perjantai 24. tammikuuta 2020

Älä tee itsestäsi tarpeetonta

Paitsi jos olet johtaja. Silloin sinun pitää pyrkiä tekemään itsestäsi organisaatiollesi tarpeetonta, mutta hyödyllistä. Mitä enemmän alaisesi tarvitsevat sinua, sitä huonommin olet johtajan tontin hoitanut.

Mutta otsikkoon. Luin Facebookista tällaisen, liikunta-alan ammattilaisen ohjeen:
"Personal trainerin tehtävä on rahastamisen sijaan tehdä itsestään tarpeeton siinä vaiheessa, kun asiakas on valmis ottamaan ohjat takaisin omiin käsiinsä."
Karvat nousi taas pystyyn. Kysyn valmennuksen myyntikoulutuksissa aina, että kuka haluaa olla niin hyvä valmentaja, että asiakkaat oppivat treenaamaan itsekseen. Noin puolet kurssilaisista nostaa kätensä ja toinen puoli ihmettelee kysymystä, mahdollisesti josko siinä nyt on jokin kompa. Ja onhan siinä. Jatkokysymys on, että kuka haluaa olla niin hyvä valmentaja, että pystyy auttamaan asiakasta vaikka lopun elämänsä. Todellisen ammattilaisen ero ajattelumallissa.
"Valmentajan tehtävä on auttaa asiakasta oppimaan ja pärjäämään omillaan, ei tehdä asiakasta itsestään riippuvaiseksi."
On valmentajalta varsin typerää ajatella tekevänsä itsestään tarpeetonta asiakkaalle. Ihmisellä on poikkeuksetta aina jotain terveydellistä tai liikunnallista tavoitetta tai kehitettävää, jossa valmentaja pystyy auttamaan. Oikeasti ammatitaitoinen valmentaja osaa löytää nuo asiakkaan uudet tavoitteet ja tarpeet ja tarjota niihinkin ratkaisua. Ammattitaitoinen valmentaja saa asiakkaansa hyvällä tavalla riippuvaiseksi itsestään. Riippuvuussuhde päättyy väistämättä, jos sen tavoitteet eivät enää täyty, olivat ne mitä tahansa.

On itse asiassa aika älytöntä kuvitella, että jos vaikka asiakas on nyt oppinut liikkumaan säännöllisesti tai syömään paremmin tai saanut painoaan pudotettua, että se olisi hänen ainoa tarpeensa terveytensä ja kuntonsa suhteen. Ensimmäisen tavoitteen saavuttaminen voi hyvinkin avata useita muita mahdollisia tavoitteita, joita ei ollut edes olemassa ennen sen ensimmäisen tavoitteen saavuttamista. Suurin osa valmentajista vastaa halusta auttaa, kysymykseen, miksi haluaa olla valmentaja. Miksi ihmeessä ei siis haluaisi auttaa asiakasta kaikessa, missä vaan ikinä voi?

Samoin on ongelmallista postauksessa ja keskustelussa ilmennyt ajatus, että valmentaja myy jotain toistaiseksi voimassa olevaa juttua. Siinähän ei silloin ole mitään tavoitetta vaan hengaillaan vaan yhdessä niin kauan kuin asiakkaasta siltä tuntuu. Se kuitenkin oli postauksessa ihan ok, siis hengaillaan ilman tavoitetta, kun asiakas vaan tykkää niin paljon valmentajasta. Ei valmentaja voi toimia noin. Ei koskaan, jos haluaa onnistua valmentajana. Ei se ole vastuullista valmentamista - ei edes mitään valmentamista. Se on rahastusta.

Valmentajalla on kaksi päätehtävää:

  1. Saada asiakas saavuttamaan määräajassa tavoite, joka on yhdessä sovittu harjoitusjakson alkaessa.
  2. Löytää uusi valmennuksellinen tavoite, jossa asiakasta voi auttaa.

Näillä pärjää varsin pitkään, kun vielä ymmärtää, että suurimman osan asiakkaista kanssa, kohta yksi vaatii vähintään kaksi yhteistä (treeni)tapaamista viikossa.

Totta postauksessa on se, että jokainen pysyköön kuitenkin omalla osaamisalueellaan. Asiakkaalle ei myydä sellaista, mitä ei osaa toteuttaa.

Tavoittele jatkuvaa kehitystä,
täydellisyyden sijaan

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Haluatko laihtua?

Tammikuu on herkullinen ajankohta kirjoittaa laihduttamisesta. Kaikki tuutit ja tarjottimet ovat täynnä laihduttamista, tipattomien juomien lisäksi. Eilen seurasin mielenkiinnolla aiheeseen liittyvää keskustelua Twitterissä, jossa väännettiin aiheesta oikein kunnolla - jatkuen vielä tänäänkin. Laihduttaminen kun on kuitenkin tavattoman yksinkertaista - jos siis puhutaan vain painosta määreenä. Helpoksi sitä ei voi sanoa, koska ihminen keksii tukun tekosyitä ja selityksiä, miksi ei siinä onnistu. Niin me vain toimimme, valehtelemme itsellemme kaikenlaista, koko ajan.

Jokainen laihduttaja tietää tasan tarkkaan, miksi ei onnistu. Siis se tavallinen, normaalilla pääkopalla varustettu mussuttaja. Siitä huolimatta, tänäkin keväänä, moni kymmenen kilon painonpudotustavoitteen ottaneen suureksi yllätyksesi hän jää tänäkin vuonna vaivaiset kaksitoista kiloa tavoitteestaan.

Kyllähän vähänkään fiksu ihminen tajuaa jo pari päivää ruokapäiväkirjaa pitämällä sen, mistä kiikastaa, mutta siitäkin huolimatta suurin osa ihmisistä tarvitsee apua laihdutukseen - varsinkin kun mitään oikotietä tai poppaskonstia ei ole. Pitää katsoa mitä syö ja aktivoitua - siinä se. Helpommin sanottu kuin tehty. Onneksi on valmentajia.

Twitterin keskustelussakin puhuttiin mittaamisesta. Siitä saa hyvän keskustelun aikaiseksi. Jos ihminen haluaa laihtua, tuleeko sillä vaa'alla käydä vai ei ja kuinka usein, jos pitää. Parantainen otti asiaan hyvin kantaa Pölli tästä -blogissaan jo vuonna 2015. Eipä tuo ajatus kai hirveästi ole tuosta muuttunut. Jostakin syystä ne TV:n laihdutusohjelmiin osallistuvatkin pillahtavat itkuun, nähdessään sen kalori- tai rasvamäärän, jonka ovat viikon aikana syöneet. Eivät olisi (mittaamatta) uskoneet.

Personal trainereille suunnatussa koulutuksessa puhun paljon laihdutukseen liittyvästä tuotteistamisesta, kuinka tuotteistaisin laihdutusvalmennuksen ensimmäisenä, jos olisin valmentaja. Tekisin kolme tuotetta, joille lupaisin täyden tulostakuun. Käyttäisin otsikkoa, Haluatko laihtua? Tai mahdollisesti jotain tosi raflaavaa, josta moni pahoittaisi mielensä iäksi.

Mutta siis, Haluatko laihtua:
  • 10 kiloa? Ohjelman kesto on 6 kk, meillä olisi yhteensä 48 tapaamista ja saisit kaikki tarvittavat ohjeet ja ohjelmat sekä tuen, jotta tuo 10 kilon painonpudotus onnistuu, rahat takaisin takuulla.

  • 5 kiloa? Ohjelman kesto on 3 kk, meillä olisi yhteensä 24 tapaamista.

  • Pari kiloa? Ohjelman kesto on 6 vko, meillä olisi yhteensä 12 tapaamista.
Ja hinnoittelisin nuo paketit esimerkiksi 350 € / kilo. Lähettäisin ensimmäisen laskun heti ja seuraavan aina kun yksi kilo on tippunut. Tuotteistaisin tähän varmasti toimivat ohjelmat, jotta uskallan luvata tuon takuun. Jokainen vähääkään itseään valmentajaksi kutsuvat saa asiakkaaltaan nuo kilomäärät pois mainitussa ajassa ja mainituilla tapaamiskerroilla. Tule ensi viikolla Tampereelle kuuntelemaan Omasali.fi sponsoroima koulutus jossa saat tähänkin sopivia työkaluja.

Eikä asiakas edes pelkästään laihdu tuossa ajassa, hyvässä valmennuksessa, vaan tervehtyy monessakin mielessä ja ennen kaikkea, näyttää paremmalta alasti! Meistä tavallisista uuden vuoden lupaajista käytännössä kaikilla on tuo motiivi. Muut motiivit ovat itsepetosta. Oikeasti.

Mutta siitä mittaamisesta.... Jos lupaan asiakkaalle kilomäärään liittyvän tavoitteen toteutumisen, niin kyllä sitä pitää mitata. Mittaisin sitä kahden viikon välein, jotta me molemmat tietäisimme, että olemmeko vauvan kasvukäyrällä, jonka siis olen suunnitellut ja näyttänyt asiakkaalle valmiiksi ja jota yhdessä seurataan, motivaation ylläpitämiseksi. 

Jos taas lupaat trendikkäästi kokonaisvaltaista, räätälöityä hyvinvointivalmennusta ja elämäntapamuutosta, niin tuotteesi tavoitteen mittaaminen on käytännössä mahdotonta, jotta mitään voisi rahat takaisin -takuulla luvata. Hyvinvointi lisääntyy ja elämäntavat muuttuvat, mutta jotain täytyy myös mitata, jos asiakas haluaa ensisijaisesti laihtua - pudottaa painoaan. Ja hei, kukaan joka tuskailee peilin edessä vatsamakkaroitaan, ei ajattele, että kuuklaampa nyt jonkin kokonaisvaltaisen hyvinvointivalmentajan ja elämäntapamuuttajan, vaan arvaa, mitä hän kuuklaa ja haluaa? Ja mahdollisimman nopeasti.

Jos haluat laihtua,
syö peilin edessä

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Fitnesstrendien 10 vuotta

Olen kirjoittanut ja kommentoinut nyt kymmenen vuotta ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Kymmenen vuotta sitten, kuluneen vuosikymmenen alkaessa trendeinä listattiin edullisten kuntoilumuotojen nousu laman johdosta, ryhmäliikunta, lyhyet harjoitteet kiireisille, kuntoiluun liittyvät (konsoli)pelit, suurten ikäluokkien kuntoiluohjelmat, toiminnallinen harjoittelu, ihmisten lisääntyvä tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta, ammattitaidon tärkeyden lisääntyminen, erikoiset, massasta poikkeavat ryhmät sekä kuntoiluun liittyvät seurantavälineet. Hyviä juttuja, jotka varmasti kaikki ovat toteutuneet, tavalla tai toisella.

Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta tai edes sitä edeltävistä. Trendit ovat olleet selkeästi pysyviä, ainoastaan järjestys tuntuu hieman muuttuvan. Mutta otetaan nyt kiinni tämän vuoden trendeihin.
1. Teknologiset asusteet: Tämä on säilyttänyt paikkansa ykkösenä ja saattaa olla, että pysyy ainakin kärkikolmikossa varsin pitkään. Olen käyttänyt OURA:a nyt jo yli kaksi vuotta. Helppo siis uskoa näiden trendikkyyteen. Meillä TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä. Onhan se aika huiman näköistä, kun 42 asiakkaan syketiedot heijastuu Adlonin vanhan elokuvateatterin silverscreenille. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vieläkin vasta raapaistu kevyesti.
2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli edellisvuonna paalupaikalla, viime vuonna kolmospallilla, noustakseen täksi vuodeksi kakkospaikalle. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3. Todistamme koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 
3. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Erilaiset ryhmäytymiseen liittyvät konseptit kasvattavat suosiotaan, koska treeni on kivampaa jaettuna. TRIB3 on jo varmasti nostanut ryhmäliikunnan rimaa ja We Sweat Together -slogan näkyy päivittäin sosiaalisen median kanavissa. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän, koska muuten osa asiakkaista valuvat väistämättä esimerkiksi butiikkisalien asiakkaiksi. 
4. Vapailla painoilla harjoittelu. Ja tähän liittyen vielä toiminnallinen harjoittelu, jotka ovat olleet trendikkäitä Crossfitin myötä jo tovin. Perusharjoittelu näkyy myös selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä on muuten varmasti tuonut ison loven lompakkoon perinteisille laitetoimittajille ja -valmistajille. Keskuksen perutamiskustannus ilman perinteisiä laitteita on tavattomasti edullisempi. Tämä trendi on varmasti mukana vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. 
5. Personal Training: Yksilövalmennus on noussut taas aiempaa ylemmäs. Valmennuksessa on nähdäkseni menossa kuitenkin aika iso murros, kun monet trendin perässä valmentajiksi aikoneiden unelmat ovat kariutuneet. Minäkin osaltani ammun niitä unelmia alas koulutuksissa, realismilla, kuinka kovaa työtä jo pelkästään asiakashankinta on. Siihen ne monen unelmat lopahtavat, kun pitää tehdä oikeasti töitä unelmiensa eteen. Jyvät erottuvat akanoista.
6. Liikunnan terveysvaikutukset. Liikunta on lääke. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat kuntokeskuksiin, joskin milloin ja miten, aika näyttää, kun nyt nämä tämänhetkiset kokeilut antavat jotain tulosta. On mielenkiintoista seurata, miten isot terveysalan toimijat pystyvät hyödyntämään alaamme. Sitä olennaisesti muuttamaan niistä ei taida kuitenkaan olla, vaikka saatoin vielä aiemmin niin uskoa. Nykyisellään näytöt ovat vähäiset. 
7. Body Weight Training: Sitkeästi tämä pysyy trendilistalla. Toki suuri osa nettivalmennuksista perustuvat tähän harjoittelumuotoon, joten se pitänee oman kehon painon avulla harjoittelemisen pinnalla, koska sitähän voi tehdä käytännössä missä ja koska tahansa. 
8. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.
9. Hyvinvointivalmennus: Kyllä, varsin trendikästä tällä hetkellä. Jokainen valmentaja puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvointivalmentamisesta, jossa yritetään tarjota jokaiselle jotakin, jokaiselle elämän osa-alueelle. Hyvinvointivalmennus tulee olemaan monelle kova pähkinä purtavaksi, markkinointimielessä. Kun yrittää tarjota kaikille kaikkea, ei loppuunsa tarjoa kenellekään mitään - mikä kiinnostaisi.
10. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole vain kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä. Todistan tätä viikoittain konsultoidessani keskuksia ympäri Suomen. Harmillista on, että yrittäjät pyytävät apua pääsääntöisesti liian myöhään, kun ei ole enää mitään tehtävissä, jotta toiminnan pelastaisi.
Jooga ja pilates ovat nyt tippuneet pois trendilistalta. Tämä on mielenkiintoista, monessakin mielessä. Kuitenkin palautumisesta ja kevyemmästä kuormittamisesta puhutaan yhä, mutta silti tämä nyt loistaa poissaolollaan. Mistä luulette sen johtuvan? 

Mitä tällä vuosikymmenellä tapahtuu kuntokeskusalalla? Mitä te luulette? En usko mitään erityisen mullistavaa tapahtuvaksi, jos alan pirstaloitumista ei lasketa. Se lienee merkittävin muutos, joka heiluttaa stabiliteettia. Suomessakin tulee lyömään läpi juuri lanseeratut Class Pass ja Urban Sports Club, jotka ovat meidän alan Airbnb, tarjoten jäsenyyttä, jolla voi käydä eri keskuksissa ympäri maailman. Se on myös meidän alan tulevaisuutta ja tukee tuota pirstaloitumista. Ihmiset kaipaavat jatkuvaa vaihtelua myös kuntoiluunsa - tai ainakin sen mahdollisuutta. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Kerro se meille.

Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin menneisyys