sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Avoin joulukirje Elämälle

Kiitos Elämä, että olet olemassa.

Vaikka heitteletkin minua välillä paikasta toiseen, rakastan sinua. Rakastan juuri tuota yllätyksellisyyttä, jota asettelet eteeni. Mistä tiesit, että ne oudoimmilta tuntuvat muutokset voisivat toimia ja tuoda rikkautta elämään?

Kiitos siitä, että Elämässä on ylä- ja alamäkiä. Tasaisuudesta ei ole niin väliä. Voin aina itse päättää, onko vastaan tuleva ylä- tai alamäki huono vaiko hyvä asia. Ylämäkeen tarpominen vahvistaa aina ja jos elämä on jyrkässä luisussa, sitä toivoo eteensä ylämäkeä. Holtiton alamäkilaskettelukaan ei aina ole mukavaa. Kiitos, että saan itse päättää Elämäni mäkien mielikuvallisen suunnan.

Kiitos näistä kaikista ihmisistä, joita olet tiputellut Elämäni tielle. Osa pysyy samalla polulla, osa ei. Osa erkanee polulta omasta tahdostaan, osa minun tahdosta, joku saattaa vain eksyä - polulle tai siitä pois. Jokainen polulla tarponut on kuitenkin tehnyt Elämästäni rikkaan. Jokaisella on ollut merkityksensä ja tarkoituksensa. Arvostan jokaista.

Olen oppinut nauttimaan sinusta eri tavalla. Kun luen sinun aikeitasi avoimin mielin, löydän sinusta uusia mielenkiinnon kohteita. Löydän niitä paikoista, joista en ole koskaan osannut etsiä. Kiitos, että olet osoittanut minulle nuo paikat. Tiedän, että sinulla on niitä yhä takataskussa. Ymmärrän, että kaikkea ei kannata näyttää heti. Siksi jaksan olla kärsivällinen kanssasi.
This is the story of my life. And I write it everyday. I know it isn't black and white And it's anything but grey. I know that no I'm not alright, but I feel ok 'cos Anything can, everything can happen. That's the story of my life.
Suurin lahja tässä elämässä on Elämä itse. Sinua on helppo tuhlata. Käyttää väärin. Pitää itsestään selvänä. Olla arvostamatta. Olla kunnioittamatta.Sinua on helppo pitää jopa täysin arvottomana, kun asennoituu vastoinkäymisiin negatiivisesti. Olen oppinut nauttimaan sinusta enemmän pelkästään sillä, että olen opetellut vaihtamaan asenteen aina positiiviseksi, tapahtumastaan huolimatta. Se ole tehnyt minusta paremman ihmisen. Ihmisen, jonka kanssa viihdyn joka päivä paremmin.

Lupaan tulevalle vuodelle vain yhden asian. Lupaan käyttää sinua, Elämä, kaikin mahdollisin keinoin.
Elät vain kerran, mutta jos teet sen oikein, se riittää. ~ Mae West

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Paras aika tehdä jotain

Teistä kovin moni tuskailee taas aikataulujen kanssa. Minkä voin siirtää huomiselle? Mikä täytyy tehdä tänään? Mikä jäi tekemättä eilen? Koska se pukki nyt oikein tulee? Ehdinkö saamaan kaiken valmiiksi? Tuleeko minulle aikataulustressi?

Joulu on rauhoittumisen aikaa. Just joo. Katsokaa ympärillenne. Ihmiset ravaavat paikasta toiseen, pari askelta koko ajan jäljessä, jotta voivat rauhoittua pienen hetken - unelmissaan. Kirjoitin kesällä 2009, Mihin aika katoaa. Se katoaa varmaan yhä samaan paikkaan. Ja jostakin pitäisi vielä löytää se 10.000 tuntia, jotta tulisi edes jossakin hyväksi. Ja pitäisi vielä trendikkäästi hidastaakin.

Ihmeellistä hössötystä ajan takia. Perustuuko sittenkin kaikki - siis koko elämä - vain aikaan?

Ihmettelen ainakin kerran viikossa, kuinka aika lentää siivillä. Kirjoitin juuri kaverille Facebookissa, kuinka katosin itse koneeseen jokin aika sitten. Kaveri kertoi olleensa viikon ilman internettiä. Voisi tehdä meille kaikille hyvää. Internet voisi nyt kaatua pyhien ajaksi, heti huomenna, ja avautua vasta toinen päivä seuraavaa vuotta.

Tosin ensin pitäisi selviytyä tuosta Mayojen kalenterijupakastakin. Sekin tulee vielä kaiken tämän kiireen keskelle. Voisiko siitä selviytyä ilman internettiä? Mistä me sitten tietäisimme, loppuiko tämä maailma vai ei? Moni lehtikin ilmeistyisi vasta aikaisintaan seuraavan viikon torstaina, pitkien pyhien vuoksi. Olisimme melkein viikon täysin tietämättömiä siitä, että maailmanloppu tuli sittenkin. Ehkä se olisi hyvä niin. Siis olla tietämättä, ei maailmanloppu.

Miten ihmeessä sitä ehtii nyt saamaan kaiken - koko maailman - valmiiksi perjantaihin mennessä? Lauantaina voi olla turha enää yrittää mitään. Luin juuri Nasan tutkimuksesta, jossa ollaan lähes 100 % varmoja siitä, että 21.12.2012 tulee pimeää, jokaisessa maailman kolkassa. Taidan siirtää joululahjojen oston lauantaille, ettei tule ostettua turhaan.

Vaikka yleisin päivä aloittaa jotain onkin huomenna, paras aika tehdä jotain on eilisen ja huomisen välissä. Huomenna sinua harmittaa, että et tehnyt sitä tänään.
Aika on ilmaista, mutta se on korvaamatonta.
Et voi omistaa sitä, mutta voit käyttää sitä.
Et voi säästää sitä, mutta voit tuhlata sitä.
Kun olet kadottanut sen, et voi koskaan saada sitä takaisin.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Lounaseuraa vailla

Olen laiska lähtemään toimistolta lounaalle. Olen ollut aina sitä mieltä, että lounaalle poistuminen on ajan tuhlaamista. Siis työajan tuhlaamista. Turussa söin käytännössä poikkeuksetta nopeasti klubin keittiössä. Ehkä selasin Turun Sanomia. Nyt näytän jämähtäneeni päivän annokseni kanssa toimistooni. Ei tule käveltyä edes henkilökuntatiloihin syömään.

Töölö on täynnä loistavia lounaspaikkoja. Toki olen osassa jo pistäytynyt, kun olen saanut seuraa ja jonkun repimään minut pois toimistolounaasta. Tokyo 55 sushibuffet on tuttu. Samoin aasialainen Kok Thai on hivellyt makunystyröitä useasti kookosmaidoillaan. Dennistä ei tarvitse edes erikseen mainita, mutta silti mainitsen. Turkulaisen perimän omaavan voi aina viedä sinne lounaalle. Mitä muita kohteita on lähistöllä? Mihin sinä raahaisit minut ja ennen kaikkea koska?

Tämä on siis avoin lounaskutsu. Pari turkulaista on jo istunut kanssani lounaspöydässä, käväistessään pääkaupungin liikennevaloja katsomassa. Jokunen paikallinenkin on istunut jo samassa pöydässä, parantamassa maailmaa. Jos sinä kurvailet Töölön nurkilla, tai miksei keskustassakin, revi minut mukaasi, pois kellaristamme. Kurvailin juuri yksi päivä oikein ratikalla keskustaan. Olenkohan koskaan ennen ajanut tuolla välineellä Helsingissä? Ei jäänyt traumaa, vaikka mietinkin, saako lippuja ostaa tuosta vekottimesta. Sai.

Olen tainnut ennenkin kertoa, mutta maailmassa ei ole montaa ihmistä, joiden kanssa lähtisin tuulettaen lounaalle. Ei ehkä hyvä ottaa tätä tässä muodossa esiin, tässä kontekstissa, mutta otan silti, eikä se tee muusta lounasseurasta seuraavaa vähäisempää. Ykkösenä listalla on yhä Tommy Lee. Tosin tuo lounas voisi hyvinkin venyä. Sir Richard Bransson on ehdottomasti tällä lyhyellä listalla. Samassa huoneessa oli jo kunnia olla, mutta tuosta lisää myöhemmin. Suomesta voisin poimia Jussi 69:n ja ehkä Alex Stubb:n. Steve Jobs´n haluan pitää yhä listalla. Kenen kanssa sinä lounastaisit?
Yksin syödessään ei tule kylläiseksi. ~ Tansanialainen sananlasku

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Tulevan talven lumia...

... jotka ovat kohta menneen talven lumia. Toiminnallinen harjoittelu on in. Viimeisin K&F:kin oli täynnä sitä. Aina kun joku on in kuntokeskusalalla, alkaa putkahtamaan kaikenlaisia hittituotteeseen liittyviä studioita joka kulmaan ja varastoon. Niin nytkin.

Missä tahansa on jokin vanha halli vapaana, niin sinne aukeaa CrossFit-keskus tai joku sen halpa kopio. Niin on käynyt Zumbassa, Pilateksessa, Joogassa, Spinningissä ja joskus taannoin jopa Stepissä ja ehkä myös Slidessä. Muistatteko? Niin on käynyt ja niin käy taas. Siis se, että niitä studioita kaatuu yhtä nopeasti, kuin niitä nousee.

Ennen kuin nostat karvat pystyyn, niin kerron sen saman, jota kerroin jo yli vuosi sitten. Silloin me lähdimme testaamaan kehittämäämme kuntokeskukseen sopivaa tuotetta, X-Method'ia, jossa on mukana myös toiminnallista harjoittelua. Pohdimme itsekin toiminnallisen harjoittelun keskuksen avaamista. Päätin toisin, kun tajusin, että ne studiot kaatuvat ihmisen laiskuuteen. Laji jää kuitenkin elämään kuntokeskuksiin. Kuntokeskuksen yhteyteen tuo kannattaa rakentaa.

Ihminen on pohjimmiltaan laiska. Sen lisäksi se kaipaa vaihtelua. Toiminnallinen harjoittelu, esimerkiksi mainittu CrossFit, on raskasta ja vaativaa, mahdollisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta. Tai juuri sen vuoksi, tiedä häntä. Kun laji on nyt in, on kohtalaisen helppo saada ihmisiä innostumaan lajista. Kaikki haluavat perustaa studion, kun se tuntuu olevan hyvä bisness. Se voi olla sitä nyt, mutta ei enää vuoden päästä.

Ihmismys Laiskimus innostuu helposti. Ja jaksaa oikein treenata, kun se saa tuloksia. Ongelma on jatkuvuudessa. Into laantuu ja sohva kutsuu. On eri asia treenata kolme kuukautta, kuin koko vuoden. Tai kaksi vuotta. Samaa lajia. Viikosta toiseen. Joku nyt kiroilee, kun CrossFit:hän on varsin vaihtelevaa. Ei ole. Tavallisen tallaajan näkökulmasta.

Siitä ei tule pitkäkestoista massatuotetta. Massojen ympärivuotinen laiskuus on liian iso vastus.

Muutama toiminnallisen harjoittelun keskus jää eloon, kuten on jäänyt muissakin edellä mainituissa hittilajeissa. Ne jäävät eloon, jotka saivat houkuteltua ne kaikkein eniten lajiin hurahtaneet seiniensä sisään. Muut kuolevat. Jo ensi syksynä me kuntokeskustoimijat saamme ostaa halvalla toiminnallisen harjoittelun välineitä konkurssipesistä.

Parhaiten laji jää eloon kuntokeskusten yhteyteen, jotka järjestävät erilaisia toiminnallisen harjoittelun bootcampejä, joilla ihminen saadaan nopeasti kuntoon, vaativalla harjoittelulla.

Ennen kuin sanot minun vain maalaavani piruja seinille, tutki, miten laji on jo nyt edennyt Yhdysvalloissa. Tai ehkä tarkemmin sitä, kuinka se on laskussa jo nyt. Hypen vika on hype itse.
Voit hypettää kyseenalaista tuotetta tovin, mutta et voi koskaan rakentaa siitä kestävää bisnestä.
~ Victor Kiam

tiistai 6. marraskuuta 2012

Michael Jackson - The Immortal

Tunsin itseni taas etuoikeutetuksi hetki sitten Hartwall Areenalla. Cirque du Soleil toi Michael Jackson -tribuuttinsa meidän nähtäväksemme. Oli hieno kokemus. Sanaton.



Välillä oli vaikea uskoa silmiään. Jos ihmiseltä puuttuu toinen jalka ja silti tansii hienommin, paremmin ja vaikuttavammin kuin moni kaksijalkainen ammattitanssija, voi vain arvostaa - Isosti.

Sain todistaa mahtavaa kehonhallintaa. Ihmisvartalo pystyy aika hurjiin suorituksiin. Taisin saada taas pienen motivaation treeniin.

Vaikka illan päätähti liikkuikin sujuvasti, Michael Jacksonin kengät olivat isommat. Jos joku tässä elämässä harmittaa, se on, että maestro jäi näkemättä livenä. Ole hyvä maestro:


In a world filled with hate, we must still dare to hope.
In a world filled with anger, we must still dare to comfort.
In a world filled with despair, we must still dare to dream.
And in a world filled with distrust, we must still dare to believe.
~ Michael Jackson

lauantai 8. syyskuuta 2012

X-Method - Tulostakuulla parempaan kuntoon


Suomalainen kuntokeskusyrittäjä on hakannut päätään seinään personal trainer palvelujen myymisen kanssa niin kauan kuin kyseistä palvelua on myyty Suomessa. Personal training ei koskaan lähtenyt sellaiseen lentoon, kuin mitä se on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tuohon voi olla monta syytä, mutta meillä on siihen ratkaisu: X-Method.

Yksi merkittävä syy lienee personal trainerien ammattitaito, tai ehkä oikeammin sen puute. Kun ostit - tai ostat yhä - et tiedä mitä saat. Trainerien kirjo on kuin se kuuluisa konvehtirasia; et koskaan tiedä, mitä saat ja palvelu vaihtelee. Personal trainingiä ei oltu tuotteistettu mitenkään. Jos verrataan ryhmäliikuntaan, olisi sama asia kuin ryhmäliikunnan kalenterissa lukisi kaikkien tuntien kohdalla vain Jumppa. Et koskaan tiedä, mitä on tulossa, mitä sillä saavutetaan ja miten. Personal training ilman tuotetta on ihan sama asia.

X-Method'in raskaus alkoi
Alun perin ajatus tästä meidän tuotteestamme lähti 2011 alkupuolella siitä, kun Petri Mähkä ja Pasi Keskumäki - molemmat pitkän linjan valmentajia - ihmettelivät miksi monilta kuntosaleilta puuttuu nykyään tekemisen meininki. Ihmiset istuvat ja lukevat lehtiä kuntoillessaan. Tai hyppivät ohjatuilla tunneilla puolin tehoin, ilman päämäärää ja tavoitetta. Aloittelijoita ohjataan tekemään hauiskääntöä Bosupallon päällä tai jotain muuta yhtä viihdyttävää, mitä traineri oli ikinä keksinytkään, oman egonsa ja mielenvireytensä säilyttämiseksi.

Asia ei yksinkertaisesti saanut olla näin. Jos kiireiset ihmiset tulevat istumatyöstä istumaan salille, jättäen autonsa ensin mahdollisimman lähelle salin ulko-ovea, niin sille piti tehdä jotain. Ihmisen toiminnallisuuden perusasiat olivat jossain vaiheessa unohtuneet trainereiltä. Miten ihminen käy kyykyssä eri tavoin. Miten kuormaa nostetaan maasta. Miten punnerretaan. Miten kuormaa nostetaan pään yläpuolelle. Mitä se tarkoittaa, kun treenatessa tulee hiki, jo alkuverryttelyssä. Tai hengästyy ja väsyy. Mitä ne tekevät ihmiselle. Miten ylipäänsä liikutaan ja miksi.

X-Method'in synnytys
Pojat päivittelivät tuota eri yhteyksissä. He päivittelivät tuota niin kauan, kunnes Petri kyllästyi ja päätti tehdä asialle jotain. Hän sanoi itsensä irti silloisesta leipätyöstään ja päätti ryhtyä tekemään ihmisten hyvinvoinnille ja kuntosaliohjaukselle jotain. Olen tuntenut Petrin yhtä kauan kuin tämän alan. Arvostan Petriä. Petri on Minun Valmentajani, asuin missä tahansa. Puhuin Petrille varmasti joka kerta tavatessamme, että hänen valmentajan taitonsa menevät hukkaan ison yrityksen terveyspalveluja ja -tuotteita suunnitellessa. Viesti taisi mennä perille.

X-Method syntyi
Petri heitti idean valmennuskonseptista Pasille keväällä 2011. Minäkin kuulin siitä ja pidin ideaa järjettömän hyvänä. Petri oli oikealla tiellä. Sillä tiellä, jossa Petrin lahjat ja tietotaito pääsevät oikeuksiinsa. Pasin näkisin mieluusti kulkevan samaa tietä. Petri ja Pasi löivät molempien 12+ vuoden valmennuskokemuksen paperille ja näyttivät tuloksen minulle. Pieniä viilauksia ja yksinkertaistamisia ja meillä oli valmis konsepti kuntokeskuksiin. Minun tehtäväksi jäi viilata tuo tuotos sopimaan jokaiseen kuntokeskukseen ja markkinoitavaksi näille. Onnistuimme tuotteistamisessa erittäin hyvin. Pyöritimme kaikenlaisia nimiehdokkaita mielissämme, mutta kuten aina, se ensimmäinen, se joka taisi taas tulla mieleeni vessassa istuessani, oli paras. X-Method näki päivänvalon.

Olin ensimmäinen virallinen koekaniini. Testasimme Petrin kanssa ohjelmia syksyllä 2011. Ensimmäiset ohjauspaketit myytiin Turun M&M Kuntotalossa heti tammikuun alussa. Palaute on koko ohjelman olemassaoloajan ollut huikea. Yli 90 % X-Methodilla aloittaneista asiakkaista jatkaa X-Methodin parissa yhä, ohjelmasta toiseen. Nyt näitä kahdeksan viikon ohjelmia on olemassa jo kuusi, kukin aikaisempaa ohjelmaa rankempi. Oma kehitykseni oli hurjaa. Viiden kuukauden aikana rasvaprosenttini tippui 16,7:stä 6,7:ään. Rasvaa katosi 9,8 kiloa ja lihasmassa lisääntyi 1,8 kiloa. Kunto koheni kohisten. Olin elämäni kunnossa jo viiden kuukauden treenin jälkeen. Lisää referenssejä löytyy tästä.

Mitä X-Method on?
Olemme kirjoittaneet kotisivullemme näin:
X-Method valmennusohjelma koostuu kolmesta kahden kuukauden harjoittelujaksosta. Viikko-ohjelmaan kuuluu kolme harjoitusta, joista kaksi tehdään yhdessä valmentajan kanssa. Harjoitusohjelma muuttuu asteittain haasteellisemmaksi ohjelman edetessä.

Ohjelman aikana opitaan oikeat suoritustekniikat, käytetään useita erilaisia harjoitusmenetelmiä ja harjoitellaan jokaisen henkilökohtaiselle kunnolle sopivalla tasolla. Tämä takaa turvallisen ja tehokkaan pohjan kokonaisvaltaiselle kunnon kehittymiselle.

Motivaatio ja onnistumisen elämykset ovat tärkeä osa harjoittelua. Ohjelmassa seurataan oppimista ja kunnon kehittymistä jokaisella harjoituskerralla X-Method tuloskortin avulla.

X-Method on vaativa, mutta palkitseva valmennusohjelma. Takaamme motivoituneille ja ohjelmaan sitoutuneille huikean kehityksen – tulostakuulla!
Me todellakin annamme tulostakuun tuotteellemme. Mikäli kaikki kolme kunnon osa-aluetta ei kohene ohjelman aikana, saat rahat takaisin.

Mihin X-Method on menossa?
Pidimme yhtiökokouksen aiheesta pari viikkoa sitten. Meillä on tavoitteemme. X-Method alkoi juuri Forever kuntoklubeilla. Minä saan palkata heti kaksi valmentajaa lisää Töölön klubille, jo koulutettujen avuksi, kun esittelytuntien varaajia on niin paljon. Oman aikasi voit tilata tästä.  Lohjan Aplico toimii X-Method valmennuksen lisäksi X-Method Group ryhmäliikunnan testiklubina ja ryhmäliikuntatuotteen ensimmäinen koulutus on kahden viikon päästä, 22.9.2012 Lohjalla. Ryhmäliikuntatuotteen palaute on myös ollut pelkästään positiivista. Harvoin näkee pukuhuoneessa tuollaista jälkikuhinaa minkään ryhmäliikuntatuotteen jälkeen. Tuomme tuohonkin lajiin täysin uusia ulottuvuuksia seurantakorteilla. X-Methodia tarjoavat klubit ja valmentajat löytyvät tästä.

Mihin me sitten olemme menossa? Aika näyttää. Nyt keskitymme laittamaan ihmisiä elämänsä kuntoon. Ja julkaisemme kohta uuden tuotteen; X-Method Food. Ensimmäiset koekaniinit ovat jo käyneet valmentajan kanssa ruokakaupassa. Tiesitkö, että kestää 8 viikkoa, että huomaat muutoksen vartalossasi? 16 viikkoa, että ystäväsi huomaavat. 24 viikkoa, että koko muu maailma huomaa. Kuukauden päästä sinua harmittaa, että et aloittanut jo tänään.
Practise doesn't make perfect. Perfect practise makes perfect.

lauantai 25. elokuuta 2012

Työmatkan merkitys

Tämän hetken kuuma peruna on selvästi kilometrikorvauksiin kohdistuvat leikkaukset. Ei nyt puhuta kuitenkaan niistä, vaan ihmetellään hetki työmatkan pituuden merkitystä ihmiselle. Tai no ainakin minulle.

Tuolla aiemman kirjoituksen kommenteissa ihmeteltiin sitä, että miksi vaihdoin työmatkan Helsingin liikenteeseen. Minäkin olen joskus ihmetellyt ääneen, kuinka joku viitsii ajaa pitkiäkin matkoja töihin, joka arkipäivä. Kun ajoin nykyiseen työhön ensimmäistä kertaa, juuri siinä Helsingin ruuhkassa, matka kesti 75 minuuttia. Mietin, että nyt olen tehnyt tyhmän ratkaisun. Meinasin kääntyä ja perua koko työn. Onneksi tajusin, että ei ole pakko ajaa ruuhkassa, jos ei halua.

Minulla oli vuosia työmatka 12 minuttia, plus/miinus yksi minuutti. Se tuntui kohtuulliselta ja varsin järkevältäkin. Kun muutin 100 kilometrin päähän työpaikasta, moni ihmetteli, että miten jaksan ajaa tuon matkan joka päivä, ja vielä kaksi kertaa. Tiesin jo ennen kuin olin ajanut sitä tuömatkaa kertaakaan, että se ei tulisi olemaan ongelma. Pidän autolla ajamisesta. Voin hyvin ajaa erittäinkin pitkiä matkoja, jos rakko ja tankki antavat myöden. Lappiin olen punnertanut yhdellä tankkauksella. Tukholmasta Mälmöön sammuttamatta autosta virtaa.

Kaveri kertoi tovi sitten, kuinka hän on nyt ikionnellinen siitä, että ei tee enää töitä kotona. Se oli alkuun ollut niin hienoa, kun voi tehdä töitä kalsareissa, sängyssä tai sohvalla maaten. Jonkin ajan kuluttua se alkoi ahdistamaan. Olit käytännössä aina töissä. Koti muuttui työpaikaksi. Se keittiön nurkassa nököttävä kahvinkeitin olikin kohta työpaikan kahvinkeitin. Kalsarit vaihtuivat ensin työasuun. Viimein oli jopa kravatti kaulassa päivällä kotona. Ei auttanut, vaikka siirtyi aina tekemään töitä työhuoneeseen. Kaverini oli henkisesti aina töissä. Oli pakko hommata toimisto, oikean työmatkan päästä.

Toinen kaveri oli hommanut työpisteen asuinkiinteistönsä alakerrasta. Tuli sama vika. Koti oli liian lähellä. Työ ja vapaa-aika sekoittuivat liian helposti. Jos joku soitti työasiaa illalla, kesken leffan, oli liian helppo sanoa, että odota kun kipaisen toimistolle. Työmatkalla on siis merkitystä.

Ymmärrän ihmettelyn, jos ei pidä ajamisesta. Minulle ajaminen on jopa jonkinlaista terapiaa. Autossa on helppo ajatella ja pohtia syntyjä syviä. Huomasin tuon kun ajoin tunnin töihin, parin kuukauden ajan, päivittäin. Olin ajatellut, että kuuntelen matkalla äänikirjoja. Yhden aloitin. Huomasin usein ajavani kotiin täydellisessä hiljaisuudessa. Ei edes paljon rakastamani musiikki soinut. Siis aina. Aika usein musiikki kyllä soi, ja lujaa. Nyt on pari päivää soinut Nightwishin tuotanto. Seuraavassa autossa on vielä nykyistäkin parempi äänentoistojärjestelmä.

Tunti oli ehkä hieman pitkä työmatka. Nyt minulla on 40 minuuttia. Se tuntuu varsin sopivalta. Tunti on kuitenkin 50 % enemmän kuin tuo 40 minuuttia. Tuossa ajassa saa aamulla suunniteltua hyvin päivänsä ja soitettua mahdolliset päivän puhelut. Ei tarvitse lainkaan miettiä töitä vielä aamupalapöydässä, vaan vasta kun auto rullaa tallista päivänvaloon. Takaisin tullessa tuossa ajassa ehtii hyvin nollaamaan päivän. Jos joku puhelu jäi soittamatta, sen voi vielä tehdä. Kun auto syöksyy taas tallista sisään, työpäivä on jäänyt matkalle. Ja jos jotain unohtui, se unohtui. Se pysyy siellä 40 minuutin päässä ja odottaa siellä aamulla.

Tuo aiemmin ollut 12 minuutin työmatka tuntuu nyt jotenkin hölmöltä. Työasiat pyörivät käytännössä aina mielessä, kun pää ei tyhjentynyt kotimatkalla. Ja voi ihan hyvin mennä hetkeksi töihin myös viikonloppuna, kun matkaan ei mene aikaa. En kaipaa yhtään lyhyttä työmatkaa, mutta uskon, että moni aamuruuhkassa mateleva vaihtaisi siihen silmää räpäyttämättä, jos se olisi mahdollista.
Did we get this far just to feel your hate? Did we play to become only pawns in the game? How blind can you be, don't you see? You chose the long road, but we'll be waiting.
~ Nightwish

Tuli tuosta vielä mieleen, mikä on paras autoilubiisi ikinä?

lauantai 11. elokuuta 2012

Minua hävetti

Olin eilen lähdössä ketjun klubijohtajien kokoukseen, kun puhelin soi. Yksi Forever Töölön asiakkaista soitti ja kysyi, ehdinkö juttelemaan hetken, ehkä kymmenen minuuttia. Vastasin ehtiväni, mutta vasta hetken kuluttua, kun olin autotallissa. Sanoin, että palataan asiaan, kun pääsen liikenteeseen ja puhelin on hands freessä.

Mietin autoon istuessani, että mitäköhän me olemme töpänneet. Että nyt tulee jokin vakava palauteryöppy, kun piti varata aikaakin puhelun kestoon. Kelasin mielessäni, oliko minulta jäänyt jokin asia hoitamatta. En keksinyt mitään. Voin vain odottaa, hieman lannistuneena, mitä tuleman pitää.

Jännittyneenä aloin kuuntelemaan asiakkaan murheita. Ehkä jo toisesta lauseesta alkaen minua alkoi hävettämään. Tuntui, että vajoan syvälle auton penkin syövereihin. Minua hävettivät ajatukseni. Minua hävettivät me suomalaiset. Minua hävetti kaiken sen puolesta, mitä edustan. Minua hävetti samaan aikaan, kun tunsin suunnatonta ylpeyttä. Ihoni oli kananlihalla varmaan koko puhelun ajan.

Asiakas kehui edustamaani yritystä, Forever Töölöä ja sen henkilökuntaa ainakin vartin. Asiakas kertoi olevansa eläkeiässä ja nähneensä maailmaa. Hän kertoi kiertäneensä ja olleensa jäsenenä eri ketjun keskuksissa Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja vierailleensa lukuisissa paikoissa. Hänellä on ollut päällekkäisiä jäsenyyksiä, joten hän kertoi tietävänsä, mistä puhuu. En ole eläissäni kuunnellut vastaavaa puhelua, jossa asiakas oikeasti kehuu tuotettamme, palveluamme, puitteitamme ja henkilökuntaamme noin vuolaasti. Ja minua hävetti. Ja nolotti. Samaan aikaan, kun leijuin ylpeydestä.

Kiitin mielessäni Leenaa, jolta sain perintönä tuon keskuksen johdettavakseni. Kiitin, että hän on tehnyt loistavaa työtä ja minä saan jatkaa työtä hänen viitoittamallaan tiellä. Kiitin Allaa, Fustra Traineriämme, jota asiakas kehui maasta taivaaseen. Hänkin on tehnyt valtavan hienoa työtä, kun asiakas kokee sen tuolla tavoin. Ne pienet asiat. Ne olivat tämänkin asiakkaan kohdalla toimineet parhaiten. Toki ohjelmat ovat toimivat ja ohjaajat ovat aina ammattitaitoisia, mutta ne pienet jutut - asiakkaan huomioiminen - ne erottavat jyvät akanoista ohjaajissakin. Kiitin asiakaspalveluamme, joka on ottanut asiakkaan aina iloisesti ja avuliaasti vastaan. Kiitin siistijöitämme, jotka pitävät tilat siistinä. Kiitin laitehuoltoa, joka on pitänyt laitteet kunnossa. Näin jokaisen kehuihin liittyvän työntekijäni kasvot mielessäni sitä mukaa, kun asiakas kehui jotakin osa-aluettamme.

Tällaiset asiakkaat ovat kullan arvoisia. Muistatteko, kun kerroin kirjasta Raving Fans? Tämäkin asiakas lupasi tuoda kaikki ystävänsä meille kuntoilemaan. Hän kertoi raahaavansa ne vaikka väkisin klubillemme. Hän opasti markkinoimaan tuotettamme myös varttuneemmille, koska meidän klubimme oli kuulema ensimmäinen, jota hän voi ja uskaltaa suositella saman ikäryhmän ystävilleen. Tuokin oli kiva kuulla.

Mutta miksi me ajattelemme aina pahinta, kun asiakas soittaa? Tai miksi me lähes aina annamme vain negatiivista palautetta, mutta emme kehu? Edustaako sana arvostelu sinulle positiivista vai negatiivista. Veikkaan jälkimmäistä.

Mitä jos tänään, huomenna, ylihuomenna tai tästä päivästä eteenpäin kehuisit jotakin vähintään kerran päivässä. Kokeile, miten täysin tuntematon reagoi kehuun. Kokeile, miltä tuntuu antaa jollekin yritykselle positiivinen palaute. Käytät varmasti päivittäin tuotteita ja palveluja, joihin olet varsin tyytyväinen. Kokeile, miltä tuntuu kehua ystävää, perheenjäsentä tai työkaveria. Kokeile, millainen voima kehussa on. Minä hehkun tuosta kehusta vieläkin. Vaikka hävettääkin.
Aina kun olet vihainen minuutin ajan, menetät kuusikymmentä onnellista sekuntia. 
~ Ralph Waldo Emerson

maanantai 6. elokuuta 2012

Se oli loma


Elämäni ensimmäinen kesäloma on takana. Joskus ihmettelin, Miksi pitäisin kesälomaa? Nyt en ihmettele. Pidän sellaisen jatkossa joka kesä. Kokemus oli erittäin vapauttava ja viihdyttävä. En oikein edes osaa kuvailla tuntemuksia, kun ajatukset lentävät ihan jossakin sfääreissä. Ehdin kokemaan vaikka mitä. Tosin lomakin oli normaalia kesälomaa pidempi. Oikea loma on tähän asti ollut vain hakusessa.

Ehdin rentoutumaan Pasadenassa, viihtymään Las Vegasissa, kellumaan Lohjan järvellä, tallustelemaan Tallinnassa ja syömään krokotiilia Korsaarissa, jopoilemaan Hangossa ja tähyilemään Bengtskärin majakastakin, noin nopeasti muisteltuna. Ei ollut juurikaan päiviä, jolloin en olisi tehnyt mitään tai ollut jossakin. Vaatteet vain vaihtuivat kassissa ja taas mentiin. Toki lepopäiviäkin oli muutamia. Varsin antoisa loma. Ei tarvinnut uhrata yhtään ajatuksia töille. Se oli outoa, mutta siihenkin voisi helposti tottua, näköjään.

Nyt on ihan hyvä fiilis aloittaa sorvin ääressä, hyvin rentoutuneena. Pidin jopa yli kuukauden tauon kaikesta kuntoilusta. Ensimmäistä kertaa tuokin. Ennen kesää tuli enemmän tai vähemmän julkiseksi sekin, mitä teen jatkossa. En ollut missään vaiheessa lähdössä kuntoilualalta mihinkään. Pidän alasta sen verran paljon, että tullen olemaan sillä niin kauan, kuin viitsin tehdä töitä. Missä ja miten, sen näyttää aika, mutta nyt käänsin uuden lehden.

Viime syksynä uhoin kovaan ääneen, että en usko muuttavani Turun alueelta koskaan mihinkään. Helmikuusta alkaen olen ollut lohjalainen. Talvella mietin ääneen, että olisi todella outoa olla töissä jollekin muulle. No nyt olen, vaikka tietysti omistussuhde M&M:ään on yhä tallella ja X-Methodinkin kautta saa leikkiä yrittäjää, varsinaisen uuden työn ohella. Keväällä, Mannerheimintietä kävellessäni kerroin, kuinka en voisi edes kuvitella olevani töissä Helsingissä. Nyt olen - Mannerheimintiellä. Käyntikortissa lukee Club & Spa Manager, Forever Töölö.

Joskus ne vaihtoehdot, joita pitää epätodennäköisimpinä elämässään, ovat juuri niitä parhaita.

Ai niin. Sain vedettyä listalta yli Van Halenin, jonka näin ensimmäistä kertaa livenä Staples Centerissä. Lämppärinä tuolla oli niinkin kova metallibändi kuin Kool & The Gang. Colosseumilla veti Celine Dion aika vaikuttavan konsertin. Paljon tuli kesällä nähtyä ja kuultua. Musiikin täytteinen kesäloma päättyi kerrassaan loistavan työmoraalin omaavan Bruce Springsteenin konserttiin. Huikeaa!
~ En tiennyt, että sitä ei pysty tekemään, joten menin ja tein sen.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Seasonal Yoga - Avain elämään

Olenhan kertonut, että minusta tulee joogi? Opetanko yogaa koskaan? En tiedä. Ehkä koulutan itseäni vain oman hyvinvointini vuoksi. Valitsin taannoin Seasonal Yoga -koulutuksen, joka kestää vuoden. Kotitehtävänä oli kirjoittaa oma kuvaus Seasonal Yogasta. Se kuuluu näin:
Ehkä rohkeasti sanottu otsikossa. Tai sitten ei. Seasonal Yoga voisi olla myös avain elämän kiertokulkuun. Tavallaan kaikki olemassa oleva perustuu luonnon kiertokulkuun. On alkua, kasvua, kehitystä, paikallaan oloa, taantumista, loppumista. Käytännössä ihan kaikessa - elämässä, liiketoiminnassa, ihmisessä, yksilössä, ihmissuhteissa, tuotteessa, palvelussa...
Miksei siis joogakin voisi perustua kiertokulkuun - luonnon kiertokulkuun, vuodenaikoihin ja kellonaikoihin? Jooga on itsensä kehittämistä, joten on itse asiassa aika luonnollista huomioida luonto ja ympäristö kehityksen välineenä ja vaikuttimena. Vuodenajat vaikuttavat ihmiseen. Kellonajat vaikuttavat ihmiseen. Jooga vaikuttaa ihmiseen. Seasonal Yoga niputtaa nämä vaikuttimet yhteen, luonnollisella tavalla.
Seasonal Yoga on lähellä ihmistä. Se on myös lähellä luontoa, joka monelta kaupunkilaiselta pääsee käsistä asvaltin keskellä. Kosketus luontoon katoaa helposti urbanisoituvassa yhteiskunnassa. Sen huomaa hyvin, jos hankkii koiran tai muun vastaavan lemmikin, joka vaatii päivittäistä ulkoilutusta. Kun vie koiran metsään joka päivä, huomaa kuinka luonto muuttuu vuodenaikojen mukana, kuukausittain, viikoittain ja jopa päivittäin. Tällöin huomaa myös luonnon vaikutuksen meihin ihmisinä. Tätä muutosta ja vaikutusta ei huomaa keskellä kaupunkia.
Ympäristön muutokset vaikuttavat meihin, halusimme tai emme, myös asvalttiviidakossa. Seasonal Yoga saa urbaaninkin cityihmisen ajattelemaan itseään osana luontoa ja sen vuosikehitystä. Seasonal Yoga avaa portin omaan sisäiseen metsäämme. Se auttaa ymmärtämään, miten me reagoimme eri ajankohtiin, jokainen yksilöllisesti, mutta silti niin samankaltaisesti. Me kaikki käyttäydymme eri tavalla talvella, verrattuna kesään. Eikä siihen ole syynä kalenteri, vaan se, miltä luonto näyttää ja miltä se tuntuu. Keväällä tuntemuksemme ovat erilaisia kuin syksyllä. Kevät saa meidät tekemään eri asioita kuin syksy - ja taas, halusimme tai emme.
Jos haluat tietää, miksi keväällä siivotaan, kesällä nautitaan, syksyllä masennutaan ja talvella murjotetaan, Seasonal Yoga kertoo sen. Samalla saatat kehittyä ja vahvistua yksilönä.
Mietin juuri tämän viikonlopun koulutuksen aikana, kuinka jokaisen johtajan pitäisi käydä joogakoulutuksessa. Ei siksi, että olisi kiva istua lotusasennossa pöydän päässä henkilökuntapalaverissa, vaan siksi, että oppii tuntemaan itseään. Miten ihmeessä ihminen voisi johtaa toisia, jos ei osaa johtaa itseään? Kun opit tuntemaan itsesi, osaat reagoida paremmin muihin ihmisiin.

Olin pari viikkoa sitten Seasonal Yoga retriitillä Ranskassa. Taidankin kertoa siitä hieman seuraavaksi.
Et voi tulla onnelliseksi. Voit ainoastaan olla onnellinen.
~ Happy Yoga 

maanantai 14. toukokuuta 2012

Eläkeläisen kiireet

Oletteko huomanneet, kuinka moni eläkkeelle jäänyt valittelee, kun ei ehdi enää tekemään mitään? Tulevat eläkeläisen kiireet kuvioihin. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten vapaa-ajan lisääntyminen voi lisätä kiirettä. Nyt alan hiljalleen hahmottamaan sitä.

Olen nyt muutaman viikon ollut käytännössä ilman kalenterimerkintöjä. En ole kuitenkaan tehnyt esimerkiksi kotona vielä yhtään niitä hommia, joita ajattelin tehdä. Ehtiihän ne huomennakin - jättää tekemättä. Noinhan sitä ajattelee, kun ei ole deadlineä, aikatauluja, menoja, vastuuta...

Aika vain kuluu touhutessa kaikkea kivaa. Nauttimalla hetkistä. Vaikka kyllä myönnän sen nauttimisen olevan ajoittain haasteellista, kun on tottunut tekemään, ja paljon, ja koko ajan. Olen jo aiemminkin huomannut itsessäni sellaisen piirteen, että mitä suurempi haaste ja mitä kovempi kiire, sitä enemmän saan aikaiseksi. Nyt ei ole haasteita eikä mikään kiirekään, niin kyllä se näkyy suorituksessa.

Ehkä pitäisi sittenkin vain olla tyytyväinen ja pyrkiä nauttimaan vapaudesta. Ehkä sitä voisi hyvinkin ladata akkuja ilman haasteita hetken. Ei kai siinä mitään pahaa ole, vaikka se tuntuukin siltä? Ehkä minä aloitan nyt sen nauttimisen. Kesäkin tuli. Kohta voi hyvällä omatunnolla maata päivät aurinkotuolissa jotain kirjaa lukien, napsien D-vitamiinia auringon säteistä.

Hemmetti, minähän voin hyvin! Kun työt kaatuvat päälle, sitä kaipaa vapaata. Kun ne eivät kaadu, kaipaa sitä. Olemme me tyhmiä otuksia me ihmiset.
Elämme vain murto-osan elämästämme.
~ Henry David Thoreau

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Vapaaherra

Tai ehkä sittenkin vapaa herra. Tosin voisin olla paronikin. Eihän paroni Hurme kuulosta yhtään hullummalta. 

Ensimmäinen lomaviikko takana. On outoa olla lomalla, kun ei lähde mihinkään. Ennen loma tarkoitti sitä, että lentokone lähti johonkin. Tuli tehtyä töitä viimeiselle mahdolliselle minuutille, jotta ehti vielä koneeseen. Ja jos kone laskeutui takaisin Suomeen päivällä, tuli mentyä vielä samana iltana aina töihin. En ole koko tuon työrupeaman aikana ollut kertaakaan kesällä lomalla. Nyt aion olla. Ihmettelin joskus ääneen, miksi pitäisin kesälomaa. Ja vielä viime kesänä kerroin, kuinka kesällä on mukava tehdä töitä. Tänä kesänä purjehdin ajatusten vastavirtaan ja opettelen uutta.

Suurin haasteeni tällä hetkellä on se, että maltan olla lomalla. Ensimmäiset työtarjoukset tupsahtivat eteen käytännössä välittömästi vapautusilmoitukseni jälkeen. Joku olisi halunut tavata jo heti maanantaina. Päätin olla sopimatta mitään ainakin pääsiäisen yli. No nyt on tiistai ja tänään on palaveria. Yhä on kuitenkin tavoitteena olla lomalla syksyyn asti. Saa nähdä, onnistunko.

Olen aina puhunut, kuinka en kokenut olevani lainkaan töissä, kun sain olla M&M:llä. Sain tehdä mitä halusin. En koskaan kokenut lähteväni töihin, kun nousin sängystä. Sain vain toteuttaa. Niin koin asian olevan. Nyt kun tuota on peilannut viikon päivät, niin mieleen on hiipinyt ajatus, että olinkohan sittenkin töissä? Työ on vain siitä kummallinen otus, että se viekoittelee salaa. Se kertoo antavansa, vaikka todellisuudessa se ottaa.

Olin aina sitä mieltä, että työ tulee ensin. Se menee kaiken edelle. Tuota mantraa hoin jopa läheisille. Olin oikeasti sitä mieltä. Työ on se, jonka kuvittelin mahdollistavan kaiken muun. Mutta nyt ymmärrän, että se mahdollistaa vain kulissit, julkisivun, jolla ei tee oikeasti yhtään mitään. Oikeissa olosuhteissa muiden asioiden tulee mennä työn edelle. Läheisten ja perheen tulee mennä työn edelle. Työllä ei ole tunteita. Se ei rakasta. Sillä ei ole empatiaa. Se ei ole vierelläsi vaikeuksissa. Se ei auta, kun oikeasti tarvitset apua. Sinusta välittävät ihmiset tekevät kaiken tuon.

Tästä huolimatta tulen aina tekemään töitä. Nyt saan olla vedenjakalla ja valita, mitä haluan tehdä seuraavaksi. Sitoudunko pitkään projektiin vaiko lyhyisiin, jotta voin halutessani hypätä oravanpyörästä taas hetkeksi pois. Kerroin kolmekymppisenä, kuinka ajattelin tekeväni vielä kymmenisen vuotta töitä niska limassa ja sitten hölläisin. Näin näytti myös käyvän. Tuo ajatus muistui yhtenä päivänä mieleen. Huomasin hymyileväni.
Elämä on suloista ja iloista sille, jolla on joku jota rakastaa ja puhdas omatunto. 
~ Leo Tolstoi

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Seuraavakin kortti tuli katsottua


Tulihan tämä perjantai. Lähetin alla olevan tiedotteen tänään rakkaille asiakkaille ja samankaltaisen kunnioittamalleni henkilökunnalle.

On muutosten aika. Yhtiömme hallitus on tänään vapauttanut minut toimitusjohtajan tehtävästä.
Haluan kiittää kaikkia asiakkaita näistä rikkaista vuosista, joita olen saanut kokea kanssanne. Surullisin mielin jätän nämä kaikki vuosien aikana rakentuneet henkilösuhteet tältä osin taakse. Toivon teille kaikille mahdottoman hyvää tulevaisuutta. Jään syvästi kaipaamaan teidän energiaanne, jota olen saanut ammentaa eri muodoissa.
Oma tulevaisuuteni on valoisa. Tämä kohta polusta käytiin nyt päätepisteeseensä näin. Kaikella on aina tarkoituksensa ja tämänkin muutoksen on tarkoitus tehdä minun elämästäni entistä parempaa. Toivottavasti myös teidän elämästänne. 
Minun henkilökohtaisen elämäni muutosprosessi alkoi marraskuussa 2010 ja prosessiin on mahtunut paljon, tämän työn päättymisen lisäksi. Osa muutoksista ovat olleet kivuliaita, osa helppoja, mutta jokainen muutos on parantanut elämänlaatuani huomattavasti. Uskaltakaa muuttaa sellaisia asioita elämästänne, jotka tekevät elämästä ikävää. Muutoksessa on suuri voima. 
Oma muutosprosessini ei suinkaan ole ohi. Kirjoitan tätä joogakoulutuksen tauolla. Oloni on vapautunut ja lähden iloisena kohti tulevaisuutta.
Muistakaa, että
"Maailmassa on monta asiaa, joita et voi muuttaa, mutta yhtä asiaa voit muuttaa aina. Se on oma asenteesi." 
Sydämellinen kiitos kaikille yhteisesti ja jokaiselle erikseen. Varsinkin sinulle!
Rakkaudella,
Sami Hurme
Tämä blogi herännee nyt täysin uudenlaiseen eloon. Katsotaan yhdessä, mitä elämä tuo tullessaan. Nautitaan yhdessä elämästä!

perjantai 24. helmikuuta 2012

En ole kadonnut koneeseen



Enkä muuallekaan. Tulen vielä takaisin. Pieni hengähdystauko on nyt ollut vain paikallaan.

Apulanta tulkitsee ylhäällä, että
Koneeseen kadonnutta ei voi takaisin saada.
Minä olin aika pahasti jo kadonnut koneeseen, kunnes tajusin, että elämässä on muutakin kuin virtuaalisuutta. Esimerkiksi television katsominen on jäänyt oikeastaan kokonaan. En edes muista, koska katsoin sitä viimeksi. Samoin on käynyt tämän sosiaalisen median kanssa. Jäänyt taustalle. Elämästä löytyy muutakin sosiaalisuutta.
Luotettu ehkä liikaa siihen että aika korjaa sen minkä vuoksi nähtiin niin kovin paljon vaivaa. Että hajalle saatiin se mikä kauniiksi tarkoitettiin.
Silti tulen vielä tänne takaisin. En kuitenkaan uppoudu niin syvälle kuin aiemmin, koska elämän voi elää ihan livenäkin. Aikeissa olisi, että kirjoittaisin tänne aina perjantaisin, kun teen töitä pois toimistolta.
Kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla. Miten kauan sitä kestää? Ei, sitä ei voi tietää. Kehen sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys enää tässä kai on, kun on saavuttu siihen pisteeseen, ettei mikään ole varmaa.
Kun on tehnyt toista kymmentä vuotta seitsemänpäiväisiä viikkoja, olen nyt päättänyt pitää viikonloput vapaata ja tehdä perjantain etätöinä. Ihan vinkkinä, että saa tuhottomasti enemmän aikaan, kun siirtyy pois toimistosta ja keskittyy vain työhön. Kannattaa kokeilla.
Joku meistä on onneton, palanut mutta tunnoton, katuva mutta uskoton, enemmän kuin rauhaton. Periaate on ehdoton,  perustelu on aukoton, yhtälö ehkä mahdoton.
Miten niin muka armoton?
Olen viimeaikoina kirjoitellut paljon muutoksista, koska elämä on tuonut niitä paljon eteen. Muutokset ovat tuoneet tarpeen myös heivata elämästä pakko-oireita, koukuttavia juttuja, koska niillä on taipumus häiritä elämän laatua. Kun nyt saan tämän elämäni taas takaisin itselleni, niin saatte uusia tekstejä tännekin. Ehkä jo ensi perjantaina...

perjantai 20. tammikuuta 2012

Fitness trendit 2012

Perinteinen vuoden aloitus tulee siis tässä. Viimeisin tekstini käsitteli meidän uudistuksia M&M Kuntotalossa. Nyt paneudutaan tämän vuoden fitness trendeihin, jotka tavan mukaan lainataan ACE'n trendiennustuksista. Vaikka ne koskevatkin amerikkalaista liikunta-alaa, voimme taas vetää ne sellaisenaan suomalaiseen tarkasteluun.

Tietoisuus ylipainosta
Olen samaa mieltä, että ihmiset alkavat kasvavassa määrin hakemaan apua paino-ongelmiinsa henkilökohtaisista ohjaajista. Mekin toimme kaksi uutta tuotetta tähän vuoteen, Fustra ja X-Method, joista molemmista saa apua nimen omaan painonhallintaan. Ihmiset kyllästyvät laihdusvalmisteisiin ja jopa erilaisiin laihdutusryhmiin, koska niiden apu tuntuu jäävän jojoiluun, eli kaikki karisseet kilot palaavat nopeasti. Toki onnistujiakin aina on, mutta henkilökohtaisella tasolla toimiessa tuloksia vaan tulee paremmin. Jos et usko, kokeile.

Elämäntapavalmennus
Tämä nostaa varmasti päätään myös Suomessa. Me tulemme Suomessa tässä hieman Yhdysvaltojen markkinoita jäljessä, joten olen itsekin ajoittanut tähän sektoriin panostamisen vasta ensi vuodelle. Tämän vuoden aion haistella ja kartoittaa mahdollisuuksia puuttua ihmisten elämään syvemmin. Ajatuksia toteutuksesta on jo paljon. Ehkä jopa keväällä alkava espanjankielen kurssimme liittyy jo osaltaan tähän osa-alueeseen. Ravintovalmennuksestakin on jo suunnitelmat olemassa. CMS klubeille olemme suunnitelleet ja tuotteistamassa tähän sektoriin osuvaa kokonaisuutta, josta kerromme kevään aikana lisää.

Käyttäytymismallien muokkaaminen 
Tämä liittyy erittäin vahvasti kahteen edelliseen kohtaan. Ei tarjota enää pikatietä onneen, vaan tarjotaan elämäntapamuutoksia. Ei tarjota parin kerran pikakursseja tai muutamaa tapaamista personal trainerin kanssa, vaan tarjotaan muutosta elämäntapaan. Tämä vaatii esimerkiksi kuukausien säännöllisen sitoutumisen personal trainerin, tai sen elämäntapavalmentajan kanssa. Puhutaan kertojen sijaan kuukausista, kun tuotteistetaan uusia ryhmiä ja palveluja, kuten Fustra ja X-Method. Tehdään ihmisille heti alussa selväksi, että tuote vaatii sitoutumista. Vain sillä saa pysyviä tuloksia.

Yhteisöjen mukaantulo 
Huoli ihmisten rappeutumisesta tavoittaa yhä enemmän päättäjiä ja yritysjohtajia. Suomessakin aletaan odottamaan yhä enemmän, että johtajat osaavat huolehtia itsestään, jotta voivat huolehtia yhteisistä asioista. Kirjoitin jo jokin aika sitten Johtajan painoarvosta. Tänä vuonna tuo kirjoitus osunee kohdalleen aiempaa enemmän. Eipä tarvitse katsoa kuin presidentinvaaleja. Niinistö on varmasti yksi keulahahmoista tällä rintamalla. Yhteisöt kantavat korsiaan entistä enemmän kekoon jäseniensä hyvinvoinnin hyväksi. Kuntokeskuksien kannattaa ehkä alkaa tavoittelemaan yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa. Enkä tarkoita suinkaan alennuksia, vaan oikeaa, kahdensuuntaista yhteistyötä, jossa myös mitataan tuloksia.

Teknologian vaikutus
Kuten jo viime vuonna ennustettiin ja todettiin, teknologia tulee olemaan entistä vahvemmin mukana kuntoilussa. Veikkaan, että tänä vuonna saamme tutustua lukuisiin uusiin aplikaatioihin, jotka toimivat sosiaalisen median välineissä ja joissa ihmiset hehkuttavat aktiivisuuttaan. Toki meillä on jo Trainer.fi, Suunnon Movescount, kaikkien heijojen lisäksi, mutta nämä kehittyvät ja tuovat mukanaan mitä mielenkiintoisempia uusia viritelmiä. Näemme varmasti ensimmäiset palkkiojärjestelmätkin, joihin on haettu sponsoreita tukemaan ihmisten kuntoilua. Suuri  apu näistä välineistä saataneen keskusteluun asiakkaiden ja trainereiden välillä. Interaktiivisuus lisääntyy asiakaskommunikaatiossa.

Seniori- ja nuorisopalvelut
Vaikka nämäkin ovat kuuluneet jo kuluneen vuoden spesiaaleihin monissa keskuksissa, odottaisin tämän räjähtämistä vielä tämänkin vuoden. Joku saattaa onnistua näissä spesiaaliryhmissä jo nyt, mutta en laittaisi näitä ihan ykkösprioriteetiksi ihan vielä omassa työlistassani. Jos ei löydy muuta kehitettävää, niin sitten kannattaa panostaa näihin jo nyt ja olla ensimmäisten onnistujien joukossa. Minä aion vielä tämän vuoden tarkkailla ja hakea sitä omaa lähestymistäni näihin sektoreihin.

Erityisosaaminen
Personal trainereillä pitää olla jatkossa erityisosaamista. Asiakkaat eivät enää tyydy siihen monistettuun harjoitusohjelmaan ja ylipirteän jumppakärpäsen ylimalkaiseen ohjaukseen. Asiakkaat tulevat haastamaan trainereitä entistä enemmän, koska tietoa ja mielipiteitä on helposti saatavilla. Asiakkaat olettavat trainerinsä olevan nettiä viisaampia - ihan aiheesta. Trainer valitaan jatkossa yhä useammin hänen erityisosaamisensa vuoksi. Jos ihmisellä on sairaus, hän hakeutuu mieluummin erikoislääkärin kuin yleislääkärin vastaanotolle. Trainerien kohdalla tapahtuu vastaava kehitys. Näin tapahtuu myös kuntokeskusten kohdalla. Erityisosaamistaan kannatta tuoda esiin, mutta vain silloin, jos sitä on oikeasti.

Työhyvinvointi
Yritysten tietoisuus henkilöstönsä hyvinvoinnin vaikutuksesta työtulokseen jatkaa kasvuaan. Yritykset haluavat kuitenkin jatkossa etujen alennusten sijaan seurattavuutta. Tuloksen tekeminen on yritykselle koko ajan tärkemämpää, joten tuloksen pitää olla mitattavissa myös kuntoiluun panostuksessa. Kuntokeskuksilla on tässä kohtaa mahdollisuus päästä eroon iänikuisista alennuksista ja tarjota kattavampaa palvelua hieman korkeampaan hintaan. Yrityslippuvirityksiä tuskin juurikaan tulee nykyistä enempää. Tai jos tulee, tulijalla pitää olla syvät taskut, jos haluaa saavuttaa jonkinlaista markkinaosuutta.

Hittitunnit
Zumba pysyy vielä hetken pinnalla. Sen suosio tasoittuu hiljalleen perinteisten tuntien tasolle ja se jäänee vakiotunniksi keskuksiin. Se jäänee jo siitä syystä, että Zumba-ohjaajia on niin tolkuttoman paljon. Sitä on helppo tarjota. Bootcamp tulee, kuten jo kerroin. TRX, Kinesis, tasapaino, keskivartalo... Siinä on hittisanoja täksi vuodeksi. Nuo kannattaa painaa mieleen, uusien tuotteiden varalle.

Mielenkiintoinen vuosi on alkanut. Omat odotukseni ovat erittäin korkealla. Ala muuttuu hurjaa vauhtia ja monen uuden yrittäjän on jatkossakin vaikea hypätä vauhtiin mukaan. Vanhoillakin yrittäjillä voi olla vaikeuksia, jos eivät osaa uudistua tai haukkaavat liian isoja kakkuja. En maalaile piruja seinille, vaan ainoastaan totean, kokemuksesta.

Henkilökohtaisesti aion olla tänä vuonna paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Myös töissä. Mitä sinä aiot tehdä siellä sohvalla tänä vuonna? Yle uutisoi eilen kuntoilijoiden verukkeiden viikkojen alkaneen. Yhdyn tähän toteamukseen:
Ihminen on lajityypillisesti luonnostaan laiska.
Minäkin olen, mutta taistelen laiskuutta vastaan. Yhdyn myös näkemykseen, pelkän asiakaspinnasta tulleen kokemuksen vuoksi, että
Yksi suurimmista syistä, miksi liikunta ei jatku, on se, että puoliso tai perhe ei tue.
Miten teillä?

[Aiheeseen liittyen: 2011 fitness trendit / Osuivatko vuoden 2010 ennustuksetTop 10 fitness trendiä vuodelle 2010

BTW MTV3 otti aiheellisesti esiin menneellä viikolla kuntokeskusten tammialet. Kysyvät aiheellisesti, unohtuivatko vanhat kävijät. Kuntokeskusala lienee ainoa ympärivuotinen ala, joka myöntää suurimmat alennukset silloin kun kysyntä on suurinta. Olen yli kymmenen vuotta kysynyt, mitä järkeä siinä on. M&M Kuntotalo ei harrasta tammialetta. Meille on tärkeämpää se, että meiltä löytyy treenipaikat niille olemassa oleville asiakkaillemme, jotka hekin aktivoituvat aina vuoden alussa. Mitä järkeä on pissata pakkasella housuihin? Alennusta on taas tarjouksessa ja Halvimmaksi pääsee aina.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Meidän vuotemme 2012

Avaamme tämänkin blogivuoden ehkä jo perinteisellä trendikatsauksella, mutta vasta loppuviikosta. Ensin kerron teille hieman omista uudistuksistamme. Odotan henkilökohtaisesti vuodelta 2012 erittäin paljon, myös ammattimielessä. Olemme tehneet ja suunnitelleet paljon uudistuksia, joista asiakkaamme saavat varmasti entistä parempaa apua. Minä haluan olla parempi tänä vuonna ja sitä haluaa olla myös edustamani yritys. Ryhtiliike on nyt paikallaan.

Teimme M&M Kuntotalossa aika mittavan uudistuksen ryhmäliikuntatiloihimme nyt vuodenvaihteessa. Rakensimme uuden sisäpyöräilysalin ja toisen ryhmäliikuntasalin lattiatunneille. Molemmista saleista tuli paljon parempia, mitä uskalsin kuvitella. Kun saamme vielä viimeistelyt valmiiksi, niin voimme olla ihan aiheesta ylpeitä. Hyvää lähdimme tekemään, mutta väkisin tuli näköjään priimaa. Kiitos tekijöille. Minähän join vain kahvia, hyväksyin ja vastasin kysymyksiin. Ehkä niistä siksi tulikin niin hyviä, kun älysin pysyä taustalla ihailemassa suoritusta. Mikäli haluat tulla testaamaan sisäpyöräilysaliamme, tulosta kuponki tästä ja tulosta sellainen myös kaverillesi.


Personal training, henkilökohtainen valmennus, on vasta alkamassa Suomessa. Sitä on toki ollut jo pitkään tarjolla. Ongelmana on ollut, että tarjonta on erittäin vaihtelevaa, todellista sekametelisoppaa, jota voi kokata oikeasti ilman mitään koulutusta ja ammattitaitoa. Suurin osa palveluista on silkkaa rahastamista. Ei oikeasti osata auttaa asiakkaita. Me halusimme muuttaa tämän ja toimme kaksi uutta tuotetta, joista asiakkaamme voivat valita, tietäen, että ne perustuvat ammattitaitoon.

Koulututin ohjaajiamme FUSTRA trainereiksi loppuvuodesta. Fustralla saat sinäkin ryhtiä elämääsi. Voin henkilökohtaisesti luvata, että tuote toimii ja voit silmin nähden paremmin jo parissa viikossa. Olin erittäin skeptinen tuotteelle, mutta yksi tunti Lösösen Topin ohjattavana muutti mieleni täysin. Tiesin heti Fustran olevan minulle oikea tuote ja tiesin sen olevan oikea kaikille niille, joilla on vähänkään ongelmia selän, hartioiden, liikkuvuuden tai yleisen toiminnallisuuden kanssa. Loistava tuote ihan jokaiselle. Minun ohjelmaani tuo kuuluu kerran viikossa. Kolmesti viikossa olisi hyvä, mutta kerron myöhemmin tekstissä, miksi teen sitä vain kerran viikossa.

Jos haluat tutustua tuotteeseen, tarjoan näytetunnin, kun lähetät sanan KuntoKortilla ja yhteystietosi numeroon 050 5901420. Fustra trainerimme ottaa sinuun yhteyttä sopiakseen ajan näytetunnille. Varoitan, jäät koukkuun. -yhtyeen Olli Lindholm jäi myös.



Toinen tuotteemme on X-Method. Jos haluat laittaa kaikki peliin ja ihan oikeasti olet valmis laittamaan itsesi parempaan kuntoon, X-Method on sinun tuotteesi, tulostakuulla. X-Method lupaa rahasi takaisin, jos kuntosi ei kohene. Voiko parempaa lupausta onnistumisesta antaa? Testailimme ja tuotteistimme tätä syksyn ajan ja painostani katosi kymmenen kiloa rasvaa, eikä sitä nyt niin hirveästi ollut alkujaankaan. Tiedän, että tuo metodi toimii, joten aloitin sen toteuttamisen nyt kolmesti viikossa. Katsotaan kesän kynnyksellä, missä kunnossa olen. X-Methodista saat lisää tietoa täyttämällä tämän lomakkeen. Tuotteen taustalla on varmasti alamme vankinta ammattitaitoa. Siksi tuo lupaus kunnon kohentumisesta on helppo antaa.


Meille on tulossa myös muita toiminnallisen harjoittelun laitteita ja välineitä. Asiakkaamme ovat jo tovin saaneet nauttia Techno Gymin Kinesis One -laitteesta. Tuo laitekategoriamme kasvaa kuudella uutuudella kevään aikana. Kinesis Stations tuo harjoitteluun jälleen uusia ulottuvuuksia ja asiakkaillemme entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa kuntoiluaan.



Cardio-osastomme laitekanta kasvaa, kun Techno Gymin Vario Excite ja Crossover löytävät vihdoinkin tiensä klubillemme. Niiden piti tulla jo syksyllä, mutta toimitushässäkän vuoksi niiden toimitus siirtyi myöhäisemmäksi.

Paljon uutta, jotta asiakkaamme saisivat meiltä taas vähän entistä enemmän. Vaikka teemmekin konkreettisia uudistuksia, eniten haluan meidän kehittyvän asiakaspalvelussamme. Haluan jokaisen kuntoilukertasi olevan palvelumme suhteen edellistä parempi. Pyytäisinkin Teiltä hieman apua. Jos mahdollista, voisitteko kommentoida sen verran, kertomalla mitä odotatte kuntokeskukselta ja palvelulta siellä. Miten me voisimme palvella Teitä paremmin?

[Aiheeseen liittyen: Hifistelyä / Anna Omaohjaajan auttaa / Avoimet ovet]

BTW Vuoden 2012 fitness trendejä odotellessanne voitte käydä verestämässä muistianne ja käydä katsomassa, mitä epäilin toteutuvan viime vuonna. Osuin mielestäni aika hyvin kohdilleen. Uskon, että esimerkiksi tämä alkanut vuosi on vasta Bootcamp-tyylisten harjoitteiden esiinmarssin vuosi. Nyt ne tavoittavat myös sen tavallisen kuntoilija, eikä vain aina veren maku suussa treenaavia. CMS klubitkin lanseeravat oman Bootcamp-tunnin ja meillä uskon tunnin kävijämäärien vaan kasvavan.