sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Metallica - Sonisphere - 25.7.2009

MAAILMAN KOVIN LIVEBÄNDI

Taas tuli tuo todistettua. Metallican musiikki on parasta livenä paika päällä. Missään muualla Metallican musiikki ei pääse oikeuksiinsa. Sen näytti taas tietävän Sonispheren 60.000 lipun ostanutta.



Metallica toivotettiin hienosti tervetulleeksi kotiin, kun keikan päätyttyä joku katsoja ojensi heille Suomen lipun, Welcome Home Metallica -tekstillä varustettuna. Hienoa!

Kuinka usein Metallican pitäisi käydä Suomessa, että jokin lippu jäisi myymättä? Tai kuinka iso areenan pitäisi olla?

Konserttiarvioita en tuon enempää harrasta. Voit arvioida ihan itse, kun käyt ostamassa kyseisen konsertin tästä. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että James Hetfield näytti nauttivan esiintymisestä. En muista nähneeni hänen hymyilevän melkein koko keikan ajan. Myös muu bändi näytti olevan vedossa.

Musiikki toimii. Bändi toimii. Yleisö toimii. Parhaimpien keikkojen ainekset ovat siinä.

Linkin Park tuli nyt nähtyä ensimmäisen kerran livenä. Alan hiljalleen selvästi lämmetä Linkin Parkin musiikille. Sonispheren liveveto ei ainakaan jäähdyttänyt tunteita orkesteria kohtaan. Energinen esitys ja avaruusajan teknologiakin toimii ihan hienosti agressiivisen (metalli)musiikin lomassa.



Monelle Anthrax -peruutus oli pettymys. Turisas paikkasi aukon ihan hyvin, vaikka olikin ihan uusi tuttavuus. Täytyy varmaan kaivaa biisejä iTunesista tarkasteluun.

Sonisphere oli mielestäni hyvin järjestetty, vaikka monet järjestelyjä ovat valmiit haukkumaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että kun 60.000 ihmistä ahdetaan vajaan 77.000 asukkaan kaupungin keskellä olevaan saareen, syntyy ruuhkaa. Onneksi suurin osa tuon näytti tajuavan.

Siis olosuhteet huomioiden, konsertti oli hyvin järjestetty ja Kirjurinluoto (joka oli Lamb Of Godin kiertuepaidassa Heinakuuta -niminen paikka) on oivallinen paikka tuollaisten konserttien järjestämiselle. Järjestelyistä kuitenkin huomasi sen, että Suomessa ei vielä osata täydellisesti hallita 60.000-päisiä siviilijoukkoja, kun niitä ei oikein ole ollut.

Metallican poistuminen saarelta aiheutti poistumisteiden sulkemisen, jonka johdosta aiheutuneen väkitungoksen näki jo mielessään kääntyvän katastrofiksi. Ei olisi tarvittu kuin yksi uuno, joka olisi alkanut tunkemaan, niin joku olisi voinut menettää henkensä. Tuo oli selvä virhearviointi järjestäjältä. Onneksi joku älysi kaataa sivuaidan, jotta tulppa aukesi.

En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, että miksi isoilta joukoilta on niin vaikeaa ottaa rahoja pois, vaikka ne tyrkyttävät niitä. Oli kyse sitten lätkämatsista tai festarista, niin myyntipisteitä on aina liian vähän. Sonispheressä olisi myyty kymmenkertainen määrä vanhan lenkkarin pohjasta jyystettyjä kebabannoksia, jos olisi haluttu.

Nähdään järjetön vaiva, että ihmiset ostavat lähes satasen lipun, mutta niiltä ei haluta sitä toista satasta, joka kädessä he tallustelevat pitkin aluetta. Ei jaksa tajuta asiaa...

No suomalainen on joko kohtelias ja fiksu tai sitten tavattoman tyhmä, kun se suostuu jonottamaan joka paikkaan. Ensin jonotettiin sisäänpääsyä, sitten ruokaa, sitten juomaa, sitten vessaan, sitten poispääsyä alueelta, sitten joen yli menevälle sillalle, sitten parkkipaikalle vievälle bussille ja sitten vielä ajettiin jonossa Turkuun. Osan noista jonoista pystyy poistamaan, jos haluaa.

Ruokaa tai juomaa en ostanut jonojen vuoksi ja siksi, että en halunnut jonottaa vessaan. Olin kyllä ajatellut takertua festarin musiikin ulkopuolisiin antimiinkin, mutta ei sitten, kun ei raha kelpaa.

[ Aiheeseen liittyen: Metallica - Death Magnetic / Metallica 15/07/07 ]

BTW Gary Moore oli ihan sontaa perjantaina Konsertti Areenassa, Turun Tall Ship's Racessa. Missä olivat kaikki ne biisit, joiden vuoksi Gary Moore on Gary Moore? Joo, osaa soittaa kitaraa, mutta mitä sitten. Ei tavallinen musiikin kuluttaja jaksa kuunnella lirutuksia yhtä muutaman minuutin sooloa pidempää. Popeda oli kuitenkin hyvä. Pate on selvästi saanut uutta virtaa mahdollisesti elintapamuutoksen johdosta. Melrose sopii ihan hyvin taustamusiikiksi tuollaiseen juomatelttaan. En tiedä, millainen ilma Turussa oli lauantaina, mutta perjantaina kävi taas myyjiä sääliksi. Myyntipisteitä oli, mutta ei asiakkaita.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Biisilista. Nämä Metallica soitti Porissa:

Battery
Creeping Death
Fuel
Harvester Of Sorrow
Fade to Black
Broken, Beat And Scarred
Cyanide
Sad But True
One
All Nightmare Long
The Day That Never Comes
Master Of Puppets
Blackened
Nothing Else Matters
Enter Sandman
- - - - - - - -
Stone Cold Crazy
Motorbreath
Seek and Destroy

Jari Nikkola kirjoitti...

Heittikö Moore bluespohjaisen setin vai mistä oli kyse? Se honottavasoundinen vinguttelu saattaa käydä hermoille tosiaan vaikka ukko teknisesti pätevä kepittäjä onkin.

Entä millaisen jutun TS asiasta teki? Facebookissa on näkynyt arvioita, joiden mukaan taas tuli ulos pastaruokia paperilla tarjoiltuna maakuntalehdessä?

Sami Hurme kirjoitti...

Juu, todellakin bluespohjaisen, höystettynä mm. puolen tunnin soolovinguttelulla, lyhyempien seassa sekä tietysti fuck off -sisältöisillä yleisön ottamisilla...

Heh, Turun Sanomien arviota keikasta en edes ymmärrä. Siinä on niin paljon olevinaan musiikkitaiteellisia sanoja, että menee ihan yli hilseen.

Ok, en ole blues-miehiä, kirjoitetaan se sitten isolla tai pienellä alkukirjaimella, mutta keikka oli paska. Harvoin olen niin pettynyt rahan tuhlaamiseen.

Ainakin minä odotan Gary Moore -nimiseltä hessulta jotain muuta. Ei välttämättä koko keikan ajan, mutta kuten tussarissakin arvioidaan, ilman metallitaustaa hessu olisi ihan nobody, eikä olisi tuolla teltassa päässyt maksusta vinguttamaan.

Sami Hurme kirjoitti...

Ai niin, Sonispherestä vielä sen verran, että ottaa sekin aivoon, että ihmiset kitisevät keskustelupalstoilla ruuhkista. Eikö ne tolvanat katsoneet lainkaan ympärilleen?

Täytyy kehua, että esimerkiksi raviradalle tehty pysäköintipalvelu oli aivan loistava. Ok, maksettiin kymppi autosta ja kaksi vitosen bussilippua, mutta bussilla pääsi keskustaan ja keikan jälkeen muutaman minuutin jonotuksella takaisin. Hieno järjestely!

Sami Hurme kirjoitti...

Katsokaapa tämä Guitar Heroes -esitys, Enter Sandman, Sonispheren areenalta.

Karhuherra kirjoitti...

TS:n Moore-arviossa oli asialla sama Mr. Lehtonen, joka aiemmin kunnostautui Erykah Badun keikkaa arvioidessaan. Nyt oli tilaa sivun pääjutun verran ja jo tarinan viimeisessä kappaleessa ilmeisesti sivuttiin myös keikkaillan tapahtumia. En tosin ole ihan varma.

Itse pysyttelin etäällä moisesta tapahtumasta, mutta ilmeisesti ennakkoon vähän epäilyttävältä tuntunut nostalgia-teltta jokirannassa osui nappiin yleisön suosion suhteen. Hyvinvoivilta keski-ikäisiltä rahat pois, toimii aina.

Kun näistä keikka-arvioista on täällä ja muuallakin keskusteltu ennenkin, kannattaa tsekata maanantain iltapäivälehdet: siellä on malliesimerkkejä siitä, miten eri tavalla saman asian voi nähdä. Toinen revitti ison otsikon siitä, kuinka kaikki oli päin persettä ja katastrofi. Toinen hehkutti sitä, miten hyvää rokkia sedät paiskoivat. Tuli ihan mieleen Rumba-lehden muinainen temppu julkaista Tiktakin (muistaakseni)keikalta kaksi arviota, toinen innostuneen fanin näkökulmasta ja toinen rokkipoliisin silmin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo huono sää ei aina välttämättä tarkoita huonoa myyntiä. Kun on vähemmän porukkaa liikenteessä on huomattavasti helpompaa pysäyttää ihmisille ja myynnistä tulee henkilökohtaisempaa. Kovaa duuunia tuo on mutta hyvä myyjähän myy vaikka saudeille hiekkaa... Eikä perjantainen myynti tainnut ihan persuksilleen mennä kaikilla. Tuo tuollainen markkina myyntityö on loppujen lopuksi aika vaativa, mutta todella hyvä koulu muihin myyntitöihin.

Sami Hurme kirjoitti...

Piti oikein edellisen Anonyymin kommentista rohkaistuen lisätä yksi kuva tuohon BTW-tekstiin.

Kyllä saa aikamoinen kauppias olla, että tuolle pöydissä istuvalle väkijoukolle, (jota kuvassa ei näy), pystyy myymään jotain.

Toki joku teki varmasti tiliä myös perjantaina, mutta en usko esimerkiksi tuon rantabaarin pitäjän vieneen rahoja jätesäkeissä pankkiin perjantain johdosta.

Lauantai taisi olla rannassa pääsääntöisesti onnistunut tapahtuma. Näin kuulin.

Ja Karhuherra, Lehtosen arvio oli viimeistä kappaletta myöden kirjoitettu mahdollisesti etukäteen.

Kirosin myös Hesarin keikka-arviota Sonispherestä. Mikä hitto siinä on, että toimittaja lähtee hakemaan livekonserteista virheitä? Siis mahdollisia soittovirheitä ja teknisiä vastoinkäymisiä ja sitten vielä rakentaa koko arvionsa niiden ympärille.

Täytyy olla negatiivinen persoona, kun kiinnittää päähuomion oikeastaan vain noihin asioihin.

Mitä sillä on väliä, jos LIVE-esityksessä jokin nuotti menee viereen tai rumpali lyökin vaihteeksi toiseen kannuun, levyllä kuullun sijaan. Eikö juuri nämä variaatiot tee livemusiikista livemusiikkia?

Jos nuo häiritsevät noin paljon, kannattaa vain hifistellä kotona.

Minun mielestäni sekä Linkin Park että Metallica kuulostaa livenä monin verroin paremmalta kuin studiossa.

Karhuherra kirjoitti...

Sami, arviosi Lehtosen arviosta saattaa hyvinkin osua oikeaan, samaan aika moni päätyi luettuaan äijän Pori Jazz -jutun (tsekkaa keskustelua Jarin Facebook-linkeistä viime viikolta).
En tiedä, mikä on oikea tapa noita arvioita kirjoittaa, mutta jotenkin ymmärrän molempia. Se on luonnollista, että jotakuta vituttaa kuunnella sekoilevaa Ulrichia, joka on joskus ollut alansa ykkönen ja soittanut kutakuinkin täydellisiä versioita piiseistä levylle. Toisaalta niinhän se on, että keikalle on ihan turha lähteä hifistelemään. Jos väärinsoitto häiritsee, kannattaa mennä niin lähelle lavaa, että kuulo lähtee :)

Jari Nikkola kirjoitti...

Ei (rock)nostalgiassa mitään vikaa ole. Eikä keski-ikäisyydessä. Vasemman laitahyökkääjistön epädemokraattisia myyttejä ja pohjimmaista ihmisvihaa nämä.

Jokirannassa sillä lienee merkitystä onko ölpän ja makkaraperunoiden ostajia liikkeellä 100 000, 10 000 tai 1000. Noissa myyntipaikoissa on nimittäin sen verran karut vuokrat, että pelkkä palvelemisen laatu tai hyvä mieli eivät kauaa lämmitä.

Anonyymi kirjoitti...

Luulen, että kirjureilla on jo ihan työn puolesta mukana se kritiikkiaspekti.

Kiekkomatseista haetaan ehkä hyvääkin, mutta usein myös virheitä. Fani näkee omien voiton ja on tyytyväinen, kirjurit näkevät tai ovat näkevinään pakki numero kakkosen antaneet kolme harhasyöttöä.

Jos tykkää Metallicasta tai Linkin Parkista (kuten minä), niin konsertti kuin konsertti on hyvän ja loistavan välillä, mutta työvuorossa olevan kirjurin mielipändi saattaa olla Folkesstyrkepumpet ja keskittyminen kohdistuu vain suoritusten puhtauteen yms.

Olisi hyvä jos keikoiltakin saisi myös tilastot, kuten hokimatsista. Väärän nuotin pukkaaminen toisi heti miinuksen. Voittoisan konsertin jälkeen voisi silti mainita, että Chesterillä oli myös kolme miikkaa ja mies on nyt sisäisessä pörssissä ainoa pakkasella oleva.

Tai en mä oikeasti niin toivo. Oikeasti mä toivon turhien tilastojen katoamista hokifiiliksiä tuhoamasta. Pian taas "voitettiin maalipaikat"-mantra alkaa.

Sami Hurme kirjoitti...

Miksi niillä on työn puolesta kritiikkiaspekti? Mitä ihmettä? Miksi tuo aspekti täytyy olla toimittajalla? Mihin koodistoon se kuuluu ja jos kuuluu, miksi sellainen on olemassa?

Jos Folkke on toimittajan lempibändi, niin hän on mahdollisesti väärä kaveri arvioimaan metallibändin keikkaa, eikö?

Oli työvuorossa kuka tahansa, näihin karkeloihin, tai ainakin tuonne Sonisphereen, olisi pitänyt lähettää se paras metallitoimittaja, koska kyseessä oli kaikkien aikojen suurin tapahtuma.

Vähän sama, jos judotoimittaja tekee lätkäjuttuja MM-kisoissa. Välillä voi osua oikeaan, mutta aika harvoin. Voi tulla hauskojan kolumneja, mutta väärä kaveri siellä silti on kynän varressa.

Miksi livenä ei voisi soittaa jotakin muuta nuottia, jos on sitä levyllä ollutta nuottia vinguttanut jo kuusi tuhatta kertaa?

Onneksi maalipaikkojen voittamiseen menee vielä ainakin viikko...

Anonyymi kirjoitti...

Miksi niillä on työn puolesta kritiikkiaspekti? Mitä ihmettä? Miksi tuo aspekti täytyy olla toimittajalla? Mihin koodistoon se kuuluu ja jos kuuluu, miksi sellainen on olemassa?

-median alkuperäinen "työkuva" oli valtion, hallituksen ja/tai valtaapitävien kontrollointi. Kansalaisille puolueettoman tiedon jakaminen, mikä ei suinkaan tarkoittanut Pravdan kritiikittömyyttä. vaan riippumattoman tahon kriittisyyttä. Median pitäisi olla puolueeton ja ottaa huomioon sekä hyvät että huonot puolet. Asian selittäminen on kuitenkin turhaa, sillä paljon helpompaa tähän paikkaan on varmaan sanoa, että asiat nyt vain ovat näin. Karhuherra ja Hiiteläkin nuorina toimittajina pyrkivät näin toimimaan ja pystynevät asian elegantimmin sanomaan.


Jos Folkke on toimittajan lempibändi, niin hän on mahdollisesti väärä kaveri arvioimaan metallibändin keikkaa, eikö?

-Toimittaja ei valitse itse työtilaisuuksiaan. Tehtävän hänelle määrää hänen pomonsa. Kritiikki väärästä toimittajasta kuuluu siis tässä tapauksessa Turun Sanomien kulttuuripuolen päällikölle, joka puolestaan vastaa valinnastaan päätoimittajalle.


Oli työvuorossa kuka tahansa, näihin karkeloihin, tai ainakin tuonne Sonisphereen, olisi pitänyt lähettää se paras metallitoimittaja, koska kyseessä oli kaikkien aikojen suurin tapahtuma.

-Onko Tussarilla a)metallitoimittajaa ja b)onko heitä monta, jotta voitaisiin valita se paras? Tietysti jos on vain yksi metallitoimittaja, niin hän on samalla paras...


Vähän sama, jos judotoimittaja tekee lätkäjuttuja MM-kisoissa. Välillä voi osua oikeaan, mutta aika harvoin. Voi tulla hauskojan kolumneja, mutta väärä kaveri siellä silti on kynän varressa.

-Lehdillä on yleensä urheilutoimittajia, jotka kiertävät eri lajeissa urheiluosaston päällikön - Tussarissa Kalle Virtapohja - halujen mukaisesti.

Miksi livenä ei voisi soittaa jotakin muuta nuottia, jos on sitä levyllä ollutta nuottia vinguttanut jo kuusi tuhatta kertaa?

-Aivan varmasti voi. Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että toimittajan mielipide voi olla toinen, eikä vastaa fanien mielipidettä. Sama pätee toimittajien tekeleisiin kirjoista, elokuvista jne.

Onneksi maalipaikkojen voittamiseen menee vielä ainakin viikko...

-Toivotaan otteluiden voittamisia ainakin Tepsille.

Sami Hurme kirjoitti...

Tuota, eihän kriittisyys ole sama asia kuin negatiivisuus? Kyllähän asioihin voi suhtautua kriittisesti, ilman että on negatiivinen.

Median puolueettomuus on kaukana esimerkiksi esillä olleissa keikka-arvioissa. Ei se ole puolueettomuutta, että kirjoittaa keikasta mitä sattuu, mielipiteeseen vedoten. Se on ammattitaidottomuutta.

Maailma kehittyy ja ehkä mediankin pitäisi välillä kehittyä sen alkuperäisestä merkityksestään.

Aivan sama, kenen vika se on, että keikalle lähetetään "väärä" "toimittaja". Asiaan perehtymätön toimittaja on asiaan perehtymätön. Siitä huolimatta voi kirjoittaa positiivisen arvion, jos näyttää siltä, että 59.999 ihmistä on tyytyväisiä, eikä itse ole aikvan varma omasta alan osaamisesta.

Kenelle niitä keikkoja soitellaan tai pelejä pelataan? Pitäisikö lphderyhmältä edes joskus kysyä mielipide, eikä sokeasti luottaa omaan osaamiseensa?

Ajatelkaa, jos Lars osaisi vielä soittaa rumpuja. Kuinka paljon niitä lippuja silloin myytäisiin Metallican keikalle, kun tuollakin hakkaamisella myy tuollaiset 80.000 lippua kuuteen viikkoon.

Anonyymi kirjoitti...

Turhaa negaa mediaa kohtaan. Tai positiivista kritiikkiä.

Sami Hurme kirjoitti...

Mahdollisesti turhaa negaa, mutta mahdollisesti myös aiheesta.

Kritiikkiä tosiaan on monenlaista ja sen voi esittää monella eri tavalla. Rakentava kritiikki, joka tarjoaa myös ratkaisuja ja vastauksia, on erittäin toivottavaa. Tai ainakin minä toivon sellaista kritiikkiä.

Mietin tuossa että voiko puolueetonta mielipidettä olla edes olemassa? Entä puolueetonta arviota?