Kasiseiska on auki

Avasimme verkkokauppamme eilen, maanantaina 27.6.2011. Olen jo vuosia suunnitellut verkkokaupan avaamista yrityksellemme. Nyt siihen tuli sysäys, kun bongasin Rebel Spirit -vaatemerkin maailmalta. Meidän täytyi perustaa kauppapaikka kyseisille vaatteille. Nyt on jo muitakin koukkuja vedessä maahantuonnin suhteen. Mielenkiintoisia juttuja etsimessä.

Verkkokaupan nimi tuli taas kerran päätettyä vessassa. Täysistunto on yksi parhaita ajatuspaikkoja, kun siellä istuu Aku Ankka kädessä. Aivot selvästi lepäävät tuolloin, koska mieleen pulpahtaa usein erinomaisia ideoita. Tai ainakin uusia ideoita. Osan on tosin saanut vetää heti alas muun tuotoksen mukana.

Verkkokaupan nimeksi tuli Kasiseiska. Sen osoite on www.87.fi. Meillä oli jo aikaisemmin domain www.1987.fi, joka juontaa juurensa M&M Kuntotalon perustamisvuoteen. Siitä lyhennettynä aivoni toinen puolisko päätyi Kasiseiskaan, jonka toinen puoli hyväksyi. Se oli siinä. Ei suunniteltuja ajatusriihiä. Ei äänestyksiä. Despoottimaisesti tein päätöksen sillä hetkellä. Maailmassa tuhlataan ihan likaa aikaa turhanpäiväiseen pohtimiseen.

Sloganista voisimme pitää kilpailun. Kovakuntoisin verkkokauppa on ollut yksi ehdotus. Mitä sinä ehdottaisit?

Kaupan rakentaminen ei ole ollut lainkaan niin yksinkertainen juttu kuin ajattelin. Tai rakentaminen sinänsä oli helppoa, mutta aikaa vievää, kun päätimme rakentaa sen käytännössä alusta asti. Tähän päätökseen ajauduin, kun totesin valmiista pohjista puuttuvan paljon ominaisuuksia, jotka halusin verkkokauppaamme. Tämä oli hyvä päätös.

Eniten aikaa on vienyt tuotteiden syöttäminen. Osa käännöksistäkin on vielä kesken, mutta päätimme avata silti kaupan. Meillä on järjetön määrä tuotteita varastossa. Totesin sen nyt konkreettisesti, kun olen syöttänyt niitä järjestelmään. Kun kaupasta pyrkii vielä tekemään mahdollisimman hakukoneystävällisen, tuotteiden syöttäminen on aikamoista näpertelyä.

Olen koko projektin ajan kironut, että miksi emme ole rakentaneet tätä aikaisemmin. Meillä on varastot täynnä tuotteita, joita olisimme voineet myydä verkossa jo vuosikausia. Käymme muutenkin postissa lähes päivittäin, joten tuotetoimitukset eivät juurikaan lisää sitäkään kuormaa. Jos joudumme palkaamaan verkkokaupan hoitamiseen lisää päivystävää väkeä, siitä hyötynee myös nykyiset kuntokeskuksemme asiakkaat. Tässä ei voi paljon muuta kuin voittaa.

Halusin verkkokauppaan ansaintalogiikan. Halusin palkita asiakkaita suosituksista. Voit lähettää Kasiseiskasta suosituksen ystävällesi sähköpostilla. Mikäli ystäväsi rekisteröityy Kasiseiskan asiakkaaksi, ansaitset viisi bonusta. Sinulla on henkilökohtainen asiakaskoodi, jota jakamalla voit ansaita bonuksia suosituksista.

Bonuksia voit ansaita myös jakamalla tuotetietoja tai tekemiäsi ostoksia Facebookiin tai Twitteriin. Näistä ansaitset aina yhden bonuksen.

Bonuksia voit käyttää ostoksiin verkkokaupassa. Yhden bonuksen arvo on yksi euro, ostettaessa tuotteita Kasiseiskasta. Jotta ansaintalogiikka pysyy alennuksena, ei varsinaisena ansiona, jota tulisi verottaa, voit käyttää bonuksia maksimissaan 50% osotoksesi hinnasta. Riippuen bonusten määrästä, voit siis saada maksimissaan 50% tuotekohtaisen alennuksen. Alennuksen antamista ei voida luokitella ansioksi.

Koska varsinainen varasto ja myymälä sijaitsee M&M Kuntotalossa, nykyiset kuntokeskusasiakkaammekin voivat helposti hyödyntää Kasiseiskan ansaintalogiikkaa. Bonukset voi käyttää maksamalla ostos verkkokaupassa ja noutamalla ostoksen M&M:ltä.

Kasiseiskaan rekisteröityminen onnistuu tästä. Kirjaudu sinäkin ja jaa koodiasi, niin pääset jyvälle ja tekemään hyviä kauppoja.

[Aiheeseen liittyen: Verkkokaupan vinkkejä / Ostoskärryralli]

BTW Jos olet sitä mieltä, että sinulla on jokin tuote, jota me voisimme myydä Kasiseiskassa, ota rohkeasti yhteyttä. Olemme aika avoimia uusille innovaatioillekin, varsinkin mikäli varastoiminen ei sido pääomiamme.

Haistakaa... - Creed

Yksi oman elämäni tunnistettavimmista tuoksuista on Abercrombie&Fitch-vaatemerkin Fierce. Se tuoksu, jonka haistaa jo kaukaa liikkeen ulkopuolella. Se tuoksu, jonka johdolla me paikansimme taannoin A&F-liikkeen Lontoossa. Minulla on tuota hajua aina kaapissa. Sitä tulee aika usein käytettyä. Ainoa tuoksu, johon ympäristökin reagoi aika usein, tunnistaen tuoksun. Siis sellaiset, jotka ovat käyneet A&F:ssä.

Minä haluaisin, että M&M:llä olisi vastaavasti tunnistettava tuoksu kuin A&F:llä. M&M miehille ja naisille olisi aika viileä juttu. Mikä näille tuoksuille pitäisi laittaa nimeksi? Tutkin jo omia tuoksuja tekevien yhtiöiden sivujakin. Oman hajun rakentaminen on ihan mahdollista. Eiköhän me sellaiset jossain vaiheessa tilata.

Minulla on ollut oikeastaan aina jonkinlainen fetissi tuoksuihin. Lentokenttien parfyymikaupat tulee aina koluttua läpi. Olen aika hyvin kärryillä hyvistä ja suosituista tuoksuista, myös naisille. Viimeisimpiin ostoksiin kuuluvat juuri markkinoille tullut Pradan Amber pour homme Intence, nimen omaan tämä uusi Intence-versio ja Gucci by Gucci sekä molemmat Dolge&Gabbana The One -uutuudet -  siis niistä, joita voin suositella meille miehille. Myös Armani Code, vanhempana tuotteena kannattaa pitää mielessä. Ostan harvoin toista settiä samaa tuoksua, mutta Code on löytänyt tiensä kaappiini toistamiseen.

Olen katsellut sillä silmällä jo pitkään merkkiä Creed. En ole raskinut ostaa, kun ovat hieman hintavia. Sain nyt Neiman Marcus -tavaratalossa perusteellisen perehdytyksen Creed-maailmaan. Aivan uskomattoman hieno hajukierros tällaiselle hajufriikille. Monen hajun taustalle on vielä rakennettu tarina. Hajuja voi myös yhdistellä, jolloin aukeaa taas uusia ulottuvuuksia. Kerrassaan hienoa. Ymmärrän nyt hieman hintalappuakin. Myyjäkin tiesi, mitä teki. Oli ilo ostaa.

Creed on ollut olemassa jo vuodesta 1760. James Henry Creed perusti Lontoossa the House of Creed -nimisen yrityksen, joka pääsi nopeasti Englannin hovin suosioon. Kuningatar Victoria nimitti Creed'in hovin viralliseksi toimittajaksi. Nopeasti myös muut Euroopan hovit vannoivat Creed'n nimeen, Napoleon III:sta Espanjan kuningatar Christinaan.

1854 the House of Creed muutti Pariisiin. Erittäin valikoidun asiakaskunnan myötä Creed pystyi luomaan yksilöllisiä parfyymeitä, kaikki käsityönä. Vuosien saatossa Creed'n perheyritys on luonut yli 200 yleellistä tuoksua. Yritystä johtaa nykyään Olivier Creed, jo kuudennessa polvessa, Erwinin seuratessa jo perässä.

Creed on vielä nykyäänkin Englannin hovin "virallinen" hajustaja. Minäkin ostin Royal Water'ia, joka on tehty prinsessa Dianan toiveesta, hänen lapsilleen. Pitihän sitä jotain kunikaallista ostaa tässä häähumussa. Olimmehan kuitenkin Lontoossa kuninkaallisena hääpäivänä. Eihän sitä muun hajuisena kehdannut kulkea. Mahtoikohan Williamilla olla tätä tuoksua hääpäivänä?

Mukaan tarttui myös kaksi muuta tuoksua, Aventus ja Green Irish Tweed. Seuraavalla kerralla pistäydyn varmasti samalla tiskillä vertailemassa hajuja. Olen melko varma, että ainakin pari ehdokasta tarttuu silloinkin matkaan.

[Aiheeseen liittyen: Kasvohoitoa]

BTW M&M Kuntotalossa on tuoksunut iltaisin, vaikka ominaistuoksua ei vielä olekaan. Oletko huomannut? Meillä on muutamia tuoksutraakkipuita, myös Lohikäärmepuu-nimellä tunnettuja. On aika harvinaista, että sellaisen saa kukkimaan Suomessa. Vihermaailma, joka huoltaa kasvimme, on saanut meidän kasvimme kukkimaan aika ajoin. Nyt yksi niistä on taas kukkinut. Kukkien tuoksu on varsinkin iltaisin aika voimakas. Tuoksua ei oikein voi olla huomaamatta, kun astuu sisään keskukseemme. Mitä mieltä olet, voisiko meillä olla oma tuoksu?


Kiitoksia Artulle informaatiosta tuoksutraakkipuuhun liittyen. Emme todellakaan tienneet kukinnan olevan erityisen harvinaista.

Rebel Spirit

Kävelin Dubaissa, Atlantis hotellin käytävällä, kun Via Rodeo -nimisen liikkeen näyteikkunassa olleet asusteet iskivät tajuntaani. Koin elämyksen jo liikkeen ulkopuolella. Sisältä ostin käytännössä kaiken, josta löytyi sopiva koko. Siisteimpiä vaatteita pitkästä aikaa, missään.

Kotiin päästyäni aloin vähän selvittelemään, että mikä tämä Rebel Spirit oikein on. Slogankin on

The Royal Way Of Life. 

Sehän sopii minulle kuin nakutettu. Kun vielä lisätään vaatteiden tageissa oleva teksti:

Rebel Spirit was created as a reaction to the bland. We do not follow the trend nor set it. Our goal is to define life by creating an image that expresses individuality.

olen ihan myyty. En halua olla tavallinen. En jumankauta ole tavallinen! En minäkään halua seurata tai luoda trendejä. Haluan olla sitä, mitä olen, piti ympäristö siitä tai ei. Haluan herättää hämmennystä. En ole seinäruusu. En ole koskaan ollut.

Minäkin olen Rebel Spirit, villi ja kapinoiva sielu. Minun näköiseni juttu. Siitä se ajatus sitten lähti. Siksi otin hetken mielijohteesta yhteyttä Kaliforniaan, päämajaan. Muutamia yhteydenottoja täytyi ottaa, ennen kuin minun tajuttiin olevan tosissani. Hetkeä myöhemmin olimme maahantuojia ja ensimmäinen tilauksemme oli jo matkalla.

Saimme ensimmäisen lähetyksen torstaina ja FedExin seurannan mukaan toisen lähetyksen piti tulla perjantai-iltaan mennessä. Se mennee kuitenkin maanantaille. Nyt saapuneet paidat ovat jo hyllyssä ja aloitamme myyntipaikkojen kartoittamisen. Emme taida lähestyä lainkaan perinteisiä vaateliikkeitä, vaan haemme erikoisia myyntipaikkoja. Onhan kyseessä Rebel Spirit, joka ei etene kaavojen mukaan.

Luuletko, että sinulla olisi riittävän erikoinen myyntipaikka tuotteillemme? Kokeile onneasi ja ota yhteyttä. Seuraava tilauksemme lähtee jo ensi viikolla. Ehditkö siihen mukaan?

Mietimme myös, pitäisikö tuotteiden ostamisellekin asettaa jotain ehtoja. Tuotteita ei saisi ihan kuka tahansa, vaan sinun pitäisi olla esimerkiksi rekisteröitymisen kautta hyväksytty ostaja. Kuluttajan pitäisi siis anoa ostolupaa, ostaakseen tuotteita. Ostajan pitäisi täyttää Rebel Spirit -henkisyyden vaatimukset. Tämä oli mielenkiintoinen ajatusleikki.

Miten sinä toisit Rebel Spirit'in markkinoille? Hyvästä ideasta sinäkin voit päästä nauttimaan Kuninkaallisesta Elämäntavasta.

[ Aiheeseen liittyen: Myyntikirje, osa 1 / KMB ]

BTW Maailma on täynnä erilaisia juttuja, joita voisi rahdata meidän suomalaisten iloksi. Tämä on meidän päänavauksemme. Tulette törmäämään vielä lukuisiin muihinkin tuomiimme tuotteisiin. Se on varma. Olen suunnitellut tätä jo kohta kymmenen vuotta. Nyt siihen on vihdoinkin löytynyt aikaa ja resursseja. Ehdotuksiakin otamme vastaan.

Kaiken maailman bisneksiä - Ciderhouse Oy

Omilla hoodeillani, Littoisissa, tehtaillaan siideriä. Tai no oikeasti vain toimisto on Littoisissa ja varsinainen tehtailu tapahtuu Tuorlassa, Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen tiloissa.


Mahdollisesti Suomen pienimmän siideritehtaan johtaja, Jenni Silvennoinen, on saanut oppinsa isältään. Kuten Jenni kertoo sivuillaan, jotkut perheet veistävät puuveneitä, toiset vääntävät pläkkipeltiä, mutta he yrittävät vangita pullon henkeä.


Suomen Panimoliiton sivuilla kerrotaan siiderin historiasta seuraavaa:

SIIDERI ON SAANUT ALKUNSA EUROOPASSA

Ennen Kristuksen syntymää suurta osaa Ranskaa, Saksaa ja Pyreneiden niemimaata asuttaneiden kelttien väitetään oppineen pitämään siideristä jo useita vuosisatoja ennen ajanlaskumme alkua. Kelttiläisille omena oli pyhä hedelmä ja heidän mytologiassaan sillä oli myös oma jumalansa.

Ajanlaskumme alun tienoilla siideri oli tuttu myös Rooman valtakunnassa, ja roomalaisten kerrotaan levittäneen valloitusretkillään siideriaatetta edelleen. Juoma oli legioonalaisille varsin tuttu, koska myös osa palkasta maksettiin siiderinä.

Etelä-Espanjaa asuttaneiden islaminuskoisten maurien taas kerrotaan keksineen tehokkaan keinon saada mehu irti omenasta, kun omenoita alettiin puristella oliiviöljyn valmistuksessa käytetyillä laitteilla.

Varhaisia kirjallisia mainintoja siideristä löytyy esimerkiksi Raamatusta ja keisari Julius Caesarin muistiinpanoista. Keskiajalla luostarit olivat juomakulttuurin kehittäjiä. Munkit olivat kuitenkin närkästyneitä siiderin yleistyvästä väärinkäytöstä: 1300-luvun Englannissa lapsia kastettiin siiderillä.

1600-luvun alkuun mennessä siiderin vankimmiksi tukialueiksi olivat muodostuneet Pohjois-Ranska ja Englannin etelä- ja länsi, koska siellä siideriomenat menestyivät hyvin. Viinirypäleiden viljely ei näillä alueilla onnistunut yhtä hyvin kuin omenoiden, joiden kasvattaminen käy hivenen viileämmässäkin ilmastossa.

Englannissa kansallisena ylpeydenaiheena pidetystä siideristä kehkeytyi 1800-luvun alussa myös terveysjuoma. Sen väitettiin tuovan helpotusta mm. kihtiin, päänsärkyyn, reumaan ja vatsavaivoihin. Siideriä käytettiin jopa haavasiteissä.

Teollinen tuotanto käynnistyi 1800-luvulla

Napoleonin hävittyä Waterloon taistelun 1815 parempiosaiset englantilaiset alkoivat kuitenkin vähitellen päästä uudelleen tuontiviinien makuun, jolloin siiderin juojia alettiin pitää köyhinä tai vähintäänkin maalaisina. Tästä otsamerkistä siideri vapautui lopullisesti II maailmansodan jälkeen, kun juoma alkoi uudelleen hurmata myös kaupunkilaisia.

1800-luvun lopulla siiderituotanto kehittyi Euroopassa teolliseksi, mutta Suomessa varsinainen valmistus käynnistyi vasta vuonna 1962.

Vuoden 1995 alussa voimaan tullut alkoholilaki käynnisti siideribuumin Suomessa. Tuolloin enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät siiderit tulivat myös vähittäiskauppojen hyllyille, kioskeihin ja keskiolutravintoloihin. Samalla siideri alkoi saada ystäviä entistä laajemmasta kuluttajajoukosta. Aiemmin juoman katsottiin lähinnä kuuluvan naisten laseihin, mutta viime vuosina kuluttajaprofiili selvästi miehistynyt.

Hartwallin sivujen mukaan suomalaiset ovat siiderikansaa.

Suomi on siiderin kulutuksen kärkimaita maailmassa, vain Irlannissa nautitaan siidereitä enemmän kuin Suomessa. Suomessa nautitaan siideriä noin 11 litraa henkilöä kohden.

11 litraa on aika paljon.


Jennin tarina juontaa juurensa Hartwallin Kaarinan tehtaan lakkauttamiseen. Tehtaalla töissä ollut isä perusti pienpanimon, jonka Jenni osti isältään, isän jäädessä eläkkeelle vuonna 2007. Kesäkuun Hesarissa Jenni kertoo vuosituotantonsa olevan noin 15.000 litraa. Jenni veikkaa koko vuosituotantonsa syntyvän kilpailijalta puolessa tunnissa. Siinä on hieman kurottavaa tai ainakin tavoiteltavaa, jos aikoo oikeasti laittaa kapuloita isoihin rattaisiin. Se nyt tuskin on Jennin mielessä. Ainakaan vielä.


Siiderin nimeäminen omalla nimellä kertonee jotain yrittäjän rohkeudesta ja varsinkin uskosta omaan tuotteeseen. Kuka uskaltaisi tehdä huonoa tuotetta omalla nimellään ja kasvoillaan? Virkistävä poikkeus kaikessa nimeämiskulttuurissa, jossa pyritään keksimään mitä nokkelampia nimiä. Tuskin tuo on minkään mainostoimiston ehdotus ja ehkä pidänkin siitä juuri siksi.


Jos satun olemaan sillä päällä, että sattuisin juomaan alkoholia, se olisi ensisijaisesti siideriä. Joku breezerikin käy, mutta siideri on mieluisin vaihtoehto. Jos jotain jäykkää on pakko juoda, vodka sekoitettuna laimeaksi tipahtaa, muutaman maustetun viinan lisäksi. Se siis minun äijämäisyydestäni.


Jennin bisnekseen törmäsin Facebookissa. Kaverini oli ostanut Jennin siideriä ja ylisti sitä. Piti itsekin käydä ostamassa pullo, jotta pystyin kirjoittamaan tämän. Kaikki hyvät kirjoituksethan ovat taiteilijamaailmassa syntyneet päihteen vaikutuksesta. Piti siis kokeilla.


Jenni on jyvällä juomansa suhteen. Jennin siideri maistuu oikealta. Siitä puuttuu yksi siiderille tyypillinen maku - teollinen. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi sitä makua pitää lisätä siidereihin. Ei taida Jennikään ymmärtää.


[Aiheeseen liittyen: K99 ]


BTW Mielestäni liikenteessä voisi ihan hyvin olla nollatoleranssi alkoholin suhteen. Mielipiteeni taas vahvistui, kun katselin tätä, vaikka tuskin näihin tapahtumiin onkaan alkoholilla mitään osuutta - ainakaan kaikkiin. Varoituksena lienee paikallaan, että video ei ehkä sovellu heikkohermoisimmille lukijoille.

Kaiken maailman bisneksiä - K99

Aloitetaan uusi sarja, Kaiken maailman bisneksiä. Sarja löytyy tunnisteella KMB. Keräilen tämän alle mielenkiintoisia ja yllättäviä bisneksiä, joita voitte myös halutessanne ehdotella esiin nostettaviksi.

Aloitetaan Lontoosta. Kaikki koiran omistajathan jo tiesivät, että koirille on omia jäätelömakuja maailmalla. Ei ehkä Valion tai Ingmanin valikoimissa, mutta isossa maailmassa markkinarako on löytynyt. Nyt tuosta markkinaraosta ajetaan koirien jäätelöautolla.

Mm. Lontoon Reagent Parkissa on kurvaillut K99, koirien jäätelöauto. Kuulet sen Scoopy Doo -tunnusmelodiasta. Koiran kekseillä maustettu vaniljajäätelö on luonnollisesti Canine Cookie Crunch. Sikaa ja kanaa sisältävä Dog Eat Hog World voisi hyvin maistua meille muillekin lihansyöjille.

Jäätelöauto koirille on mielestäni ihan loistava idea.

Suomessa on joka neljännellä taloudella koira. Suomessa on noin 600.000 koiraa. Tuohon lukuun nähden koirille tarjottavat erityispalvelut ja tuotteet ovat vielä lapsen kengissä. Veikkaisin, että Valiokin voisi päästä osingoille omalla koirien jäätelöllään. Koiranäyttelyissä voi helposti lanseerata tuotteen Valioluokassa.

Me lemmikkien omistajat olemme koko ajan turhamaisempia ja ostelemme lemmikeillemme mitä mieleen juolahtaa. Varsinkin koiria saatetaan kohdella paremmin kuin muita perheenjäseniä, joten koiramaailmassa on paljon irrallaan olevaa rahaa tarjolla. Nykyään sitä jopa toivoo, että kohdeltaisiin kuin koiraa, edes välillä.

[Aiheeseen liittyen: Mitä voisimme oppia koiralta ]

BTW Vinkkejä koirien makuun sopivista jäätelöistä löytyy esimerkiksi tästä. Valmista jäätelöä myyvät mm. Cold Nose Creamery ja Cool Dog Inc. 

It's not a hot dog, it's a Cool Dog.