tuntia, usein pidempään, jotta saan kappaleiden vaihdot menemään sujuvasti limittäin, myös temmonvaihtelujen suhteen. 
• Kun musiikki on miksattu, rakennan sen ympärille sykekartan sykeohjausjärjestelmään, siitäkin huolimatta vaikka keskuksessa ei olisi sykeseurantajärjestelmää käytössä. Tässä menee helposti muutama tunti.
• Teen tunnista suunnitelman itselleni ja keskuksen johtajalle, jossa olen miettinyt, mitä missäkin kappaleen kohdassa tehdään ja kuinka pitkään sekä onko toimelle kevyempi/haastavampi vaihtoehto asiakkaalle.

Ohjaaminen

• Valitsen mielelläni tuntiajankohtia, joissa ei ole edeltävää tuntia, koska haluan aina olla ensimmäisenä paikalla salissa ja tarkistaa rauhassa, että kaikki toimii ja asiakkaat saavat tulla valmisteltuun saliin, jossa soi jo musiikki. 
• Kerron asiakkaille viisi minuuttia ennen tunnin alkua, mitä tänään on tiedossa ja mikä tunnin tarkoitus on. 
• Aloitan tunnin lähes poikkeuksetta minuutilleen sen alkamisaikaan ja päätän sen samoin, minuutilleen, koska koko kappalelista kestää aina lähes sekunnilleen juuri sen tunnin mitan verran. 
• Aloitan tunnin aina 30-60 sekunnin rauhoittumisella, että oikeasti ollaan paikallaan, hiljaa. Myöhässä saapuvat pääsevät sisään vasta tämän jälkeen, jos keskuksessa on tapana päästää asiakkaita myöhässä tunneille.
• Pyrin ohjaamaan elämäni parhaan vedon ja olen oma itseni - ohjaajaminä.

En väitä, ettenkö olisi joskus itsekin syyllistynyt edellisessä tekstissä listaamiini palveluvirheisiin. Niitä sattuu jokaiselle, mutta väitän, että olen pyrkinyt ne aina eliminoimaan, koska suurin osa niistä on omiin valintoihini perustuvia. On ollut huonoja päiviä ja isoa surua, kipuakin, tunnin aikana, mutta jostakin se ohjaamisvietti tulee ja se antaa jopa voimaa, vaikeissakin hetkissä.

En myöskään väitä, että kaikki pitävät tunneistani enkä oleta, että kaikki näkevät näin paljon vaivaa tunneistaan. Minä olen valinnut - ihan vapaaehtoisesti - panostaa ohjauksiin. Enkä ole koskaan ajatellut, että jonkun pitäisi minulle erikseen maksaa tuosta käyttämästäni valmisteluajasta, koska itse olen valinnut nähdä tuon kaiken vaivan. Teen sen miellelläni, koska se paras tunti on vielä minulla pitämättä.

En ole niin hyvä, kuin minusta tulee

mutta olen parempi, kuin olen ollut

Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa

No niin, nyt kun sain huomiosi ja ihokarvat pystyyn, sanon uudelleen:

Ryhmäliikuntaohjaajat ovat tylsiä ja tunnit ovat huonoja.

Toukokuussa tulee 20 vuotta täyteen kuntokeskusalaa. Aika monta ryhmäliikuntatuntia on tullut ohjattua. Kerran jopa allasjumppa, valmistautumatta, hätätilanteessa. Varsin monen lajin ohjauksen voisi heittää hetken mielijohteesta, selkäytimestä. On jonkinlainen käsitys siitä, mitä ryhmien ohjaaminen on ja mitä se vaatii.

Otsikkoon liittyen, ymmärrän hyvin, että juuri sinä et kuulu tuohon kategoriaan. Eihän kukaan kuulu - omasta mielestään. Paitsi kuuluu, asiakkaiden - minunkin - mielestä.

Olen viimeisen muutaman viikon aikana tehnyt laajempaa empiiristä tutkimusta ja kiertänyt pääkaupunkiseudun ryhmäliikuntatunteja oikein urakalla. Monena päivänä on tullut osallistuttua kahdelle tunnille. Asiakkaana yhdyn otsikkoon, joskin iso osa asiakkaista pitänee tunteja ihan hyvinä, kun eivät tiedä paremmasta. Rima on niin tavattoman alhaalla. Se tuli taas huomattua ja koettua.

Niin, juuri sinä et kuulut tuohon tylsien ja huonojen ohjaajien joukkoon, koska sinähän et koskaan syyllisty alla lueteltuihin asioihin ja sinulta saa aina elämyksen, josta asiakkaat kirjoittavat jälkipolvillekin. Sinulta saa aina vain ja ainostaan priimaa asiakaskokemusta, eikö vain? Näitä kuitenkin poimin ryhmäliikuntatunneilta jo pelkästään näiden muutaman viikon aikana:

• Ohjaaja on myöhässä, minkä tekosyyn vuoksi kulloinkin.
• Ohjaaja ei ole varmistanut, että systeemit toimivat, ennen kuin tunti alkaa ja kiroaa asiakkaille, että laitteissa on aina jotain vikaa.
• Ohjaaja aloittaa tunnin kertomalla, että täällähän ovat nämä 20 vuotta vanhat fillarit. Eihän näitä oikein saa säädettyä, tai jotain muuta vastaavaa negatiivista välineistä. Ohjaaja saa sillä asiakkaan ajatteleman, että välineet ovat huonoja vaikka asiakas ei todennäköisesti niin ajatellut.
• Ohjaaja aloittaa tunnin sanoilla, onpa täällä huono ilma tai ilmanvaihto on surkea. Ohjaaja saa sillä jokaisen asiakkaan tuntemaan samoin, vaikka eivät olisikaan tunteneet niin.
• Ohjaaja kertoo olevansa siinä ja tässä taudissa ja on niin vahva lääkitys, että toivottavasti sydän ei pysähdy tunnin aikana. Ohjaaja on siis hyvä esimerkki asiakkaille, kun tulee sairaana kuntoilemaan ja tartuttamaan asiakkaatkin.
• Tunnilla puolet asiakkaista on menossa väärään suuntaan, ovat väärässä asennossa, ovat vartalot eri suuntiin, mutta eihän vika ole ohjaamisessa, vaan asiakkaissa. Eivät osaa tai kuuntele.
• Ohjaat tavalliselle asiakkaalle tarkoitettua perustuntia, joka on kovempi ja haastavampi mitä keskuksen haastavimmat tunnit tulisi olla.
• Ohjaat intervallituntia sisäpyöräilyssä, mutta musiikin tempo on 128 biittiä, koko tunnin ajan ja polkutempo 64 rpm ja sanot mikkiin monotonisesti jotain, kun muistat, tuubimusiikin keskelle.
• Pyörität lähes koko sisäpyöräilytunnin yli 80 rpm, lähellä 100 rpm ja sen ylikin, ymmärtämättä, että tavalliset asiakkaat eivät enää pysty oikeasti pyörittämään 80 rpm nopeudessa. Edistyneimmistäkin ainoastaan ehkä 20 % pystyy pyörittämään ja hallitsemaan tuon pyörityksen. Huomaat tuon siitä, kun asiakkaat alkavat hyppiä satuloilla ja/tai nojaamaan tankoon.
• Et ole suunnitellut tuntia lainkaan, vaan valitset biisejä luurista yksi kerrallaan. Oho, ei kun toi. Äh, väärä biisi...
• Olet kellottanut tunnin niin, etteivät temppusi osu lainkaan musiikkiin ja biisit voivat vaihtua täysin kesken kertosäkeen. Jos et osaa miksata musiikkia, tee lista kappaleittain ja jätä biisien väliin tauko. Toimii paljon paremmin, kuin biisien äkillinen katkominen.
• Tuntuu siltä, että olisit paljon mieluummin ihan jossakin muualla, kuin ohjaamassa tuntia juuri nyt, niille asiakkaille, jotka ovat juuri nyt valinneet tulla juuri sinun tunnillesi, tunnille, jonka tähti olet sinä. Tai pitäisi olla. Et ole antamassa sitä, mitä asiakkaat ovat hakemassa.
• Vedät selvästi omaa treeniä. Olet siis asiakkaana, jolloin sinun pitäisi maksaa tunnista eikä niin, että sinulle maksetaan ohjaamisesta.

Totta kai hyviäkin ohjaajia on. Voisin nyt nimetä niitä tähän, mutta olen kertonut sen heille, jokaisen tuon kehun arvoisen tunnin jälkeen, eilen viimeksi. Kerron jatkossakin. Hyviä ja erinomaisia ohjaajiakin on, mutta ikävä kyllä, harvemmassa kuin huonoja. Yllä mainittuja huomioita kun kertoo ohjaajalle, saa vastaan sellaisen hyökkäyksen ja selittelytulvan, että pois alta. Yleensä vasta-argumentointi alkaa lauseella, josta käy ilmi se tolkuton vuosien määrä, jonka ohjaaja on ohjannut. Että älä tule mulle sössöttämään, että en osaa.

Ennen kuin alat vaahtoamaan, että jostakin ryhmäliikuntaan olennaisesti kuuluvasta toimesta ei makseta, katso tuota listaa ja merkitse kaikki ne, jotka ovat ilmaisia toteuttaa, vain sinun valintoja, ihan vapaaehtoisia valintoja. Valintoja, haluatko olla hyvä ohjaaja. Ja jos haluat olla erinomainen, saada tuntisi poikkeuksetta täyteen, sitten ruksit nuo kaikki ja huolehdit, että juuri sinun tunnilla ei noin tapahdu koskaan, koska sinähän et ollut se tylsä ja huono ohjaaja, joka tarjoaa huonoja tunteja, elämyksetöntä massaa.

Oletko ohjaajana koskaan miettinyt, miltä tuntuu olla itsesi asiakkaana? Kävisitkö itse omilla tunneillasi? Toisitko kaverisi omille tunneillesi? Maksaisitko tunneistasi ja kuinka paljon? Miltä asiakkaasta tuntuu? Millaisen kokemuksen hän saa? Miksi hän tulisi uudelleen? Annatko persoonasi tulla esiin? Ohjaatko tuntia sydämestä? Asiakas on se, joka sinulle sen ohjauspalkan oikeasti maksaa, ei se keskus, jossa ohjaat. Asiakkaan ei kuulu kohdata mahdollista omaa tyytymättömyyttäsi ohjaamiseen, ympäristöön tai olosuhteisiin liittyen.

Ja hei, kertokaa minulle yksi juttu. Mietin tätä kirjoitusta pohtiessani ja yhden miehen tunnilta tullessani, että olenkohan koskaan ollut miehen ohjaamalla tunnilla, joka olisi ollut huono. En muistanut tällaista tapahtuneen. Oletteko te olleet? Mistäköhän tämä voisi johtua? Minulla on pari ajatusta, mutta tuleeko teille mitään mieleen? 

Viltsun kanssa ollaan puhuttu, kuinka lopetamme ryhmien ohjaamisen sinä päivänä, kun ei enää mennä ohjaamaan sitä uran parasta tuntia, kun ei enää tunnu siltä, että pystyn vetämään tämän aiempaa paremmin ja lähden tekemään sitä uran parasta vetoa - joka tunti. Oletko sinä jo ohjannut elämäsi parhaimman vedon? Voisiko seuraava olla se paras? Miten valitset tehdä?

Ole niin hyvä, että asiakkaasi haluavat tuoda ystävänsäkin

Mihin olemme menossa

Minulta pyydettiin tovi sitten ennustusta siitä, mihin kuntokeskusala on menossa. Ennustaminen oli kohtalaisen helppoa vielä vuosituhannen alussa, mutta nyt ennustamisesta on tullut koko ajan vaikeampaa. Kaikki vannoivat joskus wellneksen nimeen, mutta ei, crossfit tuli ja heitti koko alan sen alkupisteeseen, perinteiseen harjoitteluun. Tuo vaikutus on merkittävä, näkyen tämän hetken salimiljöössä.

Se on varmaa, että olemme menossa johonkin. Olemme menossa uuteen aikakauteen ja sitä tukevat lähipäivien lehtikirjoittelutkin, kuntokeskusalan haastavuudesta. Kirjoitin tästä syksyllä, kun pohditiin kulujen merkitystä kuntokeskusten kaatumiseen. Tämä on nähty ja nyt on uudistuksen aika, monessa mielessä. Alamme ammattimaistuu ja ymmärretään paremmin laskentataulukoiden merkitys onnistumisessa sekä myös toivottavasti osataan paremmin pyytää apua omaan liiketoimintaan.

Vuoden päähän ennustaminen on kohtuu helppoa. Tulemme näkemään monien perinteisellä mallilla toimivien keskusten katoamisen kartalta, osa konkurssin kautta, osa lopettamalla ja osa pystyy uudistumaan radikaalisti, säilyäkseen. Iso luuta lakaisee ja uusia toimijoitakin tulee markkinoille, TRIB3 etunenässä. Tulevaisuuden ennustaminen on silloin helppoa, kun tekee sitä itse.

Kolmen vuoden päähän ennustaminen on jo haastavampaa, mutta edellä mainittu trendi jatkuu. Butiikkimaisesti toimivien paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, mutta sielläkin pärjäävät parhaiten ne toimivimmat mallit. Halvat kopiot eivät menesty. Butiikkitoiminassa lähipäivinä parjattu franchisingtoiminta on omiaan tuomaan tuloksia, koska kyse on enemmän retail-bisneksestä kuin jäsenyyksien myymisestä. Kertakäyntibisnes onnistuu parhaiten valtakunnallisella markkinavolyymillä.

Viiden vuoden päähän en lähde kokeilemaan kepillä jäätä. Siitä olen täysin varma, että alamme on ihan jotain muuta, mitä se on nyt. Raja-aidat ovat kaatuneet moneen suuntaan ja menestyvät keskukset ovat kokeneet uudelleensyntymän, täysin uudenlaiseen asiakaskokemukseen keskittyen. Uskon, että aiemmin kirjoittamani Pyhä kolminaisuus toteutuu ainakin pääpiirteittäin.

Olen viime vuosina ottanut kantaa ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta.

1. Teknologiset asusteet: Viime vuoden kolmonen hyppäsi ykköseksi. Olen itse nyt käyttänyt OURA:a yli vuoden ja en ihmettele, että sormuksen myyntijono on pitkä. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vasta raapaistu kevyesti.

2. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. TRIB3 tulee nostamaan ryhmäliikunnan rimaa. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän.

3. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli viime vuonna paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3.

4. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Viiden vuoden mittarilla varmasti merkittävä kohderyhmä.

5. Body Weight Training: Kuten vuosi sitten kirjoitin, kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Tästä ei taida olla massatuotteeksi, mutta pienryhmätuotteena, hyvin tuotteistettuna voi toimia mainiosti.

6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä.

7. Yoga (ja pilates): Juuri salitreenin jälkeiseltä joogatunnilta tulleena voi peukuttaa tätä. Se fiilis, mitä näistä saa ja mitä se antaa perinteisen salitreenin vastapainoksi - se on priceless! Tämänkin voisin vielä tuotteistaa, kunhan TRIB3 saadaan rullaamaan...

8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa yhä huimaa vauhtia. MUTTA, tämäkään ei ole helppoa - yksinkertaista, mutta ei helppoa. Jos haluat oikeasti onnistua valmennuksella, tule kuuntelemaan aiheeseen liittyviä koulutuksia, joita minäkin pidän yrittäjille ja valmentajille. Osallistuminen maksaa itsensä takaisin monta kertaa. Lupaa sen. Tulevia koulutusajankohtia näet esimerkiksi täältä.

9. Toiminnallinen harjoittelu. Kuten alussa kerroin, tätä ei kukaan aikoinaan osannut ennustaa, että Pihtiputaan mummo alkaa heiluttaa kahvakuulaa eikä varsinkaan sitä, että nyt se mummo jo tempaa salilla. Tämä ei häviä vähään aikaan. On mukana vielä viiden vuoden päästäkin.

10. Liikunnan terveysvaikutukset. Ehdottomasti listalla. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat vahvemmin kuntokeskuksiin, jotka siis valitsevat tuon polun, kuten Pyhässä kolminaisuudessa kirjoitin. Liikunnan terveysvaikutukset ovat väistämättömät ja meidän alan -varsinkin nyt uudistuessamme - tulee käyttää tätä enemmän asiakashankinnassa. Hintojen polkemisen aika on nyt ohi. Älä kilpaile halpasalin kanssa, jos et pysty tarjoamaan palveluasi halvemmalla. Muista tuo!

Voimaharjoittelu on ainoa muutos listalla, viime vuoteen. Ehkä sitä ei enää erikseen tarvitse mainita, koska sitähän me pääasiassa kuitenkin tarjoamme, vaan eri muodoissa, joita yllä on lueteltu.

Mihin siis olemme menossa? Hyvään suuntaan, uskon. Alan muuttuessa ammattimaisemmaksi, siitä ei voi kuin seurata hyvää. Uskon, että esimerkiksi tarjoamalleni konsultointipalvelulle tulee merkittävä kysyntäpiikki jo tänä vuonna. Huomaan sen pelkästään yhteydenottojen määrän merkittävästä lisääntymisestä.

Hienoa, että ihmiset uskaltavat pyytää apua. Pyytäkää sitä varsinkin silloin, jos olette aikeissa tulla mukaan tälle hienolle alalle. On tämä kivaakin, mutta se on vasta seuraus siitä, että osaat liiketoiminnan luvut. Kerron taas, että voit ihan ilmaiseksi lähettää minulle liiketoimintasuunnitelmasi kommentoitavaksi, sami.hurme@kunnonoy.fi ja minä katson sen läpi kahvikupillisen ääressä - ihan ilmaiseksi.

Me hävitään tää... raha

Eletään syyskuuta, taas yhden syyskauden alkua. Kuntokeskukset huutavat kilpaa hinnan kanssa. Saa ilmaista sitä ja vielä halvempaa tätä. Treenaa ilmaiseksi kerta, kolme kertaa, viikko, 10 kertaa, 10 päivää, kaksi viikkoa, ihan sama, ilmaiseksi saat tulla. Kirjoitin jokunen vuosi sitten, kuinka on Alennusta tarjouksessa.

Ihan kiva, että saa ilmaista, mutta kuka huolehtii, että nämä tutustujat käyvät koskaan edes sitä yhtä kertaa? Häviämme kuntokeskuksissa ihan tolkuttomasti rahaa, joka päivä. Paul Bedford, joka tietää jotain asiakkuuksien pituudesta, kertoo LinkedIn-knopissaan, kuinka 10 % nettikaupasta kuntokeskusasiakkuuden ostanut ei käy kertaakaan treenaamassa. Asiakkuuden mitaksi jää kaksi kuukautta. Jos asiakas käy edes kerran, asiakkuuden pituus on jo 2,5-kertainen, eli viisi kuukautta. 

Kannattaisiko huolehtia, että asiakas käy edes kerran, oli hän jo maksanut jotain tai ei? Paljonko maksaisi, että joku työntekijöistä pitäisi edes ensimmäisen kerran kädestä kiinni? Maksaako se enemmän kuin se, mitä asiakas maksaa asiakkuudesta kolme kuukautta? Tuskin. Entä jos saisi asiakkaan käymään toisenkin kerran?

Ja mieti, tuossa tilastossa nuo ovat jo ostaneet, siis maksaneet jotakin asiakkuudestaan! Miksi sinä jaat ilmaista? Mikä sen tarkoitus on? Uskoakseni se, että saisit maksavia asiakkaita. Miksi et tee sen eteen kaiken mahdollisen?

Puhun tästä paljon yrittäjille. On helppoa antaa prospektille ilmaista, mutta vaikeaa huolehtia asiakkuudesta. Mikä siinä on, että kuvittelemme asiakkaiden pääsevän itsekseen alkuun? Haemme alan kasvua sohvilta, joilla maanneille annamme jonkin ilmaisen tutustumisjakson ja sitten heitämme ihmisen suden suuhun. Ihmisen, joka ei ole uskaltanut tai viitsinyt ennen tulla ovestamme sisään. Miettikää tällaisen sohvaperunan silmin, miltä keskuksenne näyttää ja tuntuu, ihmiselle joka ei ole mahdollisesti koskaan kuntoillut.

Kuten olen sanonut, pitäisi olla laki, ettei uusia asiakkaita saisi päästää kuntosalille yksikseen, vaan heitä pitäisi pitää kädestä ainakin kolme kertaa, ennen kuin irroitetaan. Lapsellekin laitetaan apupyörät etkä vain ota niitä pois ja oleta, että nyt hän osaa pyöräillä, ilman että katsot perään. Tai minä en ainakaan tekisi niin.

Kokeile, mikä vaikutus on pelkästään näillä asioilla, kun asiakkaalle on annettu jokin ilmainen tutustumispaketti:

• Sovi asiakkaan kanssa jo ilmaista annettaessa, milloin hän tulee käymään ensimmäisen kerran ja kerro soittavasi hänelle tuon kerran jälkeen. 
• Vielä parempi: Ole asiakasta vastassa, kun hän tulee ensimmäisen kerran ja opasta alkuun.
• Soita asiakkaalle tuon ensimmäisen kerran jälkeen ja kysy, miten meni ja sovi seuraava kerta ja kerro soittavasi taas sen jälkeen.
• Vielä parempi: Sovi ensimmäisen kerran jälkeen vielä toinen yhteinen treenikerta.
• Jos myyt valmennuspalveluja, huolehdi, että valmentajasi on asiakkaaseen yhteydessä, ensimmäisen viikon aikana.
• Vielä parempi: huolehdi, että valmentajasi ottaa uutta asiakasta kädestä, ensimmäisen viikon aikana, ainakin kerran, mielellään toisenkin. Ostoikkuna on eniten auki ensimmäisellä kerralla ja asiakas sulkee sitä hieman, jokaisella treenikerralla.

Väitän, että suurin osa yrittäjistä ei edes tiedä, moniko jättää kokonaan käyttämättä ilmaisen jakson ja kuinka moni käy vain kerran, saati kuinka moni jatkaa vaikka yli kuusi kuukautta asiakkaana. Ei vaan kiinnosta. Olisiko hyötyä tietää?

Jos alan yrittäjänä hetkenkään kuvittelit, että onpa hyvä asiakas sellainen, joka ostaa netistä pari kuukautta eikä käy kertaakaan, niin vaihda alaa. Olet ymmärtänyt koko ihmisten liikuttamisbisneksen ihan väärin. Varmasti myös uskot, ettei nukkuvia karhuja kannata herättää, kuten kirjoitin joskus. 

Jos et pidä huolta asiakkaastasi,

kilpailijasi pitävät

Kulut eivät kaada yrityksiä

Liikunta-alan vuoden kohokohta, Liikunnasta liiketoimintaa -seminaari on taas takana ja seuraavaan risteilyyn voi alkaa laskea päiviä. Jos et ole koskaan ollut - tai vaikka olisitkin ollut - tule mukaan taas ensi vuonna. Siellä vaan on järkevää olla mukana. Ensi vuonna on 10-vuotisjuhlakin.

Satamassa, risteilylle lähtiessämme, oli pöhinää siitä, että joko olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Puhuttiinko? En tiedä, kun ihan jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun ei pystynyt osallistumaan. Puhuttiin tai ei, sen aika kuitenkin on nyt. Ja se puheenaihe on, että kuntokeskusalalla epäonnistutaan enemmän kuin onnistutaan. Meillä ei mene hyvin, kuin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Olen lähiaikoina osallistunut keskusteluihin, joissa esimerkiksi lähtökohtana on se, että korkeat kulut kaatavat kuntokeskuksia. Ei muuten pidä paikkaansa. Kuluja on helppo syyttää, koska ne ovat kasvottomia ja jotenkin irrallaan muusta liiketoiminnasta, kun eihän niille oikein mitään voi. Voihan - ja paljonkin. Kuluilla on iso merkitys, mutta ne eivät kaada yritystä. Säästämällä ei pelasteta yhtään keskusta, ne pelastetaan myymällä.

Kuntokeskuksen perustamiseen tarvitaan merkittävästi pääomia. Kirjoitin puskureistakin hetki sitten. Kiinteät kulut ovat merkittävä osa minkä tahansa kuntokeskuksen kuluista. Vuokra lienee monella 30 - 50 % kuluista, riipuen henkilökunnan määrästä, joka on yleensä se toinen merkittävä kuluerä. Näistä kahdesta merkittävimmästä kuluerästä säästäminen on kaikkein vaikeinta. Nämä kulut kun ovat varsin usein, ellei aina, tiedossa jo ennen kuin projektia edes aletaan tarkemmin suunnittelemaan. Tämä on suurin syy sille, miksi kuntokeskus ei koskaan kaadu kuluihin.

Kun tiedämme merkittävimmät kuluerät, teemme budjetissa kulujen kattamiseen tarvittavat suunnitelmat liikevaihtoa saadaksemme. Näin ollen, jos keskus kaatuu, kaatuuko se budjetissa olleisiin kuluihin vaiko siihen liikevaihtosuunnitelmaan, siis myyntiin? Yksinkertaista vai mitä? On helpompaa syyttää kuluja, kuin ottaa vastuu siitä, että en osannut/pystynyt/kyennyt/viitsinyt/ehtinyt panostaa myyntiin riittävästi. Olinhan kuitenkin itse suunnitellut onnistuvani siinä. Kuluthan olivat jo olemassa ja minun piti vain myydä, tekemäni suunnitelman ja asettamieni tavoitteiden mukaan. Epäonnistuin. Ei ole kiva myöntää, joten vikahan on kuluissa. Ei ole. Se on peilissä.

Tämä Hervannan tapaus on ihan yhtä karmeaa luettavaa, kuin mikä tahansa vastaava, jossa menee rahat, ihmissuhteet ja terveys. Ei hirveästi jää jäljelle, mistä ponnistaa. Tässä kuitenkin korostuu pari asiaa. Ensinnäkin olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yrittäjät sanovat, että 

"kuntosalin perustamisen piti olla helppoa ja turvallista." 

Ei siinä mitään, lupauksia voi tehdä vaikka millaisia, mutta jos yrittäjäksi aikova ajattelee hetkenkin, että yrittäminen on helppoa rahaa, turvallistakin vielä, epäonnistuu varmasti. Ei ole. Usko tuo, vaikka kuka lupaisi mitä. Töitä joudut tekemään ihan tosissaan. Myyntitöitä.

Toinen on tuossa hommassa asiakasmäärä. 

"Ehdimme toimia kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta. Ketjun tekemien laskelmien mukaan meillä piti olla tänä kesänä 2 500 asiakasta. Nämä laskelmat on esitetty myös rahoittajille eli pankille ja Finnveralle, eikä niitä epäilty millään tavalla. Todellisuudessa meillä oli runsaat 500 asiakasta" 

Hervannassa? Siinä kilpailutilanteessa? Hitosti olisi pitänyt tehdä duunia - myydä. Ei myyty. Viitaten aikaisempiin kirjoituksiini, tässä taas protskujauhepussin kylkeen laskettuna tämä auki:

• Tavoite saada 2.500 jäsentä kuntokeskukselle.
• Jos asiakkaiden lisäys on +100 per kuukausi, tämän saavuttaminen kestää 25 kuukautta. (Sadan lisäys on ihan tolkuton määrä, sivuhuomautuksena.)
• Vaikka onnistuisit saamaan 500 asiakasta ennen avajaisia, 2.500 saavuttaminen kestää +100 määrällä 20 kuukautta. Jos 500 ei vielä riitä kattamaan kulujasi, teet tappiota niin kauan, kunnes sinulla on riittävä määrä asiakkaita. Jos 1.000 on se riittävä määrä ja onnistut saamaan +100 per kuukausi, teet viisi ensimmäistä kuukautta tappiota, ihan reilusti. Jos +50, niin 10 kuukautta, jne...
• Jo pelkästään 100 kaupan tekemiseen tarvitaan ihan minimissään kaksi kokoaikaista myyjää.
• Kun asiakkaita myös lopettaa koko ajan, 3 - 6 % koko asiakasmäärästä kuukaudessa, tarvitaan myyntiä keskimäärin 150 kauppaa kuukaudessa, eli minimissään kolme kokoaikaista myyjää.
• 150 kauppaan tarvitaan 600 - 750 liidiä, joka kuukausi, siis 30 - 40 joka työpäivä, siis ihan jokainen työpäivä. Mistä ja miten ne saadaan? Ja kuka hoitaa, että myyjät saavat luurin päähän 20 - 25 ihmistä, joka työpäivä?
• Kuinka paljon on pelkästään myyjien myyntiprovisio, jos tekevät 150 kauppaa joka kuukausi? Elämä on.
• Verkkokauppa voi toimia, mutta siihenkin pitää olla vastaavaan lukuralliin liittyvä suunnitelma. Siitä ehkä toiste, kun saan siitä riittävää dataa jostakin.

Ei, mielestäni ei vieläkään puhuttu oikeasta aiheesta, vaan kaikilla menee yhä ihan hyvin. Ei mene. Isojakin toimijoita on ihan nesteessä, pienistä puhumattakaan. Kissa pitää nyt nostaa pöydälle. On myös ihan ok pyytää apua, kysyä joltakin, että olisiko jotain tehtävissä, eikä vain strutsimaisesti haudata päätään hiekkaan. Rohkea ja järkevä yrittäjä osaa kysyä. Apua saa ihan varmasti, kun kehtaa vain kysyä. Mutta kun häpeä - josta Sarasvuokin risteilyllä puhui. Kumpi hävettää enemmän, kysyminen vaiko epäonnistuminen? 

Jos aiot alalle, lähetä liiketoimintasuunnitelma vaikka minulle, sami.hurme[d]kunnonoy.fi, niin vastaan siihen seuraavan aamukahvini jälkeen ja palkkioksi riittää vain kiitoskortti, jonka olet omin käsin kirjoittanut. Jos et ole tyytyväinen asiakasmäärän kehitykseen, tiedän, miten niitä saa lisää. Osaan näyttää, missä sinun pitää tehdä enemmän töitä. Sitä työtä en voi tehdä puolestasi. Tai voin, mutta siihen sinulla ei ole riittävästi rahaa. Jotain joudut tekemään ihan omin käsin.

Ei ole tarkoitus lyödä jo lyötyjä, vaan nostaa realiteetit esiin. Ne pitää nostaa esiin alan tervehdyttämiseksi, että voisimme alkaa oppia oikeista onnistumisista eikä vain piilotella epäonnistumisia. Minäkin tiedän, miltä tuntuu kuntokeskusyrittäjänä soittaa joka päivä velkojille ja pyytää maksuaikaa. Ei ole kivaa ja hävettää ihan hemmetisti. Nyt vasta, viitisentoista vuotta myöhemmin, kehtaa puhua asiasta. Mutta tiedän myös, miten sieltä noustaan korkeimpaan AAA-luottoluokkaan. Yhdessä tätä laivaa kuitenkin viedään eteenpäin. Kuntokeskusalakin on varsin yksinkertaista, kuten mikä tahansa yrittäminen, mutta helppoa siitä tuskin tulee koskaan.

Älä suutu tuloksille,

joita et saanut,

työstä jota et tehnyt

Kuinka isot puskurit pitää olla?

Sain edelliseen Isot puskurit -postaukseeni kommentin, jossa kysyttiin, kuinka isojen puskurien pitää sitten olla, kun investointeja suunnittelee. Asiallinen kysymys, joka on syytä ottaa tarkasteluun.

Meinasin kirjoittaa jo tuohon edelliseen postaukseen tästä, mutta totesin siinä olevan niin paljon muuttujia, että jätetään vain raapaisuksi ja palataan aiheeseen erikseen. Palataan nyt heti ja otetaan esimerkkitapaus siitä, kun kuntokeskus suunnittelee tekevänsä investoinnin, jonka kuukausittainen vaikutus kassavirtaan on 5.000 euroa negatiivinen. Joka kuukausi lähtee siis kassasta 5K rahaa, jota ei ole aiemmin lähtenyt.

Yleisesti yrityksellä olisi hyvä olla aina kassassa kolmen kuukauden käyttöpääoman verran rahaa. Vaikka siis kaikki kassavirrat tyrehtyisivät nyt, yrityksellä olisi vähintään kolme kk aikaa korjata kurssinsa ja parsia sukkansa. Tämä antaa jo puskuria sitä markkinahäirikköäkin vastaan, jollaisena moni yrittäjä pitää, hinnalla kilpailevia.

Optimaalisintahan olisi, jos investoinnin voisi tehdä kassasta, johon silti jäisi tuo em. käyttöpääoma. Harvalla asia on näin ja siksi pitäisi ensin laskea potentiaalinen myynnin kehittyminen. 

Oletetaan siis investoinnin vaikutuksen olevan -5.000 euroa / kk ja asiakkaat maksavat keskimäärin 50 euroa / kk. Unohdetaan nyt kaikki verot, katteet, kulut ja muut ja mietitään asiaa pastilliaskin kanteen. Älä siis takerru nyansseihin nyt, vaan lasketaan asia kaikessa yksinkertaisuudessaan koska se antaa osviittaa jo siihen, onko investointikulu mahdollista kattaa ja näin ollen onko se järkevä investointi. Jos tämä laskelma saa jo pissan housuun, niin kannattaa unohtaa koko investointi.

Lähtöasetelma:

• Tarvitaan siis vähintään 100 uutta asiakasta, jotta 5.000 euron investointi maksaa edes itseään, saati tuottaa. 
• Millä aikavälillä ja millä keinoilla tuo +100 asiakasta on mahdollista realistisesti saada?
• Hyvä myyjä myy 40-50 asiakkuutta kuukaudessa. Onko meillä sellaista, hyvää, kokoaikaista myyjää? Jos ei ole, montako asiakkuutta myyntitiimi pystyy realistisesti myymään kuukaudessa?
• 40 - 50 kaupan saavuttamiseksi tarvitaan usein vähintään 200 - 250 liidiä. Onko realistista saada noin paljon yhdessä kuukaudessa? Ja tarvittava määrä kuukausia peräkkäin? Tuo on jo 10 kuukaudessa 2.000 - 2.500 liidiä, potentiaalista asiakasyhteystietoa, johon myyjä ottaa yhteyttä.
• Mistä liidejä saadaan? Kuka ne hankkii ja miten? 
• Paljonko asiakkaita nyt lähtee?

Näistä luvuista tehdään runko suunnitelmalle:

• Oletetaan, että lähtijöitä on 30 / kk ja tarvitaan 100 uutta asiakasta. 
• Oletetaan, että meillä on se hyvä myyjä, joka tekee 40 kauppaa kuukaudessa ja oletetaan että saadaan 250 liidiä jostakin joka kuukausi, jotta tuo kauppamäärä onnistuu. 
• Silti menee 10 kuukautta, ennen kuin tuo +100 asiakasta on hankittu, koska yhdessä kuukaudessa pystytään kasvattamaan asiakasmäärää 10 asiakkaalla.
• Tällöin siis investointipuskuria pitäisi olla tuon 10 kk liikevaihdon lisäyksen ja investointikustannusvaikutuksen erotuksen verran, eli 1. kk => 5000 eur, 2. kk 4500, 3. kk 4000 jne eli yhteensä 27.500 euroa, siis kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Harvoin edes näin yksinkertaisesti laskettuja suunnitelmia näkee. Tässä mallissa pitäisi siis olla noin 30.000 euron käyttöpääomaextra tilillä tai se on pitänyt huomioida erikseen, investointia rahoitettaessa, ylimääräisenä lainapääomana. Yksinkertaista, mutta ei helppoa.

Esimerkiksi laiterahoituksiin tämä harvoin - jos koskaan - onnistuu, joten se raha pitäisi löytyä jostakin muualta, sen laiteleasingin lisäksi. Tavattoman usein se löytyy yrittäjän selkänahasta tai mummon pantatusta mökistä, jotka molemmat lähtevät, kun myynti ei päässytkään oletettuun tulokseen.

Millä myynti pääsee siihen haluttuun tulokseen, on taas oma juttunsa ja siinäkin osaan auttaa. Tiedän, miten myyjä myy keskimäärin 40-50 kauppaa kuukaudessa. Tiedän, miten se tehdään ja voin tehdä sen teidänkin myyjien kanssa. Ei tarvitse kuin ottaa minuun yhteyttä.

Jos ostat asioita, joita et tarvitse,

myyt kohta asioita, joita tarvitset

Isot puskurit

Tykkään isoista puskureista. Tykkäätkö Sinä? Syytä olisi. Ne on hyvä olla, varsinkin yritystoiminnassa. Katajiston Ari ottaa asian hyvin esille, pääkirjoituksessaan, K&F PRO -lehdessä. Voit lukea kirjoituksen tästä.

Ari kertoo, kuinka Peter Byman on ennustanut syksyn 2018 olevan kuntokeskusalalle haastavaa. Jan Vorselman veikkaa, että tänä vuonna menee enemmän kuntokeskuksia konkurssiin kuin niitä perustetaan. Epäilen molempien olevan oikeassa.

Olen käynyt kiertämässä ja konsultoimassa kuntokeskuksia nyt toista vuotta. Valitettavan usein on pitänyt - luvut, velat ja toimintamallit ynnättyään - sanoa, että mitä nopeammin laitat ovet kiinni, sitä vähemmän häviät tässä leikissä. Valitettavan moni ei usko, vaan jatkavat päänsä hakkaamista kiveen, uskoen että kivi hajoaa ennen kuin oma pää. Ei hajoa, varsinkaan jos et ole valmis tekemään mitään eri tavalla. Jatkat vain sillä toimintamallilla, joka johti sinut tähän tilanteeseen.

Tapasin tällä viikolla yrittäjän, joka sai ihokarvat nousemaan. Hän tekee kohtalaisen hyvää liiketoimintaa ja nyt vaikutusalueelle on tulossa halpasali. Meidän alan yrittäjillä on paha taipumus lähteä näiden kanssa hintakilpailuun, vaikka varmasti jossakin yön pimeydessä ainakin, ymmärtää sen olevan silkkaa hulluutta. Lähteä kisaan, jonka häviää varmasti. Keksitään jokin keinotekoinen, halvempi asiakkuus tai kaikkein karmeimmillaan, lasketaan omia hintoja.

Tämä yrittäjä oli päättänyt nostaa hintojaan, jotta hän pystyy tarjoamaan entistäkin parempaa palvelua. Näin! Näin kuuluu toimia, jos uskoo omaan tekemiseensä ja tuotteeseensa. Hinta ja palvelu eivät korreloi, kun ollaan molempien ääripäässä. Välissä olevat kuolevat, koska häviät hinnassa halvoille ja palvelussa hyville, kuten kirjoitin tovi sitten, Pyhässä kolminaisuudessa.

Mutta niistä puskureista... Niin, toinen hassu juttu, mihin usein törmään, on laitehankinnat, laajennus ja isompiin tiloihin siirtyminen.  Moni sellainenkin yritys, jossa yritys elää kädestä suuhun, tekee jonkun hassun tonnin tulosta vuosittain, päättää tehdä laajennuksen, merkittävän investoinnin tai jopa muuttaa isompiin tiloihin, ilman mitään todellista suunnitelmaa. Joo, investointi- ja hankintasuunnitelma ovat ehkä olemassa, mutta mitään ajatusta ei ole, millä tuo investointi oikeasti maksetaan. Paitsi toivotaan, toivotaan. Intohimo on kiva juttu, mutta kun se pankkitoimihenkilö ei hyväksy sitä tilille ja harvoin vuokranantajakaan intohimollasi mitään tekee.

Oletetaan vaikka että laajennuksen, investoinnin, muuton tai muun vastaavan kuukausittainen kustannuserä on jatkossa 5.000 euroa. Erittäin harva kuntokeskusyrittäjä miettii, mistä ja miten tuo 5.000 euroa kuukaudessa tehdään. Paljonko tarvitsen uusia asiakkaita ja tuleeko niitä tämän investoinnin vuoksi? Paljonko veloitan nykyisiltä asiakkailta enemmän, kun ne kuitenkin nytkin jo väittävät elämää kalliiksi? Entä, miten saisin tuon 5.000 euron lisäksi vielä lisää tuottoa, sijoittamalleni pääomalle, sille laajennukselle. Tuskin kukaan tekee kuitenkaan investointeja vain siksi, että viivan alle jäisi yhä vuodessa se hikinen tonni. Vai tekeekö? Haluaa lisää harmia ja riskiä, saavuttakseen sen, mitä nyt on? Muistatteko tämän kirjoituksen?

Puskurit ovat nimensä mukaisesti puskureita. Niitä tarvitaan, jotta kestetään notkahduksia ja että yrittäjällä on edes sen verran selkänahkaa jäljellä, yrittämisensä jälkeen, että selkäranka pysyy paikallaan. Mieti, mihin puskurisi käytät, jos sinulla on niitä ja jos ei ole, soita minulle tai vaikka Vorselmanille. Kyllä me tullaan kertomaan teille puskureista, ennen kuin konkreettisesti koet niiden olemassaolon tarpeen. Toki pienikin tulos on parempi kuin iso tappio, mutta kuntokeskusalalla tuo ero tarkoittaa vain kourallista asiakkaita.

Niin, loppukaneettina pääkirjoitukseen, onko Suomessa mitään maksimäärää kuntokeskuksille. En usko. Toimialat sekoittuvat niin paljon, että jatkossa on vaikeampi tulkita, mikä oikeasti on kuntokeskus ja mikä jotain muuta.

Liikevaihdolla ei maksa laskuja

P.S. Tekstille ilmestyy jatko-osa tiistaina...

Valmennuksen alv on 24 %

No nyt tämä liikunta-alaa arvelluttanut ja keskustelua aiheuttanut valmennuksen arvonlisäverosotku on selkeää: 

Kaikesta kuntoiluun liityvästä valmennustoiminnasta kannetaan 24 % arvonlisävero, kuntokeskuksissakin.

Ei tässä ole nyt enää poikkeuksia eikä sitä kierrä millään, jos haluaa nukkua yönsä rauhassa. Ihan sama, valmennetaanko jotakin tuotetta tai perinteistä personal trainingiä, kaikki valmennus on yleistä verokantaa. Verohallinto julkaisi 14.9.2017 syventävät vero-ohjeet, joissa otetaan selkeästi - ja jopa verottajalle epätyypilliseen tapaan melko selkokielisesti - kantaa arvolisäverokantoihin liikuntapalveluissa. Viesti on varsin yksiselitteinen: Arvonlisävero on 24 %, jos palvelu on valmennusta tai millään tavalla rinnastettavissa siihen ja 10 %, mikäli tarjotaan mahdollisuus pääsääntöisesti omatoimiseen liikuntaan. Jokainen tällä alalla toimiva tietää ja ymmärtää, milloin on kyse valmentamisesta, liikuntamahdollisuuden tarjoamisen sijaan. Jokainen.

Ohjeissa mainitaan esimerkiksi näin:

Kuntovalmentajat tukevat liikuntaa harrastavia saavuttamaan parempia tuloksia ja motivoivat liikkumaan. Usein kuntovalmentajat tekevät asiakkaan kanssa yksilöllisen sali- tai liikuntaohjelman, opastavat asiakasta esimerkiksi kuntosalilaitteiden käytössä, motivoivat ja kannustavat. Palveluun voi sisältyä myös liikkumista yhdessä asiakkaan kanssa ja ravitsemusneuvontaa. Personal trainerin tai muun vastaavan valmentajan tarjoama palvelu on edellä kuvatussa tilanteessa keskeiseltä sisällöltään opetusta, ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Tällaisen palvelun myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa.

Tämä koskee selvästi myös pienryhmävalmennusta. Mikäli se on rinnastettavissa yksilövalmennukseen, sovelletaan yleistä verokantaa. Erityisesti jos ryhmään osallistuvat testataan jollakin tavalla ja jos heitä valmennetaan lähes jokaisella harjoituskerralla, kohti jotain asiakkaan tavoitetta. Tätä on vaikea kiertää ja kannattaako edes yrittää, kun korotus menee joka tapauksessa hinnoittelussa asiakkaan maksettavaksi. Vinkkinä kuitenkin voin antaa, että mihinkään pienryhmän hintaan ei kannata sisällyttää kuntokeskuksen käyttöoikeutta, vaan se tulee hinnoitella ja laskuttaa erikseen. Kun tehdään näin, ryhmän hinnassa noudatetaan 24 % verokantaa ja kuntoilumahdollisuuden tarjoamisessa 10 % verokantaa.

Jos joku yrittää naamioida valmennustapaamiset jollakin tavalla fysioterapiakäynneiksi ja yrittää sitä kautta saada valmennustapaamisen arvolisäveron jopa nollaan, se on joka tapauksessa tämän syventävän vero-ohjeen hengen vastainen tapa toimia. Uskon, että tuo pommi räjähtää käsiin varmasti, mahdollisessa verotarkastuksessa. Veron kiertämistähän se on ja vielä tarkoituksella, jos valmennuksen naamioi fysioterapian alle. Toki fysioterapeutin toiminta voi olla arvonlisäverotonta, kun se on terveyden- tai sairaanhoitoa, mutta siitä on määritelty erikseen terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksen ohjeistuksessa.

Tässä täytyy muistaa, että Verohallinnon ainoa tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon verokertymää. Sillä ei ole muuta päätehtävää. Tulos mitataan verokertymän määrällä. Verohallintoa ei sinällään kiinnosta, mikä kunkin vero-ohjeistuksen yhteiskunnallinen tai kansanterveydellinen vaikutus on. Sen tehtävä ei ole miettiä sitä. Siihen on olemassa muut elimet ja jokainen alan yrittäjäkin voi osallistua näiden elimien pään kääntämiseen, liittymällä vaikka Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistykseen.

Nyt ei siis kannata kiukutella ja kaikkein vähiten ampua sanansaattajaa. Tilanne on nyt tämä, mutta ei se tarkoita, etteikö se joskus muuttuisi. SKY ry taistelee juuri tällaisia ohjeita ja päätöksiä vastaan. SKY ry on olemassa sitä varten, että joku pitää meidän alamme puolia. Meistä kukaan ei halua, että koko ala siirtyy yleiseen verokantaan, jota vastaan juuri tälläkin hetkellä taistellaan, SKY ry:n toimesta. Yhdessä me alan yrittäjät olemme enemmän ja voimme vaikuttaa alamme kehittymiseen. Jokainen meistä tietää, että korkeampi arvonlisävero voi hinnan nousun myötä vähentää ihmisten kuntoilua, varsinkin ikääntyvän väestön kohdalla. SKY ry tekee tätä tärkeää työtä meidän yrittäjien ja koko liikunta-alan hyväksi. Tässä esimerkkinä SKY ry:n lausunto tähän valmennuksen arvonlisäverotapaukseen.

Jos minulla olisi kuntokeskus, muuttaisin kaikki valmennuspalvelut 24 % verokantaan heti. Tekisin uuden hinnaston, jossa huomioisin mahdollisen verokannan korotuksen. Sen jälkeen noudattaisin tuota hinnastoa heti, uusien asiakkaiden kanssa ja tekisin määräajan olemassa oleville valmennusasiakkaille, jossa saisivat ostaa lisää valmennusta vielä vanhaan hintaan, määräajan loppuun asti, tosin uudella verokannalla. Sen jälkeen kaikkien asiakkaiden kohdalla noudatetaan uutta hinnastoa. Kirjoittaisin asiakkaille tiedotteen, jossa nimen omaan mainitaan tuo arvonlisäverokäytännön muutos, syynä hintojen muutokseen. Tiedän, että tuo onnistuu, kun olen jo toteuttanut sen konsultoimissani keskuksissa, kun aavistin tämän ohjeen tulevan.

Mielestäni koko liikunta-ala pitäisi vapauttaa arvonlisäverosta, jo pelkästään kansantaloudellisista syistä. Itse asiassa kansalaisen liikuntaan käyttämät varat pitäisi olla ainakin osittan vähennettävissä henkilöverotuksessa, koska liikkuva ihminen maksaa todennäköisesti veroja enemmän ja pidempään, kuin liikkumaton. Ehkä vielä joskus saan kirjoittaa siitäkin.

Meillä pitäisi olla verotusjärjestelmä, 

joka edes näyttäisi siltä, 

että sen on joku suunnitellut