torstai 2. heinäkuuta 2009

Ruisrock 2009

Taas on sen aika. Yksi vuoden kohokohdista jo 30 vuoden ajan. Tämän vuoden Ruisrock on kolmaskymmenes kerta kirjoittajalle.

Ensimmäiset vuodet menivät pelkästään taskurahoja tienaten, pulloja keräillen. Tuohon aikaan pantin sai rokissa jopa pullon kauloista ja pohjista. Sillä tavalla tulivat kaikki rikki menneet pullotkin napattua talteen. Harmi, että nykyään pullojen ja tölkkien kerääjien pitää olla valikoivia kun kaikista ei saa panttia. Hattu päästä niille, jotka keräävät nuo kaikki pullot pihoilta ja pientareilta.

Ensimmäinen bändi, jota tuli oikein fanitettua oli Girlschool, vuonna 1981. Yhdeksänvuotiaana pojan kloppina olin Girlschooliin törmännyt muistaakseni jossain Motörheadin yhteydessä, ehkä se oli jossain videolla lämppärinä, tai jotain, mutta oli iso kokemus rokata todellisen girlpowerin tahtiin.

Vuotta aikaisemmin ihmeteltiin Eppujen keikan peruuntumisesta johtunutta torikokousta, jonka seurauksena kyseisenä vuonna taidettiin pullonkierrätykseen viedä poikkeuksellisen paljon pullon pohjia ja kauloja.

Vuoden 81 jälkeen olikin kuvio sellainen, että kerättiin pulloja sen verran, että sai riittävästi taskurahaa kaikenlaiseen festaririhkamaan, U2:sen paidasta The Alarmin huiviin. (The Alarm oli ja on vieläkin kyllä ihan vieras.) Johnny Rotten taas komistaa Puplic Image Ltd:n paitaa ja moni muu rockhärpäke on kadonnut aikojen kuluessa, tai sitten ne pullahtavat joskus esiin Huhkolan varastoista.

Jossain vaiheessa vietiin enää vain yksi satsi pulloja kierrätykseen, kun sillä tavalla pääsi alueelle ilmaiseksi sisään. Tuota jatkettiin niin kauan, kun se meni läpi. Sosialistiseen aikaan tuli jopa nautittua virvokkeita järjestäjän piikkiin. Niitä sai, kun osasi oikein kysyä, eikä järjestävän tahon kontrolli ollut pettämätön. Ehkä sen vuoksi systeemi ei oikein taloudellisesti toiminutkaan.

Myöhemmin sisään päästiin Ruissalon kesäasukkaiden ilmaislipuilla, koska kesät vietettiin metsän takana mökillä. Tuolla mökillä taas järjestettiin aika moisia Rock-juhlia vielä täysi-ikäisenäkin, futiskentällä telttaillen...

Vaikka Ruisrockissa onkin ollut Parhaita Bändejä; Iron Maidenia, Metallicaa, Bon Jovia, Aerosmithiä, Billy Idolia, niin paras rokki on ehdottomasti ollut vuoden 1992 tapahtuma. Voi sitä yhteislaulun riemua, kun lavalla musisoi Extreme ja Bryan Adams peräkkäin. Se kokemus kaikessa hienoudessaan hieman lievitti edellisen päivän tuskaa, kun Pearl Jam ei mahtunut samalle lavalle Nirvanan kanssa. Oli kyllä kaikkien aikojen kesä...

Perjantaina taas startataan uuteen rokkiin, mahdollisesti ennätysyleisön turvin. Päivittelen tätä blogia aina festaripäivien jälkeen, kun päivän anti on maisteltu. Nikkola teki jo omat poimintansa tarjonnasta, joten tässä minun vastaavat tärpit, jotka sain rehtorilta:

Perjantai: Disturbed nousee esiin listalta. Löysin bändin tuon loistavan Genesis-coverin avulla vasta tuossa viime vuonna, joten kaikki biisit, varsinkaan vanhemmat, eivät vielä ole ihan tuttuja. Se kuitenkin täytyy katsoa. Veikkaan, että Slipknot ja Children of Bodom jää pariin biisiin, ellei liveveto yllätä erityisen positiivisesti. Dead By April tullee myös katsastettua, uutena makuna bänditarjottimella, mutta muut jäänevät satunnaisen vaeltelun tielle.

Joku väitti Slipknotin vieneen Disturbedin 6-0. Makunsa kullakin...
IltaSanomat: Raskas rock jyräsi Ruisrockissa
Turun Sanomat: Slipknot veti paikalle pitkänmatkalaisia
(Iltalehdellä ei tainnut olla toimittajaa paikalla lainkaan...)

Lauantai: Päälistalta poimitaan The Sounds. Vielä vähän vieras, mutta uskoisin livepotentiaalia löytyvän sen verran, että innostun helposti koko tuotannostakin. In Flames hieman tutumpana tulee myös mahdollisesti katsottua. Pikkulistalta pomppaa Eppu Normaali, Tehosekoitin ja Kotiteollisuus. Epun tietää, Teharin tahtiin voi muistella ja Kotiteollisuus on aina täysin arvoitus. Ihan sivuhuomautuksena, Teharien, kuten sunnuntaisen Apulannankin, ja miksei myös Eppujenkin, lontoonkieliset levyt ovat hauskoja.









Sunnuntai: Moni hehkuttaa Faith No More'a festarien ehdottomana pääesiintyjänä. Sitä moni on kehunut menevänsä katsomaan. Olen hauskuuttanut itseäni kysymällä näiltä rockpopulisteilta, että kerro vaikka kaksi FNM biisiä. Ok, kaksi saattaa vielä löytyä, mutta entä kolmas? Vaihtoehtoisesti voit pyytää kertomaan yhden levyn nimen, eikä kokoelmalevy(t) kelpaa. Testaa itse. Aika monella menee sormi suuhun... No se täytyy kuitenkin nähdä, vaikka pitääkin illan spinning käydä polkemassa välissä. Amorphis jää tuon tunnin vuoksi väliin, ikävä kyllä, mutta Volbeatin puoleen väliin ehtii takaisin. Onneksi päivällä on Stratovarius ja Apulanta.

Toivottavasti säät suosivat.

Kokiskamera roikkuu taas mukana, joten kuvaa ja ääntä on luvassa tänne jo festarien kuluessa, jos vain tilanteet ja mieli sallivat. Myös naamarista kannattaa käydä tarkistamassa mialialat ja ylijäämävideot löytyvät myöhemmin perinteiseen tapaan tuubista.

Muistutetaan vielä:
TYHMIN FESTARITEMPPU ON HEITTÄÄ 1½ LITRAN PULLO
(tai mikä tahansa muu esine)
YLEISÖN JOUKKOON.
SE VOI TAPPAA, URPOT!

Jälkilöylyt: Ennätysyleisö, 92.000! Rauhallista. Mike Monroe oli Rantalavalla. Illat kylmiä, väärät asusteet. Joko Tehosekoitin tai minä olimme vanhentuneet. The Soundsin suosio yllätti, kuinka pitkään mahtaa kestää? Ensi vuonna neljä päivää 40-vuotisjuhlien kunniaksi? Suomalainen on kärsivällinen jonottaja. Loistava festari, kerta kaikkiaan...

[ Aiheeseen liittyen: Ruisrock 2008 / DBTL 2008 ]

BTW Isot pisteet järjestäjälle siitä, että tämän vuoden VIP-passi-informaatio oli selkeääkin selkeämpi. Myös tällainen skimmingiä harrastava löysi olennaiset kohdat ohjeista, eikä mitään väärinkäsityksiä, tai yllätyksiä näyttäisi olevan tänä vuonna luvassa. Hienoa homma ja jo etukäteen ISO KIITOS JÄRJESTÄJÄLLE! Hienoa, että joku viitsii riskillään viihdyttää meitä.

8 kommenttia:

Jari Nikkola kirjoitti...

Children Of Bodomin Roopella pukkaa tuplakeikkaa koska legendaarinen Stone on Ruisrockissa framilla sekin. Eli Stone myös tsekkaukseen, sillä tämän tason kitaristin otteita ei Turussa turhan usein pääse kuulemaan.

Aikanaan olin taustajoukoissa kun Stone teki 80-luvun lopulla ensimmäisiä Turun keikkojaan Panimolla, Wärtsilän alueella ja... niin, Stone Clubilla. Poikkeuksellisen hieno speedmetallipläjäys suomalaisittain jo uransa alussa. Vieläköhän "Overtake" pärähtää yhtä komeasti kuin silloin?


PS. The Alarm on hemmetin hieno elektroakustinen punkpopbändi. Kannattaa tsekata heti. "68 Guns", "The Deceiver", "Absolute Reality", "Where Were You Hiding When The Storm Broke"... Täysosumabiisejä riittää!

Karhuherra kirjoitti...

Aika huikea putki äijällä. Oma urani on vähän lyhyempi ja pari välivuottakin on erinäisistä syistä aiheutunut - en tosin koskaan naperona älynnyt tuota pullonkeräysaspektia, ehkä jo se ennakoi, että minusta tuli humanisti. Mutta vuodelta 1983 muistan sen, kun isoveikka tuli Ruissista kotiin valkoisen Whitesnake-hikinauhan kera.

Jos ihan kaikki mörököllimusa ei putoa, perjantain myöhäisillan annista kannattaa tsekata Turun pop-neron Jori Sjöroosin Magenta Skycode. Ja tietty se Stone, odotan näkeväni Headbanger-Nikkolan eturivin mosh pitissä.

Lauantain varhaisesiintyjistä hyvä päivän käynnistäjä lienee Pintandwefall, tyttövoimaa ennakkoluulottomille. Alkuillasta rohkenen suositella liveaktien eliittiin kuuluvaa Disco Ensembleä, jos bändi on vieraampi ilmestya. Ja loppuillasta The Soundsin sijaan aussi-ihme The Living Endiä.

Ja sunnuntaina ennen spinningiä The Gaslight Anthem on nähtävä, trust me. Myös Soul Captain Band uhkaa muodostua kemujen kovimmaksi comeback-aktiksi.

Meikä heiluu maisemissa kameran kera myös, antia kenties blogissa. Mistä voi bongata von Hurme brothersin?

Jari Nikkola kirjoitti...

"Back to the Stone Age, back to the..."

Kaikki on mahdollista huomenna. Kokoontumisvaateparreksi suosittelen kasarityylin pyöräilyshortseja tai täyttä Stryper-kostyymiä keltamustaraitoineen.

Sami Hurme kirjoitti...

Pullojen kerääminen oli ensimmäinen kesäduuni. Kouluikäisestä asti on tullut tehtyä töitä. Summat, joita saimme, olivat pikkupojalle ihan järkyttävän suuria. Vanhemmat auttoivat säkkien kannossa kun niitä käytiin tyhjäämässä Paviljongin kulmilla olleeseen pullopisteeseen. Sitä taisi oppia jo tuolloin työn tekemisen tärkeyden ja mistä niitä pennejä oikein tuli.

Stonen voisi tietysti katsoa, vaikka se joskus silloin ei ihan kolahtanut. Alarm täytyy ottaa tarkasteluun.

Saa nähdä, uskallankon laajentaa horisonttia ottamalla Karhuherrankin ehdotukset tarkasteltaviksi.

Aika usein ollaan hengattu päärakennuksen terassilla...

Sami Hurme kirjoitti...

Ai niin, olen moneen otteeseen yrittänyt löytää rokista ostettua valkoista hikinauhaa, johon on kirjailtu käärme. Lienee samanlainen kuin Karhuherran muistikuvissa...

Anonyymi kirjoitti...

1992 Bryan Adams oli hyvä. Äijä yritti löytää yleisön joukosta siniristilippua, kun siellä liehui vain vaahteranlehtilippuja. Lopulta sellainenkin löytyi ja lavalle heitettiin.

Summer of 69 aurinkoisessa Ruissalossa oli siisti.

Paras bändi oli Santana, mutta en millään muista oliko se sama 1992 vai kenties vuotta aiemmin. Carlos Augusto Santana Alves revitti PRS skittaansa lähes taivaallisesti.

Tiistaina äijä vetelee keikkaa Ateenassa. Samba Pa Ti...

Karhuherra kirjoitti...

Oli kyllä kaikin puolin onnistuneet kemut, vaikka illat hieman kylmiksi kävivätkin. Helmiä on ollut joka vuosi, mutta nyt tuntui, että piti jättää mielenkiintoisia akteja väliinkin, kun oli niin täysipainoisesti kaikkea kivaa.

TOP3 lonkalta:
3. Faith No More
2. The Gaslight Anthem
1. The Living End

Okei, tuo olikin näköjään vasta ulkomaan sarja, kotimaiset TOP3:
3. Soul Captain Band
2. Stone
1. Asa & Lätkäjätkät

Ensi vuonna ei muuten taida tulla 4-päiväisiä kemuja. Muistaakseni Merimaa totesi tämän jossain haastattelussa. Mutta luottakaamme siihen, että tämän vuoden tuloksen turvin tasavuosijuhlissa nähdään Pearl Jam, Dropkick Murphys ja kuulemma Greenday.

Anonyymi kirjoitti...

Käykääpä ihmiset katsomassa The Living End, jos tulee Suomeen syksyllä 2009. Oli erittäin kova keikka.