Rakasta yleisöäsi

Olin eilen katsomassa Robbie Williamsia Tampereella. Jokainen eilisellä keikalla ollut ymmärtänee, miksi käyn katsomassa RW:n keikkoja muuallakin. Yksi aikamme parhaista viihdyttäjistä, artisteista, joka todella osaa ottaa yleisönsä. Mikä karsima!

Robbie kertoi, että häneltä kysytään usein, mitä viihde - entertainment - on. Hän kertoi vastaavansa, että se on jotain, minkä tuntee sormenpäissä. Se on jotain, jonka tuntee varpaissa asti. Se on jotain sellaista, mitä pystyy tarjoamaan vain, jos rakastaa yleisöään. Tuo on varmasti enemmän kuin totta.

Uskon, että sama pätee meidän alalle, erityisesti ryhmäliikuntaan. Ryhmäliikunta on viihdettä. Ryhmäliikuntaohjaajan tulee rakastaa asiakkaitaan, tarjotakseen parasta mahdollista viihdettä ja ryhmäliikuntakokemusta. Ohjaaja on kuin mikä tahansa artisti. Pitää ymmärtää, että osallistuja, katsoja, kuulija, on se joka palkan maksaa, se joka päättää, tuleeko vielä uudelleen, maksaako kokemuksesta vielä uudelleen. Pitää ymmärtää, kenelle tätä hommaa tehdään ja miksi.

Olen kertonut ennenkin, kuinka ollaan joskus Wiltsun kanssa puhuttu, että lopetetaan ohjaaminen heti, kun ei enää mennä ohjaamaan sitä uran parasta lähtöä. Kun ei enää tunnu siltä, että pystyn parempaan, siihen parhaimpaan ikinä. Minullakin on ollut huonoja päiviä, on varmasti saanut huonoa ohjausta. Olen ohjannut, kun olen juuri saanut tiedon isoäidin kuolemasta. Olen ohjannut keskellä avioeroa. Olen mennyt ohjauksesta suoraan synnytykseen. En varmasti ole noina kertoina ollut täysin läsnä, mutta olen ohjannut, koska asiakkaat ovat tulleet minun tunnille. Niitä omia lähtöjä ei ihan helpolla peruta. Tänäänkin taas lähdetään ohjaamaan sitä uran parasta vetoa.

Istuttiin perjantaina iltaa TRIB3:n henkilökunnan kanssa. Puhuttiin ohjaamisesta ja puhuttiin palvelusta, kuinka tämä on ihmisbisnestä. Kuinka kaikki perustuu vain kokemukseen, fiilikseen, jonka asiakas saa. Ihmisbisneksessä onnistuakseen pitää rakastaa asiakkaitaan sekä rakastaa myös sitä, mitä tekee - rakastaa sitä palvelua. Pitää olla palo palvella asiakasta, tehdä hänelle paras mahdollinen liikuntakokemus. Onnistumme siinä nähdäkseni varsin hyvin ja suurin syy siihen on, että rakastamme sitä, mitä teemme. Paras palkinto ikinä on se asiakkaan positiivinen kokemus. Se, että hän tulee uudelleen ja haluaa tuoda myös ystävänsä mukana.

Uskon, että eilisessä konsertissakin oli paljon ensikertalaisia. Sellaisia, jotka näkivät RW:n ensimmäistä kertaa, mutta eivät takuulla viimeistä. Robbie kertoi, että kaksi asiaa ovat pitäneet hänet järjissään ja tekevät hänet onnelliseksi, perhe sekä se, että ihmiset tulevat areenoille kuuntelemaan hänen musiikkiaan, olemaan osa viihdettä. Voin vain kuvitella, miltä siellä lavalla tuntuu, kun se tuntuu hyvältä ryhmäliikunnassakin - Se, että asiakas viihtyy. Viihteen tarjoaminen on ehkä parasta, mitä tiedän. Ainakin se on parasta tässä bisneksessä ja se saa minut jatkamaan. Ihan joka päivä pystyy olemaan hieman eilistä parempi. RW:kin oli eilen ihan parhaimmillaan, ehkä paras veto, jonka minä olen kokenut ja nähnyt.

Viihde on kuin värit valokuvissa

Ryhmäliikunnan arvostus

Olen täällä ja keskusteluissa pohtinut väitettä, että ryhmäliikunta kuolee. Totuus on, että kaikki elävä, mitä ei hoida, kuolee. Ryhmäliikuntakin. Sen vuoksi on hienoa todistaa tässä ajassa ryhmäliikunnan ja ihmisten liikuttamisen riemua, kun vedetään TRIB3:ssä HIIT-treenejä täysille tuville. Minullakin on näkemykseni, miten ryhmäliikunta pystytään nostamaan uudelleen pinnalle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Ilta-Sanomat kirjoitti, että Suomessa on yksi ammattiryhmä, jota arvostetaan aivan liian vähän. Olen samaa ja eri mieltä. Arvostus on sellaista, joka aina ansaitaan. Sitä ei voi ostaa eikä muutoinkaan hankkia, kuin vain ja ainoastaan ansaitsemalla. Herättelin ryhmäliikuntaohjaajia isosti, väittämällä ennen koronaa, kuinka Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa. Tuo herätti sellaista keskustelua, joka on ehkä syytä sisäistää nyt uudelleen, kun moni liikuntapaikka ihmettelee, että mihin ryhmässä liikkuneet ovat jääneet.

Ilta-Sanomien kirjoituksessa puhuttiin myös palkkasuosituksista ja sitähän tunnetusti pidetään myös arvostuksen mittarina, jota se ei oikeasti ole. Palkka on maksu työsuoritteesta. Arvostus näytetään muilla keinoilla. Jos et usko, niin kysy niiltä, jotka kokevat olevansa parhaassa mahdollisessa työpaikassa. Tuo kokemus perustuu ihan johonkin muuhun kuin palkkaan, ja se korreloi suoraan työsuhteiden pituuksiin. Artikkelissa puhuttiin 2.944 euron palkkasuosituksesta ryhmäliikuntaohjaajalle. Paljon vai vähän ja onko sillä mitään tekemistä arvostuksen kanssa?

Vähän matematiikkaa:

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja saa kk-palkkaa tuon 2.944 euroa. Tämän kustannus työnantajalle on vähintään 4.500 euroa. Yleinen vakio on, että työntekijän pitäisi omalla työllään tuoda 2,5-kertainen liikevaihto palkkaansa nähden, eli tuossa tapauksessa liikevaihtoa tulisi kertyä ryhmäliikuntaohjauksista 7.500 euroa.

Oletetaan, että ryhmäliikuntaohjaaja jaksaa ohjata 4 ryhmäliikuntatuntia jokaisena työpäivänä. Keskimäärin työpäiviä on 20 kuukaudessa. Ryhmäliikuntaohjaaja siis oletettavasti ohjaisi 80 ryhmäliikuntatuntia kuukaudessa.

Yhdestä ryhmäliikuntatunnista pitäisi siis tulla liikevaihtoa keskimäärin vähintään 94 euroa, jotta ohjaajan palkka saadaan maksettua. Joka tapauksessa työnantajan kulu on vähintään 56 euroa, oli ohjaajan tunnilla asiakkaita tai ei.

Ryhmäliikuntatuntiin kohdistuu toki myös infraan ja välineistöön liittyviä kuluja sekä myös sairaus- ja vuosilomia, mutta ei huomioida niitä, vaan ajatellaan vain palkkaa. 10 asiakkaan keskiarvolla jokaisen ryhmäliikunta-asiakkaan käynnistä noin 10 euroa menisi suoraan palkkakuluihin. 20 asiakkaan keskiarvollakin vielä 5 euroa.

Tuo on tietysti mahdollista, jos ohjaaja jaksaa ohjata 4 lähtöä joka työpäivä, 20 asiakkaan keskiarvolla ja asiakas maksaa riittävästi asiakkuudestaan. Tällöin arvioisin, että yhden ryhmäliikuntatunnin hinta asiakkaalle pitäisi olla keskiarvoltaan vähintään 10 euroa, ehkä jopa 15 euroa. Jos asiakkaat käyvät keskimäärin kaksi kertaa viikossa tunnilla, pitäisi kuukausihinnan olla tällöin vähintään 86 euroa, ehkä jopa 129 euroa.

Kysymys kuuluu, paljonko sinä itse olisit valmis maksamaan yhdestä omasta ohjaamastasi ryhmäliikuntatunnista?

Kaikki lähtee siitä, että esimerkiksi tuon Ilta-Sanomien jutun kirjoittaja - se asiakas - olisi myös valmis maksamaan riittävästi siitä ryhmäliikuntatunnista. Hänkin kertoo valinneensa halvimman vaihtoehdon ja se tarkoittaa tässä tapauksessa mielestäni myös sitä, että ryhmäliikuntaohjaus ei ole asiakaskokemuksena sillä tasolla, että hän - asiakkaana - olisi valmisä maksamaan siitä enemmän, vaikka kuinka kertoo arvostavansa ryhmäliikuntaohjaajia.

Tätä kirjoittaessa olemme myyneet tammikuussa TRIB3:llä 25 euron hintaisia kertakäyntejä 71 kpl, siis lähes 4 kertamaksua per päivä. Asiakas on kyllä valmis maksamaan ryhmäliikunnastakin, vaikka 25 euroa per kerta, jos kokee kyseisen ryhmäliikunnan sen arvoiseksi. 

Paljonko sinä voit tai uskallat pyytää asiakkaalta, yhdestä ryhmäliikuntatunnista? Miksi niin vähän?

Arvostus ansaitaan. Kun me - ryhmäliikuntaohjaajina - teemme hyvää duunia, tarjoamme erinomaisia asiakaskokemuksia ja jopa elämyksiä, meitä arvostetaan enemmän. Palkka ei siis ole arvostuksen mittari, vaan se asiakkaan maksama hinta, se kertoo olennaisimman arvostuksesta sekä myös meidän onnistumisesta.

Saadaksesi arvostusta, sinun on myös annettava sitä

Fitnesstrendit 2021

Eipä osannut kukaan vuosi sitten ennustaa, millainen kuluneesta vuodesta tuli, liikuntapalveluiden osalta. Korona näkyy erittäin vahvasti alkaneen vuoden ACSM:n fitnesstrendien ennustuksissa. Mielenkiintoista tulee olemaan, mikä tämän vaikutus on vuosien päähän ja miltä osin palataan aiempaan. Tässä omia ajatuksia noista ennustuksista.

1. Verkkovalmennukset: Ei ole yllätys, koronan jäljiltä. Uusi TOP 10 -tulokas valloittaa heti kärkipaikan, joskin verkkovalmennukset käväisi listakolmosena jo 2019, pudotakseen sijalle 26, vuodentakaisissa ennustuksissa. Kulunut vuosi on ollut verkkovalmennusten vahva esiinmarssi, kun käytännössä jokaisen valmentajan ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen on täytynyt jotain alkaa viedä myös verkkoon. Tätä puuhastelua jatketaan toki tänä vuonna ja uskon monen onnistuvan tekemään siinä "helppoa rahaa, sohvalla maaten", asiakkaiden hikoillessa verkkopiuhan päässä. Tullaan myös näkemään mittavaa kritiikkiä verkkovalmennuksia ja verkkovalmentajia kohtaan, erityisesti niiltä, jotka eivät tähän tilanteeseen osanneet sopeutua, pohjautuen tuohon lainausmerkeissä olevaan oletukseen.

2. (1.) Teknologiset asusteet: Teknologiset asusteet ovat varmasti saaneet lisäbuustia koronasta, kun pitää pystyä monitoimaan esimerkiksi valmennettavia entistä useammin myös etänä. Oma polkuni OURA:n kanssa päättyi koronan alkaessa, kun yhteys sormukseen katkesi ihan konkreettisesti ja muutaman päivän seinille hyppimisen jälkeen totesin pärjääväni paremmin ilman OURA:n tuottamaa dataa. TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä ja huomaa selvästi asiakkaiden olevan koko ajan kiinnostuneempia myös mahdollisuudesta tallentaa sykedataa. Saattaa hyvin olla, että moni koronan aikainen innovaatiorahoitus tulee näkymään vahvasti tämän sektorin kehityksessä.

3. (7.) Body Weight Training: Kotona tehtävät harjoitteet nostavat oman kehon painolla harjoittelun taas ihan uusiin sfääreihin. Ei tarvita välineitä, joten valmennuksia on helppo tehdä ja toteuttaa etänä, missä tahansa, oli asiakas sitten kotona, pihalla tai hotellihuoneessaan.

4. Ulkoaktiviteetit: Ei ole uusi ennustus, vaikka ei ihan TOP 10:iin ole vielä koskaan yltänyt. Koronan myötä ulkona harjoittelu on tietysti lisääntynyt räjähdysmäisesti enkä usko siihen käyttöön tehtyjen puitteiden vielä tänä vuonna maatuvan, mutta kyllä niiden käyttö vähenee, kun rajoituksia poistetaan. Kaikki keleille alttiit lajit ovat - no keleille alttiita. Ne jotka ulkotreenipaikkoja tekivät jo ennen koronaa, huomasivat kyllä niiden viehätyksen laantuvan varsin nopeasti. Toki joku onnistuu siinäkin.

5. (2.) High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun, erityisesti koronan jälkimainingeissa, kun ihmiset haluavat nopeasti takaisin parempaan kuntoon. HIIT antaa myös elämyksiä, tuskan ja nautinnon rajan ollessa varsin häilyvä. Todistamme TRIB3:llä koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

6. Virtuaalitunnit: Käytännössä täysin koronatulokas. Virtuaalituntien suhteen olisi tuskin koskaan otettu tällaista digiloikkaa, ilman koronaa. En jaksa uskoa, että koskaan olisi lähellekään näin moni keskus kokenut tarpeelliseksi tehdä ryhmäliikuntaan on-line -sisältöä. Ja nytkin siinä tulevat onnistumaan vain harvat, muiden räpeltäessä resurssejaan turhaan hukaten. Kannattaa tehdä sitä minkä osaa, tässäkin hommassa. Ja jos ei osaa, se kannattaa ostaa sellaiselta, joka osaa.

7. (6.) Liikunnan terveysvaikutukset: Liikunta on lääke myös koronatuhoihin, jota passiivisuus on meille tehnyt kohta vuoden ajan. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelujen tulo kuntokeskuksiin näyttäisi yskivän isosti, vaikka isot, sairaanhoidon parissa toimivat yritykset ovatkin tulleet kuntokeskusalalle, yrityskaupoin. Ei se ehkä ollutkaan niin helppoa, kuin kuvittelivat eikä helpotu, jos ja kun palveluja karsitaan koko ajan. Sen näkisin täysin vääräksi tieksi. 

8. (4.) Vapailla painoilla harjoittelu: Perusharjoittelu näkyy yhä selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä trendi pysyy varmasti matkassa vielä pitkään. 

9. (8.) Kunto-ohjelmat varttuneimmille: Toistaiseksi ainakin ihmiskunta ikääntyy, joten jonkin toimijan olisi syytä ottaa tämä kohderyhmä vahvasti haltuun, brändätä itsensä varttuneempien liikuttajaksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

10. (5.) Personal Training: Uskon yksilövalmennuksen räjähtävän isosti, kunhan korona laantuu. Ihmiset ovat niin huonossa kunnossa, että eivät itse edes tajua sitä, kun on voinut tehdä töitä pieruverkkaireissa kotona eikä ole tarvinnut edes sosiaalisissa tapahtumissa itseään esitellä. Kun huomataan monen eri tilaisuuden vaatekertojen mystisesti kutistuneen koronan aikana, tulee herätys, joka sataa personal trainerien laatikoihin. Helppoa se ei kuitenkaan vieläkään tule olemaan, vaikka iso kysyntäpiikki tuleekin, uskoakseni jo kuluvana vuonna. Keskittyisin nyt tämän palvelusektorin kehittämiseen, jos minulla olisi kuntokeskus.

Listalta ovat tällä kertaa tipahtaneet ryhmäliikunta, mahdollisesti vain koronan vuoksi sekä hyvinvointivalmennus ja koulutetut, kokeneet ammattilaiset. 

Hyvinvointivalmennus on ollut trendikästä, mutta sen myymisen haastavauus pudottanee sitä nyt listalla. Ihmiset haluavat loppuunsa ostaa konkreettisia tuloksia, ei mitään ilmassa leijuvaa ajatusta hyvinvoinnista. Ei kukaan halua ostaa elämäntapamuutosta, muuttaa elämäntapojaan, huolimatta siitä, että ne elämäntapojen muutokset ovat polku niihin konkrettiisiin tuloksiin. Tulokset kiinnostvat lopulta enemmän kuin hyvinvointi. Hyvinvointia pidettäneen seurauksena niistä tuloksista.

Hieman arvelluuttaa, miksi TOP 10:stä on tippunut koulutuksen ja kokemuksen arvostus. Onko sekin koronan ja erityisesti virtuaalisuuden tuomaa rekyyliä, kasvottomuutta, kun valmennukset eivät enää välttämättä henkilöidy persooniin, kun valmennusta saa kuuklamalla ruudulta. 

Jos vuosi 2020 oli mullistusten vuosi, tulee alkanut vuosi mullistamaan liikunta-alaa sitäkin enemmän, kun nallekarkkeja jaetaan toden teolla uudelleen. Ne jotka osaavat palvelun ja myymisen sekä kyvyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, vahvistuvat entisestään, kun huonommin tonttinsa hoitaneita tippuu armotta pois. Vuosi 2021 tulee olemaan täynnä yllätyksiä, mahdollisesti isojakin, joten ei muuta kuin hypätään kelkkaan ja katsotaan, mihin se vie.

Älä koskaan tee ennustuksia - ainakaan tulevasta

Ryhmäliikuntaohjaus on surkeaa

No niin, nyt kun sain huomiosi ja ihokarvat pystyyn, sanon uudelleen:

Ryhmäliikuntaohjaajat ovat tylsiä ja tunnit ovat huonoja.

Toukokuussa tulee 20 vuotta täyteen kuntokeskusalaa. Aika monta ryhmäliikuntatuntia on tullut ohjattua. Kerran jopa allasjumppa, valmistautumatta, hätätilanteessa. Varsin monen lajin ohjauksen voisi heittää hetken mielijohteesta, selkäytimestä. On jonkinlainen käsitys siitä, mitä ryhmien ohjaaminen on ja mitä se vaatii.

Otsikkoon liittyen, ymmärrän hyvin, että juuri sinä et kuulu tuohon kategoriaan. Eihän kukaan kuulu - omasta mielestään. Paitsi kuuluu, asiakkaiden - minunkin - mielestä.

Olen viimeisen muutaman viikon aikana tehnyt laajempaa empiiristä tutkimusta ja kiertänyt pääkaupunkiseudun ryhmäliikuntatunteja oikein urakalla. Monena päivänä on tullut osallistuttua kahdelle tunnille. Asiakkaana yhdyn otsikkoon, joskin iso osa asiakkaista pitänee tunteja ihan hyvinä, kun eivät tiedä paremmasta. Rima on niin tavattoman alhaalla. Se tuli taas huomattua ja koettua.

Niin, juuri sinä et kuulut tuohon tylsien ja huonojen ohjaajien joukkoon, koska sinähän et koskaan syyllisty alla lueteltuihin asioihin ja sinulta saa aina elämyksen, josta asiakkaat kirjoittavat jälkipolvillekin. Sinulta saa aina vain ja ainostaan priimaa asiakaskokemusta, eikö vain? Näitä kuitenkin poimin ryhmäliikuntatunneilta jo pelkästään näiden muutaman viikon aikana:

• Ohjaaja on myöhässä, minkä tekosyyn vuoksi kulloinkin.
• Ohjaaja ei ole varmistanut, että systeemit toimivat, ennen kuin tunti alkaa ja kiroaa asiakkaille, että laitteissa on aina jotain vikaa.
• Ohjaaja aloittaa tunnin kertomalla, että täällähän ovat nämä 20 vuotta vanhat fillarit. Eihän näitä oikein saa säädettyä, tai jotain muuta vastaavaa negatiivista välineistä. Ohjaaja saa sillä asiakkaan ajatteleman, että välineet ovat huonoja vaikka asiakas ei todennäköisesti niin ajatellut.
• Ohjaaja aloittaa tunnin sanoilla, onpa täällä huono ilma tai ilmanvaihto on surkea. Ohjaaja saa sillä jokaisen asiakkaan tuntemaan samoin, vaikka eivät olisikaan tunteneet niin.
• Ohjaaja kertoo olevansa siinä ja tässä taudissa ja on niin vahva lääkitys, että toivottavasti sydän ei pysähdy tunnin aikana. Ohjaaja on siis hyvä esimerkki asiakkaille, kun tulee sairaana kuntoilemaan ja tartuttamaan asiakkaatkin.
• Tunnilla puolet asiakkaista on menossa väärään suuntaan, ovat väärässä asennossa, ovat vartalot eri suuntiin, mutta eihän vika ole ohjaamisessa, vaan asiakkaissa. Eivät osaa tai kuuntele.
• Ohjaat tavalliselle asiakkaalle tarkoitettua perustuntia, joka on kovempi ja haastavampi mitä keskuksen haastavimmat tunnit tulisi olla.
• Ohjaat intervallituntia sisäpyöräilyssä, mutta musiikin tempo on 128 biittiä, koko tunnin ajan ja polkutempo 64 rpm ja sanot mikkiin monotonisesti jotain, kun muistat, tuubimusiikin keskelle.
• Pyörität lähes koko sisäpyöräilytunnin yli 80 rpm, lähellä 100 rpm ja sen ylikin, ymmärtämättä, että tavalliset asiakkaat eivät enää pysty oikeasti pyörittämään 80 rpm nopeudessa. Edistyneimmistäkin ainoastaan ehkä 20 % pystyy pyörittämään ja hallitsemaan tuon pyörityksen. Huomaat tuon siitä, kun asiakkaat alkavat hyppiä satuloilla ja/tai nojaamaan tankoon.
• Et ole suunnitellut tuntia lainkaan, vaan valitset biisejä luurista yksi kerrallaan. Oho, ei kun toi. Äh, väärä biisi...
• Olet kellottanut tunnin niin, etteivät temppusi osu lainkaan musiikkiin ja biisit voivat vaihtua täysin kesken kertosäkeen. Jos et osaa miksata musiikkia, tee lista kappaleittain ja jätä biisien väliin tauko. Toimii paljon paremmin, kuin biisien äkillinen katkominen.
• Tuntuu siltä, että olisit paljon mieluummin ihan jossakin muualla, kuin ohjaamassa tuntia juuri nyt, niille asiakkaille, jotka ovat juuri nyt valinneet tulla juuri sinun tunnillesi, tunnille, jonka tähti olet sinä. Tai pitäisi olla. Et ole antamassa sitä, mitä asiakkaat ovat hakemassa.
• Vedät selvästi omaa treeniä. Olet siis asiakkaana, jolloin sinun pitäisi maksaa tunnista eikä niin, että sinulle maksetaan ohjaamisesta.

Totta kai hyviäkin ohjaajia on. Voisin nyt nimetä niitä tähän, mutta olen kertonut sen heille, jokaisen tuon kehun arvoisen tunnin jälkeen, eilen viimeksi. Kerron jatkossakin. Hyviä ja erinomaisia ohjaajiakin on, mutta ikävä kyllä, harvemmassa kuin huonoja. Yllä mainittuja huomioita kun kertoo ohjaajalle, saa vastaan sellaisen hyökkäyksen ja selittelytulvan, että pois alta. Yleensä vasta-argumentointi alkaa lauseella, josta käy ilmi se tolkuton vuosien määrä, jonka ohjaaja on ohjannut. Että älä tule mulle sössöttämään, että en osaa.

Ennen kuin alat vaahtoamaan, että jostakin ryhmäliikuntaan olennaisesti kuuluvasta toimesta ei makseta, katso tuota listaa ja merkitse kaikki ne, jotka ovat ilmaisia toteuttaa, vain sinun valintoja, ihan vapaaehtoisia valintoja. Valintoja, haluatko olla hyvä ohjaaja. Ja jos haluat olla erinomainen, saada tuntisi poikkeuksetta täyteen, sitten ruksit nuo kaikki ja huolehdit, että juuri sinun tunnilla ei noin tapahdu koskaan, koska sinähän et ollut se tylsä ja huono ohjaaja, joka tarjoaa huonoja tunteja, elämyksetöntä massaa.

Oletko ohjaajana koskaan miettinyt, miltä tuntuu olla itsesi asiakkaana? Kävisitkö itse omilla tunneillasi? Toisitko kaverisi omille tunneillesi? Maksaisitko tunneistasi ja kuinka paljon? Miltä asiakkaasta tuntuu? Millaisen kokemuksen hän saa? Miksi hän tulisi uudelleen? Annatko persoonasi tulla esiin? Ohjaatko tuntia sydämestä? Asiakas on se, joka sinulle sen ohjauspalkan oikeasti maksaa, ei se keskus, jossa ohjaat. Asiakkaan ei kuulu kohdata mahdollista omaa tyytymättömyyttäsi ohjaamiseen, ympäristöön tai olosuhteisiin liittyen.

Ja hei, kertokaa minulle yksi juttu. Mietin tätä kirjoitusta pohtiessani ja yhden miehen tunnilta tullessani, että olenkohan koskaan ollut miehen ohjaamalla tunnilla, joka olisi ollut huono. En muistanut tällaista tapahtuneen. Oletteko te olleet? Mistäköhän tämä voisi johtua? Minulla on pari ajatusta, mutta tuleeko teille mitään mieleen? 

Viltsun kanssa ollaan puhuttu, kuinka lopetamme ryhmien ohjaamisen sinä päivänä, kun ei enää mennä ohjaamaan sitä uran parasta tuntia, kun ei enää tunnu siltä, että pystyn vetämään tämän aiempaa paremmin ja lähden tekemään sitä uran parasta vetoa - joka tunti. Oletko sinä jo ohjannut elämäsi parhaimman vedon? Voisiko seuraava olla se paras? Miten valitset tehdä?

Ole niin hyvä, että asiakkaasi haluavat tuoda ystävänsäkin

Kyykky, näpy, näpy, selfie, kyykky

Pohdin kirjaa kirjoittaessani, että voisiko kuntokeskus, ja erityisesti sen liikuntatilat, olla täysin matkapuhelinvapaita vyöhykkeitä. Olen pohtinut sitä harjoitellessani nuorten aikuisten suosimassa kuntokeskuksessa, kun olen ihmetellyt mielessäni, että miksi pitää räplätä kännykkää jokaisen sarjan ja välillä jopa toistonkin välissä. Itsellä kun on tapana jättää kännykkä pukukaappiin. On itsestään selvyys minulle, että puhelinta ei oteta häiritsemään harjoitusta. Sen räpläämiseen ei vaan ole aikaa kuntoillessa.

Olin jokin aika sitten joogassa, jossa eräällä miehellä oli kännykkä mukanaan joogatunnilla. Hän sattui olemaan tunnilla minun vieressä ja häiriinnyin siitä, että mies vilkuili kännykkäänsä vähän väliä. Kyllä, en ole vielä niin valaistunut joogi, etten pysty sulkemaan koko ulkomaailmaa pois, harjoittaessani mielen ja kehon temppeliäni. Sitten se kännykkä tietysti soi, värisi ja vilkkui kesken tunnin ja mies lähti joogasta hätäisesti, jättäen maton ja palikat toisten pois korjattavaksi. En saanut tuosta joogasta sitä, mitä lähdin hakemaan. Asiakaspalvelussa asiaa ihmetellessäni, sain kuulla, että mies oli joku päivystävä lääkäri - siis Erittäin Tärkeä Ihminen - ja siksi puhelin oli hänellä mukana. Ja sekö antoi hänelle luvan häiritä minun tuntia? Oikeuden huonontaa minun kokemustani tuosta joogatunnista? Hänen ammattinsa oli siis niin tärkeä, että hän saa toimia noin? Ihanko oikeasti?

Kuka määrittelee tuon tärkeyden, kuka saa joogassa vastata puhelimeen ja kuka ei? Tai missä tahansa? Ja miksi lääkärin pitää edes päästä joogaan, jos hän päivystää ja tietää, että hän voi joutua häiritsemään muiden tuntia? 

Samaa voi kysyä pienten lasten vanhemmilta, että oikeastiko se puhelin täytyy kantaa mukana joka paikkaan, vain siksi, että se oma pieni timoterttu voi soittaa ja kertoa näkkileivän tippuneen väärinpäin lattialle kotona? En minäkään voinut lapsena sitä kertoa vanhemmilleni kännykässä, eikä minusta tämän hullumpaa ja vaikeampaa tapausta tullut. Kyllä, ymmärrän, että tekniikka kehittyy, olen sen kehityksen suuri hyödyntäjä. Ja kyllä, minulla on pieni lapsi. Tosin vasta kaksi ja puolivuotias, joten hänellä ei ole vielä kännykkää. Tai ei siis toimivaa sellaista.

Olenko erikoinen vai vanhanaikainen vaiko jopa itsekäs, jos haluaisin kuntokeskusten - ja erityisesti ryhmäliikuntatuntien - olevan matkapuhelimista vapaita? Eikö tuo lääkäri ole itsekäs, kun hän kokee oikeudekseen saada häiritä muita joogatunnilla? Tai kuka tahansa, joka kokee mistä tahansa syystä oikeudekseen altistaa muut oman ammattinsa varjopuoliin tai mihin tahansa elämänsä hallinnan menettämisestä aiheutuneeseen oikkuun?

Kirjaan tätä pohtiessani tulin siihen lopputulokseen, että ehkä ei ole syytä kieltää kännykkää kuntosalilta, koska:

• Yksikään kuntoilusuoritus ei ole olemassa, jos siitä ei ole somemerkintää, Facessa, Instassa, Snapissä, Twitterissä ja kaikissa muissakin portaaleissa, johon sen vain jotenkin saa tuupattua.
• Kuntoilija saattaa kuunnella siitä musiikkia, joka taas osaltaan vähentää kuntokeskuksessa soitettavan musiikin tuottamaa asiakaspalautevirtaa.
• Harjoitusohjelma saattaa olla kännykässä.
• Harjoituspäiväkirja saattaa olla kännykässä.
• Jokainen somepäivitys on asiakkaan valjastamista markkinointikanavaksi.

Mutta siellä voi kieltää kovaäänisen puhumisen, tai yleensäkin puhumisen kännykkään. Siellä voi kieltää kuvaamisen tai ainakin kanssakuntoilijoiden kuvaamisen, koska yhä se kuva voi toimia myös markkinointivälineenä. Sinne voi ja kannattaa tehdä säännöt kännyköiden käytölle, kuten voi tehdä pukutiloihinkin, jossa myös kovaääniset keskustelut sekä erityisesti kuvaamiset saavat ihmiset hengästymään. Ryhmäliikuntatiloihin kännykät eivät kuulu, eivät kenellekään eivätkä mistään syystä. Jos ei voi olla ilman matkapuhelinta ryhmäliikuntatunnilla, sinne ei ole mitään syytä mennä alkuunkaan.

Loppujen lopuksi jokaisella matkapuhelimen käyttäjällä pitäisi olla jonkinlaiset yleiset käyttäytymissäännöt takaraivossaan, kun sen luurinsa kanssa touhuaa. Mutta ei ole, tai ne eroavat toisten säännöistä ja yhteentörmäys on väistämätön. Tämän vuoksi asiaa ei voi jättää käyttäjien päätettäväksi, vaan kunkin yrityksen ja tilan haltijan tulee luoda ja tiedottaa ne säännöt, joita kyseisessä paikassa noudatetaan, jokaisen kohdalla, samalla tavalla. Myös sen päivystävän lääkärin kohdalla.

Ilmeisesti rakastamme omaa kännykkäämme, mutta vihaamme toisten

Kunnon liiketoimintaa -kirjan sisällysluettelo valmis

Tässä se nyt on, kirjan sisällysluettelo, mikäli menee tällaisenaan taitosta läpi. Tekstit ovat kasassa, taittoa valmiit painoon. 

Tämä paketti sisältää 44.087 painavaa sanaa, jolla on mahdollista onnistua hyvinvointibisneksessä.

1.2      Tappava liikkumattomuus      

1.3      Trendit ja megatrendit     

1.3.1   Fitnesstrendien kehittyminen  

1.4      Liikunta-alan villit työehdot   

2         Liikuntaliiketoiminnan aloittaminen  

2.1      Liiketoimintamalli ja kohderyhmä  

2.1.1   Valitse asiakkaasi  

2.1.2   35 – Maaginen rajapyykki    

2.2      Pareton periaate toimii  

2.3      Yhteistyöverkosto onnistumisen ytimenä    

3.        Kehity johtajana    

3.1      Lopeta sähköpostijohtaminen   

3.2      Sujuva arki yrityksessä  

3.3      Menestyvä omistaja  

4.        Yrityksen verenkierto - Budjetointi, hinnoittelu, kassavirta, seuranta   

4.2      Budjetti onnistumisen työkaluna  

4.1      Kassa kuralla – Lama opettaa   

4.2      Hinta on tekosyy     

4.2.1   Halvimmaksi pääsee aina    

4.2.2   Ilmainen tutustuminen on järjetöntä         

4.3      Markkinointi ja myynti   

4.3.1   Liidi ei ole markkinoinnin onnistumisen mittari     

4.3.2   Mainoksen ja mainostamisen tarkoitus         

4.4      Ensivaikutelma ratkaisee 

4.5      Ei pakkojäsenyyttä        

4.6      Yrityksen maine ja arvot markkinointivälineenä     

5.        Mitä on hyvä asiakaspalvelu – Asiakkaita vai faneja      

5.1      Tervehdys ei maksa mitään     

5.2      Muistamisen voima     

6.        Puntteja, laitteita, räkkejä vai köysiä       

6.1      Kohderyhmä määrittelee kalustuksen 

6.2      Laitehuolto on asiakaspalvelua      

6.3      Salietiketti on osa viihtyvyyttä     

7.        Ryhmäliikunnan monet kasvot    

7.1.     Tähtiä vai tiimipelaajia    

7.2.     Lajivalikoima – toimiva kattaus vai järjetön kaaos?  

7.3.     Ryhmäliikuntaa asiakaslähtöisesti      

7.4.     Ryhmäliikuntakalenterin suunnittelu 

7.5.     Ryhmäliikunnan arjen hallinnointi   

7.6.     Palkkausmalli ryhmäliikuntaan          

7.7.     Mitä ryhmäliikunnan pyörittäminen maksaa?      

8.        Valmennuspalvelut - Kulu vai sijoitus?     

8.1      Henkilöbrändi myy yksilövalmennuksessa        

8.2      Valmennustuote vai suklaarasia?    

8.2.1   Case: X-Method – Tulostakuulla parempaan kuntoon   

8.3      Kalenteriin ei mahdu lisää asiakkaita   

8.4      Pienryhmävalmennus yksilövalmennuksen vaihtoehtona 

8.5      Ei minun tarvitse myydä      

8.5.1   Kenen kannattaa hoitaa liidit     

8.6      Trainerit tekevät ilmaista työtä     

8.7      Valmennuksen tunnusluvut 

9.        Onko oheispalveluissa mitään järkeä? 

10.      Miten rakennetaan voittava tiimi      

10.1    Rekrytointi - Onko paras sopivin?   

10.2    Kouluttaminen kannattaa aina         

10.3    Miten työntekijöiden vaihtuvuus saadaan kuriin?   

10.4    Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa parhaiten    

10.5    Työhyvinvoinnista työssä jaksamiseen 

11       Kiire – Mikä ihana tekosyy   

11.1    Työaika hallintaan        

11.2    Johtajan 40/20/40 -malli   

12       Huolehdi itsestäsi - Onko ylipainoinen johtaja vakuuttava?  

12.1    Menestyksen portaat

12.2    Tahdonvoima

Varmasti paketissa voisi olla paljon muutakin, mutta pitäähän sitä jotain jättää myös tuleviin kirjoihin. Toivottavasti sinäkin löydät tästä jotakin kiinnostavaa.

TILAA KIRJA TÄSTÄ

Kunnon liiketoimintaa Facebookissa

Asiakkaan palveleminen ei ole rangaistus. Se on etuoikeus.

KUNNON LIIKETOIMINTAA – HYVINVOINNISTA BISNESTÄ

Liikunta ja hyvinvointi ovat tämän ajan yksi kasvava ja kiehtova trendi. Liikunta ja hyvinvointi ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tekijöitä, kun kansan keski-ikä nousee ja liikkumis- sekä ravitsemustottumukset muuttuvat.

Yhä useampi vaihtaa alaa ja siirtyy liikuttamaan ja huolehtimaan ihmisistä tavalla tai toisella, samalla kun koulujen penkeiltä valmistuvat tulevat intoa puhkuen kasvattamaan ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tarvitsevat lisääntyvässä määrin apua liikunta- ja ruokailutottumustensa korjaamiseen ja tukemiseen, joten on luonnollista, että terveyteen liittyvillä aloilla on imua.

Miten kunnon liiketoimintaa tehdään ja mitä se vaatii? Oletko ajatellut liikuntaan ja terveyden edistämiseen liittyvän yrityksen perustamista? Oletko jo tällä alalla ja tarvitset tukea omaan toimintaasi? Haluatko kehittyä johtajana, oli alasi mikä tahansa? Onko sinun budjettisi tasapainossa? Entä henkilöstö, miten se voi?

Kunnon liiketoimintaa on idearikas ja käytännönläheinen opas kaikille yrittäjille. Vaikka esimerkit ovatkin liikunta-alalta, opit sopivat kaikille itseään arvostaville johtajille. Aina on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Kunnon liiketoimintaa on yksi työkalu parempaan huomiseen.

Kunnon liiketoimintaa auttaa rakentamaan voittavia tiimejä, hallitsemaan budjettia ja kassavirtaa, sekä miettimään omaa ja tiimisi ajankäyttöä. Ennen kaikkea se kertoo paljon yrittäjän ja yrittämisen arjesta.

Jokaisella yrityksellä ja yrittäjällä on tarinansa. Tämä on kahden liikunta-alan ammattilaisen ja vaikuttajan tarina. Näillä eväillä on rikottu ennätyksiä, tehty tyytyväisiä asiakkaita sekä rakennettu pitkiä työsuhteita.

KAUPOISSA MAALISKUUSSA 2017

Kirja julkaistaan 16.-17.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, Gymtec-messujen yhteydessä.

TILAA KIRJA TÄSTÄ

Kunnon liiketoimintaa Facebookissa

Fitness trendit 2016

Vaikka blogi piteleekin pääasiassa hiljaiseloa, yksi asia on ja pysyy; Fitness trendit. Otin ensimmäisen kerran näihin kantaa jo vuonna 2010. Tuon vuoden ennustukset ovat ihan yhtä tosia tänäänkin, eivätkä itse asiassa ole juurikaan muuttuneet. Muistatteko, mitä ne olivat viime vuonna?

Vuoden 2016 Fitness trendit ACE:n mukaan ja omat ajatukseni niihin:

1. Yhteistyö julkisten ja yksityisten palvelujen välillä
Ulkoistaminen on kuuma peruna koko terveyssektorilla. Keskustelu ei tule rajoittumaan pelkästään sairauden hoitoon, vaan se laajenee myös terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, joissa kuntokeskukset ovat isossa roolissa. Tosin meillä Suomessa kunnalliset, julkiset palvelut myös liikuntapuolella ovat jo nyt aika tavalla paremmalla mallilla, kuin Yhdysvalloissa, joten siinä mielessä tämä tuskin meillä vielä tänä vuonna on ihan ykköstrendi alallamme.

2. Uskontoon pohjautuvat kuntoiluohjelmat
Nyt lienemme amerikkalaisen hapatuksen ytimessä. Vaikka mekin olemme tietyllä tavalla uskonnollinen kansa, uskonnon merkitys meidän arkeemme ei ole niin mittava kuin Yhdysvalloissa. En usko, että me innostumme käymään pyhäkirkossa, vaikka siellä olisi kyykkyräkki, jossa hikoilla. Tämänkin kohdan saa siis unohtaa meillä.

3. Kuntoiluvideot ja niiden striimaus
Kyllä, tulee nousemaan kohisten, vaikka tämän nousua on povattu jo tovin. Nyt nämä netissä itseään myyvät trainerit ja ohjelmat ovat lyöneet läpi myös Suomessa. Tarjontaa on jo ihan tolkuttomasti ja jokainen kynnelle kykenevä haluaa näköjään päästä osingoille. Muistan, kuinka jo vuosituhannen alussa suunnittelimme, että ohjaamani sisäpyöräilytunti voisi olla netistä ladattavissa tai katsottavissa. Nyt se on kohta arkipäivää ja tulee olemaan jopa mahdollisuuksia osallistua livetunnille omasta olohuoneesta. Kuntokeskukset ovat jo tarttuneet tähän aiheeseen virtuaalituntien muodossa.

4. Teknologia, joka mittaa suoritusta ja analysoi kehon eri toimintoja
Kyllä, kovassa nosteessa. Tämäkin on ollut listalla jo muutaman vuoden, odottamassa kovaa läpimurtoa, jonka kynnyksellä alamme nyt olemaan. Todellinen läpimurto koetaan, kun joku kehittää sirun, joka laitetaan ihon alle ja josta tiedot menevät automaattisesti palvelimille. Kaikenlaisia aktiivisuusmittareita näkyy jo aika monen ranteessa, omassakin. Yöunia minulla mittaa yhä Beddit, jonka voit muuten ostaa vaikka edustamaltani klubilta, jossa sykettäsi ja suoritustasi seuraa iQniter.

5. Tasaisen sykkeen harjoittelun paluu
Kyllä, HIIT-harjoittelun aika alkaa olemaan massatuotteena taas ohi ja palataan peruskestävyysharjoittelun pariin. Syy on varsin looginen; ihminen on peruslaiska. Vaikka kroppa sinällään voisi ekstääkin kovatehoiset ja suuret sykevaihtelut omaavat harjoitteet, laiskuus lyö kapulat rattaisiin. HIIT-harjoittelu on mukavaa hetken, varsinkin kun tulee nopeasti tuloksia, mutta se on pitkän päälle varsin kuluttavaa ja ikävää. Siinähän joutuu oikeasti tekemään. On helpompaa ja mukavampaa harjoitella peruskuntoharjoitteita. Toki se voi olla monen kohdalla myös järkevämpää.

6. Yhdistelmätunnit ryhmäliikunnassa
Kyllä, kun edellä mainitut kovatehoiset tunnit menettävät suosiotaan, tilalle tulee yhdistelmämahdollisuuksia, joissa voi valita kevyen ja kovatehoisen tunnin kombinaation tai lihaskunto- ja cardiotunnin kombinaation. Kombinaatioita voi olla moneen suuntaan ja tämä aiheuttaa sen, että yksittäisten lähtöjen pituudet lyhenevät. Esimerkiksi 30 minuutin lähdöt lisääntyvät, mutta tehdään helpoksi yhdistää kaksi erilaista 30 minuutin lähtöä, 60 minuutin kokonaisuudeksi.

7. Kuntovalmennuksesta terveysvalmennukseen
Kyllä, sama trendi on jo nyt havaittavissa yksilövalmennuksessa. Asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua muuhunkin, kuin voiman, kunnon tai kestävyyden hankintaan. Tämä haastaa valementajia kouluttautumaan myös muille valmennuksen osa-alueille, kuten ravinto, uni, henkinen tasapaino jne. Valmentajat havahtuvat ennemmin tai myöhemmin - jo aikovat pysyä alalla - että perinteinen kuntosaliohjelma ja -harjoitus ovat vain yksi osa terveysvalmennusta. Personal trainerit alkavat nimittämään itseään terveysvalmentajiksi.

8. Elämyksestä, ei pelkästään kuntoilusta, tulee normi
Kyllä, tosin meillä tämän voisi jo nyt kirjata vuoden 2017 trendeissä aika korkealle. Kaikenlainen studiotoiminta lisääntyy ja alkaa ilmestymään studioita klubien sisälle. Itsekin sitä suunnittelee, miten voisi vuokrata kuntokeskuksen sisäpyöräilysalin ja tuoda sinne täysin uuden kokemuksen ja elämyksen, pientä lisämaksua vastaan tietysti. Tästä tulee trendi ja jopa arkipäivää, muutaman vuoden sisään. ryhmäliikuntatunnit kehittyvät elämyksiksi, joissa tärkeää on ääni ja visuaalinen maailma, sen kuntoilusuoritteen lisäksi.

9. Palautumisesta tulee yhtä tärkeä kuin kuntoilusta
Kyllä, tähän ja myös unen laatuun keskitytään enemmän. Tämän mahdollistaa elektroniikan ja kaikenlaisten anturien kehittyminen ja lisääntyminen. Valmentajista tulee valveutuneempia tämän suhteen, koska pystyvät seuraamaan asiakkaidensa elämää erilaisista portaaleista, analysoiden muitakin elämän tilanteita, kuin sitä tunnin kuntoiluosiota.

10. Workshopit kuluttajille
Kyllä, näitä suunnittelemme ja jo toeutamme omallakin klubilla. Pienet intensiiviryhmät lisääntyvät, koska osa asiakkaista haluavat oppia teknisesti enemmän. Tällaista henkilökohtaista opastusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan ryhmäliikuntatunneilla eikä välttämättä asiakkaan resurssit kuitenkaan riitä oman valmentajan palkkaamiseen. Nyt ei siis ole kuitenkaan puhe pienryhmäharjoittelusta, vaan nimen omaan esimerkiksi teknisistä workshopeista, joissa opetellaan jonkin lajin tekniikka, painojen nostossa, pilateksessa, joogassa, kahvakuulassa, jne.

Näitä siis olisi tarjolla kuluvalle vuodelle. Kun unohdamme tuon alun amerikkalaisuuden, niin voimme muuten ratsastaa näillä samoilla trendeillä. Ei hirvittävän isoja muutoksia aiempaan eikä aiemmatkaan trendiennustukset kaikki ole maaliin menneet, mutta aika hyvin olen näköjään ollut aiemmissa arvioissa kartalla. Kannattaa siis seurata näitä juttuja, ajatuksieni pohjalta.

Tämä pitää kutinsa kuitenkin vuodesta toiseen:

Ainoa huono harjoitus on se, jonka jätit tekemättä

BTW, 365 vähintään 30 minuutin terveysliikuntasuoritusta tavoitteena tälle vuodelle. Seuraa #365treeniä 

Fitness trendit 2015

Jatketaan jälleen hyvää sarjaa vuoden ennustuksista kuntokeskusalalle. Alkaneen vuoden lista ei ole muuttunut mihinkään viime vuodesta. Ainoastaan järjestys on hieman muuttunut. Itse asiassa lista ei ole muuttunut juuri lainkaan edes vuodesta 2013. Jatkamme siis hyväksi koetulla linjalla. Suuria muutoksia ei ole syytä tehdä palvelutarjontaan vuonna 2015, jos olet ennustetut muutokset jo tehnyt parina aikaisempana vuonna.

Vuonna 2012 listalla olivat vielä esimerkiksi teknologia ja työhyvinvointi. Taantuma on vienyt jälkimmäisen ja teknologia odottaa tulemistaan yhä, vaikka tietysti tavallaan teknologiset sovellukset rantautuivatkin alalle vuonna 2012. Ihmiset eivät vain ole massoina löytäneet niitä. Näyttäisi kaikenlaisten heijaheijojen käyttäjien määräkin laskeneen. Siihen on syynsä.

Teknologiset sovellukset voivat saavuttaa massoja, kun niistä tulee vaivattomia ja automaattisia, tavallaan huomaamattomia tiedonkerääjiä, joiden keräämää dataa käyttäjä voi halutessaan tarkastella. Ei siis niin, että pitää syöttää tietoja sovelluksiin itse, ladata laitteita, kuljetella johtoja, asennella antureita, säilöä välineitä, jne. Ymmärrätte varmaan. Ihon alle laitettava siruteknologia korjaa tämän, mutta siihen mennee vielä vuosia. Minä laittaisin tuollaisen sirun jo nyt, jos se olisi mahdollista.

Kerään kuntoiludataa Suunnon Movescountiin, Polarin Loop on ranteessa, verenpainettakin mittaan ja tilastoin padiin, sykettä mittaan puhelimen sovelluksella ja Beddit analysoi untani. Mutta minä olen poikkeuksellinen ihminen. Tykkää numeroista ja tilastoista. Uskon lukuja ja vertaan niitä tuntemuksiini.

Käytän näitä vempaimia ja ohjelmia mielenkiinnosta teknologiaa ja kehoani kohtaan, siitä huolimatta, että vempaimia on tolkuttomasti erilaisia ja melkein yhtä paljon eri tietokantoja. Onneksi iPhonen Terveys-app kerää jo suurimman osan näiden vempeleiden datasta saman sovelluksen alle.

The American College of Sports Medicine (ACSM) on julkaissut ennusteensa tälle vuodelle, perustuen jälleen tuhansien fitness ammattilaisten keskuudessa tehtyyn tutkimukseen. Lista kommenttieni kanssa on seuraava:

1. Harjoittelu oman kehon painolla: Viime vuoden kakkonen nousi ykköseksi. Trendinä on ollut paluu harjoittelun perusteisiin, esimerkiksi punnerruksiin ja leuanvetoihin. Niitä voi toteuttaa melkein missä vaan ja ihan ilmaiseksi. Netti on täynnä erilaisia punnerrus- ja leuanvetohaasteita, joten kärkeen kiilaaminen oli odotettavissa.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on ehkä aiheesta tipahtanut kärkipaikalta. Vaikka joissakin keskuksissa tuntuu HIIT olevan jo nähtyä, niin uskon itse vielä sen voimaan. Lyhyt ja kovatehoinen harjoittelu toimii loistavasti kuntokeskuksissa, jotka osaavat hyödyntää sen potentiaalin esimerkiksi yhdistelmätunnein. Kovan 30 minuutin tunnin yhdistäminen kevyeen tuntiin toimii varmasti kalenterissa.kun esimerkiksi Tabata by X-Method tunnille tarjoaa kaveriksi vaikka Yoga Flex -tunnin, niin palvellaan asiakkaita monella tavalla.

3.  Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset: Koulutuksen sekä kokemuksen merkitys kasvaa koko ajan alallamme. Tällä hetkellä koulutus on vielä varsin pirstaloitunutta ja uusia kouluttajiakin tupsahtelee mistä sattuu, nopean ja helpon rahan toivossa. Koulutuksiin hakeutuvien on syytä olla tarkkana, mistä koulutuksensa hankkii.

4. Voimaharjoittelu: Viimevuotiseen tapaan yhä neljännellä sijalla. Uskon, että ensi vuoden ennustuksessa tämä nousee pykälän tai kaksi. Tämä ei tarkoita bodaamisen lisääntymistä, eikä välttämättä edes minkäänlaisen fitnessurheilun lisääntymistä, vaan yhä sitä, että palataan harjoittelun perusteisiin. Voimaharjoittelu on olennainen osa kuntoa ja sitä saa parhaiten kehitettyä perinteisellä voimaharjoittelulla, painojen nostamisella, missä tahansa ikäryhmässä.

5. Personal Training: Tämä on kovassa kasvussa. Töölön klubilla oli trainereitä 4-5, kun aloitin syksyllä 2012. Nyt niitä on 20. Myimme vuonna 2014 huimat 15.000 tuntia valmennuspalveluja. Meillä ohjattiin Suomen eniten Fustraa ja Suomen eniten X-Methodia. Yksilövalmennuksella on tilauksensa ja edellä mainitut tuotteet ovat auttaneet jo niin monia ihmisiä, että kasvutrendi jatkuu varmasti.

6. Kuntoilu ja painonhallinta: Kuntoilun ja painonhallinnan yhdistävät ohjelmat ovat tulossa Suomeen. X-Method julkaisee tänä vuonna oman X-Method Shape -ohjelmansa, aiemman X-Method Food -ruokavalion rinnalle. Painonhallintaryhmät, joissa osallistujat myös kuntoilevat yhdessä, ovat yksi mielenkiintoisimmista uusista jutuista Suomessa tänä vuonna. Kevyt Sankari -kilpailu on myös hyvä esimerkki tästä.

7. Jooga: Kolmen sijan nousu on ihan aiheellinen. Voisin lisätä tähän vielä Pilateksen sekä muut kehonhallintatunnit. Kovan harjoittelun lisääntyessä, tarvitaan kevyempää ja eri tavalla kehoa haastavia lajeja rinnalle. Jooga ja Pilates ovat oivallisia työkaluja kehon hallinnan parantamiseen, jotta rauta liikkuisi hallitummin. Tietysti myös kiire ja elämän muut paineet on hyvä ottaa hallintaan näillä mind&body -tunneilla.

8. Ohjelmat varttuneemmille: Tämä kiivennee hiljalleen kohti kärkeä, koska ihmiskunnan ikäjakauman paino siirtyy varttuneempaan suuntaan. Toki varttuneemmat ovat koko ajan aiempaa paremmassa kunnossa, joten he pystyvät hyödyntämään kaikki listassa edellä olevia koko ajan pidempään. Tällä hetkellä tämä ryhmä kannattaa kuitenkin huomioida. Varttuneemmissa asiakkaissa on iso potentiaali. Me Töölössä tiedämme tuon.

9. Toiminnallinen harjoittelu: Olisin olettanut tämän olevan korkeammalla tällä listalla, eikä ainakaan menettävän sijoitustaan, kuten se nyt on tehnyt. Syynä voi tietysti olla se, että melkein kaikki edellä mainituista voidaan käsittää toiminnalliseksi harjoitteluksi. Toimintakyvyn ylläpitoon joudutaan koko ajan kiinnittämään enemmän huomiota, koska kaikenlainen automaatio lisääntyy ja helpottaa meidän elämäämme. Kroppa rapistuu, joten toiminnalliselle harjoittelulle on selkeä tarve.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa: Moni haluaisi ja olettaisi tämän olevan korkeammalla sijalla, mutta uskon tämän jopa tippuvan pois listalta ensi vuonna. On totta, että taloustilanteen voisi olettaa ajavan ihmiset ryhmävalmennukseen, koska siinä säästää. Kuntokeskuksetkin haluaisivat asiakkaat näihin ryhmiin, koska niissä on parempi tuntikohtainen kate. 

Ongelma on se, että ihmiset eivät tunne saavansa valmennusryhmissä vastinetta rahoilleen ja joko lopettavat valmennuspalvelujen hankkimisen tai palkkaavat oman valmentajan. Syy on selvä; jo pelkästään parivalmennuksessa valmentajan huomio jakautuu 50/50. Jos toinen parista tarvitsee vielä erityishuomiota, suhde menee epätasapainoon ja vähintään toinen on tyytymätön. Pienissäkin ryhmissä huomion jakautuminen on tietysti vielä suurempaa. Siksi tämä ei lähde lentoon, ikävä kyllä. 

Uskon enemmän ryhmäliikuntatuotteisiin, joissa treenataan jotain yhteistä ohjelmaa ryhmässä, ryhmäliikuntamaisesti, kuten esimerkiksi X-Method Groupissa tehdään. Osallistujamäärä voidaan laskea kymmenissä ja silloin hintakin saadaan sellaiselle tasolle, että se vastaa paremmin sitä, mitä asiakas saa. Tämä sama ryhmäytymisajattelu on helposti vietävissä joogaan ja pilatekseen sekä moneen muuhunkin lajiin. Itse asiassa meillä alkaa keväällä edellä mainittujen edistyneimpien ryhmät, jotka käytännössä täyttyivät jo ilman mainoksia. Ryhmässä etenemisessä on voimaa.

Näillä eväillä siis vuoteen 2015. Mitä mieltä sinä olet? Puuttuuko listalta jotain? Oletko eri mieltä? Mitä sinä toivoisit listalle?

Paras tapa ennustaa tulevaisuutta, on luoda sitä.

Opas ryhmäliikunnan ohjaamisen työsopimukseen

Kuten lupasin, näpyttelin nyt vastuullisen kuntokeskuksen johtajan pikaoppaan ryhmäliikunnan työsopimuksessa huomioitaviin seikkoihin. Tämä toiminee myös ryhmäliikuntaohjaajille tarkistuslistaksi, kun valitsevat mahdollista työnantajaa. Tällä viittaan kaikkeen siihen keskusteluun, jota edellisessä postauksessanikin käytiin.

Huomaa, että tämä pikaopas koskee vain työsuhteessa olevia. Toiminimellä tai muulla yritysmuodolla palvelujaan kauppaavia nämä asiat eivät koske, vaan yritysten välillä voidaan käytännössä sopia mitä tahansa, mikä ei ole Suomen lain vastaista. Yrityksen välisiin sopimuksiin ei sovelleta mitään työsuhdelakeja.

Näin johtamillani klubeilla on toimittu. Pystyn hyvällä omatunnolla allekirjoittamaan nämä periaatteet ja uskoakseni olemme saaneet tällä mallilla tyytyväisiä työntekijöitä. Kokemukseni mukaan jäljempänä kuvatussa mallissa tulee aika selkeästi huomioitua sekä työnantajan että työntekijän velvollisuudet ja vastuut.

Ensimmäiseksi yrityksessä tulee määritellä perustuntipalkka. Se on se korvaus, joka maksetaan esimerkiksi asiakaspalvelussa työskenteleville ja ryhmäliikuntaohjaajille silloin, kun tekevät jotain muuta, kuin ohjaavat. Se voidaan maksaa myös ryhmäliikuntaohjaajien palavereista. Yrityksen muut palkat voidaan sen jälkeen suhteuttaa siihen peruspalkkaan.

Palkkaus

• Ryhmäliikuntaohjauksia voi tehdä keskimäärin neljä päivässä. Tällöin on perusteltua, että ohjauksesta maksettava palkka on vähintään kaksinkertainen, verrattuna perustuntipalkkaan. Yli kolminkertaista tuntipalkkaa yrityksen peruspalkkaan verrattuna en näe tarpeen maksaa missään olosuhteissa.
• Peruspalkan korotuksen voidaan olettaa sisältävän myös sen, että ohjaukseen tulee saapua ajoissa, siten että ohjaus pääsee alkamaan aina kalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Ohjaajan voidaan olettaa myös tarkistavan av-laitteiden toimivuuden ja ryhmäliikuntasalin yleisen järjestyksen, ennen ohjauksen alkua ja sen jälkeen, koska kyse on hänen työpisteestään.
• Tuntipalkka tarkoittaa 60 minuutin kestoista ryhmäliikuntatuntia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että:
• 45 minuutin ohjauksesta maksetaan 75 % ryhmäliikuntaohjauksen tuntipalkasta
• 30 minuutin ohjauksesta maksetaan 50 % tuntipalkasta
• 90 minuutin ohjauksesta maksetaan 150 % tuntipalkasta
• Sunnuntai- ja pyhätyöstä pitää aina maksaa työaikalain mukainen, 100 % korotus.  Työaikalain mukaan työajaksi luetaan kyseisenä päivänä työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla, työnantajan käytettävissä. Lisiä ei lasketa työaikaan eikä niistä makseta sunnuntai- tai arkipyhäkorvausta. Sunnuntai- ja pyhätyötä koskeva korvaus lasketaan peruspalkasta ilman mitään yksilöityjä lisiä tai korotuksia.
• Tuntiohjaajalla ei ole oikeutta palkkaan ohjausten välillä, jos ohjaajan ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä ohjausten välillä.

 Valmistelulisä

• Ohjauksia täytyy myös valmistella, joten on täysin perusteltua maksaa ohjauksista valmistelulisää.
• Valmistelulisä on kokemukseni mukaan 10-30 % tuntipalkasta ja se maksetaan tuntipalkan päälle. Kaikki yli 30 % valmistelulisät ovat kokemukseni mukaan perusteettomia, vaikka voivatkin olla jonkin lakimiehen mukaan lain kirjaimen mukaisia.
• Työntekijä valmistelee ohjauksensa haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa ja haluamallaan ajalla, työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella, jolloin valmistelua ei tarvitse erikseen kirjata työaikakirjanpitoon, sen luonteen vuoksi. Tämän vuoksi on kyse lisästä, josta ei erikseen makseta esimerkiksi sunnuntaikorvausta. Jos maksettaisiin, työantajalla olisi oikeus ja jopa työaikalain mukainen velvollisuus määrätä työntekijä tekemään tuon valmistelunkin sunnuntaina. Sitä tuskin kukaan haluaa.
• Valmistelulisään voi olla erilaisia malleja. Ohjauksen sisältöä ja musiikkia vaihdetaan ajoittain, mutta jokaista ohjausta pitää valmistella myös erikseen, jonka vuoksi valmistelulisää voidaan maksaa jokaiselta ohjauskerralta erikseen tai se voidaan maksaa esimerkiksi aina kun ohjelmia vaihdetaan. Työnantajalla ei ole mitään mahdollisuutta seurata tai kontrolloida valmisteluun tarvittavaa aikaa tai valmistelun ajankohtaa. Tämän johdosta valmistelulisä ja sen maksu voidaan kytkeä pidettyihin ryhmäliikuntaohjauskertoihin tai muuhun sovittuun malliin. 
• Valmistelun määrä vaihtelee eri tuntinimikkeiden välillä olennaisesti, joten valmistelusta maksettava korvaus voidaan arvioida eri nimikkeiden mukaan. Esimerkiksi kahteen kategoriaan jako perustuu siihen, että yksittäisten lisenssituntien valmisteluun käytetään vähemmän aikaa kuin pyöräily- tai lattiatuntien valmisteluun. Lisenssitunnista voidaankin maksaa erillinen valmistelulisä, ohjelman vaihtuessa, kun ohjelmaa joudutaan opettelemaan.
• Lisenssitunnille saa yleensä valmiin musiikin. Muille tunneille ohjaaja joutuu usein itse kustantamaan musiikin. Osalla klubeista musiikkia on myös ohjaajien käytettävissä. Musiikin korvaaminen on yksi osa valmistelulisää. Työntekijän on aina huomioitava käyttämänsä musiikin laillisuus, tekijänoikeuslaki huomioiden sekä musiikin sopivuus tuntinimikkeelle, mahdollisen ohjaajamanuaalin mukaisesti.

Kilpailukielto

• On normaalia ja luonnollista, että työsopimuksessa voidaan kieltää kilpailevien työsopimusten tekeminen, erityisesti silloin, kun klubi kouluttaa aktiivisesti työntekijöitään.
• Tämä ei tarkoita sitä, että työntekijä ei saisi hankkia tuloja muualtakin, mutta se kieltää sen, että ryhmäliikuntaa ei saa ohjata toisella klubilla. Mahdollinen lupa muualla ohjaamiseen kannattaa aina pyytää kirjallisena ja yksilöidysti, missä paikoissa saa luvan ohjata. 
• Tuon lausekkeen rikkominen voi johtaa työsuhteen välittömään päättämiseen, joten sitä kannattaa kunnioittaa, jos sellainen työsopimukseen on merkitty.

Koulutus

• On työnantajan harkinnassa, mitä ja kuinka paljon kouluttaa työntekijöitään. Kouluttamisen ei tarvitse olla oletusarvo, mutta niistäkin on hyvä sopia kirjallisesti jotain, ettei asia jää epäselväksi.
• Kouluttamisessa on verotuksellisia rajoitteita, erityisesti silloin, kun työntekijän tuntimäärät ja sitä kautta palkkasumma jää pieneksi. Jos vuosittaisen koulutuksen arvo ylittää 10 %  vuosiansioista, kouluttamista voidaan helpostikin pitää palkan kaltaisena etuna. Tällöin verottaja voi hyvinkin tulkita niin, että palkkaa on maksettu koulutuksen muodossa. 
• Työnantaja ei useinkaan voi verotuksellisista syistä kustantaa sellaisen henkilön koulutusta, joka on palkka- tai muussa suhteessa myös johonkin muuhun samalla alalla toimivaan yritykseen tai yhteisöön, koska koulutus voidaan katsoa tällöin palkan kaltaiseksi eduksi.
• On perusteltua, että mikäli työnantaja vastaa erityisesti peruskoulutuksista aiheutuvista kustannuksista ja työntekijä irtisanoo työsopimuksen ennen kuin 12 kk edellä mainitusta koulutuksesta täyttyy, maksaa työntekijä työnantajalle takaisin koulutuksen arvon tai vähintään sen osan, joka 12 kk:sta jää täyttymättä. 
• On perusteltua, että mikäli lisenssituntien koulutus tai muu työnantajan määräämä koulutus on yli 60 kilometrin matkan päässä työntekijän kotiklubilta ja matkoineen on kestoltaan yli 6 tuntia, työntekijällä on oikeus puolipäivärahaan. Yli 10 tunnin koulutusmatkalta on oikeus kokopäivärahaan. Päivärahaoikeutta ei ole, jos työnantaja maksaa esimerkiksi ruokailut koulutuksessa. Tarkempi ohjeistus on verohallinnon ohjeiden mukaisesti.

Mahdolliset muut lisät

On huomioitaa, että nämä mainitut lisät eivät ole millään muoto pakollisia, mutta minä katson ne tarpeellisiksi, vaikka lisillä ei kukaan eikä missään rikastu. Ne ovat kuitenkin arvostuksen osoitus työntekijää kohtaan. Nämä ovat esimerkkejä, joita kukin voi soveltaa sopimuksissaan haluamallaan tavalla.

• Kokemuslisä

·         500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 5 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan neljän työvuoden jälkeen.

·         1000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1000 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 10 % euroa / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan kahdeksan työvuoden jälkeen.

·         1500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 15 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 10 työvuoden jälkeen.

·         2000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 2000 ohjausta palkan maksavalla työnanatajalla ohjanneille on 20 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 13 työvuoden jälkeen.

• Tutkintolisä. Ryhmäliikunnan ohjaamista tukevasta pohjakoulutuksesta voi olla syytä maksaa tutkintolisää. Tällaisia tutkintoja voivat olla esimerkiksi liikuntatieteen maisteri, liikunnanohjaaja (AMK), liikuntaneuvoja ja fysioterapeutti. Edellä mainitun pohjakoulutuksen omaaville voi olla syytä maksaa tutkintolisää 5 % / ohjauskerta tai lisänä kuukausipalkkaan. Lisä maksetaan vain tutkinnon suorittaneille, koska tutkinnon suorittaminen on selkeä osoitus kouluttautumisesta, vaikka se ei välttämättä ole tae ammatitaidosta. Olen käyttänyt mallia, jossa tämä lisä anotaan klubin johtajalta tai ryhmäliikuntavastaavalta erikseen, työsuhteen alkaessa tai koulutustason lisääntyessä. Lisään on oikeus, jos työntekijä tuo värikopion lisenssi/tutkintotodistuksestaan mahdollisesti kuntoklubin seinälle ripustettavaksi.
• Sijaisuuslisä. Sijaisuuslisä voi auttaa ohjaajia sijaistamaan paremmin, mutta en välttämättä näe sille pakottavaa tarvetta. Esimerkiksi 10 % sijaisuuslisä / ohjaus, voitaisiin maksaa, jos sijaisen tarve ilmenee samana päivänä ohjauksen kanssa ja ryhmäliikuntavastaava järjestelee sijaista. Sijaisuuslisää ei missään olosuohteissa tule maksaa ohjaajien keskenään vaihtamilta tunneilta, vaikka vaihto tapahtuisi samana päivänä ohjauksen kanssa.
• Korvaus tunnin peruuntuessa. Mikäli ohjaus peruuntuu vähäisen asiakasmäärän tai muun työnantajasta johtuvan syyn vuoksi, maksetaan ohjauksen palkka lisineen, mikäli työntekijä on työnantajan käytettävissä koko ohjaukseen varatun ajan. Ohjaus on mielestäni pidettävä aina, jos asiakkaita on edes yksi ja asiakas haluaa tunnin pidettävän. Vaihtoehtona voi tarjota yhteistä harjoitusta kuntosalilla tai cardio-osastolla. On täysin perusteltua, että ohjauksen peruuntuessa työntekijä voi kysyä korvaavia tehtäviä asiakaspalvelusta tai yrityksen johdolta. Korvaavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ryhmäliikuntasalin siivous ja järjestys sekä kuntosalin järjestys. Jos työntekijä ei halua tehdä korvaavia tehtäviä, hän voi lähteä kotiin, jolloin työntekijällä on oikeus vain ohjauksen valmistelulisään. Tämä pitää kuitenkin tehdä kirjallisesti selväksi, työsopimusta solmittaessa.

Lisenssimaksut

• Klubin on perusteltua maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat klubikohtaiset lisenssimaksut.
• Työntekijän kotiklubin kannattaa maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat, ohjaajakohtaiset lisenssimaksut vain, mikäli työntekijä ohjaa vain kotiklubilla. On perusteltua, että mikäli työntekijä ohjaa klubin ulkopuolisissa paikoissa, hän on velvollinen hankkimaan ja kustantamaan ohjaajakohtaiset lisenssinsä itse, koska käyttää niitä muissakin yrityksissä. Tässä on huomattava jälleen mahdollinen palkan kaltainen etu.

Sairausajan palkka

• Sairausajalta maksetaan palkkaa ryhmäliikuntakalenteriin merkittyjen ohjaajan vakiotuntien mukaan. Vaihtoehtoisesti palkka voidaan maksaa myös kuuden viimeisen kuukauden keskipäiväansion mukaan.
• Työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistus koko sairausajalta viimeistään ensimmäiseen työvuoroon saapuessa, sairausloman päätyttyä. Tämä  on syytä ohjeistaa selkeäksi, oli käytäntö mikä tahansa.
• Työntekijä ei ole velvollinen hoitamaan sijaisia sairauslomansa ajaksi, mutta hän on velvollinen ilmoittamaan sairaudestaan viipymättä esimiehelleen.
• Kaikille yrityksille pakollinen työterveyshuollon järjestäminen ei tarkoita sitä, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijän lääkärissä käynti tai edes järjestämään sitä mahdollisuutta. Lakisääteiset työterveyshuollon toimenpiteet voit katsoa tästä. 

Tilapäinen poissaolo lapsen sairastumisen johdosta tai pakottavasta perhesyystä

• Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, lapsen huoltaja saa olla poissa työstä korkeintaan 4 päivää lapsen hoidon järjestämiseen. Poissaolopäivät ovat palkattomia. Poissaolosta on annettava luotettava selvitys, ensisijaisesti lääkärintodistus.
• Esimiehen kanssa voi sopia poissaoloista myös pakottavista perhesyistä, kuten:

-          Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi. Lähiomaisia ovat vanhemmat, lapset, puoliso, veljet ja sisaret.

-          Perheeseen kohdistuvan sairauden tai onnettomuuden johdosta, jossa työntekijän läsnäolo on välttämätöntä.

          Työantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta ko. vapaiden ajalta.

Lomaoikeus

• Käytännössä työntekijällä on oikeus olla ohjaamatta sovittuja tunteja kesälomakaudella neljän viikon ajan ja talvikaudella yhden viikon ajan, vaikka työntekijällä olisi vain yksi säännölliseksi sovittu ryhmäliintaohjaus viikossa. Jos työntekijä saa olla työvuoroista, eli kalenteriin merkityistä ohjauksista tuota useammin pois, se on työntekijälle merkittävä etu. Monella klubilla tämä on mahdollista ja sitä joustavuutta kannattaa arvostaa.
• Lomien ansainta on kohtalaisen selkeästi esitetty vuosilomalaissa.
• Muista, että kaikenlainen tuntien vaihtaminen ohjaajien kesken, ilman varsinaista vuosilomalla oloa on joustavuuteen perustuva etu, mikäli se klubilla sallitaan. Mikään laki tai määräys ei velvoita työnantajaa hyväksymään tuota.

Vuosilomapalkka

• Kuukausipalkkaisille maksetaan kuukausipalkkaa vastaava summa, Vuosilomalain 3 luvun mukaan, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
• Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana vähintään 14 päivänä kuukaudessa, maksetaan vuosilomapalkkaa keskipäiväansion mukaan, joka kerrotaan Vuosilomalain 3 luvussa esitetyllä lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
• Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35h / kk, maksetaan vuosilomapalkkaa 9 % tai 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti. (VLL 3 luku 12§)
• Usein työn satunnaisuudesta ja vaihtelevuudesta johtuen voi olla perusteltua, että vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan kerran vuodessa tai ehkä joissakin tapauksissa jopa jokaisen palkanmaksun yhteydessä, mutta tämäkin käytäntö on syytä selvittää jo työsopimusta solmittaessa.

Lomakorvaus

• Vuosilomalain mukainen lomakorvaus, 9 % tai 11,5 % (VLL 4 Luku 16§) lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivää kuukaudessa töitä tehneille, maksetaan työntekijän valinnan mukaan joko jokaisen palkanmaksun yhteydessä tai vuosilomien alkaessa. Työntekijä ilmoittaa palkanlaskijalle mahdollisesta muutoksesta maksutapaan, viimeistään kuukautta ennen uuden lomanmääräytymisvuoden alkua, eli 1. maaliskuuta. Maksutapaa ei voi muuttaa kesken lomanmääräytymisvuotta.

Sijaisuudet

• Kaikki sijaisuudet ja ohjaajien vaihdot tulee ilmoittaa poikkeuksetta ryhmäliikuntavastaavalle.
• Sääntö koskee myös sijaisuuksia, jotka ohjaajat sopivat keskenään, jotta myös ryhmäliikuntavastaava ja muu henkilökunta tietää, kuka ohjaa milloinkin.
• Mikäli ohjaaja on ilmoittanut ottavansa sijaisuuden vastaan, hän on vastuussa ohjauksesta, kuten omista ohjauksistaan.

 Musiikin esittäminen ja tallentaminen

     Teosto, <- klikkaa linkkiä.

   Suosittelen kuntoklubia hankkimaan Teostolta Liikuntapaikan liikunnanohjaajaluvan (tallennuslupa) lisäksi myös Musiikki ohjatussa liikunnassa -esitysluvan. Tallentaminen ja esittäminen ovat kaksi eri käyttöoikeutta, joten luvat niihin on hankittava erikseen. Kun kuntoklubilla on molemmat luvat, ohjaaja saa soittaa sillä klubilla musiikkia mistä tahansa tallenteesta, myös itse polttamiltaan CD-levyiltä.

     

     Gramex [Täydennetty 6.3.2014
     Kuntokeskuksen täytyy hoitaa tämä musiikin käyttölupa kuntoon, jos soittaa musiikkia klubillaan.
    
    Jos haluaa antaa ohjaajien soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimesta, kannattaa klubin maksaa tämä Tallennuslisenssi. 

   Jos klubi ei ole maksanut tallenuslisenssiä, ohjaajan tulee hoitaa tämä Liikunnanohjaajalisenssi kuntoon, jos haluaa soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimestaHuomaa, että lisenssi on henkilökohtainen. Työnantaja ei voi maksaa tätä lisenssiä.

Muut ehdot

• Muita työnantajan määräämiä tehtäviä ei sinällään ole syytä pelätä. Vastuullinen työnantaja tuskin teettää muita kuin klubin toimintaan yleisesti liittyviä tehtäviä. Muista työnantajan määräämistä työtehtävistä maksettava korvaus kannattaa kuitenkin sopia työsopimuksessa. Suosittelen tuota alussa mainittua yleistä tuntipalkkaa.
• Suosittelen kuntoklubin ryhmäliikuntavastaavaa tekemään ryhmäliikuntakalenterit viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden kauden alkua. Vuosi on suurimmalla osalla klubeja jaettu kolmeen eri ryhmäliikunnan kalenterikauteen. Kevätkausi on tammikuun alusta toukokuun loppuun, kesäkausi on kesäkuun alusta elokuun loppuun ja syyskausi on syyskuun alusta joulukuun loppuun. Juhlapyhien ja arkipyhien aikaan ryhmäliikunnan kalenterissa saattaa olla muutoksia normaaliin aikatauluun. Ohjauksien määrät ja ajankohdat voivat muuttua kausien välillä. Ohjaajan ohjauksien määrä ja ajankohdat saattavat muuttua kausien vaihtuessa. Tämäkin on syytä mainita työsopimuksessa.

Ei tästä nyt ihan pikaopasta tullutkaan. Paljon asiaa ja huomioitavaa, mutta nämä kaikki on syytä selvittää ja sopia työsopimusta solmittaessa. Jos kaikki alalla toimivat noudattavat tämän kaltaista käytäntöä, ei työn tekemisen ehdoista juurikaan tarvitsisi keskustella. Jos tästä on jotain kysyttävää tai selvennettävää, vastaan kommenteissa mielelläni.

Kun olen seurannut sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua, täytyy todeta, että olettamus on monen pahan alku ja juuri. Työn tekemisen yleisistä ehdoista ei ole juurikaan tietoa ja se aiheuttaa monissa hämmennystä. Yksi syy on varmasti se, että alalla on paljon nuoria, jotka vasta tutustuvat työelämään. Jokaisen tulisi edes lukea läpi nämä työsuhdelait; työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Niistä löytyvät ratkaisut moniin ongelmiin.

Arvosta työntekijöitäsi, niin he arvostavat sinua.~ Maalaisjärki