Nyt jatkan töitä. Viikonloppuna kirjaillaan.
torstaina 2. syyskuuta 2010
perjantaina 27. elokuuta 2010
Myyntikirje, osa 3 - Vastaako joku näihin?
Siis ihan oikeasti, vastaako?
Perjantain kevennykseksi:
[Aiheeseen liittyen: Myyntikirje, osa 1 / osa 2 ]
BTW Saan ajoittain sähköpostiin viestejä, joissa kerrotaan sujuvasti, että vaimoni kuvia olisi ohessa. Joka kerta houkuttaisi avata liite, jotta näkisin vaimoni ensimmäistä kertaa. Ehkä sitten voisin yhdistää, mikä villi viikonloppu ja missä se oli, kun menin naimisiin.
Tosin eilen minulle soitettiin jostakin kokoontumispaikasta Liedossa, että "Teillä on ne häät viikonloppuna, joten tarkistaisin vähän näitä järjestelyjä." Vastasin, että "Minua kyllä syytetään valikoivasta kuulosta, kun en kuuntele kaikkia juttuja, joita minulle kerrotaan, mutta veikkaisin kuuloni rekisteröineen hääpuheet."
Perjantain kevennykseksi:
Hei rakas!
Kirjoitan sinulle uudelleen, koska oletan meidдn ensimmдinen kirjeenvaihto ei onnistunut. Olen keskinдisen liiketoiminnan hanke siirtдд suuria summia rahaa oman pankin tддllд tekijцiden pohjalta suunniteltava huolella suunniteltu strategia. Tдmд rahasto on tallettanut herra Irshad Ahmad, pakistanilainen joka kuoli noin kдsittдmдtцntд tilanteessa Afganistanissa. Minд arvostan jos katsotte tдmдn hankkeen tavoite ilman ennakkoluuloja tai stereotypioita.
Kun olemme suorittaneet tдhдn tapahtumaan, 5% Rahaston on lahjoittanut hyvдntekevдisyyteen sopimassa meille ja myцs tukemaan puhtaampi ympдristц.
Ota yhteyttд minuun minun sдhkцpostin (shuxi_ang59@yahoo.com.hk) lisдtietoja, jos olet kiinnostunut.
Shuxiang Yang
SFO, Shanghai Pudong Development Bank
E-mail: shuxi_ang59@yahoo.com.hkVoitte puolestani hyödyntää tämän loistavan tarjouksen. Minulla on nyt muuta tekemistä.
[Aiheeseen liittyen: Myyntikirje, osa 1 / osa 2 ]
BTW Saan ajoittain sähköpostiin viestejä, joissa kerrotaan sujuvasti, että vaimoni kuvia olisi ohessa. Joka kerta houkuttaisi avata liite, jotta näkisin vaimoni ensimmäistä kertaa. Ehkä sitten voisin yhdistää, mikä villi viikonloppu ja missä se oli, kun menin naimisiin.
Tosin eilen minulle soitettiin jostakin kokoontumispaikasta Liedossa, että "Teillä on ne häät viikonloppuna, joten tarkistaisin vähän näitä järjestelyjä." Vastasin, että "Minua kyllä syytetään valikoivasta kuulosta, kun en kuuntele kaikkia juttuja, joita minulle kerrotaan, mutta veikkaisin kuuloni rekisteröineen hääpuheet."
tiistaina 24. elokuuta 2010
Lomaltapaluupaha
Nyt kun melkein viimeisetkin kesälomalaiset ovat raahautuneet työpisteensä ääreen, voidaan kaivaa viime keskiviikon Aamusetista (s. 18) viimeisin kolumnini:
Tiedät tunteen, kun vietät viimeistä lomapäivää. Miten sitä oikein taas jaksaisi orientoitua työntekoon monen viikon laiskottelun jälkeen. Kesäloma on taas mennyt aivan liian nopeasti. Vaikka tilikin on tyhjä, ei edes lomaltapaluuraha korvaa lomaltapaluupahaa.
Lehdet ovat täynnä vinkkejä siitä, kuinka lomaltapaluupahaa voisi lieventää. Kaikki vinkit ovat varmasti ihan hyviä. Lomalta pitäisi palata levänneenä työpisteeseen. Aika harva tuntuu kuitenkaan pystyvän siihen. Monella loma jatkuukin omatoimisesti, joko todellisen tai kehitetyn sairauden turvin. Työ ei kiinnosta.
En ole koskaan ollut neljää viikkoa lomalla. Voisin sanoa, että en edes kaipaa niin pitkää lomaa. Saattaisin jopa turhautua tekemättömyyteen. Kuvittelin joskus, että en tarvitse lomaa lainkaan. Kuvittelin niin, kunnes ensimmäistä kertaa ihan oikeasti jouduin sellaiseen lomakohteeseen, jossa mikään nykyaikainen kommunikaatioväline ei toiminut. Elämäni parhaimmat ja opettavaisimmat kaksi viikkoa.
Tajusin, mitä lomalla voi saavuttaa. Tajusin, että maailma jatkaa kulkuaan, vaikka hyppäisinkin hetkeksi pois oravanpyörästä. Tajusin, että yrityskin pärjää mainiosti ilman johtajaansa muutaman viikon. Tajusin, että se tekee itse asiassa työyhteisölle ihan hyvää, kun saavat touhuta pari viikkoa omillaan. Tajusin, että en osannut kaivata sellaista, mitä minulla ei ollut koskaan ollut. Tajusin, että tarvitsen lomaa.
Ensimmäisen loman myötä tutustuin myös lomaltapaluupahaan. Se ei tuntunut kivalta. Opin kuitenkin välttämään sen yksinkertaisella konstilla. Pidän minilomia. Miniloma on loistava keksintö. Se auttaa arjen keskellä ja loman jälkeen. Miniloma voi kestää vaikka vain päivän tai jopa ainoastaan tunnin. Jokainen pystyy pitämään minilomia.
Miniloma voi olla päivä mökillä, rannalla, puistossa tai omalla pihalla. Miniloma voi olla hetken torkahdus tai ajatteluhetki työpisteen ääressä. Se voi olla perinteisestä poikkeava lounaspaikka. Se voi olla elokuva, kotona tai teatterissa. Se voi olla normaalista poikkeava reitti töihin tai sieltä kotiin. Se voi olla mikä tahansa tapahtuma, joka rikkoo arjen. Miniloman siitä tekee mielentila. Suhtaudu siihen tapahtumaan kuten lomaan. Suunnittele se. Odota sitä. Lähde sille kuin lähtisit lomalle. Tee siitä tärkeä hetki arjen keskelle.
Lomaltapaluupaha on arjen pelkoa. Tylsyyden ja toiston pelkoa. Arjen ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää. Se voi olla täynnä minilomia. Kokeile.Tällaisilla ohjeilla tällä kertaa arjen kimppuun. Nauttikaa syksystä. Se on niin hienoa aikaa.
sunnuntaina 22. elokuuta 2010
U2 - Helsinki 2010
Kaksi konserttia ja 106.000 katsojaa, lipun keskihinnan ollessa pitkälti toista sataa euroa. Se kertonee kaiken. Tai ei ehkä ihan. Piti ehkä olla paikalla tajutakseen sen suuruuden. U2 organisaation suuruuden ja mahtavuuden. Ainakin lauantainen konsertti oli suuri show. Ihan uskomaton. Perjantaihan oli vain kenraaliharjoitus, vai mitä?
En ole suuri U2 fani. Ihan ok musiikkia, mutta ei herätä ihan mielettömiä tunteita. Itse asiassa suuri osa kappaleista on jotenkin mitään sanomattomia. Hissimusaa. Hitit ovat kauttaaltaan ihan mukiin meneviä ja osa jopa hyviäkin. Silti stadionille oli pakko päästä. Menin katsomaan tapahtumaa ja sain mitä tilasin. Ehkä jopa vähän enemmänkin. No okei, paljon enemmän.
U2:n musiikki herää ihan eri tavalla eloon livenä, kuin levyltä kuunneltuna. Noissa puitteissa hissimusiikkikin on kuin raketin kyydissä lentäisi. Kerrassaan loistavaa. Hieno tapahtuma. Magnificent, sanoisi jenkki. Oli ehdottomasti hienoin ja toimivin lavarakennelma, jonka olen koskaan nähnyt missään. Onneksi sade alkoi vasta viimeisen biisin päälle.
Sinistä ja valkoista näkyi katsomossa, mutta suomalaisen sadetakki ei taida yleensä olla sininen eikä valkoinenkaan. Valkoisia liinoja aika moni näytti heiluttelevan, varsinkin kentällä. Minäkin olin pukeutunut sinivalkoisin värein. Vaisuksi tuo tosin jäi. Hyvä idea toki ja onnistuessaan tuollainen juttu voisi saada isonkin rokkarin nikottelemaan. Pitäisi varmaan toteuttaa jossain Iron Maidenin keikallakin.
Bono ja U2 osaavat yleisönsä nuoleskelun. Tuli Turkua ja Tamperettakin. Vitsailtiin 7 veljeksellä. Ihan niin kuin kuuluukin, valoittaakseen suomalaisten sydämiä. Välispiikkien livetekstityskin oli ihan hyvä idea, vaikka joku kritisoikin sitä suomalaisten kielitaidon aliarvioimisena. Ehkä ei kannattaisi olla niin herkkähipiäinen.
U2 on iso. U2 on mahtava. Jättimäisyytensä vuoksi se on helppo maalitaulu tekopyhyyttä metsästäville. On ihan ymmärrettävää väittää Bonoa orkestereineen tekopyhyyden perikuviksi, kun rundaavat yli sadan rekan voimalla ympäri palloa ja puhuvat samalla kovaan ääneen luonnon puolesta, ihmisoikeuksien lisäksi. Ehkä he kuitenkin ovat plussalla tuossa hommassa. Kriitikot tuskin ovat. Propagandan kun voisi jättää esittämättäkin ja soittaa vain musiikkia. Moni muu bändi tyytyy siihen. Se kannattaa muistaa, jos arvostelee.
Aika paljon tuli ikuistettua tilaisuutta, joten videota ja kuvaa pukkaa sunnuntain aikana, kun lataukset valmistuvat. Päivitän blogia sitä mukaa. Hienoa materiaalia luvassa. One valmistui ensimmäisenä Tuubiin, vaikka eka lataus menikin taas käteen. Canonin suora YouTube-palikka ei tunnu toimivan kuten ohjeissa. Tehdään siis perinteisen kaavan mukaan, muutetaan tiedosto ensin .avi-muotoon ja sitten ladataan Tuubiin. Muutos jo kestää tovin, mutta HD-videon lataaminen Tuubiin kestää tuntikausia.
Where The Streets Have No Name löytyy tästä. Koko konsertin ehkä hienoin ja vaikuttavin pala on alla.
Vertigo. I still haven't foud what I'm looking for.
Konsertista on tulossa myös kooste. Saattaa mennä tiistaille latausviiveiden vuoksi.
Iltalehden kriitikon oli näköjään ihan pakko löytää kritisoitavaa ilmeisesti säilyttääkseen kriittisen toimittajan kasvot. En sattunut huomaamaan tunnelman latistumista yleisössä. Ehkä toimittajan paita kastui, kun ei ollut varautunut sääennusteen mukaan. Mitä sitten, jos takki tippui kerran henkarilta? Mitä sitten, jos joku nuotti tai ajoitus ei ole kohdallaan? Se tekee bändistä ja artisteista eläviä, oltiinhan me sentään livekeikalla. Enkä saa keikasta latteaa tekemälläkään, enkä ole edes fani.
[ Aiheeseen liittyen: Metallica 15/7/07 / Iron Maiden Helsinki / Bon Jovi Helsinki ]
BTW Olen aina puhunut, kuinka bändit ovat livenä usein ihan jotain muuta kuin levyllä. Nyt täytyy myöntää, että myös U2 nousi muutaman pykälän arvoasteikolla. Kyllä tuosta showsta oli hissimusat kaukana. Käykää siis konserteissa, hyvät ihmiset, käykää! Saatte sisältöä elämäänne ja varsinkin hyviä kokemuksia.
En ole suuri U2 fani. Ihan ok musiikkia, mutta ei herätä ihan mielettömiä tunteita. Itse asiassa suuri osa kappaleista on jotenkin mitään sanomattomia. Hissimusaa. Hitit ovat kauttaaltaan ihan mukiin meneviä ja osa jopa hyviäkin. Silti stadionille oli pakko päästä. Menin katsomaan tapahtumaa ja sain mitä tilasin. Ehkä jopa vähän enemmänkin. No okei, paljon enemmän.
Sinistä ja valkoista näkyi katsomossa, mutta suomalaisen sadetakki ei taida yleensä olla sininen eikä valkoinenkaan. Valkoisia liinoja aika moni näytti heiluttelevan, varsinkin kentällä. Minäkin olin pukeutunut sinivalkoisin värein. Vaisuksi tuo tosin jäi. Hyvä idea toki ja onnistuessaan tuollainen juttu voisi saada isonkin rokkarin nikottelemaan. Pitäisi varmaan toteuttaa jossain Iron Maidenin keikallakin.
U2 on iso. U2 on mahtava. Jättimäisyytensä vuoksi se on helppo maalitaulu tekopyhyyttä metsästäville. On ihan ymmärrettävää väittää Bonoa orkestereineen tekopyhyyden perikuviksi, kun rundaavat yli sadan rekan voimalla ympäri palloa ja puhuvat samalla kovaan ääneen luonnon puolesta, ihmisoikeuksien lisäksi. Ehkä he kuitenkin ovat plussalla tuossa hommassa. Kriitikot tuskin ovat. Propagandan kun voisi jättää esittämättäkin ja soittaa vain musiikkia. Moni muu bändi tyytyy siihen. Se kannattaa muistaa, jos arvostelee.
Aika paljon tuli ikuistettua tilaisuutta, joten videota ja kuvaa pukkaa sunnuntain aikana, kun lataukset valmistuvat. Päivitän blogia sitä mukaa. Hienoa materiaalia luvassa. One valmistui ensimmäisenä Tuubiin, vaikka eka lataus menikin taas käteen. Canonin suora YouTube-palikka ei tunnu toimivan kuten ohjeissa. Tehdään siis perinteisen kaavan mukaan, muutetaan tiedosto ensin .avi-muotoon ja sitten ladataan Tuubiin. Muutos jo kestää tovin, mutta HD-videon lataaminen Tuubiin kestää tuntikausia.
Where The Streets Have No Name löytyy tästä. Koko konsertin ehkä hienoin ja vaikuttavin pala on alla.
Vertigo. I still haven't foud what I'm looking for.
Konsertista on tulossa myös kooste. Saattaa mennä tiistaille latausviiveiden vuoksi.
Iltalehden kriitikon oli näköjään ihan pakko löytää kritisoitavaa ilmeisesti säilyttääkseen kriittisen toimittajan kasvot. En sattunut huomaamaan tunnelman latistumista yleisössä. Ehkä toimittajan paita kastui, kun ei ollut varautunut sääennusteen mukaan. Mitä sitten, jos takki tippui kerran henkarilta? Mitä sitten, jos joku nuotti tai ajoitus ei ole kohdallaan? Se tekee bändistä ja artisteista eläviä, oltiinhan me sentään livekeikalla. Enkä saa keikasta latteaa tekemälläkään, enkä ole edes fani.
[ Aiheeseen liittyen: Metallica 15/7/07 / Iron Maiden Helsinki / Bon Jovi Helsinki ]
BTW Olen aina puhunut, kuinka bändit ovat livenä usein ihan jotain muuta kuin levyllä. Nyt täytyy myöntää, että myös U2 nousi muutaman pykälän arvoasteikolla. Kyllä tuosta showsta oli hissimusat kaukana. Käykää siis konserteissa, hyvät ihmiset, käykää! Saatte sisältöä elämäänne ja varsinkin hyviä kokemuksia.
perjantaina 20. elokuuta 2010
Onko tarpeeksi ilmaa hinnassa?
Saimme tänään Elisalta matkapuhelinlaskumme. Meillä on kymmenen matkapuhelinliittymää ja pari muuta SIM-palvelua sekä muutama laajakaista ja lankapuhelinliittymä. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen Elisan palveluihin, paitsi tänään.
Minun käyttämässäni liittymässä on datapaketti, jolla voin surffata 25.600 kt:n edestä kuukaudessa 4,03 eurolla. Voi olla, että maksamme tuossakin ylihintaa. En ole kilpailuttanut, koska olen ollut tyytyväinen Elisan toimintaan kokonaisuutena.
Yksi numeroistamme on asiakkaiden hätänumero. Kyseisestä numerosta ei tehdä koskaan yhtään puhelua. Siihen tulevat kaikki asiakkaiden tekemät hätäpuhelut, joko keskuksemme sisältä tai oven takaa. Kyseinen numero on esillä hätätapauksia varten. Lasku on sisältänyt aina vain 2,00 euron Oiva kuukausimaksun.
Kyseisen numeron SIM-kortti on vaihdettu tovi sitten uuteen puhelimeen, joka kuuluu sarjaan älypuhelimet. Kyseinen puhelin on ottanut kaksi datayhteyttä. Yhteensä 12.953 kt. Siis puolet siitä määrästä, jonka ostan neljän euron paketissa.
Laskussa lukee nyt 62,24 euroa! Siis puolet maksaa yli 15 kertaa enemmän. Sama määrä dataa maksaisi yli 30 kertaa enemmän ilman pakettia! En yhtään ihmettele, että ihmiset kokevat tulleensa huijatuiksi puhelinyhtiöiden toimesta. Minä koen nyt tulleeni huijatuksi. Eihän tässä hinnoittelussa ole mitään rehellistä. Ei vaikka se olisikin sopimuksen mukainen. Tässä hinnoittelussa on ilmaa pumpattu oikein paineella, itse asiassa 30-kertaisella paineella.
Soitin Elisan yrityspalveluun. Mahdollisesti vastaaviin valituksiin kyllästyneen kuuloinen nainen kertoi, että asia on vain näin. Teidän kannattaa ottaa datapaketti kaikkiin liittymiin. Puhelimenne tekemiset ovat omalla vastuullanne. Ymmärrän tuon aivan mainiosti. En kritisoi sitä lainkaan. Kritisoin ainoastaan tätä täysin järjetöntä hintapolitiikkaa. Se ei perustu mihinkään muuhun kuin ahneuteen. Ylettömään ahneuteen ja ylimielisyyteen.
Olen ollut Elisan asiakas jo Radiolinjan ajoista asti. Olen ollut kaveripiirissäni ensimmäinen, joka osti tekstiviestipalvelun matkapuhelinliittymään. En tehnyt sillä tuolloin mitään, koska muilla ei ollut pakettia. Yrityksellämme on ollut Elisan liittymät varmaan kymmenen vuotta. Meitä voisi siis luonnehtia pitkäikäisiksi asiakkaiksi. En ole kertaakaan asiakassuhteen aikana edes harkinnut palveluntarjoajan vaihtamista. Tämä on nyt hyvä esimerkki siitä, kuinka pitkä asiakassuhde voi katketa pienestä yllätyksestä.
Laita muistiin: Voit yleensä huijata asiakasta vain kerran.
Jos joku myy matkapuhelinpalveluja, meidän ostoikkunamme on nyt auki tarjouksille. Yhteystiedot löytyvät tästä. Voidaan samassa katsoa kiinteät puhelinliittymät sekä laajakaistat uusiin kuosiin.
[ Aiheeseen liittyen: Halvimmaksi pääsee aina ]
BTW Joku irlantilainen folk-orkesteri musisoi tänään ja huomenna Olympiastadionilla. Minulla on kunnia ja oikeus osallistua musiikkikarkeloihin huomenna. Siitä saatte varmasti lukea blogissa sunnuntaina. Olisi ihan mukava osallistua myös tänään. Muistakaa ottaa mukaan sinistä ja valkoista. Siitä voi tulla ihan näyttävä performanssi rokkikonsertissa. En ole ihan hirveä U2 fani, mutta menenkin katsomaan tapahtumaa. Niistä pidän. Sadallakolmella rekka-autolla säästetään taas tätä palloa, jotta minä saan riekkua katsomossa.
Minun käyttämässäni liittymässä on datapaketti, jolla voin surffata 25.600 kt:n edestä kuukaudessa 4,03 eurolla. Voi olla, että maksamme tuossakin ylihintaa. En ole kilpailuttanut, koska olen ollut tyytyväinen Elisan toimintaan kokonaisuutena.
Yksi numeroistamme on asiakkaiden hätänumero. Kyseisestä numerosta ei tehdä koskaan yhtään puhelua. Siihen tulevat kaikki asiakkaiden tekemät hätäpuhelut, joko keskuksemme sisältä tai oven takaa. Kyseinen numero on esillä hätätapauksia varten. Lasku on sisältänyt aina vain 2,00 euron Oiva kuukausimaksun.
Kyseisen numeron SIM-kortti on vaihdettu tovi sitten uuteen puhelimeen, joka kuuluu sarjaan älypuhelimet. Kyseinen puhelin on ottanut kaksi datayhteyttä. Yhteensä 12.953 kt. Siis puolet siitä määrästä, jonka ostan neljän euron paketissa.
Laskussa lukee nyt 62,24 euroa! Siis puolet maksaa yli 15 kertaa enemmän. Sama määrä dataa maksaisi yli 30 kertaa enemmän ilman pakettia! En yhtään ihmettele, että ihmiset kokevat tulleensa huijatuiksi puhelinyhtiöiden toimesta. Minä koen nyt tulleeni huijatuksi. Eihän tässä hinnoittelussa ole mitään rehellistä. Ei vaikka se olisikin sopimuksen mukainen. Tässä hinnoittelussa on ilmaa pumpattu oikein paineella, itse asiassa 30-kertaisella paineella.
Soitin Elisan yrityspalveluun. Mahdollisesti vastaaviin valituksiin kyllästyneen kuuloinen nainen kertoi, että asia on vain näin. Teidän kannattaa ottaa datapaketti kaikkiin liittymiin. Puhelimenne tekemiset ovat omalla vastuullanne. Ymmärrän tuon aivan mainiosti. En kritisoi sitä lainkaan. Kritisoin ainoastaan tätä täysin järjetöntä hintapolitiikkaa. Se ei perustu mihinkään muuhun kuin ahneuteen. Ylettömään ahneuteen ja ylimielisyyteen.
Olen ollut Elisan asiakas jo Radiolinjan ajoista asti. Olen ollut kaveripiirissäni ensimmäinen, joka osti tekstiviestipalvelun matkapuhelinliittymään. En tehnyt sillä tuolloin mitään, koska muilla ei ollut pakettia. Yrityksellämme on ollut Elisan liittymät varmaan kymmenen vuotta. Meitä voisi siis luonnehtia pitkäikäisiksi asiakkaiksi. En ole kertaakaan asiakassuhteen aikana edes harkinnut palveluntarjoajan vaihtamista. Tämä on nyt hyvä esimerkki siitä, kuinka pitkä asiakassuhde voi katketa pienestä yllätyksestä.
Laita muistiin: Voit yleensä huijata asiakasta vain kerran.
Jos joku myy matkapuhelinpalveluja, meidän ostoikkunamme on nyt auki tarjouksille. Yhteystiedot löytyvät tästä. Voidaan samassa katsoa kiinteät puhelinliittymät sekä laajakaistat uusiin kuosiin.
[ Aiheeseen liittyen: Halvimmaksi pääsee aina ]
BTW Joku irlantilainen folk-orkesteri musisoi tänään ja huomenna Olympiastadionilla. Minulla on kunnia ja oikeus osallistua musiikkikarkeloihin huomenna. Siitä saatte varmasti lukea blogissa sunnuntaina. Olisi ihan mukava osallistua myös tänään. Muistakaa ottaa mukaan sinistä ja valkoista. Siitä voi tulla ihan näyttävä performanssi rokkikonsertissa. En ole ihan hirveä U2 fani, mutta menenkin katsomaan tapahtumaa. Niistä pidän. Sadallakolmella rekka-autolla säästetään taas tätä palloa, jotta minä saan riekkua katsomossa.
torstaina 19. elokuuta 2010
Kaiken maailman bisneksiä - K99
Aloitetaan uusi sarja, Kaiken maailman bisneksiä. Sarja löytyy tunnisteella KMB. Keräilen tämän alle mielenkiintoisia ja yllättäviä bisneksiä, joita voitte myös halutessanne ehdotella esiin nostettaviksi.
Aloitetaan Lontoosta. Kaikki koiran omistajathan jo tiesivät, että koirille on omia jäätelömakuja maailmalla. Ei ehkä Valion tai Ingmanin valikoimissa, mutta isossa maailmassa markkinarako on löytynyt. Nyt tuosta markkinaraosta ajetaan koirien jäätelöautolla.
Mm. Lontoon Reagent Parkissa on kurvaillut K99, koirien jäätelöauto. Kuulet sen Scoopy Doo -tunnusmelodiasta. Koiran kekseillä maustettu vaniljajäätelö on luonnollisesti Canine Cookie Crunch. Sikaa ja kanaa sisältävä Dog Eat Hog World voisi hyvin maistua meille muillekin lihansyöjille.
Jäätelöauto koirille on mielestäni ihan loistava idea.
Suomessa on joka neljännellä taloudella koira. Suomessa on noin 600.000 koiraa. Tuohon lukuun nähden koirille tarjottavat erityispalvelut ja tuotteet ovat vielä lapsen kengissä. Veikkaisin, että Valiokin voisi päästä osingoille omalla koirien jäätelöllään. Koiranäyttelyissä voi helposti lanseerata tuotteen Valioluokassa.
Me lemmikkien omistajat olemme koko ajan turhamaisempia ja ostelemme lemmikeillemme mitä mieleen juolahtaa. Varsinkin koiria saatetaan kohdella paremmin kuin muita perheenjäseniä, joten koiramaailmassa on paljon irrallaan olevaa rahaa tarjolla. Nykyään sitä jopa toivoo, että kohdeltaisiin kuin koiraa, edes välillä.
[Aiheeseen liittyen: Mitä voisimme oppia koiralta ]
BTW Vinkkejä koirien makuun sopivista jäätelöistä löytyy esimerkiksi tästä. Valmista jäätelöä myyvät mm. Cold Nose Creamery ja Cool Dog Inc.
Aloitetaan Lontoosta. Kaikki koiran omistajathan jo tiesivät, että koirille on omia jäätelömakuja maailmalla. Ei ehkä Valion tai Ingmanin valikoimissa, mutta isossa maailmassa markkinarako on löytynyt. Nyt tuosta markkinaraosta ajetaan koirien jäätelöautolla.
Jäätelöauto koirille on mielestäni ihan loistava idea.
Suomessa on joka neljännellä taloudella koira. Suomessa on noin 600.000 koiraa. Tuohon lukuun nähden koirille tarjottavat erityispalvelut ja tuotteet ovat vielä lapsen kengissä. Veikkaisin, että Valiokin voisi päästä osingoille omalla koirien jäätelöllään. Koiranäyttelyissä voi helposti lanseerata tuotteen Valioluokassa.
Me lemmikkien omistajat olemme koko ajan turhamaisempia ja ostelemme lemmikeillemme mitä mieleen juolahtaa. Varsinkin koiria saatetaan kohdella paremmin kuin muita perheenjäseniä, joten koiramaailmassa on paljon irrallaan olevaa rahaa tarjolla. Nykyään sitä jopa toivoo, että kohdeltaisiin kuin koiraa, edes välillä.
[Aiheeseen liittyen: Mitä voisimme oppia koiralta ]
BTW Vinkkejä koirien makuun sopivista jäätelöistä löytyy esimerkiksi tästä. Valmista jäätelöä myyvät mm. Cold Nose Creamery ja Cool Dog Inc.
It's not a hot dog, it's a Cool Dog.
sunnuntaina 15. elokuuta 2010
Alennusta, halpaa alennusta
Nyt on alennusta kaupan. Halvalla myydään sekä käytettyjä että käyttämättömiä alennuksia. On iän mukaan annettavia alennuksia. On kilojen mukaan annettavia alennuksia. On minkä tahansa määreen mukaan annettavia alennuksia. On kupongilla annettavaa alennusta, jonka saa ilman kuponkiakin. Valitse omasi. Tule penkomaan oma alennuksesi alennuslaarista. Alennukset ovat voimassa vain niin kauan kuin alennuksia riittää.
On totta, että paras markkinointiärsyke on hinta, tai siis hinnan alennus. Tai no alennusta vielä parempi on rahapalkkio, kun ostat jotakin. Cashback, puhuvat Yhdysvalloissa. Ostat jotain osamaksulla ja saat siitä käteistä. Ennen kuin kupla puhkesi otsasta, sait tuhansia taaloja käteistä, kun ostit vaikka auton leasingillä. Käteisellä voi sitten ostella kaikkea kivaa tai maksaa pois velkoja. Yleensä ehkä ensimmäistä.
Milloin sitten alennus toimii parhaiten?
Kun sen lukee lehdestä? Tai näkee mistä tahansa mainoksesta? Kun sen kuulee jostakin? Radiosta, puskalla tai ilman? Netistä klikkaamalla? Kilpailuun osallistumalla? Tuotetta suosittelemalla? Kupongilla? Ulkoisella olemuksella? Haarovälin varustuksella? Uhkaamalla? Kiristämällä? Itkemällä?
Ei. Se toimii parhaiten kun sen saa yllättäen ja pyytämättä.
Asioin melkein kaikissa elektroniikka-asioissani Veikon Koneessa, Nuppulantiellä. Erään ketjun markkinointiviestinnän mukaan on tyhmää maksaa liikaa. Olen samaa mieltä. Siksi käyn Veikon Koneessa. Toki edellä mainittu ketju on tarjoustuotteissaan useinkin ylivoimainen hinnoiltaan. Vastaavaa tuotetta ei saa muualta yhtä halvalla. Usein sitä ei saa sieltäkään, koska tarjoustuotteet loppuivat juuri edellisen asiakkaan kohdalla.
Tarjoustuotteethan ovat vain ja ainoastaan sisäänheittotuotteita. Asiakkaan toivotaan ostavan jotain muuta kuin mainoksessa mainitun tuotteen. Eivät aina edes siellä ketjun liikkeessä tiedä, mitä lehdessä mainostivat. Eihän se ole tärkeää. Siksi en seuraa ilmoittelua juurikaan. Kun tarvitsen elektroniikkaa, suuntaan Veikon Koneeseen. Empiirisen tutkimukseni mukaan kyseisen liikkeen normaalihintaisten tuotteiden hinnoittelu on erittäin kilpailukykyinen. Siksi on tyhmää käydä maksamassa muualla liikaa.
Tapanani ei ole pyytää alennusta. Ei edes Veikon Koneessa. On yllättävää, kuinka usein saan alennusta, varsinkin silloin, kun avaavat asiakastietoni. Ostin juuri erään tuotteen, jonka tarjoushinta oli 990 euroa. Se oli jo sinällään hyvä hinta. Muuten en olisi ostanut sitä.
Kassalla myyjä avasi tietoni ja sanoi, että pyöristetään hintaa vielä vähän, kun näyttää rekisterissä olevan aika paljon ostoja. Tiedän, niitä on ihan liikaa. Kuitissa hinta oli 970 euroa. Sain siis 20 euroa alennusta, pyytämättä. Summa ei ole suuri, 2%, mutta se tuli siksi, että olen hyvä asiakas. Sellainen mielikuva minulle jäi. Se lämmitti. Tunsin itseni tärkeäksi.
Tuo 2% on joka tapauksessa pois katteesta, mutta se on aika pieni investointi asiakastyytyväisyyttä ajatellen. Juuri tuo alennus toimi paljon paremmin kuin mihinkään mainokseen painettu 20% alennus. Painettu alennushan on jo luvattu asiakkaalle, ikään, sukupuoleen, pituuteen, maantieteelliseen sijaintiin, ihonväriin tai varsinkaan asiakasuskollisuuteen katsomatta. Mainokseen painettu alennus ei tee kenestäkään erityistä asiakasta. Ei vaikka se olisi rajattu johonkin asiakastyyppiin. Henkilökohtainen alennus tekee.
Tämä mainos maksoi Veikon Koneelle tuon 20 euroa. Vähemmän kuin liite sanomalehdessä.
[ Aiheeseen liittyen: Mikä tarjous toimii / Halvimmaksi pääsee aina / Robin Hoodin kuntosali ]
BTW Seth Godin kirjoittelee hyviä juttuja. Ytimekkäitä ja aika usein olen ihan samaa mieltä. Lauantain kirjoituksessaan Godin sivuaa hinnoittelutekstissään kaverihinnoittelua tai ainakin kanta-asiakashinnoittelua. Hän pyytää lukijoitaan miettimään tilannetta, jossa urakoitsija tarvitsee sähkömiehen. Hänellä on ollut tapana käyttää aina samaa sähkömiestä. Tämän tarjous on 18.000 rahaa. Pienellä selvittelyllä urakoitsija löytää yhtä pätevän sähkömiehen 14.000 rahalla. Iso ero laittaa lojaaliuden kyseenalaiseksi ja urakoitsija valitsee uuden toimijan. Entinen sähkömies ihmettelee, miksi urakkoitsija ei kertonut kilpailevasta tarjouksesta. Hän olisi voinut tehdä vielä paremman tarjouksen.
Oikea vastaus tuohon on, että miksi et heti kertonut oikeaa hintaa. Tuon vuoksi meillä kaikki samaan aikaan asiakkaaksi tulevat maksavat saman hinnan. Kavereille ei ole eri hintaa. Eikä vasenkätisille hörökorvaisille pitkätukille. Tällöin tiedämme tarjoavamme asiakkaille tuotteemme parhaaseen mahdolliseen hintaan. Jos asiakas saa silti saman palvelun jostakin halvemmalla, se ei harmita, koska me jo annoimme parhaan tarjouksemme heti kättelyssä. Onneksi osa minulle tuotteita ja palveluita myyvistä ovat jo oppineet, että kysyn hinnan vain kerran.
On totta, että paras markkinointiärsyke on hinta, tai siis hinnan alennus. Tai no alennusta vielä parempi on rahapalkkio, kun ostat jotakin. Cashback, puhuvat Yhdysvalloissa. Ostat jotain osamaksulla ja saat siitä käteistä. Ennen kuin kupla puhkesi otsasta, sait tuhansia taaloja käteistä, kun ostit vaikka auton leasingillä. Käteisellä voi sitten ostella kaikkea kivaa tai maksaa pois velkoja. Yleensä ehkä ensimmäistä.
Milloin sitten alennus toimii parhaiten?
Kun sen lukee lehdestä? Tai näkee mistä tahansa mainoksesta? Kun sen kuulee jostakin? Radiosta, puskalla tai ilman? Netistä klikkaamalla? Kilpailuun osallistumalla? Tuotetta suosittelemalla? Kupongilla? Ulkoisella olemuksella? Haarovälin varustuksella? Uhkaamalla? Kiristämällä? Itkemällä?
Ei. Se toimii parhaiten kun sen saa yllättäen ja pyytämättä.
Asioin melkein kaikissa elektroniikka-asioissani Veikon Koneessa, Nuppulantiellä. Erään ketjun markkinointiviestinnän mukaan on tyhmää maksaa liikaa. Olen samaa mieltä. Siksi käyn Veikon Koneessa. Toki edellä mainittu ketju on tarjoustuotteissaan useinkin ylivoimainen hinnoiltaan. Vastaavaa tuotetta ei saa muualta yhtä halvalla. Usein sitä ei saa sieltäkään, koska tarjoustuotteet loppuivat juuri edellisen asiakkaan kohdalla.
Tarjoustuotteethan ovat vain ja ainoastaan sisäänheittotuotteita. Asiakkaan toivotaan ostavan jotain muuta kuin mainoksessa mainitun tuotteen. Eivät aina edes siellä ketjun liikkeessä tiedä, mitä lehdessä mainostivat. Eihän se ole tärkeää. Siksi en seuraa ilmoittelua juurikaan. Kun tarvitsen elektroniikkaa, suuntaan Veikon Koneeseen. Empiirisen tutkimukseni mukaan kyseisen liikkeen normaalihintaisten tuotteiden hinnoittelu on erittäin kilpailukykyinen. Siksi on tyhmää käydä maksamassa muualla liikaa.
Tapanani ei ole pyytää alennusta. Ei edes Veikon Koneessa. On yllättävää, kuinka usein saan alennusta, varsinkin silloin, kun avaavat asiakastietoni. Ostin juuri erään tuotteen, jonka tarjoushinta oli 990 euroa. Se oli jo sinällään hyvä hinta. Muuten en olisi ostanut sitä.
Kassalla myyjä avasi tietoni ja sanoi, että pyöristetään hintaa vielä vähän, kun näyttää rekisterissä olevan aika paljon ostoja. Tiedän, niitä on ihan liikaa. Kuitissa hinta oli 970 euroa. Sain siis 20 euroa alennusta, pyytämättä. Summa ei ole suuri, 2%, mutta se tuli siksi, että olen hyvä asiakas. Sellainen mielikuva minulle jäi. Se lämmitti. Tunsin itseni tärkeäksi.
Tuo 2% on joka tapauksessa pois katteesta, mutta se on aika pieni investointi asiakastyytyväisyyttä ajatellen. Juuri tuo alennus toimi paljon paremmin kuin mihinkään mainokseen painettu 20% alennus. Painettu alennushan on jo luvattu asiakkaalle, ikään, sukupuoleen, pituuteen, maantieteelliseen sijaintiin, ihonväriin tai varsinkaan asiakasuskollisuuteen katsomatta. Mainokseen painettu alennus ei tee kenestäkään erityistä asiakasta. Ei vaikka se olisi rajattu johonkin asiakastyyppiin. Henkilökohtainen alennus tekee.
Tämä mainos maksoi Veikon Koneelle tuon 20 euroa. Vähemmän kuin liite sanomalehdessä.
[ Aiheeseen liittyen: Mikä tarjous toimii / Halvimmaksi pääsee aina / Robin Hoodin kuntosali ]
BTW Seth Godin kirjoittelee hyviä juttuja. Ytimekkäitä ja aika usein olen ihan samaa mieltä. Lauantain kirjoituksessaan Godin sivuaa hinnoittelutekstissään kaverihinnoittelua tai ainakin kanta-asiakashinnoittelua. Hän pyytää lukijoitaan miettimään tilannetta, jossa urakoitsija tarvitsee sähkömiehen. Hänellä on ollut tapana käyttää aina samaa sähkömiestä. Tämän tarjous on 18.000 rahaa. Pienellä selvittelyllä urakoitsija löytää yhtä pätevän sähkömiehen 14.000 rahalla. Iso ero laittaa lojaaliuden kyseenalaiseksi ja urakoitsija valitsee uuden toimijan. Entinen sähkömies ihmettelee, miksi urakkoitsija ei kertonut kilpailevasta tarjouksesta. Hän olisi voinut tehdä vielä paremman tarjouksen.
Oikea vastaus tuohon on, että miksi et heti kertonut oikeaa hintaa. Tuon vuoksi meillä kaikki samaan aikaan asiakkaaksi tulevat maksavat saman hinnan. Kavereille ei ole eri hintaa. Eikä vasenkätisille hörökorvaisille pitkätukille. Tällöin tiedämme tarjoavamme asiakkaille tuotteemme parhaaseen mahdolliseen hintaan. Jos asiakas saa silti saman palvelun jostakin halvemmalla, se ei harmita, koska me jo annoimme parhaan tarjouksemme heti kättelyssä. Onneksi osa minulle tuotteita ja palveluita myyvistä ovat jo oppineet, että kysyn hinnan vain kerran.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
