Fitness trendit 2016

Vaikka blogi piteleekin pääasiassa hiljaiseloa, yksi asia on ja pysyy; Fitness trendit. Otin ensimmäisen kerran näihin kantaa jo vuonna 2010. Tuon vuoden ennustukset ovat ihan yhtä tosia tänäänkin, eivätkä itse asiassa ole juurikaan muuttuneet. Muistatteko, mitä ne olivat viime vuonna?

Vuoden 2016 Fitness trendit ACE:n mukaan ja omat ajatukseni niihin:

1. Yhteistyö julkisten ja yksityisten palvelujen välillä
Ulkoistaminen on kuuma peruna koko terveyssektorilla. Keskustelu ei tule rajoittumaan pelkästään sairauden hoitoon, vaan se laajenee myös terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, joissa kuntokeskukset ovat isossa roolissa. Tosin meillä Suomessa kunnalliset, julkiset palvelut myös liikuntapuolella ovat jo nyt aika tavalla paremmalla mallilla, kuin Yhdysvalloissa, joten siinä mielessä tämä tuskin meillä vielä tänä vuonna on ihan ykköstrendi alallamme.

2. Uskontoon pohjautuvat kuntoiluohjelmat
Nyt lienemme amerikkalaisen hapatuksen ytimessä. Vaikka mekin olemme tietyllä tavalla uskonnollinen kansa, uskonnon merkitys meidän arkeemme ei ole niin mittava kuin Yhdysvalloissa. En usko, että me innostumme käymään pyhäkirkossa, vaikka siellä olisi kyykkyräkki, jossa hikoilla. Tämänkin kohdan saa siis unohtaa meillä.

3. Kuntoiluvideot ja niiden striimaus
Kyllä, tulee nousemaan kohisten, vaikka tämän nousua on povattu jo tovin. Nyt nämä netissä itseään myyvät trainerit ja ohjelmat ovat lyöneet läpi myös Suomessa. Tarjontaa on jo ihan tolkuttomasti ja jokainen kynnelle kykenevä haluaa näköjään päästä osingoille. Muistan, kuinka jo vuosituhannen alussa suunnittelimme, että ohjaamani sisäpyöräilytunti voisi olla netistä ladattavissa tai katsottavissa. Nyt se on kohta arkipäivää ja tulee olemaan jopa mahdollisuuksia osallistua livetunnille omasta olohuoneesta. Kuntokeskukset ovat jo tarttuneet tähän aiheeseen virtuaalituntien muodossa.

4. Teknologia, joka mittaa suoritusta ja analysoi kehon eri toimintoja
Kyllä, kovassa nosteessa. Tämäkin on ollut listalla jo muutaman vuoden, odottamassa kovaa läpimurtoa, jonka kynnyksellä alamme nyt olemaan. Todellinen läpimurto koetaan, kun joku kehittää sirun, joka laitetaan ihon alle ja josta tiedot menevät automaattisesti palvelimille. Kaikenlaisia aktiivisuusmittareita näkyy jo aika monen ranteessa, omassakin. Yöunia minulla mittaa yhä Beddit, jonka voit muuten ostaa vaikka edustamaltani klubilta, jossa sykettäsi ja suoritustasi seuraa iQniter.

5. Tasaisen sykkeen harjoittelun paluu
Kyllä, HIIT-harjoittelun aika alkaa olemaan massatuotteena taas ohi ja palataan peruskestävyysharjoittelun pariin. Syy on varsin looginen; ihminen on peruslaiska. Vaikka kroppa sinällään voisi ekstääkin kovatehoiset ja suuret sykevaihtelut omaavat harjoitteet, laiskuus lyö kapulat rattaisiin. HIIT-harjoittelu on mukavaa hetken, varsinkin kun tulee nopeasti tuloksia, mutta se on pitkän päälle varsin kuluttavaa ja ikävää. Siinähän joutuu oikeasti tekemään. On helpompaa ja mukavampaa harjoitella peruskuntoharjoitteita. Toki se voi olla monen kohdalla myös järkevämpää.

6. Yhdistelmätunnit ryhmäliikunnassa
Kyllä, kun edellä mainitut kovatehoiset tunnit menettävät suosiotaan, tilalle tulee yhdistelmämahdollisuuksia, joissa voi valita kevyen ja kovatehoisen tunnin kombinaation tai lihaskunto- ja cardiotunnin kombinaation. Kombinaatioita voi olla moneen suuntaan ja tämä aiheuttaa sen, että yksittäisten lähtöjen pituudet lyhenevät. Esimerkiksi 30 minuutin lähdöt lisääntyvät, mutta tehdään helpoksi yhdistää kaksi erilaista 30 minuutin lähtöä, 60 minuutin kokonaisuudeksi.

7. Kuntovalmennuksesta terveysvalmennukseen
Kyllä, sama trendi on jo nyt havaittavissa yksilövalmennuksessa. Asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua muuhunkin, kuin voiman, kunnon tai kestävyyden hankintaan. Tämä haastaa valementajia kouluttautumaan myös muille valmennuksen osa-alueille, kuten ravinto, uni, henkinen tasapaino jne. Valmentajat havahtuvat ennemmin tai myöhemmin - jo aikovat pysyä alalla - että perinteinen kuntosaliohjelma ja -harjoitus ovat vain yksi osa terveysvalmennusta. Personal trainerit alkavat nimittämään itseään terveysvalmentajiksi.

8. Elämyksestä, ei pelkästään kuntoilusta, tulee normi
Kyllä, tosin meillä tämän voisi jo nyt kirjata vuoden 2017 trendeissä aika korkealle. Kaikenlainen studiotoiminta lisääntyy ja alkaa ilmestymään studioita klubien sisälle. Itsekin sitä suunnittelee, miten voisi vuokrata kuntokeskuksen sisäpyöräilysalin ja tuoda sinne täysin uuden kokemuksen ja elämyksen, pientä lisämaksua vastaan tietysti. Tästä tulee trendi ja jopa arkipäivää, muutaman vuoden sisään. ryhmäliikuntatunnit kehittyvät elämyksiksi, joissa tärkeää on ääni ja visuaalinen maailma, sen kuntoilusuoritteen lisäksi.

9. Palautumisesta tulee yhtä tärkeä kuin kuntoilusta
Kyllä, tähän ja myös unen laatuun keskitytään enemmän. Tämän mahdollistaa elektroniikan ja kaikenlaisten anturien kehittyminen ja lisääntyminen. Valmentajista tulee valveutuneempia tämän suhteen, koska pystyvät seuraamaan asiakkaidensa elämää erilaisista portaaleista, analysoiden muitakin elämän tilanteita, kuin sitä tunnin kuntoiluosiota.

10. Workshopit kuluttajille
Kyllä, näitä suunnittelemme ja jo toeutamme omallakin klubilla. Pienet intensiiviryhmät lisääntyvät, koska osa asiakkaista haluavat oppia teknisesti enemmän. Tällaista henkilökohtaista opastusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan ryhmäliikuntatunneilla eikä välttämättä asiakkaan resurssit kuitenkaan riitä oman valmentajan palkkaamiseen. Nyt ei siis ole kuitenkaan puhe pienryhmäharjoittelusta, vaan nimen omaan esimerkiksi teknisistä workshopeista, joissa opetellaan jonkin lajin tekniikka, painojen nostossa, pilateksessa, joogassa, kahvakuulassa, jne.

Näitä siis olisi tarjolla kuluvalle vuodelle. Kun unohdamme tuon alun amerikkalaisuuden, niin voimme muuten ratsastaa näillä samoilla trendeillä. Ei hirvittävän isoja muutoksia aiempaan eikä aiemmatkaan trendiennustukset kaikki ole maaliin menneet, mutta aika hyvin olen näköjään ollut aiemmissa arvioissa kartalla. Kannattaa siis seurata näitä juttuja, ajatuksieni pohjalta.

Tämä pitää kutinsa kuitenkin vuodesta toiseen:

Ainoa huono harjoitus on se, jonka jätit tekemättä

BTW, 365 vähintään 30 minuutin terveysliikuntasuoritusta tavoitteena tälle vuodelle. Seuraa #365treeniä 

Lukujen orja

Luvut ovat mukavia, vaikka ne välillä orjuuttavatkin. Luvut myös motivoivat. Toki ne voivat myös lannistaa, jos lukujen suuntaus on halutun vastainen. Luvut eivät valehtele, jos niitä ei laita valehtelemaan. Luvuilla on helppo myös huijata - itseäänkin. Lukuja voi helposti ymmärtää tai tulkita väärin. Luvut ovat tunteettomia, matemaattisen kylmiä ratkaisuja. Lukuja on ainakin minun helppo uskoa, vaikka uskon vahvasti myös intuitioon.

Näistä huolimatta tai niiden vuoksi minä pidän luvuista, tilastoista ja raporteista. Kysykää vaikka työntekijöiltäni. Kaikki on mitattavissa. Parantaisen blogissa pohdittiin tovi sitten, mitä mittaaminen tarkoittaa. Siellä pohdittiin myös, miksi mittaaminen ahdistaa. Minkään mittaaminen ei ahdista minua. Päinvastoin, tykkään mitata asioita. Teen paljon päätöksiä näppituntumalla, fiiliksen mukaan, mutta aika usein tuon fiiliksen taustalla on kuitenkin lukuja, tiedostamattakin. Pyrin mittaamaan kaiken mahdollisen, jolla on merkitystä menestymiseen tai nyt tällä kertaa omaan hyvinvointiin.

Niin kuin moni muukin, aloitin vuoden alussa kesäkuntoon-projektin. Otin tavoitteeksi pudottaa painoa 10 kiloa kesään mennessä. Tiedän, miten tuo tehdään. Painon pudottaminen on pelkkää matematiikkaa. Siksi päätin ottaa avuksi tukun työkaluja, jotka mittaavat tekemistäni ja tekemättä jättämisiäni. Luvut näyttävät minulle tien ja sen kaikki kuopat ja kurvit.

Tammikuun aikana pudotin jo kuusi kiloa painoa. Olen siis hyvässä kurssissa. Harmittaa, että en tehnyt mitään kehonkoostumusanalyysiä aloittaessani. Se vain unohtui ja olisi ollut oiva lisä tähän matemaattiseen todentamiseeni. Olkoon siis peili todistajani.

Painonhallinta lähtee siitä, mitä laitamme suusta sisään. Sillä on kaikkein suurin merkitys. Otin tavoitteeksi syödä joka päivä 3.000 kcal, riippumatta siitä, mitä päivän aikana teen. Otin avuksi FatSecret-ohjelman, jossa on varsin helppokäyttöinen sovellus mobiililaitteisiin. Aika nopeasti totuin kirjaamaan syömiset siihen ja opin huomaamaan, että tuon kilokalorimäärän saa aika nopeasti täyteen, jos ahmii sisäänsä kaikki tarjolla olevat herkut. Opin sanomaan itselleni ei, vastustamaan kiusauksia, kun tiesin, että kiusaukseen lankeaminen täytyy kirjata ylös.

Tammikuun syömisten yhteenveto on tässä:

Helmikuussa voisin kiinnittää huomiota siihen, että hiilihydraattien määrää tulisi korvattua proteiineilla, vai mitä? Rasvat menettelee noin, niin pysyy rasva-aineenvaihdunta kuosissa. Proteiinien saantiin joutuu oikeasti kiinnittämään huomiota, vaikka syömmekin varsin terveellisesti. Mitä sinä ohjeistaisit minulle?

Movescount kirjasi kaikki kuntoilusuoritukseni. Aika optimaalinen määrä, eikä tullut ahnehdittua. Maltti säilyi ja vapaapäiviäkin kertyi. Tähän olen erittäin tyytyväinen. 22 treeniä ja lähes 19.000 kcal. Se on 28 Hesburgerin Kerroshampurilaista.

Suurin yllätys on ollut hyötyliikunnan olematon määrä. En päässyt yhtenäkään viikkona Polar Flown tavoitteeseen ja ainoastaan vain muutama päivä sisälsi tavoitetta enemmän aktiivisuutta. Tähän täytyy kiinnittää huomiota töissäkin. Pitääkö aina istua niin paljon? Voisiko välillä kävellä enemmän? Päivittäiset askelmäärät ovat tavattoman alhaisia.

Vaikutukset omaan hyvinvointiin ovat olleet merkittävät jo tämän yhden kuukauden aikana. Beddit mittaa yöuntani. Unesta on tullut aiempaa huomattavasti rauhallisempaa enkä heräile öisin käytännössä lainkaan. Verenpaine on tullut humisten alas. Vointini on huomattavasti parempi. Tästä on hyvä jatkaa Hikistä Helmikuuta.

Et koskaan kadu ensimmäistä askelta kohti hyvinvointia