Fitnesstrendien 10 vuotta

Olen kirjoittanut ja kommentoinut nyt kymmenen vuotta ACSM:n jokavuotisiin fitness trendeihin. Niin nytkin. Kymmenen vuotta sitten, kuluneen vuosikymmenen alkaessa trendeinä listattiin edullisten kuntoilumuotojen nousu laman johdosta, ryhmäliikunta, lyhyet harjoitteet kiireisille, kuntoiluun liittyvät (konsoli)pelit, suurten ikäluokkien kuntoiluohjelmat, toiminnallinen harjoittelu, ihmisten lisääntyvä tietoisuus terveydestä ja kuntoilusta, ammattitaidon tärkeyden lisääntyminen, erikoiset, massasta poikkeavat ryhmät sekä kuntoiluun liittyvät seurantavälineet. Hyviä juttuja, jotka varmasti kaikki ovat toteutuneet, tavalla tai toisella.

Trendit eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuodesta tai edes sitä edeltävistä. Trendit ovat olleet selkeästi pysyviä, ainoastaan järjestys tuntuu hieman muuttuvan. Mutta otetaan nyt kiinni tämän vuoden trendeihin.

1. Teknologiset asusteet: Tämä on säilyttänyt paikkansa ykkösenä ja saattaa olla, että pysyy ainakin kärkikolmikossa varsin pitkään. Olen käyttänyt OURA:a nyt jo yli kaksi vuotta. Helppo siis uskoa näiden trendikkyyteen. Meillä TRIB3:llä on sykeseuranta olennaisessa osassa koko treeniä. Onhan se aika huiman näköistä, kun 42 asiakkaan syketiedot heijastuu Adlonin vanhan elokuvateatterin silverscreenille. Anturiteknologian kehittyessä saamme yhä enemmän tietoa kropastamme ja se tulee väistämättä näkymään alallamme. Pintaa on vieläkin vasta raapaistu kevyesti.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT oli edellisvuonna paalupaikalla, viime vuonna kolmospallilla, noustakseen täksi vuodeksi kakkospaikalle. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tätä on TRIB3. Todistamme koko ajan valtavaa asiakasmäärän kasvua HIIT:n pariin, joten on tosi helppo uskoa tämän treenin trendikkyyteen. 

3. Group Training: Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Erilaiset ryhmäytymiseen liittyvät konseptit kasvattavat suosiotaan, koska treeni on kivampaa jaettuna. TRIB3 on jo varmasti nostanut ryhmäliikunnan rimaa ja We Sweat Together -slogan näkyy päivittäin sosiaalisen median kanavissa. Perinteisten salien pitää panostaa ryhmäliikuntaan ja sen tiloihin sekä siitä saatavaan elämykseen, entistä selvästi enemmän, koska muuten osa asiakkaista valuvat väistämättä esimerkiksi butiikkisalien asiakkaiksi. 

4. Vapailla painoilla harjoittelu. Ja tähän liittyen vielä toiminnallinen harjoittelu, jotka ovat olleet trendikkäitä Crossfitin myötä jo tovin. Perusharjoittelu näkyy myös selvästi kuntokeskuskentässä, vapaapainoalueiden kasvaessa, osan keskuksista keskittyen jo pelkästään tuohon. Tämä on muuten varmasti tuonut ison loven lompakkoon perinteisille laitetoimittajille ja -valmistajille. Keskuksen perutamiskustannus ilman perinteisiä laitteita on tavattomasti edullisempi. Tämä trendi on varmasti mukana vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. 

5. Personal Training: Yksilövalmennus on noussut taas aiempaa ylemmäs. Valmennuksessa on nähdäkseni menossa kuitenkin aika iso murros, kun monet trendin perässä valmentajiksi aikoneiden unelmat ovat kariutuneet. Minäkin osaltani ammun niitä unelmia alas koulutuksissa, realismilla, kuinka kovaa työtä jo pelkästään asiakashankinta on. Siihen ne monen unelmat lopahtavat, kun pitää tehdä oikeasti töitä unelmiensa eteen. Jyvät erottuvat akanoista.

6. Liikunnan terveysvaikutukset. Liikunta on lääke. Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut tulevat kuntokeskuksiin, joskin milloin ja miten, aika näyttää, kun nyt nämä tämänhetkiset kokeilut antavat jotain tulosta. On mielenkiintoista seurata, miten isot terveysalan toimijat pystyvät hyödyntämään alaamme. Sitä olennaisesti muuttamaan niistä ei taida kuitenkaan olla, vaikka saatoin vielä aiemmin niin uskoa. Nykyisellään näytöt ovat vähäiset. 

7. Body Weight Training: Sitkeästi tämä pysyy trendilistalla. Toki suuri osa nettivalmennuksista perustuvat tähän harjoittelumuotoon, joten se pitänee oman kehon painon avulla harjoittelemisen pinnalla, koska sitähän voi tehdä käytännössä missä ja koska tahansa. 

8. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Tämä on selkeä kohderyhmä, joka jonkin toimijan olisi syytä ottaa haltuun, brändätä itsensä varttuneempien keskukseksi. Tällä vuosikymmenellä varmasti merkittävä kohderyhmä. Mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden kuluttua, on taas toinen asia.

9. Hyvinvointivalmennus: Kyllä, varsin trendikästä tällä hetkellä. Jokainen valmentaja puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvointivalmentamisesta, jossa yritetään tarjota jokaiselle jotakin, jokaiselle elämän osa-alueelle. Hyvinvointivalmennus tulee olemaan monelle kova pähkinä purtavaksi, markkinointimielessä. Kun yrittää tarjota kaikille kaikkea, ei loppuunsa tarjoa kenellekään mitään - mikä kiinnostaisi.

10. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Ala ammattimaistuu. Alalta siivoutuu pois ne, jotka ajattelivat vain, että olisi kiva omistaa kuntosali tai olla personal trainer. Se ei ole vain kivaa, se on oikeaa työtä - ihan joka päivä. Todistan tätä viikoittain konsultoidessani keskuksia ympäri Suomen. Harmillista on, että yrittäjät pyytävät apua pääsääntöisesti liian myöhään, kun ei ole enää mitään tehtävissä, jotta toiminnan pelastaisi.

Jooga ja pilates ovat nyt tippuneet pois trendilistalta. Tämä on mielenkiintoista, monessakin mielessä. Kuitenkin palautumisesta ja kevyemmästä kuormittamisesta puhutaan yhä, mutta silti tämä nyt loistaa poissaolollaan. Mistä luulette sen johtuvan? 

Mitä tällä vuosikymmenellä tapahtuu kuntokeskusalalla? Mitä te luulette? En usko mitään erityisen mullistavaa tapahtuvaksi, jos alan pirstaloitumista ei lasketa. Se lienee merkittävin muutos, joka heiluttaa stabiliteettia. Suomessakin tulee lyömään läpi juuri lanseeratut Class Pass ja Urban Sports Club, jotka ovat meidän alan Airbnb, tarjoten jäsenyyttä, jolla voi käydä eri keskuksissa ympäri maailman. Se on myös meidän alan tulevaisuutta ja tukee tuota pirstaloitumista. Ihmiset kaipaavat jatkuvaa vaihtelua myös kuntoiluunsa - tai ainakin sen mahdollisuutta. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Kerro se meille.

Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin menneisyys

Mukaan TRIB3 heimoon

TRIB3 Studio Bootcamp rantautui Suomeen tämän vuoden alussa. Ensimmäinen studio avattiin helmikuussa Helsinkiin ja toinen pääsiäisen jälkeen Tampereelle. 

TRIB3 Studio Bootcamp on kansainvälinen, Brittilähtöinen konsepti, jolla on studioita Briteissä, Espanjassa, Venäjällä ja Kiinassa. Seuraavan viiden vuoden aikana studioita avataan ympäri Eurooppaa.

Haluamme rakentaa näitä lisää myös Suomeen. Etsimme 1 - 3 kumppania, joilla on mahdollisuus saada omistukseensa 10 - 30 prosenttia sekä emoyhtiöstä että yksittäisistä, jo perustetuista studioista sekä tietysti tulevista studioista oman halun ja kykynsä mukaan.

Kumppanilla tarvitsee tässä kohtaa olla ainoastaan 125.000 - 350.000 euroa pääomia, joilla lainoitetaan toimintaa. Mahdolliset lainan vastineeksi vaihtovelkakirjalla saatavat osakkuudet eivät tuo mukanaan mitään erityistä rahoitus- tai muuta vastuuta, vaan ne pysyvät ennallaan, nykyisillä osakkailla. Kumppanilla voi olla vaikka halu laittaa oma studio talousalueelleen tai hänellä voi olla toimintaamme sopivia tiloja. Me osaamme tämän bisneksen, joten sinä voit osata jotain muutakin.

Kaiken uuden rakentaminen ja polkaiseminen käyntiin on aina kallista. Niin meilläkin. Helsingin studio paukuttaa jo huimia lukuja, niin kävijämäärän kuin myynninkin suhteen ja Tampereen studio tulee sen muutaman kuukauden perässä, uudempana studiona. Tiedämme jo tällä kokemuksella, että tälle on iso tilaus Suomessa ja näitä kannattaa sijoittaa ainakin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Me saamme todella ison määrän esimerkiksi somenäkyvyyttä päivittäin, erityisen tyytyväisten asiakkaidemme toimesta, kuten meidän Instagram-tarinoista voi seurata. Kannattaa katsoa, mitä kaikkea Instagramista löytyy esimerkiksi hästägeillä #TRIB3FI #TRIBHKI #TRIB3TRE. NPS nakuttaa lukua 65 jo näin toiminnan alkuvaiheessa, joten koemme onnistuneemme varsin hyvin tarjoamaan asiakkaille sitä, mitä he kaipaavat.

Onko sinusta meille avuksi, kumppaniksi tai vain kummiksi, rakentamaan erityisen hienoa juttua Suomen kuntoilumaailmaan? Ota yhteyttä viipymättä sami.hurme(D)trib3.fi tai 050 569 8781, niin kerron lisää mahdollisuuksista tulla mukaan, osaksi TRIB3-heimoa.

Meistä kertovia, merkittävimpiä lehtijuttuja:

• Kauppalehti
• Talouselämä
• Helsingin Sanomat

We Sweat Together

Hinnalla ei ole merkitystä

Olet varmasti kuullut montakin kertaa asiakkaltasi, että palvelusi tai tuotteesi on liian kallis. Saattaa olla, että myyjäsi on sanonut, että olemme liian kalliita. Hinnalla on oikeasti paljon vähemmän merkitystä asiakkaille, mitä yrittäjät uskovat. Aliarvioimme liian usein arvomme. Käyn aiheesta mielenkiintoisia keskusteluja käytännössä jokaisessa konsultaatiossa ja koulutuksessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti tovi sitten Helsingin luksussaleista, johon kastiin myös TRIB3 oli saanut kunnian kuulua. Kyllä, mekin olemme ihan itse valinneet hintamme. Emme ole valinneet olla halpa. On yrittäjän oma valinta, mihin hintakategoriaan tähtää. Yrittäjä päättää aina hintansa, ei kukaan muu ellei siihen pakota jokin sopimus tai muu vastaava.

Meille on kokemuksen ja perimätiedon kautta sisäänrakennettu ajatus, että hinta korreloi laatuun. Tämä tarkoittaa yrittäjän näkökulmasta sitä, että jos haluaa olla hinnaltaan luksus, sitä pitää olla myös palvelultaan ja puitteiltaan, erityisesti ensimmäistä. Jos haluaa tarjota parasta mahdollista, pitää omata poikkeuksellista nöyryyttä palvella asiakkaita, ymmärtää, että asiakaskokemus on se, jolla hinnan perustelee. Laiskan yrittäjän ei kannata alkaa puuhata luksusta.

Nostan hattua artikkelissa mainitulle kuntokeskukselle, BeAlive:lle, joka myös uhmaa hintakilpailun trendiä. Samoin voisin kuvitella tekevän personal training -palveluja tarjoava Selkrig Performance Unit, joka ainakin on sosiaalisesta mediasta saamani käsityksen mukaan kohdentanut palvelunsa niille, joille laatu on jotain muuta kuin hinta. Ainakin hintojen kyselijöille eivät vastaa julkisesti. Kai se niin on, että jos louisvuitoneilla täytyy kysyä hintaa, on väärässä kaupassa.

Mutta miksi hinnalla sitten on niin vähän merkitystä? Ensinnäkin jos hinta olisi ainoa ostopäätökseen liittyvä tekijä, meillä olisi vain yhdenhintaisia tuotteita, halvimpia mahdollisia ja kaikki myisivät niitä siihen halvimpaan mahdolliseen hintaan. Ihmiset tekevät kauppoja ihmisten ja yritysten kanssa, joista he pitävät. Tuo on se syy, miksi ihminen ostaa uudelleen ja uudelleen samasta paikasta. Vaikkakin You Are Not So Smart -kirjassa McRaney tuo esiin mielenkiintoisen pointin: 

Emme osta saman brändin tuotteita kerta toisensa jälkeen, niiden laadun vuoksi, vaan todistaaksemme itsellemme tehneemme alkujaankin järkevän ostopäätöksen.

Tiedä häntä. Tietysti laatukin vaikuttaa - siis se kokemuksemme tuotteesta, ollaanko hinnan arvoisia, mutta voi hyvin olla noinkin. Yrityskuvaan vaikuttaa merkittävästi luottamus. Kukaan ei osta epäluotettavalta yritykseltä tai myyjältä, ainakaan säännöllisesti. Kun teet asioita eri tavalla ja paremmin kuin muut, luot merkitystä ja elämyksellistä asiakaskokemusta, hinnan merkitys vähenee koko ajan. 

Ihan oikeasti ihminen on valmis maksamaan yhdestä TRIB3-treenistä 25 euroa ja ostaa vielä 5 euron smoothien treenin jälkeen sekä vielä 6 euron lasillisen proseccoa suihkun jälkeen. Kaikki eivät ole ja osta, mutta kaikkien ei tarvitsekaan. 

Hinnalla ei ole merkitystä, paitsi silloin kun haluat olla halvin

Pyhä kolminaisuus

Kuten olen moneen otteeseen sanonut, kuntokeskusala elää ehkä sen suurinta murrosta Suomessa. Alan toimijat eivät vaan kaikki joko osaa tai halua nähdä sitä. Perinteinen kuntokeskustoiminta näivettyy, pääasiassa sen tylsyyden vuoksi. Toki perinteisiäkin, perinteisellä mallilla toimivia säilyy markkinoilla, tämänkin myllerryksen jälkeen, mutta valitettavan moni nuupahtaa pois. Tästä hyvänä esimerkkinä on Motivuksen ajautuminen velkasaneeraukseen. Jos ei muutu 20 vuoteen, muuttuvassa markkinassa, tilaa itselleen vaikeuksia.

Markkinoilla voi onnistua kolmella mallilla:

• Halpasalilla. Silloin pitää olla halvin, vähintään järjettömän halpa, jotta menestyy tuossa kilpailussa. Kukaan ei voi mainostaa olevansa toiseksi halvin tai lähes halvin. Jos kilpailee hinnalla, pitää voittaa se kisa ja Halvimmaksi pääsee aina, kuten kirjoitin jo 2010.

• Butiikkikonseptilla. Tämä tarkoittaa elämyksien tuottamista, kertamaksuperusteisesti, erittäin hyvällä palvelulla ja toimivalla konseptilla. Nimen omaan konseptilla, jossa koko asiakaspolku on alusta loppuun asti hiottu eikä siinä ole ihmeellisiä, kuun asennoista riippuvia häiriötekijöitä asiakkaalle. Tästä esimerkkinä TRIB3.

• Premium-kuntokeskuksella. Nyt puhutaan kokonaan uudesta premium-mallista. Ei siitä, että ollaan hyviä, vaan ollaan koko ajan erinomaisia, keskuksen palveluvalikoimaa myöden. Kyse ei ole enää pelkästään kuntoilusta, vaan mukana kuviossa on valmennukset, ryhmissäkin ja terveydenhoitoon liittyvät palvelut, fysioterapia, ravintovalmennus, elämäntapamuutokset, henkinen hyvinvointi, jne. Nämä kaikki palvelut yhden ja saman katon alta.

Kaikki keskiverto näiden välistä näivettyy. Tämä on tapahtunut jo muualla ja on kovaa vauhtia menossa Suomessa. Olemalla välissä, et pysty kilpailemaan, koska häiviät molempiin suuntiin, hinnassa ja palvelussa. Toki jotkin tiettyyn, tarkasti valittuun kohderyhmään palvelunsa keskittävät, yksittäiset toimijatkin saattavat menestyä, mutta silloin on erittäin vahvasti kohderyhmä kaikkien tiedossa ja palvellaan vain sitä. Jos haluat yrittäjänä olla kaikkea kaikille, hajuton ja mauton, perustoimija, mieti, voisitko käyttää aikasi ja rahasi johonkin muuhun. 

Mutta tuo otsikon pyhä kolminaisuus ei tarkoita tuota kolmen kategorian mallia, vaikka se voisi. Pyhä kolminaisuus liittyy Premium-toimintaan. Viittaan sillä Pihlajalinnaan, joka avasi pelin ostamalla Forever-ketjusta osan. Mielenkiinnolla odotan esimerkiksi OP-Pohjola-Terveyden - tai mikä se nyt kulloinkin on - vastausta. Minkä ketjun ostavat vai rakentavatko oman.

Meidän arjen pyhään kolminaisuuteen kuuluu terveys, omaisuus ja niiden vakuuttaminen. Varallisuutemme ratkaisee monasti paikkamme tässä yhteiskunnassa, elintasomme ja arkisten puuhien sisällöt. Pankit omistavat meidät, koska aika harva oikeasti omistaa talonsa ja autonsa tai muutakaan arvokasta omaisuuttaan. Omaisuus kannattaa vakuuttaa, kuten myös terveys.

Kun pankki ja vakuutusyhtiö lyö ensiksi hynttyyt yhteen ja sen jälkeen otetaan vielä näiden asiakkaiden terveys - sen hoito ja edistäminen - pelilaudalle, näyttää vahvasti siltä, että tuolla toimijalla on erittäin tiukka ote meistä, kaikki merkittävät pelikortit käsissä. Pyhä kolminaisuus on valmis. Voit saada alennusta kaikista pankki- ja vakuutuspalveluista, jos hoidat terveyttäsi esimerkiksi toimijan kuntokeskuksessa. 

Hyvin yksinkertainen yhtälö, joka tulee varmasti toteutumaan ja silloin puhutaan merkittävästä muutoksesta kuntokeskusalalle. Tuohon pyhään kolminaisuuteen on vaikea päästä väliin sillä perinteisellä kuntokeskuspalvelulla. Voit ryöstää asiakkaan vain hinnalla tai tarjoamalla jotain sellaista elämyksellisyyttä, johon edes tuo premium ei taivu ja veloitat siitä vain kertamaksuja. Tällöin asiakkaan ei tarvitse välttämättä irtautua kolminaisuudesta. Siksi pitää valita, mihin yllä mainittuun kategoriaan haluaa asettua, jos aikoo toimia kuntokeskusalalla.

Tulevan ennustaminen on aina vaikeaa ja tulevaisuudesta voi halutessaan olla mitä mieltä tahansa, mutta merkit ovat ainakin ilmassa, haluttiin tai ei.

Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia

Fitness trendit 2018

Anonyymi kävi lisäämässä kommentin yhteen luetuimmista teksteistäni "Paljonko jäseniä?": 

"Onko tämä blogi kokonaan hiljentynyt? Tapahtuuhan kuntokeskusmaailmassa koko ajan."

No ei ole kokonaan hiljentynyt, pienellä ajatusbreikillä taas, kun pitää rakentaa uutta. Kannattaa näköjään käydä välillä sorkkimassa ja kertomassa, että teillä on ikävä näitä tekstejä. Kyllä alalla tapahtuu ja isosti, koko ajan. Haluaisitteko, että otan kantaa erään ketjun mahdolliseen vetäytymiseen koko maastamme tai toisen ketjun velkasaneerausjuttuun tai siihen, että Pihlajalinna osti Forever-ketjun? No en ota - vielä - vaan kerron oman totuuteni tämän vuoden ACSM:n ennusteista, kuten niin monena vuonna aiemminkin.

1. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on paalupaikalla. HIIT säilyttää yhä suosiotaan, itse asiassa uskon vahvasti nopean, kovatehoisen harjoittelun kasvuun. Uskon siihen muutamasta syystä; ihmiset haluavat enemmän ja entistä nopeammin, pitää tuntea harjoitelleensa, HIIT antaa elämyksiä. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi tuon TRIB3-konseptin Suomeen.
2. Group Training: Pienryhmäharjoittelu toteutuu esimerkiksi TRIB3-konseptissa varsin mainiosti. Intensiivinen harjoittelu ryhmissä, ohjatusti ja konseptoidusti sekä tavoitteellisesti lisääntyy koko ajan. Tämän vuoksi butiikkisalikonseptit ovat kovin juttu liikunta-alalla tällä hetkellä. Näiden tuntien ja ohjaajien ainoa tavoite on saada asiakkaat motivoitua pääsemään tavoitteisiinsa, joka suurimmalta osin on runsas hikilammikko.
   
3. Teknologiset asusteet: Kuntoilun monitoroinnin lisääntyminen ja kilpajuoksu sillä alalla jatkuu kovana. Esimerkiksi suomalainen OURA tuo mielenkiintoisen lusik- tai siis sormuksensa - tuolle kentälle, viemällä aktiivisuuden monitoroinnin jopa vihkisormukseen.
4. Body Weight Training: Kehonpainoharjoittelulla on omat faninsa, mutta näyttäisi siltä, että ryhmäliikuntamuotona tämä kuolee, jos ei ole jo kuollut. Ryhmäliikuntakonseptina tämän ongelma on sen haastavuus. Massat eivät jaksa kauaa innostua, jos ja kun eivät osaa ja kehonpainoharjoittelu on monasti lähes akropatiaa.
5. Voimaharjoittelu: Voimaharjoittelu lisääntyy yhä. Pihtiputaan mummokin tempaa jo, aiemman kahvakuulan heiluttelun jatkoksi, jo pelkästään siksi, kun mummoille on tutkitusti hyötyä heitellä moukaria. Kuntoilun perusteita pidetään tärkeinä ja ymmärretään yhä enemmän se, että parhaat pakarat saa menemällä riittävän usein kyykkyyn. Siihen ei tarvita kaikenlaisia toisiaan erikoisempia peppuohjelmia, joita some on pullollaan. 
   
6. Koulutetut ja kokeneet alan ammattilaiset: Tulee koko ajan tärkeämmäksi, että trainerit ovat koulutettuja. Kun koulutusorganisaatioita alkaa olla joka lähtöön ja kaiken tasoisia, on erityisen tärkeää valita oikea koulutusorganisaatio, joka tietää, mitä tekee. APT on hyvä mittari tästä. Jos koulutusorganisaatio täyttää APT-vaatimukset, voit olla kohtalaisen varma, että saat asiantuntevaa ja pätevää koulutusta. Saat todennäköisesti asiantuntevaa valmennusta APT-rekisteriin kuuluvalta valmentajalta, koska hänellä on osoittaa APT-rekisteriin vaadittavat tiedot ja taidot.
7. Yoga: Kyllä ja tähän voisi vielä lisätä pilateksen. Kiire tuo tarpeen rauhoittumiselle ja kovakin harjoittelu vaatii kehon huoltoa. Joogan ja pilateksen hyödyistä muihin lajeihin ja harrastuksiin alkaa olla jo niin paljon dataa ja mutua, että näiden houkuttavuus kasvaa. Ehkä sitä täytyy vielä tällainenkin keskus tehdä lähiaikoina, kun suunnitelmakin on jo olemassa.
8. Personal Training: Yksilövalmennus kasvaa huimaa vauhtia. Tässä pystyy tekemään taikoja, varsinkin kun käy kuuntelemassa päivän koulutukseni aiheesta, kuinka valmennuspalveluista tehdään tulosta. Trainer4You:n Riku Aalto listasi syksyllä kolme syytä, miksi valmennusala tulee kasvamaan vahvasti lähivuosina. Allekirjoitan.
9. Kunto-ohjelmat varttuneimmille. Ehdottomasti huomioitava asia. Jo varsin monessa keskuksessa senioreiden määrä alkaa lähestyä määräenemmistöä asiakaskunnasta. Erittäin potentiaalinen kohderyhmä kuntokeskuksille, mutta silloin pitää myös olla käsitys, mitä senioriasiakkaat vaativat, tarvitsevat ja odottavat kuntokeskupalvelulta. Tämän kohderyhmän huomioiminen entistä tarkemmin voi jopa pelastaa jonkin perinteisen kuntokeskuksen, muuttuvassa markkinatilanteessa. Uudet markkinoiden muokkaajat eivät juurikaan huomioi tätä kasvavaa liikuntapalvelujen kuluttajaryhmää.
10. Toiminnallinen harjoittelu. Tämähän näkyy varsin hyvin kuntokeskusten varustelussa nykyään. Itse asiassa tämä voisi olla listan ensimmäisenä tällä hetkellä Suomessa. Keskuksessa, jossa olen nyt harjoitellut runsaan vuoden, on tehty kolme eri muutosta, jossa perinteisiä laitteita on poistettu salilta ja toiminnalliseen harjoitteluun on lisätty mahdollisuuksia. Uskon, että jokaisen keskuksen, joka aikoo pysyä hengissä, pitää huomioida tämä sektori ja tarjota hyvät mahdollisuudet toiminnalliseen harjoitteluun. Minulle muutos sopii mainiosti, kun en käytä nykyään laitteita lainkaan kuntosalilla, joitain taljoja lukuun ottamatta.

Mitään suuria yllätyksiä tämä lista ei tarjoa, mutta kuitenkin merkittäviä ja huomionarvoisia asioita, jotka joutuu ottamaan tarkkailuun, onnistuakseen liikunta-alalla. Kyllä, alalla todellakin tapahtuu ja eiköhän niitä tapahtumia puida myös täällä, kun uuden kirjan kirjoittamiselta maltan. Pysykää linjoilla.

Paras tapa ennustaa tulevaa,

on luoda sitä

Miten tehdään paras työpaikka

Human to human on trendikästä. Se on sitä erityisesti palvelualoilla. Se on ollut sitä aina, paljon ennen tätä trendikkyyttä. Human to human ei kuitenkaan koske pelkästään yrityksen ja asiakkaan välistä kanssakäymistä, vaan myös yrityksen ja sen työntekijöiden välistä kanssakäymistä, työntekijöiden ja heidän esimiestensä välistä kanssakäymistä. Tämän ymmärtämisellä on suuri merkitys, kun halutaan tehdä niitä parhaita työpaikkoja.

Jos haluat, että työntekijäsi viihtyvät töissä, antavat enemmän kuin mistä heille maksetaan, ajattelevat myös yrityksen etua, joustavat tarpeen tullen ja tulevat mielellään töihin, ilman että jäävät kotiin jollakin verukkeella, sinun pitää johtajana huomioida ihminen. Olla ihminen ihmiselle. Jokaiselle työyhteisön jäsenelle - ihminen.

Jos haluat, että työntekijäsi palvelevat asiakkaitasi, sinun on - johtajana - palveltava työntekijöitäsi. Sinun pitää johtaa tiimiäsi työntekijälähtöisesti. Mitä nopeammin ymmärrät tämän, etkä pidä tuota ajatusta vain turhanpäiväisen jaaritteluna, sitä nopeammin menestyt. Jos et kunnioita työntekijöitäsi, he eivät kunnioita yritystäsi. Jos olet sitä mieltä, että vain sinä tiedät, mitä yrityksesi pitäisi tehdä ja miten asiat pitäisi yrityksessäsi hoitaa, ajat lopulta ojaan. Kukaan ei halua olla sinulla töissä - palvella sinua ja yritystäsi.

Työntekijälähtöisyyshän on verrattavissa asiakaslähtöisyyteen. Varsin moni yritys ainakin kertoo hoitavansa asioita asiakaslähtöisesti. Tämä on korulauseissakin itsestään selvä asia. Työntekijälähtöisyys on taas harvinaisempaa, vieläkin, vaikka sen hyödyistä on lukemattomia menestystarinoita. Parasta palvelua tarjoaa paras mahdollinen työpaikka. Fakta, jota tuskin kukaan pystyy kumoamaan.

Parhaalla työpaikalla on aina yhteinen tavoite. Siellä puhalletaan yhteiseen hiileen, oman edun tavoittelun sijaan. Työntekijät tuntevat ammattiylpeyttä ja saavat vastuuta, taitojaan vastaavia tehtäviä. Parhaalla työpaikalla saa tehdä virheitä, mutta niistä opitaan - yhdessä. Virheistä puhutaan, niitä ei peitellä eikä niistä ruoskita, vaan ne käytetään oppimateriaalina.

Jos johtaja haluaa pitää langat vain omissa käsissä, että vain johtaja tietää ja osaa, niissä olosuhteissa ei synny koskaan parasta työpaikkaa. Eikä tällöin myöskään parasta palvelua. Kirjoitin alkuvuodesta, mitä eroa on johtajalla ja johtajalla, liiderillä ja managerilla. Liiderit rakentavat parhaita työpaikkoja. Liiderit antavat työntekijöidensä kukoistaa ja sallivat työntekijöiden onnistua, kun managerit antavat määräyksiä ja kieltoja.

Parhailla työpaikoilla nähdään ja tunnetaan ihminen nimen takana. Työntekijät eivät ole vain resursseja, numeroja, vaan voimavara, jolla yritys joko onnistuu tai epäonnistuu. Käskyttäen ei kukaan palvele, hymyile ja mene ekstramailia. Ei kukaan. Sen aika on ohi, jos sellaista aikaa koskaan on ollutkaan.

Veikkaan että sinäkin - johtajana - haluaisit olla töissä parhaassa työpaikassa. Siellä, johon on kiva tulla ja jossa on positiivisia ihmisiä. Jossa on tyytyväisiä asiakkaita. Jossa on hyvä henki. Ja ennen kaikke siellä, joka kehittyy yhteistyöllä yhä paremmaksi yritykseksi. Veikkaan niin enkä usko olevani väärässä.

Et rakenna bisnestä,

rakennat ihmisiä,

jotka rakentavat bisneksesi

Fitness trendit 2016

Vaikka blogi piteleekin pääasiassa hiljaiseloa, yksi asia on ja pysyy; Fitness trendit. Otin ensimmäisen kerran näihin kantaa jo vuonna 2010. Tuon vuoden ennustukset ovat ihan yhtä tosia tänäänkin, eivätkä itse asiassa ole juurikaan muuttuneet. Muistatteko, mitä ne olivat viime vuonna?

Vuoden 2016 Fitness trendit ACE:n mukaan ja omat ajatukseni niihin:

1. Yhteistyö julkisten ja yksityisten palvelujen välillä
Ulkoistaminen on kuuma peruna koko terveyssektorilla. Keskustelu ei tule rajoittumaan pelkästään sairauden hoitoon, vaan se laajenee myös terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, joissa kuntokeskukset ovat isossa roolissa. Tosin meillä Suomessa kunnalliset, julkiset palvelut myös liikuntapuolella ovat jo nyt aika tavalla paremmalla mallilla, kuin Yhdysvalloissa, joten siinä mielessä tämä tuskin meillä vielä tänä vuonna on ihan ykköstrendi alallamme.

2. Uskontoon pohjautuvat kuntoiluohjelmat
Nyt lienemme amerikkalaisen hapatuksen ytimessä. Vaikka mekin olemme tietyllä tavalla uskonnollinen kansa, uskonnon merkitys meidän arkeemme ei ole niin mittava kuin Yhdysvalloissa. En usko, että me innostumme käymään pyhäkirkossa, vaikka siellä olisi kyykkyräkki, jossa hikoilla. Tämänkin kohdan saa siis unohtaa meillä.

3. Kuntoiluvideot ja niiden striimaus
Kyllä, tulee nousemaan kohisten, vaikka tämän nousua on povattu jo tovin. Nyt nämä netissä itseään myyvät trainerit ja ohjelmat ovat lyöneet läpi myös Suomessa. Tarjontaa on jo ihan tolkuttomasti ja jokainen kynnelle kykenevä haluaa näköjään päästä osingoille. Muistan, kuinka jo vuosituhannen alussa suunnittelimme, että ohjaamani sisäpyöräilytunti voisi olla netistä ladattavissa tai katsottavissa. Nyt se on kohta arkipäivää ja tulee olemaan jopa mahdollisuuksia osallistua livetunnille omasta olohuoneesta. Kuntokeskukset ovat jo tarttuneet tähän aiheeseen virtuaalituntien muodossa.

4. Teknologia, joka mittaa suoritusta ja analysoi kehon eri toimintoja
Kyllä, kovassa nosteessa. Tämäkin on ollut listalla jo muutaman vuoden, odottamassa kovaa läpimurtoa, jonka kynnyksellä alamme nyt olemaan. Todellinen läpimurto koetaan, kun joku kehittää sirun, joka laitetaan ihon alle ja josta tiedot menevät automaattisesti palvelimille. Kaikenlaisia aktiivisuusmittareita näkyy jo aika monen ranteessa, omassakin. Yöunia minulla mittaa yhä Beddit, jonka voit muuten ostaa vaikka edustamaltani klubilta, jossa sykettäsi ja suoritustasi seuraa iQniter.

5. Tasaisen sykkeen harjoittelun paluu
Kyllä, HIIT-harjoittelun aika alkaa olemaan massatuotteena taas ohi ja palataan peruskestävyysharjoittelun pariin. Syy on varsin looginen; ihminen on peruslaiska. Vaikka kroppa sinällään voisi ekstääkin kovatehoiset ja suuret sykevaihtelut omaavat harjoitteet, laiskuus lyö kapulat rattaisiin. HIIT-harjoittelu on mukavaa hetken, varsinkin kun tulee nopeasti tuloksia, mutta se on pitkän päälle varsin kuluttavaa ja ikävää. Siinähän joutuu oikeasti tekemään. On helpompaa ja mukavampaa harjoitella peruskuntoharjoitteita. Toki se voi olla monen kohdalla myös järkevämpää.

6. Yhdistelmätunnit ryhmäliikunnassa
Kyllä, kun edellä mainitut kovatehoiset tunnit menettävät suosiotaan, tilalle tulee yhdistelmämahdollisuuksia, joissa voi valita kevyen ja kovatehoisen tunnin kombinaation tai lihaskunto- ja cardiotunnin kombinaation. Kombinaatioita voi olla moneen suuntaan ja tämä aiheuttaa sen, että yksittäisten lähtöjen pituudet lyhenevät. Esimerkiksi 30 minuutin lähdöt lisääntyvät, mutta tehdään helpoksi yhdistää kaksi erilaista 30 minuutin lähtöä, 60 minuutin kokonaisuudeksi.

7. Kuntovalmennuksesta terveysvalmennukseen
Kyllä, sama trendi on jo nyt havaittavissa yksilövalmennuksessa. Asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua muuhunkin, kuin voiman, kunnon tai kestävyyden hankintaan. Tämä haastaa valementajia kouluttautumaan myös muille valmennuksen osa-alueille, kuten ravinto, uni, henkinen tasapaino jne. Valmentajat havahtuvat ennemmin tai myöhemmin - jo aikovat pysyä alalla - että perinteinen kuntosaliohjelma ja -harjoitus ovat vain yksi osa terveysvalmennusta. Personal trainerit alkavat nimittämään itseään terveysvalmentajiksi.

8. Elämyksestä, ei pelkästään kuntoilusta, tulee normi
Kyllä, tosin meillä tämän voisi jo nyt kirjata vuoden 2017 trendeissä aika korkealle. Kaikenlainen studiotoiminta lisääntyy ja alkaa ilmestymään studioita klubien sisälle. Itsekin sitä suunnittelee, miten voisi vuokrata kuntokeskuksen sisäpyöräilysalin ja tuoda sinne täysin uuden kokemuksen ja elämyksen, pientä lisämaksua vastaan tietysti. Tästä tulee trendi ja jopa arkipäivää, muutaman vuoden sisään. ryhmäliikuntatunnit kehittyvät elämyksiksi, joissa tärkeää on ääni ja visuaalinen maailma, sen kuntoilusuoritteen lisäksi.

9. Palautumisesta tulee yhtä tärkeä kuin kuntoilusta
Kyllä, tähän ja myös unen laatuun keskitytään enemmän. Tämän mahdollistaa elektroniikan ja kaikenlaisten anturien kehittyminen ja lisääntyminen. Valmentajista tulee valveutuneempia tämän suhteen, koska pystyvät seuraamaan asiakkaidensa elämää erilaisista portaaleista, analysoiden muitakin elämän tilanteita, kuin sitä tunnin kuntoiluosiota.

10. Workshopit kuluttajille
Kyllä, näitä suunnittelemme ja jo toeutamme omallakin klubilla. Pienet intensiiviryhmät lisääntyvät, koska osa asiakkaista haluavat oppia teknisesti enemmän. Tällaista henkilökohtaista opastusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan ryhmäliikuntatunneilla eikä välttämättä asiakkaan resurssit kuitenkaan riitä oman valmentajan palkkaamiseen. Nyt ei siis ole kuitenkaan puhe pienryhmäharjoittelusta, vaan nimen omaan esimerkiksi teknisistä workshopeista, joissa opetellaan jonkin lajin tekniikka, painojen nostossa, pilateksessa, joogassa, kahvakuulassa, jne.

Näitä siis olisi tarjolla kuluvalle vuodelle. Kun unohdamme tuon alun amerikkalaisuuden, niin voimme muuten ratsastaa näillä samoilla trendeillä. Ei hirvittävän isoja muutoksia aiempaan eikä aiemmatkaan trendiennustukset kaikki ole maaliin menneet, mutta aika hyvin olen näköjään ollut aiemmissa arvioissa kartalla. Kannattaa siis seurata näitä juttuja, ajatuksieni pohjalta.

Tämä pitää kutinsa kuitenkin vuodesta toiseen:

Ainoa huono harjoitus on se, jonka jätit tekemättä

BTW, 365 vähintään 30 minuutin terveysliikuntasuoritusta tavoitteena tälle vuodelle. Seuraa #365treeniä 

Fitness trendit 2015

Jatketaan jälleen hyvää sarjaa vuoden ennustuksista kuntokeskusalalle. Alkaneen vuoden lista ei ole muuttunut mihinkään viime vuodesta. Ainoastaan järjestys on hieman muuttunut. Itse asiassa lista ei ole muuttunut juuri lainkaan edes vuodesta 2013. Jatkamme siis hyväksi koetulla linjalla. Suuria muutoksia ei ole syytä tehdä palvelutarjontaan vuonna 2015, jos olet ennustetut muutokset jo tehnyt parina aikaisempana vuonna.

Vuonna 2012 listalla olivat vielä esimerkiksi teknologia ja työhyvinvointi. Taantuma on vienyt jälkimmäisen ja teknologia odottaa tulemistaan yhä, vaikka tietysti tavallaan teknologiset sovellukset rantautuivatkin alalle vuonna 2012. Ihmiset eivät vain ole massoina löytäneet niitä. Näyttäisi kaikenlaisten heijaheijojen käyttäjien määräkin laskeneen. Siihen on syynsä.

Teknologiset sovellukset voivat saavuttaa massoja, kun niistä tulee vaivattomia ja automaattisia, tavallaan huomaamattomia tiedonkerääjiä, joiden keräämää dataa käyttäjä voi halutessaan tarkastella. Ei siis niin, että pitää syöttää tietoja sovelluksiin itse, ladata laitteita, kuljetella johtoja, asennella antureita, säilöä välineitä, jne. Ymmärrätte varmaan. Ihon alle laitettava siruteknologia korjaa tämän, mutta siihen mennee vielä vuosia. Minä laittaisin tuollaisen sirun jo nyt, jos se olisi mahdollista.

Kerään kuntoiludataa Suunnon Movescountiin, Polarin Loop on ranteessa, verenpainettakin mittaan ja tilastoin padiin, sykettä mittaan puhelimen sovelluksella ja Beddit analysoi untani. Mutta minä olen poikkeuksellinen ihminen. Tykkää numeroista ja tilastoista. Uskon lukuja ja vertaan niitä tuntemuksiini.

Käytän näitä vempaimia ja ohjelmia mielenkiinnosta teknologiaa ja kehoani kohtaan, siitä huolimatta, että vempaimia on tolkuttomasti erilaisia ja melkein yhtä paljon eri tietokantoja. Onneksi iPhonen Terveys-app kerää jo suurimman osan näiden vempeleiden datasta saman sovelluksen alle.

The American College of Sports Medicine (ACSM) on julkaissut ennusteensa tälle vuodelle, perustuen jälleen tuhansien fitness ammattilaisten keskuudessa tehtyyn tutkimukseen. Lista kommenttieni kanssa on seuraava:

1. Harjoittelu oman kehon painolla: Viime vuoden kakkonen nousi ykköseksi. Trendinä on ollut paluu harjoittelun perusteisiin, esimerkiksi punnerruksiin ja leuanvetoihin. Niitä voi toteuttaa melkein missä vaan ja ihan ilmaiseksi. Netti on täynnä erilaisia punnerrus- ja leuanvetohaasteita, joten kärkeen kiilaaminen oli odotettavissa.

2. High-Intensity Interval Training (HIIT): HIIT on ehkä aiheesta tipahtanut kärkipaikalta. Vaikka joissakin keskuksissa tuntuu HIIT olevan jo nähtyä, niin uskon itse vielä sen voimaan. Lyhyt ja kovatehoinen harjoittelu toimii loistavasti kuntokeskuksissa, jotka osaavat hyödyntää sen potentiaalin esimerkiksi yhdistelmätunnein. Kovan 30 minuutin tunnin yhdistäminen kevyeen tuntiin toimii varmasti kalenterissa.kun esimerkiksi Tabata by X-Method tunnille tarjoaa kaveriksi vaikka Yoga Flex -tunnin, niin palvellaan asiakkaita monella tavalla.

3.  Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset: Koulutuksen sekä kokemuksen merkitys kasvaa koko ajan alallamme. Tällä hetkellä koulutus on vielä varsin pirstaloitunutta ja uusia kouluttajiakin tupsahtelee mistä sattuu, nopean ja helpon rahan toivossa. Koulutuksiin hakeutuvien on syytä olla tarkkana, mistä koulutuksensa hankkii.

4. Voimaharjoittelu: Viimevuotiseen tapaan yhä neljännellä sijalla. Uskon, että ensi vuoden ennustuksessa tämä nousee pykälän tai kaksi. Tämä ei tarkoita bodaamisen lisääntymistä, eikä välttämättä edes minkäänlaisen fitnessurheilun lisääntymistä, vaan yhä sitä, että palataan harjoittelun perusteisiin. Voimaharjoittelu on olennainen osa kuntoa ja sitä saa parhaiten kehitettyä perinteisellä voimaharjoittelulla, painojen nostamisella, missä tahansa ikäryhmässä.

5. Personal Training: Tämä on kovassa kasvussa. Töölön klubilla oli trainereitä 4-5, kun aloitin syksyllä 2012. Nyt niitä on 20. Myimme vuonna 2014 huimat 15.000 tuntia valmennuspalveluja. Meillä ohjattiin Suomen eniten Fustraa ja Suomen eniten X-Methodia. Yksilövalmennuksella on tilauksensa ja edellä mainitut tuotteet ovat auttaneet jo niin monia ihmisiä, että kasvutrendi jatkuu varmasti.

6. Kuntoilu ja painonhallinta: Kuntoilun ja painonhallinnan yhdistävät ohjelmat ovat tulossa Suomeen. X-Method julkaisee tänä vuonna oman X-Method Shape -ohjelmansa, aiemman X-Method Food -ruokavalion rinnalle. Painonhallintaryhmät, joissa osallistujat myös kuntoilevat yhdessä, ovat yksi mielenkiintoisimmista uusista jutuista Suomessa tänä vuonna. Kevyt Sankari -kilpailu on myös hyvä esimerkki tästä.

7. Jooga: Kolmen sijan nousu on ihan aiheellinen. Voisin lisätä tähän vielä Pilateksen sekä muut kehonhallintatunnit. Kovan harjoittelun lisääntyessä, tarvitaan kevyempää ja eri tavalla kehoa haastavia lajeja rinnalle. Jooga ja Pilates ovat oivallisia työkaluja kehon hallinnan parantamiseen, jotta rauta liikkuisi hallitummin. Tietysti myös kiire ja elämän muut paineet on hyvä ottaa hallintaan näillä mind&body -tunneilla.

8. Ohjelmat varttuneemmille: Tämä kiivennee hiljalleen kohti kärkeä, koska ihmiskunnan ikäjakauman paino siirtyy varttuneempaan suuntaan. Toki varttuneemmat ovat koko ajan aiempaa paremmassa kunnossa, joten he pystyvät hyödyntämään kaikki listassa edellä olevia koko ajan pidempään. Tällä hetkellä tämä ryhmä kannattaa kuitenkin huomioida. Varttuneemmissa asiakkaissa on iso potentiaali. Me Töölössä tiedämme tuon.

9. Toiminnallinen harjoittelu: Olisin olettanut tämän olevan korkeammalla tällä listalla, eikä ainakaan menettävän sijoitustaan, kuten se nyt on tehnyt. Syynä voi tietysti olla se, että melkein kaikki edellä mainituista voidaan käsittää toiminnalliseksi harjoitteluksi. Toimintakyvyn ylläpitoon joudutaan koko ajan kiinnittämään enemmän huomiota, koska kaikenlainen automaatio lisääntyy ja helpottaa meidän elämäämme. Kroppa rapistuu, joten toiminnalliselle harjoittelulle on selkeä tarve.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa: Moni haluaisi ja olettaisi tämän olevan korkeammalla sijalla, mutta uskon tämän jopa tippuvan pois listalta ensi vuonna. On totta, että taloustilanteen voisi olettaa ajavan ihmiset ryhmävalmennukseen, koska siinä säästää. Kuntokeskuksetkin haluaisivat asiakkaat näihin ryhmiin, koska niissä on parempi tuntikohtainen kate. 

Ongelma on se, että ihmiset eivät tunne saavansa valmennusryhmissä vastinetta rahoilleen ja joko lopettavat valmennuspalvelujen hankkimisen tai palkkaavat oman valmentajan. Syy on selvä; jo pelkästään parivalmennuksessa valmentajan huomio jakautuu 50/50. Jos toinen parista tarvitsee vielä erityishuomiota, suhde menee epätasapainoon ja vähintään toinen on tyytymätön. Pienissäkin ryhmissä huomion jakautuminen on tietysti vielä suurempaa. Siksi tämä ei lähde lentoon, ikävä kyllä. 

Uskon enemmän ryhmäliikuntatuotteisiin, joissa treenataan jotain yhteistä ohjelmaa ryhmässä, ryhmäliikuntamaisesti, kuten esimerkiksi X-Method Groupissa tehdään. Osallistujamäärä voidaan laskea kymmenissä ja silloin hintakin saadaan sellaiselle tasolle, että se vastaa paremmin sitä, mitä asiakas saa. Tämä sama ryhmäytymisajattelu on helposti vietävissä joogaan ja pilatekseen sekä moneen muuhunkin lajiin. Itse asiassa meillä alkaa keväällä edellä mainittujen edistyneimpien ryhmät, jotka käytännössä täyttyivät jo ilman mainoksia. Ryhmässä etenemisessä on voimaa.

Näillä eväillä siis vuoteen 2015. Mitä mieltä sinä olet? Puuttuuko listalta jotain? Oletko eri mieltä? Mitä sinä toivoisit listalle?

Paras tapa ennustaa tulevaisuutta, on luoda sitä.

Nyrjähtänyt huumorintaju

Eilen taas yli 1.4 miljoonaa katsojaa. Viime viikolla yli 1.3 miljoonaa. Yritin minäkin taas viihdyttää itseäni katsomalla Putousta. En saa koppia ohjelman suosiosta. En ole koskaan saanut, mutta aina yritän, kun uusi kausi alkaa. Mikä minussa on vialla?

Tykkään nauraa. Pidän komedioista. Kerron huonoja vitsejä, jopa pilkallisia. Olen nuorena nauranut peteliuksille ja kummeleille. Olen siis osannut nauraa myös karikatyyreille. En ilmeisesti osaa enää, kun juuri Putouksen karikatyyrihuumori ei enää tipahda. Olenko saanut aivovamman? No tuo selvinnee ensi viikolla lääkärin vastaanotolla.

Vai olenko jo vanha? Vai mikä hemmetti minun on, kun en ymmärrä sitä, mitä 1.4 miljoonaa television katsojaa ymmärtää? Ihmettelen suu auki, kun ihmiset hehkuttavat sarjaa kahvipöytäkeskusteluissa. Olen ulkopuolinen. Tunnen itseni typeräksi.

Mikä edes on enää hyvää huumoria? Uutisvuoto saa välillä nauramaan. Samoin tekevät monet sitcomit. Tilannekomiikka, se saa minut nauramaan. Tilannekomiikka lienee sitä parasta mahdollista huumoria, eivät karikatyyrit, ihmisten poikkeavuuksien pilkkaaminen. En siis koe olevani täysin huumorintajuton, ainakaan vielä.

Poikkeavien ihmisten pilkkaaminen on varmasti ollut olemassa huumorin lähteenä niin kauan, kuin näyttämöhuumori on ollut olemassa. Ei kai siinä sinällään mitään pahaa ole. Harmitonta, kunnes niistä hahmoista löytää itsensä. Näin taisi käydä tässä Nyt-liitteen kolumnissakin. Toki itselleen nauraminen on terveellistä, mutta toisten puutteiden tai piirteiden pilkkaaminen - onko se tervehdyttävää? Ehkä. Ehkä se tekee pilkkaajasta paremman. Niin taitaa koulukiusaajakin tuntea.

Vai onko minusta tullut närkästyjä, mielensäpahoittaja? Ei kai sentään. En koe närkästyväni. Putous ei vain naurata. Ymmärrän varsin hyvin, että hahmojen sanonnat tarttuvat ihmisiin. Apuva, Elämä on, jne. Nämä tulevat ja menevät. Pidänkö itseäni tuota helppoa huumoria fiksumpana? Onko asenteessani siis vikaa ja Putouksen huumori olisi hyvää, jos en ylentäisi itseäni? Voisiko sanonnat tarttua minunkin kieleeni? Jos siis vain antaisin siihen mahdollisuuden.

Twitterissä @Petri2020 kommentoi ongelmaani näin:

EsaPakarinen luonnehti komiikkaa näin: kävele lavalle oudoissa vaatteissa ja hölise hassusti, hae lähtiessä palkkio.

Tuo on hyvin sanottu ja sopii hyvin ihmismassojen viihdyttämiseen. Helpolla huumorilla tavoittaa massoja. Ja sillä taas tekee rahaa. Ei kai siinä ole mitään pahaa.

Ilkka O. Lavas tiivisti hienosti Putouksen menestyksen kuuteen kohtaan City-lehdessä:

1. Juontajat ovat ammattiviihdyttäjiä
2. Aiheet ovat viihdyttäviä
3. Rohkea
4. Riittävän iso kohderyhmä
5. Suora lähetys
6. Monikanavaisuus ja #SocialTV

Ehkä tuo on oikea resepti toimivalle televisioviihteelle nykyään. Ei vain osu ja uppoa minuun.

Eikä kannata olettaa, ettenkö ymmärtäisi Putouksen toteuttamisen vaativuutta. Tarvitaan varmasti loistavat näyttelijät, jotta tuo toimisi alkuunkaan. Nyt ei ole kyse heistä, vaan minusta ja nyrjähtäneestä huumorintajustani.

Nostan myös hattua sarjaan liittyvään tuotteistamiseen. Putous Cola, miksi ihmeessä?

Huumorin salaisuus piilee yllätyksessä. ~ Aristoteles

Fitness trendit 2014

Perinteisesti olen aloittanut vuoden kirjoittamalla ennusteista alamme kuntoilutrendeistä. Kuluneen vuoden aloitus jäi muiden juttujen varjoon, mutta käsitellään sitä hieman nyt, kun tarkastellaan alkaneen vuoden trendiennustuksia.

Vuoden 2012 trendiennustukset osuivat osittain kohdilleen, vaikka ovatkin jo vanhentuneet. Katsotaan, miten kävi vuoden 2013 ennustuksille.

1. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset. 
Tämä näkyi selvästi. Esimerkiksi edustamallani klubilla personal trainerien määrä nousi jo 20:een. Ihmiset hakevat tuloksia ammattilaisilta.

2. Voimaharjoittelu
Tässä on tapahtunut selkeä muutos. Nyt kaiken ikäiset ja kokoiset liikuttelevat rautoja. Palataan voimaharjoittelun perusteisiin. 

3. Harjoittelu oman kehon painolla
Liittyen edelliseen, palataan voimailun perusteisiin. Kaikenlaiset oman kehon painoa hyödyntävät harjoitteet ovat in.

4. Lapset ja ylipaino
Ehkä tämä ei Suomessa ole vielä niin isosti tapetilla, vaikka kysyntä kaikenlaisiin lasten ja nuorten ryhmiin näyttäisi olevan kasvussa. Uskon, että tämä jää vielä odottamaan tulemistaan.

5. Kuntoilu ja painonpudotus
Asiakkaat haluavat nyt harjoitusohjelman ohella ruokavalionsa kuntoon.

6. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä lisääntynee ihan luonnollisesti, kun suuret ikäryhmät ikääntyvät. Ei tarvitse olla Herlokki Solmunen ymmärtääkseen tämän.

7. Personal Training 
Kyllä. Huima kasvu kysynnässä.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua.

9. Core Training
Keskivartalon hallintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Se korostuu valittavissa liikkeissä ja liikesarjoissa.

10. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa
Tätä vasta viritellään Suomessa. Potentiaali on nähtävissä, mutta meillä on vielä paljon tekemistä yksilövalmennuksenkin kanssa, joten tämä on looginen jatkumo sille, vähän myöhemmin.

Nämä olivat siis kuluneen vuoden ennustukset. Aika hyvin olivat taas kohdillaan, vaikka parissa kohdassa me tulemme Suomessa hieman jälkijunassa. Melkein kaikki voi allekirjoittaa toteutuneiksi.

Mutta miten on tänä vuonna? ACSM:n ennustukset vuoden 2014 fitness trendeiksi ovat:

1. High-Intensity Interval Training (HIIT)

Varmasti yksi tämän vuoden hiteistä. HIIT-harjoittelu oli selvästi jo kuluneen syksyn juttu, joka vain jatkaa kasvuaan. Meillä on esimerkiksi Tabata by X-Method -tunnit olleet erittäin suosittuja.

2. Harjoittelu oman kehon painolla
Tämä on listalla tänäkin vuonna ja ihan aiheesta. Kaikenlainen kuntopiirimäinen harjoittelu lisääntyy. Se on helppoa ja halpaa toteuttaa, joten kun sellainen tulee trendikkääksi, se usein räjähtää kasvuun. On hienoa, kun perusharjoittelu nostetaan jalustalle.

3. Koulutetut, sertifioidut ja kokeneet kuntoilun ammattilaiset
Asiakkaat hakevat yhä kasvavassa määrin apua alan ammattilaisilta. Eikä vain keneltä tahansa, vaan ammattitaidosta täytyy olla tae, että asiakas saavuttaa haluamansa tulokset.

4. Voimaharjoittelu
Minä laittaisin tämän ensimmäiseksi listalla. Emme ole Suomessa vielä nähneetkään, mihin voimaharjoittelu voi kasvaa kuntokeskuksissa. Nyt se on näkynyt - ehkä jo jopa laskevasti - vasta Crossfit-saleilla, kun niihin ovat hakeutuneet ne aikaisin kaikesta kiinnostuvat. Tänä vuonna perinteinen voimaharjoittelu palaa kuntokeskuksiin räjähdysmäisellä voimalla. Se on hienoa asia.

5. Kuntoilu ja painonhallinta
Ruokavalioiden kysyntä kasvaa yhä, liitettäväksi harjoitusohjelmiin. Tämä on jo kuluneena vuonna huomattu X-Methodissa, jolta tuli oma tuote X-Method Food, sekä Fustrassa, jossa ruokavalio näyttelee jo aika isoakin roolia tulosten saavuttamisessa.

6. Personal Training
Voisi olla listalla korkeammalla. Kulunut vuosi oli Suomessa Personal Trainingin esiinmarssin vuosi. Suurimpina vauhdittajina toimivat varmasti tuotteistetut palvelut, kuten Fustra ja X-Method. Ihmisten on helpompi ostaa palvelua, kun tietävät, millaisia tuloksia saavat ja jopa tulostakuulla. Kysyntä tulee kasvamaan tänä vuonna vielä suurempii mittoihin.

7. Ohjelmat varttuneemmille
Tämä säilynee listalla aika pitkään, koska tilanne ei tule muuttumaan.

8. Toiminnallinen harjoittelu
Liittyy vahvasti kohtiin 2 ja 3. Tämä harjoittelumalli tekee vahvaa nousua. Kuntokeskusten pitää varata aiempaa enemmän tiloja liikkuvaan harjoitteluun, painoilla ja ilman. Laitteiden käyttö vähenee ja irtopainojen käyttö lisääntyy, joka aiheuttaa paineen kuntokeskuksille katsoa tilojaan taas uudelta kantilta. 

9. Pienryhmäharjoittelu valmentajan kanssa

Pienryhmät tulevat kyseeseen sitten, kun yksilövalmennusta tarjoavat trainerit alkavat olemaan erittäin varattuja. Jotta kasvavaan kysyntänä saadaan vastattua, trainerit ottavat ensin kahta asiakasta ja sitten kolmea asiakasta kerrallaan ohjattavaksi. Tänä vuonna saatamme nähdä ainakin edustamallani klubilla tällaisen käänteen, koska trainerien määrä alkaa olemaan maksimissan ja kysyntä jatkaa silti kasvuaan.

10. Yoga

Uusi trendilistalla ja varmasti ihan aiheesta. Kun kovaa treenaaminen lisääntyy, tarvitaan sille myös vastapainoa, jota saadaan erilaisista joogan tuotteista. Joogamaisten tuotteiden kysynnän kasvu saattoi jo kuluneena vuonna yllättää monet, vaikka joogaan pohjautuvia tuotteita ilmeistyikin syksyllä moniin kalentereihin. Esimerkiksi Yoga Flow ilmestyi meidänkin kalenteriimme.

Ei siis juurikaan muutosta trendeihin viime vuodesta, mutta mielestäni vuodesta 2012 ollaan tultu jo aika kauas. Vai mitä mieltä te olette?

Minä otin klubilleni tälle vuodelle ainoastaan yhden teeman: PALVELU. Tuli kirjoitettua asiakkaille mm. näin:

Kaikki, mitä suunnittelemme, päätämme, toteutamme ja teemme, tulee lähteä ajatuksesta, miten se palvelisi asiakastamme kaikkein parhaiten. Jokaisessa tilanteessa meidän tulee kysyä itseltämme, miten tämä palvelee asiakastamme ja miten se voisi palvella häntä paremmin.

Uskon, että palvelu on se, jolla meidän alalla jyvät erottuvat akanoista. Toki puitteet ja palvelut täytyy pitää kunnossa jatkossakin, mutta se on kaikkein helpoin opetella ja toteuttaa. Vaikeinta on tarjota hyvää palvelua, joka kerta ja koko ajan.

Palvelun tai tuotteen laatu ei ole sitä, mitä laitat siihen. Se on sitä, mitä asiakkaasi saavat siitä irti.~ Peter Drucker