Fitness trendit 2012

Perinteinen vuoden aloitus tulee siis tässä. Viimeisin tekstini käsitteli meidän uudistuksia M&M Kuntotalossa. Nyt paneudutaan tämän vuoden fitness trendeihin, jotka tavan mukaan lainataan ACE'n trendiennustuksista. Vaikka ne koskevatkin amerikkalaista liikunta-alaa, voimme taas vetää ne sellaisenaan suomalaiseen tarkasteluun.

Tietoisuus ylipainosta
Olen samaa mieltä, että ihmiset alkavat kasvavassa määrin hakemaan apua paino-ongelmiinsa henkilökohtaisista ohjaajista. Mekin toimme kaksi uutta tuotetta tähän vuoteen, Fustra ja X-Method, joista molemmista saa apua nimen omaan painonhallintaan. Ihmiset kyllästyvät laihdusvalmisteisiin ja jopa erilaisiin laihdutusryhmiin, koska niiden apu tuntuu jäävän jojoiluun, eli kaikki karisseet kilot palaavat nopeasti. Toki onnistujiakin aina on, mutta henkilökohtaisella tasolla toimiessa tuloksia vaan tulee paremmin. Jos et usko, kokeile.

Elämäntapavalmennus
Tämä nostaa varmasti päätään myös Suomessa. Me tulemme Suomessa tässä hieman Yhdysvaltojen markkinoita jäljessä, joten olen itsekin ajoittanut tähän sektoriin panostamisen vasta ensi vuodelle. Tämän vuoden aion haistella ja kartoittaa mahdollisuuksia puuttua ihmisten elämään syvemmin. Ajatuksia toteutuksesta on jo paljon. Ehkä jopa keväällä alkava espanjankielen kurssimme liittyy jo osaltaan tähän osa-alueeseen. Ravintovalmennuksestakin on jo suunnitelmat olemassa. CMS klubeille olemme suunnitelleet ja tuotteistamassa tähän sektoriin osuvaa kokonaisuutta, josta kerromme kevään aikana lisää.

Käyttäytymismallien muokkaaminen 
Tämä liittyy erittäin vahvasti kahteen edelliseen kohtaan. Ei tarjota enää pikatietä onneen, vaan tarjotaan elämäntapamuutoksia. Ei tarjota parin kerran pikakursseja tai muutamaa tapaamista personal trainerin kanssa, vaan tarjotaan muutosta elämäntapaan. Tämä vaatii esimerkiksi kuukausien säännöllisen sitoutumisen personal trainerin, tai sen elämäntapavalmentajan kanssa. Puhutaan kertojen sijaan kuukausista, kun tuotteistetaan uusia ryhmiä ja palveluja, kuten Fustra ja X-Method. Tehdään ihmisille heti alussa selväksi, että tuote vaatii sitoutumista. Vain sillä saa pysyviä tuloksia.

Yhteisöjen mukaantulo 
Huoli ihmisten rappeutumisesta tavoittaa yhä enemmän päättäjiä ja yritysjohtajia. Suomessakin aletaan odottamaan yhä enemmän, että johtajat osaavat huolehtia itsestään, jotta voivat huolehtia yhteisistä asioista. Kirjoitin jo jokin aika sitten Johtajan painoarvosta. Tänä vuonna tuo kirjoitus osunee kohdalleen aiempaa enemmän. Eipä tarvitse katsoa kuin presidentinvaaleja. Niinistö on varmasti yksi keulahahmoista tällä rintamalla. Yhteisöt kantavat korsiaan entistä enemmän kekoon jäseniensä hyvinvoinnin hyväksi. Kuntokeskuksien kannattaa ehkä alkaa tavoittelemaan yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa. Enkä tarkoita suinkaan alennuksia, vaan oikeaa, kahdensuuntaista yhteistyötä, jossa myös mitataan tuloksia.

Teknologian vaikutus
Kuten jo viime vuonna ennustettiin ja todettiin, teknologia tulee olemaan entistä vahvemmin mukana kuntoilussa. Veikkaan, että tänä vuonna saamme tutustua lukuisiin uusiin aplikaatioihin, jotka toimivat sosiaalisen median välineissä ja joissa ihmiset hehkuttavat aktiivisuuttaan. Toki meillä on jo Trainer.fi, Suunnon Movescount, kaikkien heijojen lisäksi, mutta nämä kehittyvät ja tuovat mukanaan mitä mielenkiintoisempia uusia viritelmiä. Näemme varmasti ensimmäiset palkkiojärjestelmätkin, joihin on haettu sponsoreita tukemaan ihmisten kuntoilua. Suuri  apu näistä välineistä saataneen keskusteluun asiakkaiden ja trainereiden välillä. Interaktiivisuus lisääntyy asiakaskommunikaatiossa.

Seniori- ja nuorisopalvelut
Vaikka nämäkin ovat kuuluneet jo kuluneen vuoden spesiaaleihin monissa keskuksissa, odottaisin tämän räjähtämistä vielä tämänkin vuoden. Joku saattaa onnistua näissä spesiaaliryhmissä jo nyt, mutta en laittaisi näitä ihan ykkösprioriteetiksi ihan vielä omassa työlistassani. Jos ei löydy muuta kehitettävää, niin sitten kannattaa panostaa näihin jo nyt ja olla ensimmäisten onnistujien joukossa. Minä aion vielä tämän vuoden tarkkailla ja hakea sitä omaa lähestymistäni näihin sektoreihin.

Erityisosaaminen
Personal trainereillä pitää olla jatkossa erityisosaamista. Asiakkaat eivät enää tyydy siihen monistettuun harjoitusohjelmaan ja ylipirteän jumppakärpäsen ylimalkaiseen ohjaukseen. Asiakkaat tulevat haastamaan trainereitä entistä enemmän, koska tietoa ja mielipiteitä on helposti saatavilla. Asiakkaat olettavat trainerinsä olevan nettiä viisaampia - ihan aiheesta. Trainer valitaan jatkossa yhä useammin hänen erityisosaamisensa vuoksi. Jos ihmisellä on sairaus, hän hakeutuu mieluummin erikoislääkärin kuin yleislääkärin vastaanotolle. Trainerien kohdalla tapahtuu vastaava kehitys. Näin tapahtuu myös kuntokeskusten kohdalla. Erityisosaamistaan kannatta tuoda esiin, mutta vain silloin, jos sitä on oikeasti.

Työhyvinvointi
Yritysten tietoisuus henkilöstönsä hyvinvoinnin vaikutuksesta työtulokseen jatkaa kasvuaan. Yritykset haluavat kuitenkin jatkossa etujen alennusten sijaan seurattavuutta. Tuloksen tekeminen on yritykselle koko ajan tärkemämpää, joten tuloksen pitää olla mitattavissa myös kuntoiluun panostuksessa. Kuntokeskuksilla on tässä kohtaa mahdollisuus päästä eroon iänikuisista alennuksista ja tarjota kattavampaa palvelua hieman korkeampaan hintaan. Yrityslippuvirityksiä tuskin juurikaan tulee nykyistä enempää. Tai jos tulee, tulijalla pitää olla syvät taskut, jos haluaa saavuttaa jonkinlaista markkinaosuutta.

Hittitunnit
Zumba pysyy vielä hetken pinnalla. Sen suosio tasoittuu hiljalleen perinteisten tuntien tasolle ja se jäänee vakiotunniksi keskuksiin. Se jäänee jo siitä syystä, että Zumba-ohjaajia on niin tolkuttoman paljon. Sitä on helppo tarjota. Bootcamp tulee, kuten jo kerroin. TRX, Kinesis, tasapaino, keskivartalo... Siinä on hittisanoja täksi vuodeksi. Nuo kannattaa painaa mieleen, uusien tuotteiden varalle.

Mielenkiintoinen vuosi on alkanut. Omat odotukseni ovat erittäin korkealla. Ala muuttuu hurjaa vauhtia ja monen uuden yrittäjän on jatkossakin vaikea hypätä vauhtiin mukaan. Vanhoillakin yrittäjillä voi olla vaikeuksia, jos eivät osaa uudistua tai haukkaavat liian isoja kakkuja. En maalaile piruja seinille, vaan ainoastaan totean, kokemuksesta.

Henkilökohtaisesti aion olla tänä vuonna paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Myös töissä. Mitä sinä aiot tehdä siellä sohvalla tänä vuonna? Yle uutisoi eilen kuntoilijoiden verukkeiden viikkojen alkaneen. Yhdyn tähän toteamukseen:

Ihminen on lajityypillisesti luonnostaan laiska.

Minäkin olen, mutta taistelen laiskuutta vastaan. Yhdyn myös näkemykseen, pelkän asiakaspinnasta tulleen kokemuksen vuoksi, että

Yksi suurimmista syistä, miksi liikunta ei jatku, on se, että puoliso tai perhe ei tue.

Miten teillä?

[Aiheeseen liittyen: 2011 fitness trendit / Osuivatko vuoden 2010 ennustukset / Top 10 fitness trendiä vuodelle 2010] 

BTW MTV3 otti aiheellisesti esiin menneellä viikolla kuntokeskusten tammialet. Kysyvät aiheellisesti, unohtuivatko vanhat kävijät. Kuntokeskusala lienee ainoa ympärivuotinen ala, joka myöntää suurimmat alennukset silloin kun kysyntä on suurinta. Olen yli kymmenen vuotta kysynyt, mitä järkeä siinä on. M&M Kuntotalo ei harrasta tammialetta. Meille on tärkeämpää se, että meiltä löytyy treenipaikat niille olemassa oleville asiakkaillemme, jotka hekin aktivoituvat aina vuoden alussa. Mitä järkeä on pissata pakkasella housuihin? Alennusta on taas tarjouksessa ja Halvimmaksi pääsee aina.

Meidän vuotemme 2012

Avaamme tämänkin blogivuoden ehkä jo perinteisellä trendikatsauksella, mutta vasta loppuviikosta. Ensin kerron teille hieman omista uudistuksistamme. Odotan henkilökohtaisesti vuodelta 2012 erittäin paljon, myös ammattimielessä. Olemme tehneet ja suunnitelleet paljon uudistuksia, joista asiakkaamme saavat varmasti entistä parempaa apua. Minä haluan olla parempi tänä vuonna ja sitä haluaa olla myös edustamani yritys. Ryhtiliike on nyt paikallaan.

Teimme M&M Kuntotalossa aika mittavan uudistuksen ryhmäliikuntatiloihimme nyt vuodenvaihteessa. Rakensimme uuden sisäpyöräilysalin ja toisen ryhmäliikuntasalin lattiatunneille. Molemmista saleista tuli paljon parempia, mitä uskalsin kuvitella. Kun saamme vielä viimeistelyt valmiiksi, niin voimme olla ihan aiheesta ylpeitä. Hyvää lähdimme tekemään, mutta väkisin tuli näköjään priimaa. Kiitos tekijöille. Minähän join vain kahvia, hyväksyin ja vastasin kysymyksiin. Ehkä niistä siksi tulikin niin hyviä, kun älysin pysyä taustalla ihailemassa suoritusta. Mikäli haluat tulla testaamaan sisäpyöräilysaliamme, tulosta kuponki tästä ja tulosta sellainen myös kaverillesi.

Personal training, henkilökohtainen valmennus, on vasta alkamassa Suomessa. Sitä on toki ollut jo pitkään tarjolla. Ongelmana on ollut, että tarjonta on erittäin vaihtelevaa, todellista sekametelisoppaa, jota voi kokata oikeasti ilman mitään koulutusta ja ammattitaitoa. Suurin osa palveluista on silkkaa rahastamista. Ei oikeasti osata auttaa asiakkaita. Me halusimme muuttaa tämän ja toimme kaksi uutta tuotetta, joista asiakkaamme voivat valita, tietäen, että ne perustuvat ammattitaitoon.

Koulututin ohjaajiamme FUSTRA trainereiksi loppuvuodesta. Fustralla saat sinäkin ryhtiä elämääsi. Voin henkilökohtaisesti luvata, että tuote toimii ja voit silmin nähden paremmin jo parissa viikossa. Olin erittäin skeptinen tuotteelle, mutta yksi tunti Lösösen Topin ohjattavana muutti mieleni täysin. Tiesin heti Fustran olevan minulle oikea tuote ja tiesin sen olevan oikea kaikille niille, joilla on vähänkään ongelmia selän, hartioiden, liikkuvuuden tai yleisen toiminnallisuuden kanssa. Loistava tuote ihan jokaiselle. Minun ohjelmaani tuo kuuluu kerran viikossa. Kolmesti viikossa olisi hyvä, mutta kerron myöhemmin tekstissä, miksi teen sitä vain kerran viikossa.

Jos haluat tutustua tuotteeseen, tarjoan näytetunnin, kun lähetät sanan KuntoKortilla ja yhteystietosi numeroon 050 5901420. Fustra trainerimme ottaa sinuun yhteyttä sopiakseen ajan näytetunnille. Varoitan, jäät koukkuun. Yö-yhtyeen Olli Lindholm jäi myös.



Toinen tuotteemme on X-Method. Jos haluat laittaa kaikki peliin ja ihan oikeasti olet valmis laittamaan itsesi parempaan kuntoon, X-Method on sinun tuotteesi, tulostakuulla. X-Method lupaa rahasi takaisin, jos kuntosi ei kohene. Voiko parempaa lupausta onnistumisesta antaa? Testailimme ja tuotteistimme tätä syksyn ajan ja painostani katosi kymmenen kiloa rasvaa, eikä sitä nyt niin hirveästi ollut alkujaankaan. Tiedän, että tuo metodi toimii, joten aloitin sen toteuttamisen nyt kolmesti viikossa. Katsotaan kesän kynnyksellä, missä kunnossa olen. X-Methodista saat lisää tietoa täyttämällä tämän lomakkeen. Tuotteen taustalla on varmasti alamme vankinta ammattitaitoa. Siksi tuo lupaus kunnon kohentumisesta on helppo antaa.


Meille on tulossa myös muita toiminnallisen harjoittelun laitteita ja välineitä. Asiakkaamme ovat jo tovin saaneet nauttia Techno Gymin Kinesis One -laitteesta. Tuo laitekategoriamme kasvaa kuudella uutuudella kevään aikana. Kinesis Stations tuo harjoitteluun jälleen uusia ulottuvuuksia ja asiakkaillemme entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa kuntoiluaan.



Cardio-osastomme laitekanta kasvaa, kun Techno Gymin Vario Excite ja Crossover löytävät vihdoinkin tiensä klubillemme. Niiden piti tulla jo syksyllä, mutta toimitushässäkän vuoksi niiden toimitus siirtyi myöhäisemmäksi.

Paljon uutta, jotta asiakkaamme saisivat meiltä taas vähän entistä enemmän. Vaikka teemmekin konkreettisia uudistuksia, eniten haluan meidän kehittyvän asiakaspalvelussamme. Haluan jokaisen kuntoilukertasi olevan palvelumme suhteen edellistä parempi. Pyytäisinkin Teiltä hieman apua. Jos mahdollista, voisitteko kommentoida sen verran, kertomalla mitä odotatte kuntokeskukselta ja palvelulta siellä. Miten me voisimme palvella Teitä paremmin?

[Aiheeseen liittyen: Hifistelyä / Anna Omaohjaajan auttaa / Avoimet ovet]

BTW Vuoden 2012 fitness trendejä odotellessanne voitte käydä verestämässä muistianne ja käydä katsomassa, mitä epäilin toteutuvan viime vuonna. Osuin mielestäni aika hyvin kohdilleen. Uskon, että esimerkiksi tämä alkanut vuosi on vasta Bootcamp-tyylisten harjoitteiden esiinmarssin vuosi. Nyt ne tavoittavat myös sen tavallisen kuntoilija, eikä vain aina veren maku suussa treenaavia. CMS klubitkin lanseeravat oman Bootcamp-tunnin ja meillä uskon tunnin kävijämäärien vaan kasvavan.

Yksi parhaista

Blogini on viettänyt hieman hiljaiseloa. Olisi ollut paljon puhuttavaa, kerrottavaa, sanottavaa ja varsinkin kommentoitavaa. Ei ole löytynyt kirjaimia. Sanat ovat jääneet roikkumaan ilmaan.  Olen kuitenkin kokenut suuria asioita hiljaiselonkin aikana. Asioita, joista olisi voinut hyvin kertoa teillekin. Olen saanut kokemuksia ja nähnyt paikkoja sekä elänyt varmasti kaikki ihmiselon tunnekirjon. Tämä vuosi on ollut muutosten vuosi. Yksi parhaista ikinä. Kokemuksista huolimatta ja niiden vuoksi voin hyvin. Erittäin hyvin.

Tämä kirjoitus ei kuitenkaan kosketa nyt minua. Se ei kosketa tätä vuotta. Se koskettaa miestä, joka oli Yksi Parhaista.

Minun piti kirjoittaa tämä jo Floridassa, aurinkotuolissa, kun sain ilmoituksen poismenosta. En vain pystynyt. Minun piti kirjoittaa tämä Karibian risteilyllä, kansituolissa, kun oli hautajaiset. En vain pystynyt. Tänään sain täysin vieraalta henkilöltä aiheeseen liittyvän sähköpostin, joka sai minut kirjoittamaan tämän. Tämä kirjoitus on yhtä paljon sähköpostin kirjoittajalle, kuin se on kaikille muille, jotka tunsivat Maken.

Sähköposti alkoi näin:

On vaikeaa kirjoittaa henkilölle ketä ei ole koskaan tavannut, ei liiemmin tiennyt - mutta silti luulee tuntevansa tahi ainaskin tietävänsä.

On ollut yhtä vaikeaa kirjoittaa nyt tänne yhtään mitään, vaikka välillä on tehnyt mieli, kun kohdalle on osunut herkullisia makupaloja. Elämän yllätyksellisyys ja oma onni sekä hyvinvointi on vain nyt ajanut kaiken edelle. Eläminen on tuntunut hyvälle, vaikka se on sisältänyt kärsimystäkin aiheuttavia valintoja. Elämä on elämistä varten, joten pitäkää onnestanne kiinni.

Tiedän, että muutosten vuosi ja prosessini eteneminen tulee muuttamaan tämän bloginkin sävyä. En usko, että löydätte minua enää valittamasta. Mistään. Maailma on positiivinen paikka, jos haluaa sen olevan sellainen. Minä haluan. Uskon pohjimmiltani ihmisten hyvyyteen ja haluun tehdä asioita oikein. Tuon uskon aion kaivaa uudelleen esiin. Ehkä se pääsi hieman katoamaan johonkin kyynisyyteen.

Kun nyt mietin elämän yllätyksellisyyttä ja ajoittaista lyhyyttä, niin kyllä meidän kaikkien täytyy tarttua niihin tilaisuuksiin tehdä itsestämme onnellinen. Elämän hiipuessa ei ehkä kannata joutua katumaan niitä tekoja, jotka jäivät tekemättä. Se voisi olla raskasta. Minä otan ainakin siitä ajatuksesta kiinni ja lähden hakemaan onneani. Tai tuon olin jo päättänytkin, mutta se sai Maken lähdön myötä selvästi viimeisen sinetin. Make varmasti oli onnellinen, vaikka ei aina tanssinutkaan musiikin soidessa. Make osasi valita tanssinsa hyvin. 

Make tapasi valmennusaikana sanoa, että 

Aina ei tarvitse tanssia, kun musiikki soi. 

Olen käyttänyt sitä lausetta monesti ja jopa ajatellut sitä, kun se "musiikki" on joskus soinut ja on tehnyt mieli tanssia. Mietin sitä nytkin, kun uusi elämä houkuttaa. Onko tämä se hetki, jossa nyt kuuluu tanssia, koska musiikki soi niin vahvana? Mitä Make tekisi? Tai tiedän, Makekin tanssisi. Niin teen minäkin. Ja nautin. 

Ajatukset ovat vahvasti kaikissa hetkissä, jotka olen Maken ja Great Skaten kanssa kokenut. Hyviä aikoja ja vuosia. Hyviä opetuksia. Paras valmentaja, mikä minulla on ollut. Paras oppi-isä yrittämiseen, mitä voin kuvitella. Make teki sen, mitä lupasi, eikä luvannut liikoja. Make teki huolella kaiken sen, joka oli omissa käsissä. Jos Maken muki tyhjeni, hän ei murehtinut sitä, vaan uskoi sen taas täyttyvän. Ja niin se täyttyikin. Aina. Olen Makelta saamilleni hetkille paljon velkaa, jos tässä elämässä ollaan kellekään mitään velkaa. Ne ovat minulla ja minussa mukana tällä taipaleellani, aina.

Maken poismeno on iso menetys meille kaikille. Silti Make, jos kuka, toivoisi meidän katsovan eteenpäin ja muistavan ilolla sitä yhteistä aikaa, joka meille suotiin. Minä muistan. Erittäin kiitollisena.

Tiedät, Make, varmasti että olet Yksi Parhaista. Kiitos, että olit vaikuttamassa minuun.

BTW  Saamani sähköposti päättyi sanoihin, jotka saivat minut taas blogini pariin:

Anyway, kiitos Sinulle, että olet olemassa ja jaksat kirjoittaa elävästä asiasta elävin esimerkein.

Kiitos Teille, jotka jaksatte käydä täällä. Ei, blogia ei siis ole lopetettu. Se näköjään vietti vain suruaikaa.

Sairaallakin ihmisellä on oikeus liikkua

Olen aikonut tarttua tähän aiheeseen ennenkin. Ihmiset sairastavat monenmoisia sairauksia. Osa on fyysisiä, osa psyykkisiä, jotkut jopa molempia tai toisen niistä aiheuttamia. Mutta milloin sairaalta ihmiseltä voidaan evätä liikkuminen, yksikseen, ryhmässä, piilossa, näkyvillä, kuntokeskuksessa, kotona, metsässä? Ja kenellä on oikeus tai velvollisuus tehdä päätös kuntoilun eväämisestä, jos kyseessä on oikeustoimikelpoinen ja täysi-ikäinen kansalainen? Tai kenellä on edes oikeus puuttua siihen mitenkään?

Sain nyt vihdoinkin kimmokkeen kirjoittaa tämän tekstin Facebookista, jossa minulta pyydettiin kantaa anoreksiaa sairastavan ihmisen kuntoiluun kuntokeskuksessa. Aiemmat kommentoijat kun pitivät sitä jopa keskukselta edesvastuuttomana. Huutelivat vastuun perään, jos asiakas vaikka saa sydänkohtauksen kuntoillessaan. Porttikieltoja vaadittiin. Joku epäili olevan olemassa kirjoittamaton vastuu. (Ei ole, tietenkään.) Vaadittiin lääkärintodistusta, että kuntoilu ei huononna asiakkaan terveyttä. (Pitäisikö aina vaatia kaikilta, vai kuka päättää, milloin pitää pyytää? Ai niin, silloin kun näyttää pahalta.)

Laura kertoi oman treeninkin menevän tasan pilalle anorektikon seurassa. Mutta toisen parasta ja terveyttä kuitenkin Laurakin ajattelee, ei sitä omaa treeniä ja mielenrauhaansa. Eihän?

Toinen toi esille muiden asiakkaiden ymmärtävän, että anorektikko käännytetään kuntokeskuksen ovelta. Mitä se edes kuuluu niille muille asiakkaille? Ai niin, ei se kuulukaan, se näkyy.

Vastasin edellisille komentoijille ensin näin, kysymyksellä:

Mitä luulette, kumpi on oikeasti suuremmassa terveysriskissä, ylipainoinen vaiko alipainoinen, kuntoillessaan kuntokeskuksessa tai missä tahansa muualla.

Huomaan, että lähestytte asiaa ainoastaan esteettisestä näkökulmasta, ette lainkaan terveyden tai sairauden hoidon näkökulmasta.

Keventäjistä tuttu Terveystalon ravitsemusterapeutti Anette Palssa halusi myös laittaa lusikkansa tähän rasvattomaan ja lihattomaan luusoppaan kommentoimalla näin:

Samin kysymykseen on helppo vastata: anorektikko tai vaikeasti alipainoinen on ehdottomasti suuremmassa välittömässä terveysvaarassa kuin ylipainoinen. Itse kun tapaan anorektikon salilla tai missä tahansa kyse ei todellakaan ole esteettisestä ongelmasta vaan huoleni kohdistuu todella tämän ihmisen terveyteen ja valitettavasti sydänpysähdyksen vaara on todellinen.

No niinhän se pysähdysvaara on sillä selvästi ylipainoisellakin. Paljonko BMI:n pitää olla, että sitä voi verrata anorektikkoon? Mikä on se toinen ääripää? BMI 30 ei ole nykyään vielä mitään, edes kuntokeskusten asiakkaissa. Anette kuitenkin jatkaa, kun pyysin lääketieteellisiä tai muita perusteita väittelleen, että

Ylipainosta tulee suurempi riski vasta kun BMI on yli 30

Niin juuri. Mitä jos se BMI on 40 tai enemmän, kuntokeskuksessa treenaavalla? Väitän välittömän kuolemanriskin olevan näillä anorektikkoa korkeampi tai vähintään yhtä suuri, joten miksi heistä ei kanneta huolta ja ihmetellä sitä pukuhuoneessa tai henkilökunnalle tai Facebookissa? Alla olevasta kuvasta näette, että BMI 40:kään ei ole nykyään tavatonta, edes kuntokeskuksessa.

Maikkarilla oli keväällä juttu aiheeseen liittyvästä haastattelukierroksesta. Eri keskusten edustajat kertoivat siinä näkemyksiään ja toimintatapoja. Hyvä juttu. Muut asiakkaat eivät vain useinkaan tajua, että kuntoilu on saatettu jopa sopia hoitavan lääkärin kanssa. Sitä ei välttämättä tiedä edes koko keskuksen henkilökunta. Ei heidän kuulukaan tietää ihmisten henkilökohtaisista sairauksista ja niiden hoidosta. Ei kuntokeskus voi sitä kommentoida kuin olennaisesti prosessiin liittyville. Ei se muulla tavalla sairaskaan halua, että hänen sairautensa on yleistä riistaa. Edes se ylipainoinen, vaikka hänelläkin olisi selvästi ongelmia painonsa kanssa.

Minä ja sitä myöden edustamani kuntokeskus voi palvella myös sairaita ihmisiä. Me palvelemme heitä varsinkin silloin, kun meistä lienee edes pientäkin apua asiakkaan sairauden tai muiden ongelmiensa hoidossa. Näen, että meillä on jopa vastuu toimia juuri niin. Me olemme olemassa siksi, että ihmiset voisivat paremmin. Anorektikollekin pitää tarjota mahdollisuus voida paremmin ja me voimme hyvinkin auttaa siinä ja vielä valvotusti. Oli sitten kyse ryhmäliikunta- tai Omaohjaajasta, heidän on aika helppo rekisteröidä muutokset, johon suuntaan esimerkiksi anorektinen asiakas on menossa ja näin ollen kuntoilu lienee tuolta osin turvallisempaa kuin siellä metsässä yksinään temppuillessa.


Olennaista puuttumisessa on se, miten se tehdään ja oikeasti miksi. Tehdäänkö se kieltämällä kuntoilu ehdottomasti vai pyritäänkö sitä ohjaamaan oikeampaan suuntaan. Kirsi Alm-Siiran esimerkissä, tuossa Maikkarin jutussa, asiakas mahdollisesti pelästytettiin ja häädettiin keskuksesta, mahdollisesti kohtalokkain seurauksin. Olisiko toisella tavalla lähestymällä pystytty vaikuttamaan kyseisen anorektikon tilaan? Kukaan ei tiedä, kun ei saada vaihtoehtoista kokemusta. Tuota esimerkkiä voi kuitenkin tarkastella monesta näkökulmasta.

Näkemykseni mukaan keskukset, jotka ehdoitta sulkevat esimerkiksi anorektikot ulos keskuksestaan, tekevät sen ainoastaan omaa etuaan ajatellen. He ajattelevat ainoastaan sitä asiakaspalautevirtaa, jonka tällainen ihminen aiheuttaa. He eivät todellakaan tee sitä kyseisen henkilön terveyden vuoksi. Heitä ei kiinnosta se lainkaan, koska ajavat henkilön kuntoilemaan muualle. Eivät varmasti soita koskaan perään ja kysy, miten henkilö voi. Jos he tekisivät sen, he voisivat perustella välittävänsä kyseisen henkilön terveydestä. Alm-Siiran esimerkki on hyvä esimerkki tästä. Ikävä kyllä, pinnallisuus on se, joka vaikuttaa. Anoreksiaa sairastava henkilö ei vain sovi tuollaisen keskuksen asiakasprofiiliin. Kylmä totuus.

Mielestäni on vastuullisempaa ottaa anorektinen henkilö asiakkaaksi ja yrittää sitä kautta vaikuttaa asiakkaan tapaan suhtautua itseensä ja kuntoiluun. Vaikuttaminen ja auttaminen eivät ole tässä suhteessa lainkaan erilaista kuin selvästi ylipainoisen henkilön kanssa touhutessa. Metodit ja toimet ovat hyvinkin samanlaiset, vaikka voivat osaltaan olla myös käänteisiä. Henkilökunnassamme on kuitenkin terveitä esimerkkejä hyväkuntoisuudesta ja hyvinvoinnista, joten miksei anorektikon paranemisprosessi voisi alkaa hyvin kuntosalilta, tai ryhmäliikunnasta, tai Omaohjaajan konsultaatiosta ja kaikista niistä juttutuokioista, joita asiakas kokee keskuksessa. Voisiko samaan aikaan harjoitteleva ottaa tähän henkilöön kontaktin, silmien pyörittelynsä ja henkilökunnalle ihmettelynsä sijaan? Silloin hänkin osottaisi olevan oikeasti kiinnostunut lähimmäisestään, eikä vain siitä, miltä anorektikko näyttää hänen silmissään.

Jos anoreksiaa sairastava suljetaan ulos kuntokeskuksesta terveysriskin vuoksi, vaikka sen uhkaavan sydänkohtauksen vuoksi, eikö meidän tulisi silloin sulkea pois myös ne vahvasti ylipainoiset, sydänvikaiset, verenpainetautiset ja kaikki muutkin terveysriskin omaavat kuntoilijat? Epileptikot? Sädehoidossa olevat? Pitäisikö lista näistä olla keskuksen ulko-ovessa?

Mikseivät nämä anorektikkoja ihmettelevät asiakkaat ole koskaan jättäneet yhtään palautetta esimerkiksi sairaalloisesti ylipainoisen ihmisen kuntoilusta? Terveysriski on kuitenkin ihan vastaava, ellei jopa pahempi, koska selkeästi ylipainoinen on yleensä ylipainonsa lisäksi monioireinen. Tai palautetta niistä kuntoilufriikeistä, jotka selvästi kuntoilevat terveysvaikutuksen äärirajoilla tai niiden yli, mutta eivät ole liian laihoja katsoa? Miksi palaute annetaan ainoastaan anorektikosta? Ai niin, tiedän vastauksen. Anorektista ihmistä ei ole kiva katsella. Pois silmistä, pois mielestä -prinsiippi toimii tuossa.

[Aiheeseen liittyen: Miehet kuntoon / Doping kuntourheilussa / Ternimaito toimii]

BTW Milloin treenaa liikaa? Mikä on se viikoittainen tai päivittäinen tuntimäärä, jolloin treenaaminen on sairasta tai terveysriski. Onko se sitä silloin, kun se tekee unettomaksi, nostaa leposykettä, aiheuttaa päänsärkyä, aiheuttaa ruokahaluttomuutta, aiheuttaa motivaation laskua, aiheuttaa suorituskyvyn laskua, aiheuttaa nivel- ja muita kipuja? Milloin tähän pitää jonkun ulkopuolisen puuttua? Jokainen kuntokeskuksen työntekijä ja asiakaskin on törmännyt näihin friikkeihin anorektikkoja enemmän, mutta puututaanko niihin? Ja pitäisikö edes puuttua? Sinunkin salillasi on niitä, jotka luuhaavat kaikki illan ryhmäliikuntatunnit läpi ja käyvät sen jälkeen vielä salilla ja juoksevat kotiin tekemään vatsalihaksia. Huolestuttaako heidän terveytensä sinua?

Kesti 40 vuotta tulla näin hyväksi

Neljäskymmenes elinvuoteni on ollut yksi parhaista. Mahdollisesti monessa mielessä paras. Ainakin tämä vuosi on ollut muutoksia täynnä. Hyviä sellaisia, joista ei ole mitään paluuta entiseen. Voin paremmin kuin ehkä koskaan, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Elämä on varsin kivaa. Elämä antaa koko ajan niin paljon. Yllätyksiäkin.

Mitä minä olen oppinut 40 vuodessa? Olen hiljalleen vuoden aikana keränyt tähän tekstiin 40 asiaa, jotka on mielestäni syytä painaa mieleen. Tai ainakin minä olen painanut.

1. Perusta koti juuri sen oikean henkilön kanssa. Älä tyydy kompromisseihin. Pelkästään tämä päätös määrittelee 90 % onnestasi tai kurjuudestasi.
2. Tee itsestäsi positiivisin ja innostavin henkilö, jonka tunnet. Se palkitsee varmasti.Vältä negatiivisia tunteita ja negatiivisia ihmisiä. Jokainen tapahtuma on neutraali. Me itse määrittelemme, onko se positiivinen vai negatiivinen.
3. Anna muille itsestäsi enemmän, mitä odottavat, mutta älä tee sitä oman onnesi kustannuksella. Älä lupaa enempää, kuin pystyt toimittamaan. Älä tuota pettymyksiä liian isoilla puheilla. Ole sanojesi mittainen ja puhu suoraan.
4. Palkkaa kaikkiin työtehtäviin sellainen henkilö, joka on sinua parempi siinä tehtävässä. Yrityksesi hyötyy siitä kaikkein eniten. Ja sinä mukana, kun ei tarvitse tehdä työtä tekijän perässä.
5. Sitoudu jatkuvaan itsesi ja ympäristösi kehittämiseen. Älä tyydy arkeen. Älä näivety. Elä ja kehity. Uudistu. Pidä minilomia.
6. Laita aina ehjät ja puhtaat alusvaatteet. Et koskaan tiedä, mihin päivän aikana joudut ja alusvaatteiden häpeäminen syö ihmistä.
7. Pidä erityisen hyvää huolta läheisistäsi. Oikeasti kovassa paikassa vain he ovat jäljellä. Tarvitset heitä juuri silloin eniten. Et halua silloin olla yksin. Perhe tulee aina ensin. Aina.
8. Säästä jokaisesta palkastasi edes vähän. Tämä ei tarkoita tilin saldon jatkuvaa kasvattamista, vaan säästöjä pitää myös käyttää sopivissa tilanteissa. Säästäminen kuitenkin palkitsee. Pienellä ylimääräisellä voit joskus ostaa sen jonkin pienen ylimääräisen, jota haluat.
9. Ole oma-aloitteinen. Älä odota, että joku muu tekee kaiken puolestasi. Tee se, mitä olet luvannut ja tee se sovitusti.
10. Jos aina teet, mitä olet tehnyt tähänkin asti, saat aina sitä mitä olet tähänkin asti saanut. Muuta toimintaasi, jos haluat eri lopputuloksen.
11. Luota vaistoihisi. Opettele ymmärtämään niitä. Ne ovat huomattavasti useammin oikeassa kuin väärässä. Voit kahlata koko elämäsi läpi vaistoillasi, jos vain opettelet kuuntelemaan niitä. Luota aina - siis aina - ensivaikutelmaan.
12. Älä tee mitään, mistä äitisi ei voisi olla ylpeä. Tai jos teet, huolehdi siitä, että äitisi ei saa tietää.
13. Kohtele kaikkia niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Tosin ääliöitä voi kohdella miten tahansa. Jos loukkaat jotakuta, tee se aina tarkoituksella.
14. Tee päätöksiä. Myös vääriä. Pääasia, että teet päätöksiä. Päätökset voi aina muuttaa. Tosin joskus kannattaa nukkua yön yli.
15. Ota vastuu omista tekemisistä. Älä syytä muita tai hae syytä muista. Älä ole poispilattu marisija.
16. Ole rohkea ja jopa röyhkeä. Kadut varmasti enemmän tekoja, joita et tehnyt, kuin tekoja, joita teit. Uskalla heittäytyä elämälle.
17. Ole lojaali ja rehellinen, varsinkin itsellesi. Huijaamalla et huijaa oikeasti kuin itseäsi. Huijauksesi paljastuu aina. Aina - jossakin vaiheessa.
18. Älä pyydä tai odota alennuksia kavereiltasi. Maksa kavereillesi aina listahinta tai se mitä pyydetään. Haluathan heidän menestyvän?
19. Jos teet jotain, tee se kunnolla. Hosumalla ei tule kuin sutta ja sekundaa ja niitä - kyllä te tiedätte - kakaroita.
20. Tee asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Älä tingi tästä, ainakaan muiden hyväksi.
21. Ole oma itsesi. Älä ole kopio. Ole rohkeasti erilainen. Älä taivu toisten tahtoon. Ole aito. Filmaaminen paljastuu varmasti, ennemmin tai myöhemmin. "Vain harva pystyy tyynesti ilmaisemaan lähiympäristön ennakkoasenteista poikkeavan mielipiteen. Moni ei pysty lainkaan muodostamaan eriävää mielipidettä." ~Einstein.
22. Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on. Aina on joku, jolla on asiat huonommin, tai paremmin. Aina. Ole onnellinen.
23. Sen saat, mitä haluat. Jos haluat jotain riittävän paljon, saat sen. Riittävän paljon on taas suhteellinen käsite. Mutta kaiken sen, mitä haluat tarpeeksi, voit saada. Ymmärrätkö? Jos pystyt unelmoimaan sen, pystyt myös saavuttamaan sen.
24. Pitää varoa, mitä toivoo, koska se voi toteutua. Ihan oikeasti voi, ja toteutuukin.Ole valmiina toiveisiisi.
25. Paska osuu väistämättä joskus tuulettimeen. Olennaista on, kuinka reagoit siihen. Kuuntele, kuinka Rocky puhuu asiaa.
26. Elämä ei ole aina reilua, mutta se on silti vaihtoehtoaan mukavampi. Luulisin. Elämä on kovaa, hanki kypärä.
27. Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jossa tunnet olosi hyväksi. Varo hengareita, hännystelijöitä ja hyötyjiä. Kaverit kertovat, kuka olet.
28. 20 % elämäsi asioista määräävät 80 % siitä. Löydä ne tärkeät 20 % ja keskity niihin. Se 80 % seuraa joka tapauksessa mukana.
29. Tee virheitä ja myönnä ne. Älä pelkää virheitä. Ne ovat tie onnistumiseen. Mieti, kuinka hyvä haluat olla.
30. Sano mitä tarkoitat ja tee, kuten olet sanonut tekeväsi. Älä selitä. Kiirekin on vain tekosyy.
31. Älä tee varasuunnitelmia. Jos sinulla on aina varasuunnitelma valmiina, olet valmistautunut siihen, että ensimmäinen suunnitelma ei toteudu. Todennäköisyys varasuunnitelman toteutumiseen on tällöin korkeampi. Tee siis vain yksi suunnitelma ja sopeudu lopputulokseen. Ilman turvaverkkoa toimit varmemmin.
32. Sinulla on aina oikeus muuttaa mielipidettäsi, mistä tahansa, milloin tahansa. Aina. Ajattele kuin Einstein ja riko sääntöjä.
33. Katso ihmisiä silmiin. Silmät kertovat kaiken toisesta. Tarkkaile niiden ihmisten silmiä, joiden ajatuksiin ja tunnetiloihin haluat sisään.
34. Tee rauha menneisyytesi kanssa, jotta se ei pilaa nykyhetkeä. Luurangot kannattaa putsata kaapista. Tämän hetken voi helposti pilata murehtimalla mennyttä tai tulevaa.
35. Mitä muut ajattelevat sinusta, ei kuulu sinulle. Se on niiden asia ja niiden ongelma, ei sinun. Ei ole.
36. Usko ihmeisiin. Niitä oikeasti tapahtuu.
37. Oikea rakkaus on olemassa. Se oikea ihminen on olemassa. Se puolikas, joka tekee sinusta kokonaisen. Se on olemassa.
38. Paras on vielä tulematta.
39. Lapsillasi on vain yksi lapsuus. Tee siitä hyvä ja positiivisesti ikimuistoinen. Täytä lapsuus rakkaudella.
40. Maailmassa on monta asiaa, joita et voi muuttaa. Yhtä asiaa voit muuttaa aina ja se on oma asenteesi. (Juuso on viisas mies.)

Näitä on tähän vuoden mittaan kerääntynyt. Joku lainattu jostakin, joku taas omia aivoituksia jostakin tietystä hetkestä. Joku on saattanut tehdä tilaa toiselle, toinen on taas vaihtanut paikkaa. Joku hakeutunut tietyn numeron kohdalle. Jokainen kohta on kuitenkin tuossa syystä, joka voi olla - ja ehkä onkin - hyvinkin henkilökohtainen. Joku saattaa löytää niistä itsensä. Kiitos teille, jotka olette osuneet polulleni. Olette tehneet siitä arvokkaan matkan.

Olen nyt 40, juuri tällä kellonlyömällä. Onnittelut itselleni. En erityisemmin juhli merkkipäivääni, enkä odota tai halua onnitteluja. Onnitelkaa jostakin muusta. Ikä ei ole saavutus. Tämän saavuttavat kaikki samanikäiset ja vanhemmat yksilöt. Teot ja puheet ovat saavutuksia. Onnitelkaa niistä, jos on aihetta. Onnittelujen sijaan tehkää tänään joku läheinen onnelliseksi. Yllättäkää hänet vaikka vain hienon päivämäärän, 11.11.11, vuoksi. Nyt on yhdestoista hetki kertoa jollekin läheiselle, kuinka tärkeä hän on sinulle. Tai kehu jotain tyystin tuntematonta. Se on paras lahja kenelle tahansa.

39 oli varmaan ensimmäinen ikävuosi, jonka muistin, kun joku kysyi ikääni. Aina ennen jouduin oikeasti laskemaan sen. En tosiaankaan ole koskaan pitänyt numeroista tässä kohtaa. Ihminen on juuri niin nuori, kuin kokee olevansa. En ole ajatellut kasvaa koskaan aikuiseksi. Vastuulliseksi, mutta en aikuiseksi. Minussa tulee varmasti aina elämään se pikkupoika, joka innostuu kaikesta aina koko sydämestään. Älkää antako minun aikuistua ja arkistua. Tai älkää ainakaan odottako sitä. Tulette pettymään, jos odotatte sitä. Eletään yhdessä kaunis tulevaisuus, joohan?

[Aiheeseen liittyen: Vanhenemisen kauhu / Elämä pelissä / Pitkää ikää tarjolla]

BTW Heittäydyin elämälle viikko sitten. Muistan vielä runsas kuukausi sitten kovaan ääneen kertoneeni, kuinka en ikinä hyppäisi benjihyppyä tai muuta vastaavaa, jossa huvin vuoksi, ehdoin tahdoin laittaa elämänsä jonkun kumiköyden varaan. Kerroin arvostavani elämää liian paljon, tehdäkseni jotain sellaista. Sitten sain viime viikolla puhelun, jossa kysyttiin halukkuutta hypätä Turkuhallin katonrajasta keinuköysillä alas. Mietin arviolta 2,7 sekuntia ja vastasin kyllä. En tiedä miksi. Minulla on aivan järjetön korkeanpaikankammo ja nyt lupauduin kiipeämään sinne hallin katonrajaan ja heittäytymään sieltä vielä alas. Ehkä halusin kokeilla, näenkö 40-vuotispäiväni. En ole eläissäni pelännyt niin paljon kuin siellä katonrajassa. En edes tajua, miksi en perunut hyppyä. Onneksi en perunut. Se näytti tältä:



Ja tuntui uskomattoman hyvältä. Se avasi paljon ajatuksia elämästäni ja elämäni haluista. Muutokset tulevat jatkumaan elämässäni. Hyvinvointi on nyt etusijalla joka asiassa.


Musiikki on iso osa elämääni. Tämä on elämälleni ja sen ihmisille. Kiitos, että olette olemassa:

Kykenemättömyys on muotia

Pyydän aluksi anteeksi, jos joku on jo odotellut kärsimättömänä uusia tekstejä. Olen hieman laiminlyönyt teitä ja muutenkin sosiaalisen median työkaluja viimeaikoina. Olen saanut sen verran enemmän kiksejä oikeasta elämästä, jossa voin varsin hyvin tällä hetkellä. En ole voinut näin hyvin sitten - no en tiedä edes koska. Tuosta ehkä lisääkin jossain vaiheessa.

Aamusettiin ehdin kuitenkin taas viimeviikolla kirjailemaan ja tiedän jo, mitä siellä Alakoukussa lukee seuraavaksikin. Nyt kirjoitettiin näin:

Meistä jokainen tuntee kykenemättömiä ja epäpäteviä henkilöitä. Heidän kanssaan on kurja tehdä työtä. Heiltä saa huonoa palvelua. He ovat yksinkertaisesti väärässä paikassa, väärään aikaan. Mutta mistä tunnistaa erityisen epäpätevän ja kykenemättömän henkilön?

Kykenemättömät henkilöt ajattelevat, sanovat ja tekevät negatiivisia asioita. He näkevät jokaisessa mahdollisuudessa ongelmia. He sanovat ei, ennen kuin ajattelevat. He ovat aina kaikkea vastaan. Kaikki ovat heitä vastaan. He näkevät vain ongelmia, ei ratkaisuja. He valittavat, mutta eivät tee asioilleen mitään. He eivät koskaan tule ulos omalta mukavuusalueeltaan. 

He toimivat ennen kuin ajattelevat. He tekevät heräteostoksia. Ja sitten he katuvat ostostaan. Tai tekemisiään. He kuluttavat kaikki resurssinsa aina loppuun. He elävät velaksi. He eivät ajattele tulevaa. He eivät ajattele seurauksia. He puhuvat enemmän kuin kuuntelevat. He nostavat kaikissa keskusteluissa itsensä jalustalle. He ovat mielestään parhaita kaikessa. He eivät ota neuvoja vastaan. He ovat aina oikeassa. 

He luovuttavat helposti. Menestyvä ihminen näkee haasteet tienä menestykseen, mutta kykenemätön henkilö näkee jokaisessa haasteessa syyn luovuttaa. He innostuvat aluksi, mutta into katoaa kokonaan ensimmäisessä kurvissa ja he alkavat hakemaan uutta innostuksen kohdetta. Kykenemättömästä henkilöstä ei vain ole toteuttamaan unelmiaan. Kärsivällisyys ei riitä. 

He vetävät muita tasolleen. Negatiivisuus on tarttuvaa. Kykenemätön henkilö on kateellinen menestyjiä kohtaan. Työn tekemisen sijaan he levittävät huhuja ja kertovat valheita menestyjistä. He tuhlaavat aikaa. He eivät tiedä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. He keskittyvät ruokataukoihin, juhliin, televisioon tai jopa maalin kuivumisen katseluun mieluummin kuin oman elämänsä parantamiseen. He valitsevat aina sen helpoimman mahdollisen tien, jolla ei ole lainkaan palkintoja. He haluavat niitä palkintoja, mutta kaiken pitää tulla ilmaiseksi ja vaivatta. He kokevat sen etuoikeudekseen, pelkästään siksi, että ovat olemassa. 

Kykenemättömyys on muuttunut hyväksytyksi. Kykenemättömyydestä on tullut jo muotia. Ehkä me kaikki olemme kykenemättömiä, ainakin vähän - tai ainakin joskus. Tosin, menestyneet ihmiset melkein poikkeuksetta toimivat aina juuri päinvastoin, kuin edellä esitin. Mitä sinä voisit tehdä tuosta listasta eri tavalla tänään? Kun alat viivaamaan käytöstavoistasi edellä mainittuja toimintoja pois, uskallan luvata sinulle paremman elämän.

Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus valita ympäristössämme pyörivät ihmiset. Olen huomannut selvästi hakeutuvani nykyään entistä positiivisempien ihmisten reviireille ja kaikenlainen negatiivisuus ja vastaan hangoittelu on alkanut työntämään luotaan. Ehkä hyvä niin.

[Aiheeseen liittyen: Olen onnellinen / Valitetaan valittamisesta / Poispilatut ]

BTW Moni lukija on varmasti kuullut Salaisuudesta ja Voimasta. Aivan mahtavia asioita. Jos et ole kuullut niistä, ota selvää ja aloita sinäkin todellinen muutos.

Väärin pysäköity

Meitä muistettiin naapurista tovi sitten viestillä kuului näin:

Tervehdys naapurista!

Joudun valitettavasti ilmoittamaan närästyksestä joka johtuu siitä että teidän asiakkaanne silloin tällöin käyttävät meidän pihan paikkoja pysäköintiin. Meilläkin paikat ovat kortilla ja jo yksi ylimääräinen (asiaton) pysäköinti aiheuttaa ongelmatilanteita.

Pyydän teitä informoimaan asiakkaitanne paremmin teidän pysäköintipaikoistanne ja kehoittamaan olemaan pysäköimättä muualle.

Viimeisin tapaus on tältä päivältä, punainen nissan micra rek nro JB*-66*, kuljettaja tummatukkainen naishenkilö. Ikkunaan meni lappu, mutta mikäli tilanne jatkuu joudun kääntymään parkkivalvontayrityksen suuntaan, mikä mielestäni on turhaa tällaisen asian takia, joka olisi riittävällä ohjeistuksella vältettävissä.

Ystävällisin terveisin

-Naapuri-

Lupasin informoida asiakkaitamme, joten tässä tämä informointi nyt on. Otattehan onkeenne, rakkaat asiakkaat ja katsotte hieman, miten ja mihin autojanne pysäköitte.

Minuakin sapettaa välillä, kun ihmiset pysäköivät, miten sattuu. Toisessa naapurissa kokoontuu välillä päivisin joku ihmisten olemuksesta päätellen ulkomaalaisten kerho, joka täyttää kiinteistömme parkkipaikan. En ole kuitenkaan vaivaantunut kertaakaan asiasta niin paljoa, että olisin ollut kyseisen kiinteistön haltijaan tai omistajaan yhteydessä. Ehkä pitäisi.

Vastasin -Naapurille- näin:

Hei -Naapuri-,

Pyydän anteeksi kyseisen ihmisen puolesta, mikäli hän ei osaa pysäköidä autoaan oikein.

Toki voimme yleisesti informoida asiakkaitamme pysäköinnin suhteen, mutta ymmärrät varmaan hyvin, että meillä ei ole mahdollisuutta tai oikeutta vaikuttaa ihmisten pysäköintiin muualla kuin hallitsemallamme alueella, olivat he asiakkaitamme tai eivät.

Suosittelen kohteliaimmin olemaan jokaisessa väärinpysäköintitapauksessa yhteydessä kyseisen auton haltijaan tai omistajaan, joiden yhteystiedot saanee rekisterikeskuksesta. Meillä ei ole oikeutta ottaa kantaa, onko kyseisen auton kuljettaja tai omistaja asiakkaamme vai ei. Sen voin kertoa, että meillä on tummatukkaisia sekä naisia asiakkaina, erimerkkisillä autoilla autoileviakin.

Suosittelen myös olemaan jokaisessa tapauksessa yhteydessä siihen parkkivalvontayritykseen, joka parkkipaikkojanne valvoo. Väärinpysäköinti on aina riesa, tapahtuu se missä tahansa. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka eivät oikene edes sakoista, saati tuulilasiin laitetuista lapuista.

Minun puolestani voitte hinauttaa kaikki pihallanne olevat asiattomat autot vaikka kaatopaikalle asti.

Laitan pyyntönne asiakkaidemme tietoon.

Ystävällisin terveisin,
Sami Hurme

Toisen naapurin kokoontumisajon lisäksi naapurissa toimiva autopesula ja sen asiakkaat harrastavat autojen pysäköintiä tavalla, joka aiheuttaa usein jopa vaaratilanteita talojen välistä ajoluiskaa nouseville autoille ja niiden kuljettajille. Autot peittävät usein kokonaan tai ainakin osittain näkyvyyden vasemmalle.

Kyseisen pesulan omistaja/työntekijä on saanut meiltä lukuisia lappuja pysäköinnistään kielletylle ja vaaran aiheuttavalle paikalle. Niillä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään vaikutusta.

Lapuilla ei ole aina vaikutusta edes omiin asiakkaisiimme, joita varten lappuja on joskus painettu. Ihminen on vain luonteeltaan niin laiska, että auto pitää saada oven eteen myös silloin, kun tulee kuntoilemaan ja kävelemään juoksumatolle. Osa taitaa olla valmis vaikka maksamaan pysäköintivirhemaksun jokaisesta laiskuudestaan.

Onneksi kuitenkin valtaosa autolla suhaavista osaa pysäköidä oikein ja järkeviin paikkoihin. Ja onneksi joku jaksaa valvoa ja ojentaa niitä väärin pysäköiviä.

[Aiheeseen liittyen: Herra Huu vastaa / Tyhmimmät jutut]

BTW Mielestäni yksityinen pysäköinninvalvonta pitäisi sallia sellaisenaan. En voi käsittää sitä, miksi joku kokee oikeudekseen pysäköidä luvatta toisen tontille. Tuntuu siltä, että oikeus lankeaa heti, jos muualla ei ole paikkaa vapaana. Se on monen [idiootin] mielestä riittävä syy pysäköidä mihin tahansa.