Olen aikaisemminkin nostanut esiin Ken Blanchardin (Raving Fans) ja Spencer Johnsonin (Who Moved My Cheese) kirjoja. Mahdollisesti ensimmäinen, joka olisi jo aikaisemmin pitänyt nostaa esille, on vuonna 1982 julkaistu The One Minute Manager, jota suuret yritykset ja niiden johtajat ovat käyttäneet käsikirjanaan jo kolmatta vuosikymmentä.Monet kirjan lukeneista ovat kertoneet, kuinka kirjan kolme Minuutin Salaisuutta ovat saaneet heidät nauttimaan työstään enemmän, stressittömämmin. Saattaa olla, että kirjalla on ollut osansa myös omaan stressittömyyteeni, lukuisten muiden opusten ohella.
Minulla on kuitenkin vielä pitkä matka Minuutin Johtajuuteen, mutta uskon ottavani pieniä askeleita joka päivä. Palautteen antamisessa, oli se sitten positiivista tai negatiivista, on aina opittavaa. Tuskin kukaan osaa sitä aina täydellisesti. Oppia voi kuitenkin kuka tahansa, jos haluaa.
Onhan se aina helpompaa huomata alaisensa työssä kaksi virheellistä toimintatapaa kuin kahdeksan oikeaa. Toivottavasti sitä oppii löytämään yhä enemmän niitä hyviä asioita, huonojen sijaan, jotta muistaisi myös kehua.
Kehuminen on vähän vaikeaa, kun itse vaivautuu kehuista ja innostuu toimimaan haukuista. Välillä sitä kuvittelee kaikkien ihmisten olevan samalla tavalla kieroon kasvaneita, mutta harva kuitenkaan on.
Olen saanut aina tehdä töitä pääsääntöisesti erinomaisten työntekijöiden kanssa. Siitä kiitos heille. Moni asia olisi jäänyt kokematta ja saavuttamatta ilman heitä. Välillä on tietysti törmännyt myös omeniin, jotka ovat olleet ihan väärässä korissa, tai jopa mätiä, mutta niistä on onneksi selvinnyt aika vähäisin vaurioin.
Olen vakaasti sitä mieltä, että paska valuu alamäkeen, joten jos joku alaisistani ei osaa/jaksa/viitsi/halua tehdä työtään hyvin, se on minun vikani. En ole osannut ohjata ja motivoida työntekijää oikein, jotta hän ymmärtäisi työpanoksensa merkityksen sekä yritykselle, työkavereilleen että ennen kaikkea asiakkaille, jotka maksavat kaikki yrityksen palkat.
Kuinka kauan sinä viitsisit keilata, jos ei olisi keiloja lainkaan? Tai et tietäisi, montako keilaa sait nurin? Tai katsoa tai pelata lätkää, jos maalit otettaisiin kokonaan pois kentältä?
Työn johtaminen on pohjimmiltaan sitä, että maalit osoitetaan, ne lasketaan ja niistä tuuletetaan, eikä epäonnistumisista tehdä henkilöön kohdistuvia, vaan ne esitetään ja myös otetaan tekemisen virheinä, ei henkilökohtaisuuksina.
Yksinkertaista?
[ Aiheeseen liittyen: Hire The American Dream / Oletko korvattavissa? / Kuinka hyvä haluat olla? / FISH! / 4 Tunnin Työviikko ]
BTW Alli on ihmelääke. Niin nyt lehdissä lukee, mutta lukekaa ne artikkelit kunnolla. Onko laihtumisen syy Allin vai jonkin muun muutoksen yksilön tavoissa? Esimerkiksi päivän Ilta-Sanomissa lääkettä testannut toimittaja kertoo, kuinka "suosiolla jätin lähes kaiken ylirasvaisen pois" ja kuinka "rasvaisten aterioiden määrä putosi tavallisesti yhteen päivässä, iltapalaksi maistui mieluummin mandariini kuin makkaraleipä." Olisiko paino laskenut ilman mitään allejakin, jos vähentää rasvaisen ruuan määrää ja vaihtaa niitä hedelmiin? FDA pitää tuotetta potentiaalisesti haitallisena mahdollisen maksatoksisuutensa vuoksi, joten ehkä kannattaisi ensin kokeilla tuota Timonkin tekemää muutosta ruokavalioon, ilman pillereitä.
8 kommenttia:
Tuo Allihan vaikuttaa olevan tavallaan "gastronominen antabus". Voi sitä rasvaista ruokaa mättää menemään jos niin haluaa mutta perästä kuuluu, tässä tapauksessa kirjaimellisesti.
Lääkkeen terveydellisiin haittoihin en osaa ottaa mitään kantaa, vakava asiahan se tietysti on jos tosiaan on jotain myrkyllisyysepäilyjä.
Se että lääke voi toimia tavallaan keinona mikä nopealla aikajänteellä ( tunteja / minuutteja? ) antaa negatiivista palautetta huonosta syömisestä saattaa hyvinkin olla toimiva konsti.
Yritän tässä rinnastaa rasvaisen ( ja makean ) ruuan syömisen viinan juontiin sekä tupakointiin. Viinanhimoahan pyritään yhtenä keinona hillitsemään sillä että juomalla etanolia tulee niin mahdottoman kipeäksi että ei pysty sitä juomaan. Ehkä samalla kehittyy jonkinasteinen assosiaatio viinan ja pahan olon välille ja viina toivon mukaan jää pois päivittäisistä rutiineista.
Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetuista lääkkeistä ainakin ystäväni käyttämä merkki ainakin muistaakseni toimi niin että se esti "hyvänolon tunteen" mikä tupakoinnista tulee. Lainausmerkeissä siksi että en ole koskaan tupakkaa edes kokeillut, siksi vieras asia minulle.
Näissä kaikissa on periaatteessa kyse samasta asiasta, tarjotaan sitten elimistöllistä keppiä tai porkkanaa on melko pitkälti sama. Kaikkihan tietävät kaikissa noissa kolmessa ongelmassa sen että A) pitäisi syödä hyvin B) käyttää viinaa kohtuudella C) tupakkaa ei kannata polttaa. Silti niin vain tehdään, kaikkien noiden tekeminen aiheuttaa positiivista palautetta kehossa vasta hyvinkin pitkän ajan päästä.
Ehkä ihminen on nykyaikana sellainen että on vaikea saada ohjeille vastetta niin että tarjoaa "kiität minua vuoden päästä" tyyppisiä palkintoja. Kroppa ja psyyke elää tässä ja nyt.
Jos jonkun mieli vaatii muuttaakseen syömistapojaan sen että meinaa paskoa housuunsa ensimmäiset kaksi viikkoa ruokailun jälkeen kun tahdo uskoa ohjeita niin mikäs siinä. Ehkä joku vaatii sen fyysisen välittömän palautteen että syntyy assosiaatio rasvaisen ruuan ja huonon tunteen välille ja sen seurauksena rasvat jäävät vähemmälle.
Toki ymmärrän kaikenlaisten antabusten merkityksen meille mukavuudenhaluisille ihmisille, jotka olemme puraisseet sitä kiellettyä hedelmää, emmekä sen jälkeen ole pystyneet vastustamaan kiusauksia.
Minä lopetin lakujen mussuttamisen vasta kun oli pakko. Pakko riitti minulle, mutta ymmärrän hyvin, että pakko ei riitä kaikille. Terveys tai lakut oli helppo valinta minulle.
Miksi se on useinkin niin, että kun ihminen ostaa jotain kallista painonhallintalääkettä, jonka purkin kyljessä kehotetaan muuttamaan ruokavaliota ja lisäämään liikuntaa, jotta "lääke" toimii, ihminen muuttaa elintapojaan?
Johtuuko se nimen omaan siitä taloudellisesta sijoituksesta, jonka lääkkeeseen tekee? Muutenhan sijoitus menisi hukkaan, jos ei noudattaisi käyttöohjetta.
Miksi sitä elintapojen muutosta ei voisi tehdä ilman tuota lääkettä ja kokeilla painon hallintaa ensin niin? Se olisi halvempaa.
Kävisi vain apteekissa lukemassa ne ohjeet ja tekisi ohjeiden mukaan, mutta jättäisi pillerit hyllylle...
Piti oikein alkaa tutkivaksi bloginistiksi ja mennä apteekkiin kyselemään mitä farmaseutti tästä lääkkeestä oli mieltä. Olen selkeästi fyysisten ulottuvuuksieni puolesta kohderyhmää joten vastaukset tulivat kuin... noh, apteekin hyllyltä.
Vaikka apteekin henkilökunta ilmeisesti onkin ainakin osaltaan lääketeollisuuden mannekiineja ja sätkyukkoja ( tämä on siis vahvasti värittynyt täysin oma mielipiteeni ), ei lääkkeestä tullut mitään suitsutusta vaan asiallista "faktaa". Kävimme läpi ilmeisesti lääkelaitoksen tms dokumenteista löytyvää tietoa lääkkeestä mitä farmaseutti minulle sitten luki.
Selkeästi lääkkeestä tuli ilmi se että tarkoitus ei ole se että sitä syödään puoli vuotta, samaan aikaan vedetään kebabbeja iloinen pilke silmäkulmassa ja pari paketillista uusia Sloggeja povitaskussa. Tarkoitus on että lääkkeen käyttö ohjaa käyttäjän syömään terveellisesti ja välttämään rasvaisimpien ruokien käyttö. Tämä myös minulle "mahdollisena asiakkaana" tuotiin selvästi esille.
Esillle otettiin myös se että lääke vähentää myös niiden terveellisen rasvojen vaikutuksia, esim rasvaliukoiset vitamiinit, hivenaineet yms saattavat jäädä puutteellisiksi. Hän suositteli että ennen nukkumaanmenoa ottaisin jonkin monivitamiinivalmisteen.
Asiallista keskustelua, todella hienoa että apteekissa voi käydä nykyään kyselemässä hankalia hyvällä omallatunnolla.
Ostitko? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla autenttisia kommentteja.
Olen samaa mieltä, että apteekit ovat nostaneet palveluprofiiliaan rutkasti lähiaikoina. Siellä on nykyään ihan oikeita ihmisiä töissä.
En koskaan usko mitään, ennen kuin näen tai koen, joten kokeilin taannoin yhtä laihdutustuotetta periaatteella, että en muuttanut mitään muuta elämästä, paitsi söin pillerit annosteluohjeen mukaan.
Pari viikkoa testasin, kihti puhkesi ja heitin pillerit mäkeen. Läski ei litissyt, munuaiset huusivat armoa ja kihti jäi riesaksi, joskin pysyy nyt aika hyvin aisoissa.
Nyt menen salille liikuttelemaan raajoja. Sekin on ihan hyvä tapa hallita painoa ja vielä sosiaalinenkin.
En ostanut. Harkitsen kyllä vakavasti...
Nyt kun tuo liikkuminen on saatu kunnolla käyntiin ja monipuoliseksi niin aina vain selkeämmin tulee selväksi että seuraava osa-alue on se että syöminen laitetaan vihdoinkin hyvään kuntoon.
Tuon Rynnäkköjoutsenen kanssa olemme painineet saman ongelman kanssa käytännössä jo helmikuusta asti. Järjettömän vaikeaa syödä lounasaikaan oikein! On kebabbia, pizzaa, hampurilaisia, ranskalaisia, friteerattua kiinalaista ruokaa ja vaikka mitä.
Kun nuo penteleet vielä lopettivat kadun toisella puolen olevan Kupittaan aseman rakennuksen kaupankin niin aina joutuu lähtemään autolla jonnekin sitä apetta hakemaan.
Kyllä minä ihan näin voin tunnustaa että olen henkisesti niin heikko että on pirun paljon helpompaa hakea Mäkistä se tarjousateria kuin mennä kauppaan pyörimään kinkkukiusausten ja rahkapurkkien sekaan ihmettelemään että mitäköhän sitä tänään saisi syödä.
Ehkä minulle pitäisi lyödä Alli-kapseli olkapäähän ihon alle?
=)
Jó napot :) terkkuja kuumasta(eilen vain +30 astetta) Budapestista! Taalla pain maailmaa ei tarvi laihdutuslaakkeita..kaikissa perinneruuissa on sopivasti rasvaa :) Oikeesti jos on hirvee rasvakammo taalla menee syominen aika vaikeaksi...me ollaan turvattu riittavaa rasvansaantia testaamalla myos muutamia tunnettuja kansainvalisia rasvansiepparifirmoja: KFC, Burger King, jne. Omaankayttoon kotimaahan tuotavaksi on varattu pari potkoa "kevyt"-salamia ja pa..nmakuista Unicumia.
Taman reissun jalkeen vois tarvita jotain kapselia, joka auttaa vieroitusoireisiin kun rasvan saanti tipahtaa radikaalisti Suomessa...
Sami, en tienytkaan etta teilla on liike myos Budapestissa :) heti eka iltana kun tsekkailtttin lahiymparistoa loydettiin M&M-kyltti :) oltiin vahan hammastyneita...OK, tais olla valuutanvaihtofirma, mutta niilla on ihan sama logo ku teilla!
Eiko jollakin pienella karkkifirmallakin ollut jotain samaa logossa ku teilla :)
-July Wednesday
Ottakaa kuva siitä meidän sivuliikkeestä ja lähetä mulle arkistoon, kun ei aina kaikkia sivubisneksiä jaksa muistaa...
Muutkin voivat lähetellä kuvia M&M-liikkeistä. Niitä on muuten paljon maailmalla...
KFC:n suosiota en ymmärrä. Kanat ovat aina olleet ihan kuivia korppuja, kun olen testannut.
Szei :)
Kylla lomalla on mukavaa...oltiin eilen Tonavan iltaristeilylla, juotiin shampanjaa ja ihailtiin Budapestia iltavalaistuksessa :) :) tosi rento meininki..
Sami, otettais muuten kuva M&M:sta mutta ei tullut kameraa mukaan reissuun ollenkaan...
No, ok otetaan kuva jos paastaan hinnasta sopimukseen: ma oon kallis mutta hyva, valokuvaaja siis :)
KFC, en kylla tiija missa oot tata firmaa kokkeillu, mutta meidan kana ei ollu korppua nahnykkaan. Kuori oli tietty rapea, mutta kana sisalla mehukas ja hieman rasvainen...aika hyvaa.
BTW: Mika hamppari oli muuttunut "huononmaksi" Burger Kingilla?
Me ollaan nyt vaihdettu lahes kokonaan unkarilaiseen ruokaan: porokolttia,gulassia, kanaa monella eri tapaa jne. Kaikki on ollut todella hyvaa,kermassa ja smetanassa haudutettua...nam.
Aika vaikeeta ymmartaa korkeanpaikankammoa kun ittella ei sellaista oo. Ollaan kylla muutama kerta nahty jossain huipulla porukkaa jotka on krampannut kaiteeseen kiinni, eika niilla vissiin ollu enaa mitaan liikuntakykyakaan jaljella..sinne ylos ne jai tariseen kun me lahettiin alaspain...mutta kuten Sami oot nyt ittekkin todistanut pelon voittaminen on vaan paasta kiinni...
Lähetä kommentti