Piti taas vähän tutkia tuubia, kun innostuin Post It -bloggauksen kommenteista, jossa NHL-kokemuksen saanut kertoi lyhyesti tuntojaan. Floridan "rekan torvi" oli ollut vaikuttava.
Ottelutapahtuman tuunausta sivuttiin myös HPK-pelin jälkilöylyissä, viime lauantaina.
Onhan nämä vaikuttavia, kun tärykalvot tärisee, rinnassa pärisee ja tukka värisee.
Näistä huolimatta, tämä maalibiisi saa aina tunteet pintaan ja varsinkin muistot mieleen:
Paras maalibiisi ikinä. Tämän voisi hyvinkin tuunata nykypäivään jollakin sumutorven alulla tai kongilla. Esimerkiksi alkuun niin monta lyhyttä töräystä, kuinka mones maali oli ja sen jälkeen pitkä töräytys, josta hunajata soimaan...
[ Aiheeseen liittyen: Katsojamäärät ja tunnelma ]
BTW soitetaan nyt tämäkin, The Hockey Song, kun lähdettiin soitellen tähän päivään:
Hello out there! We're on the air,
It's Hockey Night tonight;
Tension grows, the whistle blows,
And the puck goes down the ice.
The goalie jumps, and the players bump,
And the fans all go insane;
Someone roars, "Bobby scores!"
At the good old hockey game.
Oh! The good old hockey game,
Is the best game you can name;
And the best game you can name,
Is the good old Hockey game!
[spoken] "Second period...."
Where players dash with skates a-flash,
The home team trails behind;
But they grab the puck and go bursting up,
And they're down across the line.
They storm the crease like bumble bees,
They travel like a burning flame;
We see them slide the puck inside,
It's a one-one hockey game.
Oh! The good old hockey game,
Is the best game you can name;
And the best game you can name,
Is the good old Hockey game!
[spoken] Third period! Last game in the playoffs, too!"
Oh, take me where the hockey players
Face-off down the rink;
And the Stanley Cup is all filled up,
For the champs who win the drink.
Now the final flick of a hockey stick,
And the one gigantic scream:
"The puck is in" - The home team wins
The good old hockey game!
Oh! The good old hockey game,
Is the best game you can name;
And the best game you can name,
Is the good old Hockey game!
lauantai 31. tammikuuta 2009
torstai 29. tammikuuta 2009
Malmössä palkat jäihin
Malmö Redhawks on ilmoittanut tänään, että rahat eivät riitä palkkoihin. Virallinen lehdistötiedote asiasta on tässä.
Pelaajille on annettu lupa etsiä uusi seura. Tällä toimella seura yrittää välttää konkurssin. Palkkaa ei enää makseta ja pelaamaan saa jäädä. Osa pelaajista on jo pakannut kamansa.
Seura palkkasi vielä eilen uuden pelaajan, joka oli jo mukana eilisellä pelireissulla, mutta ei ollut kokoonpanossa. Tänään ilmoitetaan, että rahat eivät riitä kenenkään palkkoihin. Todellista lätkämäistä suunnitelmallisuutta.
Seura on ilmeisesti jo aikaisemmin jättänyt pelaajien henkilökohtaisia eläkevakuutuksia maksamatta.
Vasta vaihdettu valmentaja Göran Karlström:
Percy ei aio pelastaa seuraa.
Kotisivut ovat olleet alhaalla muutaman päivän. Eivät taida vähään aikaan nousta.
Tämä on tietysti iso uutinen Ruotsissa, jossa Malmö Redhawks nauttii aikamoista julkisuutta. Otetaan pieni lehdistökatsaus:
Expressen: Ainakin kolme pelaajaa vaihtaa seuraa / Mats Näslund /
Aftonbladet: Fanit
Blogi
Iltasanomat / YLE
Palataan asiaan vielä ehkä perjantaina...
Mielenkiintoista kuulla, millaisen vastaanoton seura saa perjantaiseen kotiotteluun. Svenska Spel veti jo kohteen pois vedonlyönnistä. Ruotsissa suhtaudutaan lajiin hieman fanaattisemmin, mitä Suomessa, joten kaikki on huomenna mahdollista.
[ Aiheeseen liittyen: Kurkistus Malmöseen / Malmö - Oskarshamn 8 - 0]
BTW Onhan se hyvä, että SM-liigakin reagoi taantumaan ja tulevaan, mutta tämä on aika mielenkiintoista:
Pelaajille on annettu lupa etsiä uusi seura. Tällä toimella seura yrittää välttää konkurssin. Palkkaa ei enää makseta ja pelaamaan saa jäädä. Osa pelaajista on jo pakannut kamansa.
Seura palkkasi vielä eilen uuden pelaajan, joka oli jo mukana eilisellä pelireissulla, mutta ei ollut kokoonpanossa. Tänään ilmoitetaan, että rahat eivät riitä kenenkään palkkoihin. Todellista lätkämäistä suunnitelmallisuutta.
Seura on ilmeisesti jo aikaisemmin jättänyt pelaajien henkilökohtaisia eläkevakuutuksia maksamatta.
Carl Söderberg är klart omtumlad. Han ser ändå en strimma av hopp. Malmöhjärtat bultar fortfarande.Siirtoikkuna on auki ainoastaan tammikuun loppuun asti, siis pari päivää, joten valtaosa pelaajista jää ihan tyhjän päälle, menettäen toimeentulonsa.– Är vi bara tio som kan vara kvar resten av säsongen och fylla ut med juniorer, då har vi fortfarande chansen att gå till play off. Men jag har full förståelse för att inte alla kan vara kvar av ekonomiska skäl, säger han.
– Å andra sidan har vi inte heller fått våra löner som vi ska tidigare under säsongen.
Handlar det om utbetalningar till pensionsförsäkringar?
– Ja.
Vasta vaihdettu valmentaja Göran Karlström:
– Men jag har också familj, en fru och två barn, jag sa upp mig från mitt gamla jobb för att ta över tränarjobbet här.Malmö yrittää tällä toimella pelastaa juniorit. Seura toiminee virallisesti MIF -nimisenä ry:nä, jonka konkurssi ilmeisesti vaarantaisi myös seuran kaiken junioritoiminnan.
Percy ei aio pelastaa seuraa.
Jag finns inte alls med i bilden nu. Mina 107 miljoner försvinner rätt ut i luften om det blir konkurs, men då får de göra det.
Vaikka herra Nilsson tässä kohtaa sanoo, että hän ei auta, taustalla saattaa olla jotain muuta kuhinaa, kuten Aftonbladetkin epäilee.
Redhawks jäänee ulos Kvalserienistä. Joukkue johti eilen kahden erän jälkeen sarjajumboa 0 - 2, mutta hävisi viimeisen erän 4- 0! Jos seura menee nurin, uudelleen aloitetaan kolmosdivarista.Kotisivut ovat olleet alhaalla muutaman päivän. Eivät taida vähään aikaan nousta.
Tämä on tietysti iso uutinen Ruotsissa, jossa Malmö Redhawks nauttii aikamoista julkisuutta. Otetaan pieni lehdistökatsaus:
Expressen: Ainakin kolme pelaajaa vaihtaa seuraa / Mats Näslund /
Aftonbladet: Fanit
Blogi
Iltasanomat / YLE
Palataan asiaan vielä ehkä perjantaina...
Mielenkiintoista kuulla, millaisen vastaanoton seura saa perjantaiseen kotiotteluun. Svenska Spel veti jo kohteen pois vedonlyönnistä. Ruotsissa suhtaudutaan lajiin hieman fanaattisemmin, mitä Suomessa, joten kaikki on huomenna mahdollista.
[ Aiheeseen liittyen: Kurkistus Malmöseen / Malmö - Oskarshamn 8 - 0]
BTW Onhan se hyvä, että SM-liigakin reagoi taantumaan ja tulevaan, mutta tämä on aika mielenkiintoista:
Rajalan mukaan seurojen olisi hyväksyttävä leikkauksia lippujen hintoihin ja pelaajapalkkioihin.Siis liiga käskyttäisi talouskurimuksessa painivan seuran laskemaan lipun hintaa, siis tiputtamaan liikevaihtoaan. Miksi ihmeessä?
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
Kotisivujen tarkoitus
Yrityksen tai yhteisön kotisivuista ja niiden tarkoituksesta on olemassa monta mielipidettä. Yrittäjällä itsellään on sivuista oma näkemyksensä. Yrityksen työntekijöillä on omansa. Asiakkailla ja potentiaalisilla asiakkailla on omansa. Ja sitten on mainostoimiston näkemys ja tietysti vielä kuluttajaviranomaisen näkemys, jonka mielestä sivuilla pitää olla vain hinta.
Mikä näkemys on kaikkein merkittävin? Nopeasti ajateltuna laittaisin rahani kiinni asiakkaiden näkemykseen. Mutta mistä tiedämme, mikä asiakkaiden näkemys on? Asiaa voidaan tutkia, jonka jälkeen voimme pohtia tutkimuksen oikeellisuutta.
Paras mittari lienee kuitenkin asiakkaiden käyttäytyminen sivuilla. Kuinka monta kävijää on ja kuinka monta sivua he lukevat ja mitä he tekevät lukemansa informaation jälkeen.
Viestintäyhtiö Soprano Oyj tiedotti viime viikolla tuoreesta tutkimuksesta, jonka perusteella suomalaisyritysten kotisivut ovat sekä vanhanaikaisia että vanhoja. Soprano kertoo suomalaisen yritysjohdon menettäneen mielenkiintonsa kotisivuihin. Voi hyvinkin pitää paikkaansa.
Sopranon tekemään sähköiseen kyselyyn vastasi 630 ylimmän johdon, markkinoinnin ja myynnin työntekijää niin yksityiseltä kuin julkishallinnon sektorilta. Otos on tietysti ihan kohtalainen, mutta tutkimuksen pohjalta on päästy tuloksiin, jotka oletettavasti kertoisivat myös asiakkaiden mielipiteen kotisivujen tarkoituksesta. On tietysti totta, että myös nämä johtajat saattavat olla asiakkaita, ostaessaan ja hakiessaan palveluja ja tuotteita netistä, mutta edustavatko he oikeasti asiakaskuntaa? Voisiko heidän asemansa aiheuttaa oletuksia, jotka vaikuttivat vastauksiin?
Tiedotteen väliotsikko kuuluu:
Tapasin tänään ensimmäistä kertaa mainostoimiston edustajan, joka ihan oikeasti sanoi suoraan, että ulkoasun muutos ei tuo teille yhtään uutta asiakasta. Ajattelin mielessäni, että nyt olen ensimmäistä kertaa tapaamassa oikeaa mainostoimistoa. Siis sellaista, joka haluaa meille lisää asiakkaita. Kerron tästä lisää, jos pääsemme yhteistyöhön.
Yritysten kotisivut ovat todellakin vanhoja, jos tämä pitää paikkaansa:
Minä en (vielä) tiedä, millaiset ovat hyvät kotisivut. Tiedän vain, millaiset ovat huonot kotisivut. Huonoja on nykyään paljon enemmän kuin hyviä, tai edes kohtalaisia. Yhä useammin törmään siihen, että en löydä yrityksen sivuilta sitä tietoa, mitä haen. Se ottaa päähän!
[ Aiheeseen liittyen: Hinnan ilmoittaminen ]
BTW Mikäli kaikki menee nyt suunnitellusti, asennamme perjantaina M&M Kuntotalon sisäpyöräilysaliin Suunnon sykemittausjärjestelmän. Järjestelmä tulee myöhemmin myös muihin ryhmäliikuntasaleihin sekä kuntosalille ja aerobiselle osastolle. Järjestelmän avulla voimme tarkkailla reaaliajassa asiakkaidemme syketietoja joiden pohjalta järjestelmä luo automaattisesti raportin jokaisen käyttäjän henkilökohtaisesta suorituksesta. Nämä raportit lähetetään jokaiselle osallistujalle sähköpostitse.
Mikä näkemys on kaikkein merkittävin? Nopeasti ajateltuna laittaisin rahani kiinni asiakkaiden näkemykseen. Mutta mistä tiedämme, mikä asiakkaiden näkemys on? Asiaa voidaan tutkia, jonka jälkeen voimme pohtia tutkimuksen oikeellisuutta.
Paras mittari lienee kuitenkin asiakkaiden käyttäytyminen sivuilla. Kuinka monta kävijää on ja kuinka monta sivua he lukevat ja mitä he tekevät lukemansa informaation jälkeen.
Viestintäyhtiö Soprano Oyj tiedotti viime viikolla tuoreesta tutkimuksesta, jonka perusteella suomalaisyritysten kotisivut ovat sekä vanhanaikaisia että vanhoja. Soprano kertoo suomalaisen yritysjohdon menettäneen mielenkiintonsa kotisivuihin. Voi hyvinkin pitää paikkaansa.
Sopranon tekemään sähköiseen kyselyyn vastasi 630 ylimmän johdon, markkinoinnin ja myynnin työntekijää niin yksityiseltä kuin julkishallinnon sektorilta. Otos on tietysti ihan kohtalainen, mutta tutkimuksen pohjalta on päästy tuloksiin, jotka oletettavasti kertoisivat myös asiakkaiden mielipiteen kotisivujen tarkoituksesta. On tietysti totta, että myös nämä johtajat saattavat olla asiakkaita, ostaessaan ja hakiessaan palveluja ja tuotteita netistä, mutta edustavatko he oikeasti asiakaskuntaa? Voisiko heidän asemansa aiheuttaa oletuksia, jotka vaikuttivat vastauksiin?
Tiedotteen väliotsikko kuuluu:
Yritykset myyvät imagoa, kuluttaja etsii tavaraa.Enemmän kuin samaa mieltä. Asiakkaat eivät etsi kotisivuilta taiteellisia tai teknisiä sivustoratkaisuja, hienoja animaatioita, ovimattoja, bannereita, vaan he etsivät vastauksia kysymyksiinsä. Tutkimuksen mukaan puolet (56 %) suomalaisesta yritysjohdosta pitää kotisivuja ennen kaikkea imagon vahvistustyökaluna. Miksi ihmeessä? Mainostoimistojen aivopesua?
Tapasin tänään ensimmäistä kertaa mainostoimiston edustajan, joka ihan oikeasti sanoi suoraan, että ulkoasun muutos ei tuo teille yhtään uutta asiakasta. Ajattelin mielessäni, että nyt olen ensimmäistä kertaa tapaamassa oikeaa mainostoimistoa. Siis sellaista, joka haluaa meille lisää asiakkaita. Kerron tästä lisää, jos pääsemme yhteistyöhön.
Yritysten kotisivut ovat todellakin vanhoja, jos tämä pitää paikkaansa:
Tutkimuksessa selvisi, että peräti kolme neljästä (74 %) kotisivuista on vähintään viisi vuotta sitten tehdyt. Valtaosa (80 %) yrityksistä päivittää sivustonsa itse, mutta lähes puolet (40 %) yrityksistä päivittää kotisivujaan vain kuukausittain tai vielä harvemmin.Tilastovirhettä voi tietysti tulla kysymysten asettelusta. Mainostoimisto on varmasti sitä mieltä, että viisi vuotta sitten tehty sivustopohja on aikansa elänyt, vaikka sitä päivittäisikin joka päivä. Muutenhan kukaan ei uusisi sivuja koskaan kokonaan. Pelkästään kysymysten asettelulla voidaan saada aikaan haluttu prosentti.
Tutkimuksesta ilmenee, että resepti toimiville kotisivuille on yksinkertainen: ammattitaitoisesti toteutetut kotisivut ovat vastausten perusteella helppolukuiset (85 %), ajankohtaiset (76 %), helpot päivittää (76 %) sekä ulkoasultaan onnistuneet (80 %).Niinpä. Helppolukuisuus unohtuu yllättävän monista mainostoimistojen tekemistä flash- ja pop up-viidakoista, joita mikään hakukone ei löydä ja joihin ei pääse millään kämmenlaitteella sisään. Yritin eilen illalla päästä esimerkiksi Malmö Redhawksien hirvitykseen sisälle iPhonella. Ei onnistu. Aukeaa vain musta näyttö. Surffasin sitten muualle.
Minä en (vielä) tiedä, millaiset ovat hyvät kotisivut. Tiedän vain, millaiset ovat huonot kotisivut. Huonoja on nykyään paljon enemmän kuin hyviä, tai edes kohtalaisia. Yhä useammin törmään siihen, että en löydä yrityksen sivuilta sitä tietoa, mitä haen. Se ottaa päähän!
[ Aiheeseen liittyen: Hinnan ilmoittaminen ]
BTW Mikäli kaikki menee nyt suunnitellusti, asennamme perjantaina M&M Kuntotalon sisäpyöräilysaliin Suunnon sykemittausjärjestelmän. Järjestelmä tulee myöhemmin myös muihin ryhmäliikuntasaleihin sekä kuntosalille ja aerobiselle osastolle. Järjestelmän avulla voimme tarkkailla reaaliajassa asiakkaidemme syketietoja joiden pohjalta järjestelmä luo automaattisesti raportin jokaisen käyttäjän henkilökohtaisesta suorituksesta. Nämä raportit lähetetään jokaiselle osallistujalle sähköpostitse.
sunnuntai 25. tammikuuta 2009
Post-it
Käytätkö Post-it lappuja? Tuijotan tätä kirjoittaessani tietokonenäyttöä, jonka ympärille kerääntyy eri värisiä ja muotoisia Post-it lappuja, joka päivä. Nytkin niitä lappuja on näytön ympärillä kymmenkunta ja pöytään on lätkitty vielä muutama.
Henkilökuntani on ymmärtänyt, että jos haluaa saada jonkin tiedon perille, varmin tapa on liimata Post-it keskelle näyttöä, josta siirrän sen näytön kehykselle, jatkotoimenpiteitä varten. Post-it on hieno keksintö ja sen taustalta löytyy oikea tarina:
Post-it laput on kehittänyt parivaljakko Art Fry ja Spence Silver, jotka työskentelivät 3M nimisessä yrityksen kehityksessä ja tutkimuksessa. Silver keksi lapuissa käytettävän liiman jo 1968, tutkiessaan liimoja, joita käyttäisi teipeissä. Liima, jota lapuissa käytetään, oli tuohon aikaan mullistava keksintö, jolle ei kuitenkaan ollut mitään käyttöä.
Silver esitteli kuitenkin tuota liimaa ajoittain muille tutkijoille, jolloin Fry keksi, että hän voisi käyttää liimaa kirjanmerkeissä. Häntä ärsytti suunnattomasti, kun kirkossa käydessä, virsikirjan kirjanmerkit putoilivat sivujen välistä. Ongelma ratkaistu.
Kehitystyö oli kuitenkin hidas prosessi. Edes viiden vuoden jälkeen kaikki 3M yhtiön johdossa eivät nähneet lapuille mitään tulevaisuutta, koska ne olivat helposti korvattavissa tavallisilla suttupaperien palasilla. (Nehän ovat itse asiassa yhä korvattavissa ihan tavallisilla suttupaperin palasilla.) Tästä huolimatta Fry jatkoi lappujen kehitystä. Hän mm. kehitteli kellarissaan laitetta, jolla liiman saisi laitettua paperirulliin.
Ensimmäiset markkinatutkimukset, vuonna 1977, eivät olleet mitenkään rohkaisevia. Laput alkoivat kuitenkin saada suosiota oman yrityksen sisällä, joten Boisen kaupunki Virginiassa sai luvan toimia lappujen testikaupunkina. Ei varmaan tarvitse kertoa, että lappuprojektia ei haudattu.
Kun Post-it laput virallisesti lanseerattiin, vuonna 1980, ne saavuttivat välittömän suosion. Nykyään erilaiset Post-it tuotteet lasketaan jo tuhansissa. Ne toimivat ihan loistavasti myös uuden teknologian aikana. Windowsin Vistassa voit jättää elektronisia muistilappuja, mutta väitän, että ne eivät kaada näitä lappuja, joiden läpi ei näe ruutua.
Ongelman ratkaisu on usein se yksinkertaisin vaihtoehto. Tässä tapauksessa minulle saa viestin parhaiten perille liimaamalla yhä sen keltaisen lapun keskelle ruutua. Yksinkertaista? En oikein tiedä, kiittääkkö Silveriä ja Frytä keksinnöstä, vai pitäisikö kirota, kun katson näitä lappuja...
BTW Tällaiset pöydät pitää hommata M&M:n kahvioon, vai mitä:
Henkilökuntani on ymmärtänyt, että jos haluaa saada jonkin tiedon perille, varmin tapa on liimata Post-it keskelle näyttöä, josta siirrän sen näytön kehykselle, jatkotoimenpiteitä varten. Post-it on hieno keksintö ja sen taustalta löytyy oikea tarina:
Post-it laput on kehittänyt parivaljakko Art Fry ja Spence Silver, jotka työskentelivät 3M nimisessä yrityksen kehityksessä ja tutkimuksessa. Silver keksi lapuissa käytettävän liiman jo 1968, tutkiessaan liimoja, joita käyttäisi teipeissä. Liima, jota lapuissa käytetään, oli tuohon aikaan mullistava keksintö, jolle ei kuitenkaan ollut mitään käyttöä.
Silver esitteli kuitenkin tuota liimaa ajoittain muille tutkijoille, jolloin Fry keksi, että hän voisi käyttää liimaa kirjanmerkeissä. Häntä ärsytti suunnattomasti, kun kirkossa käydessä, virsikirjan kirjanmerkit putoilivat sivujen välistä. Ongelma ratkaistu.
Kehitystyö oli kuitenkin hidas prosessi. Edes viiden vuoden jälkeen kaikki 3M yhtiön johdossa eivät nähneet lapuille mitään tulevaisuutta, koska ne olivat helposti korvattavissa tavallisilla suttupaperien palasilla. (Nehän ovat itse asiassa yhä korvattavissa ihan tavallisilla suttupaperin palasilla.) Tästä huolimatta Fry jatkoi lappujen kehitystä. Hän mm. kehitteli kellarissaan laitetta, jolla liiman saisi laitettua paperirulliin.
Ensimmäiset markkinatutkimukset, vuonna 1977, eivät olleet mitenkään rohkaisevia. Laput alkoivat kuitenkin saada suosiota oman yrityksen sisällä, joten Boisen kaupunki Virginiassa sai luvan toimia lappujen testikaupunkina. Ei varmaan tarvitse kertoa, että lappuprojektia ei haudattu.
Kun Post-it laput virallisesti lanseerattiin, vuonna 1980, ne saavuttivat välittömän suosion. Nykyään erilaiset Post-it tuotteet lasketaan jo tuhansissa. Ne toimivat ihan loistavasti myös uuden teknologian aikana. Windowsin Vistassa voit jättää elektronisia muistilappuja, mutta väitän, että ne eivät kaada näitä lappuja, joiden läpi ei näe ruutua.
Ongelman ratkaisu on usein se yksinkertaisin vaihtoehto. Tässä tapauksessa minulle saa viestin parhaiten perille liimaamalla yhä sen keltaisen lapun keskelle ruutua. Yksinkertaista? En oikein tiedä, kiittääkkö Silveriä ja Frytä keksinnöstä, vai pitäisikö kirota, kun katson näitä lappuja...
BTW Tällaiset pöydät pitää hommata M&M:n kahvioon, vai mitä:
keskiviikko 21. tammikuuta 2009
Liikkuisitko enemmän, jos...
Tekniikka&Talous -lehdessä oli taannoin artikkeli työntekijöiden kuntoilun tukemisesta. Tämän vuoden alusta asti verottajallakin on ollut selkeä kanta, kuinka paljon työntekijän kuntoilua voi verottomasti tukea vuoden aikana. Tuki voi nytkin olla mitä tahansa, mutta 400 euron ylittävältä osuudelta työntekijä maksaa normaalia tuloveroa.
Artikkelissa kysytään aiheellisesti,
Artikkelin mukaan yritykset tukevat vuosittain henkilöstön liikuntaa 300 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa keskimäärin 143 euroa henkeä kohden vuodessa. Toisaalta, jos liikuntaan käytettävää rahamäärää verrataan sairauspoissaolon hintaan, summa ei enää olekaan kovin merkittävä. Jokainen työntekijän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jo pelkästään välittöminä kustannuksina 200–300 euroa päivässä.
Ihmettelen varmasti hamaan tulevaisuuteen asti, miksi verottaja rajaa tuon vuosittaisen tuen 400 euroon, joka on summana mitätön, verrattuna sairauspoissaolon kustannuksiin. Vaikka summa tuplattiin vuoden alussa, kulttuurin tukemana, summa on yhä mitättömän pieni.
Kaikenlaisten kuntoiluun oikeuttavien yrityslippujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaisten lippujen ja välineiden lanseerauksessa ei pysy edes mukana. En tiedä tarkalleen muista keskuksista, mutta ainakin M&M:llä setelien osuus kaikista maksusuorituksista on kasvanut jopa satoja prosentteja kuluneen vuoden aikana.
Olisi mielenkiintoista oikeasti tietää, onko setelien ja kuponkien lisääntymisellä vaikutusta työväestön yleiseen terveyteen, vai käyttääkö setelejä vain ja ainoastaan ne aktiiviset kuntoilijat, passiivisten vaihtaessa setelit työpaikan kahviossa munkkeihin.
Artikkelissa heitetään pallo työväestön aktivoimisessa ihan aiheellisesti liikuntapalvelujen tuottajille. Ehkä meidän tarjontamme ei ole aikaisemmin huomioinut lainkaan aloittelevia kuntoilijoita. Tuossa on meidän alamme kasvun suurin haaste. Ei tarvitse kuin katsoa meidän ryhmäliikuntakalentereita muutaman vuoden takaa, niin ymmärtää hyvin, että aloittaminen on ollut hankalaa.
Onneksi me alan yrittäjät olemme hiljalleen ymmärtämässä, että meidän tulee tarjota palveluja myös aloittelijoille, mikäli haluamme kasvattaa kohderyhmäämme.
Jos olet nyt aloittanut kuntoilun, en halua lannistaa sinua, kun lopetan blogin samaan sanontaan, kuin artikkelin kirjoittaja. Haluan vain kertoa, että pitkäjänteisyys palkitaan. Se palkitaan varsinkin lisääntyvinä elinvuosina, joiden määrä voi mahdollisesti tässä kohtaa tuntua epäoleelliselta, mutta juuri nyt siihen voit mahdollisesti vaikuttaa kaikkein eniten.
[ Aiheeseen liittyen: Kuntoilua vai kulttuuria / Kulttuuri ja liikunta henkilökuntaetuna / Kuntoilua työn ohessa / Kulttuuriseteli / Liikuntasetelit - TS 14.1.2008 ]
BTW Jääkiekon pelaajat, ja ehkä myös yleisö, ottivat eilen Raksilassa kantaa mediassa käytyihin tappelukeskusteluihin ja tappelujen tarpeellisuudesta jääkiekossa:
Kuinkakohan moni lähti katsomosta kotiin, nujakan alkaessa?
Artikkelissa kysytään aiheellisesti,
liikkuisitko enemmän, jos työnantajasi antaisi sinulle ilmaisen kuntosalikortin tai tukun jumppalippuja?Vastaa oikealla olevassa äänestyksessä.
Artikkelin mukaan yritykset tukevat vuosittain henkilöstön liikuntaa 300 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa keskimäärin 143 euroa henkeä kohden vuodessa. Toisaalta, jos liikuntaan käytettävää rahamäärää verrataan sairauspoissaolon hintaan, summa ei enää olekaan kovin merkittävä. Jokainen työntekijän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jo pelkästään välittöminä kustannuksina 200–300 euroa päivässä.
Ihmettelen varmasti hamaan tulevaisuuteen asti, miksi verottaja rajaa tuon vuosittaisen tuen 400 euroon, joka on summana mitätön, verrattuna sairauspoissaolon kustannuksiin. Vaikka summa tuplattiin vuoden alussa, kulttuurin tukemana, summa on yhä mitättömän pieni.
Kaikenlaisten kuntoiluun oikeuttavien yrityslippujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaisten lippujen ja välineiden lanseerauksessa ei pysy edes mukana. En tiedä tarkalleen muista keskuksista, mutta ainakin M&M:llä setelien osuus kaikista maksusuorituksista on kasvanut jopa satoja prosentteja kuluneen vuoden aikana.
Olisi mielenkiintoista oikeasti tietää, onko setelien ja kuponkien lisääntymisellä vaikutusta työväestön yleiseen terveyteen, vai käyttääkö setelejä vain ja ainoastaan ne aktiiviset kuntoilijat, passiivisten vaihtaessa setelit työpaikan kahviossa munkkeihin.
Artikkelissa heitetään pallo työväestön aktivoimisessa ihan aiheellisesti liikuntapalvelujen tuottajille. Ehkä meidän tarjontamme ei ole aikaisemmin huomioinut lainkaan aloittelevia kuntoilijoita. Tuossa on meidän alamme kasvun suurin haaste. Ei tarvitse kuin katsoa meidän ryhmäliikuntakalentereita muutaman vuoden takaa, niin ymmärtää hyvin, että aloittaminen on ollut hankalaa.
Onneksi me alan yrittäjät olemme hiljalleen ymmärtämässä, että meidän tulee tarjota palveluja myös aloittelijoille, mikäli haluamme kasvattaa kohderyhmäämme.
Jos olet nyt aloittanut kuntoilun, en halua lannistaa sinua, kun lopetan blogin samaan sanontaan, kuin artikkelin kirjoittaja. Haluan vain kertoa, että pitkäjänteisyys palkitaan. Se palkitaan varsinkin lisääntyvinä elinvuosina, joiden määrä voi mahdollisesti tässä kohtaa tuntua epäoleelliselta, mutta juuri nyt siihen voit mahdollisesti vaikuttaa kaikkein eniten.
Sanotaan, että kun jaksaa liikkua 18 kuukautta, se muodostuu tavaksi.
[ Aiheeseen liittyen: Kuntoilua vai kulttuuria / Kulttuuri ja liikunta henkilökuntaetuna / Kuntoilua työn ohessa / Kulttuuriseteli / Liikuntasetelit - TS 14.1.2008 ]
BTW Jääkiekon pelaajat, ja ehkä myös yleisö, ottivat eilen Raksilassa kantaa mediassa käytyihin tappelukeskusteluihin ja tappelujen tarpeellisuudesta jääkiekossa:
Kuinkakohan moni lähti katsomosta kotiin, nujakan alkaessa?
maanantai 19. tammikuuta 2009
Silloin kun Sinulle sopii
Tammikuu on ruuhkaisinta aikaa kuntokeskuksissa. Monet kuntokeskuspalveluja käyttävät kiroilevat tällä hetkellä omassa kuntokeskuksessaan, kun mihinkään laitteeseen tai palveluun ei mahdu. Kaikki paikat ovat täynnä ja likaisia. Suihkuun ja vessaankin joutuu jonottamaan.
Onko tuttua?
Kuntokeskuspalvelunhan pitäisi olla, kuten sloganimme kertoo,
Kuntokeskusyrittäjä voi lisätä ruuhkaa tekemällä vuoden alkuun jonkin hyvän tarjouksen, jolla saadaan houkuteltua lupausten lunastajia palvelujen pariin. Olen käynyt monen yrittäjän ja asiakkaan kanssa keskustelua siitä, kannattaako vuoden alussa tehdä loistavia tarjouksia vai palvella hyvin ne asiakkaat, jotka tulevat "omalla painollaan" keskukseen. Molemmissa on puolensa.
Hyvä ja jopa järjetön tarjous on järkevä aloittavalle keskukselle, tai keskukselle, jolla on paljon kapasiteetissa varaa. Tällöin nopea asiakasmäärän lisääntyminen ei näy palvelujen ruuhkautumisena, joka ärsyttää sekä vanhoja että uusia asiakkaita.
Jos keskuksen asiakaspaikosta, siis kapasiteetista on jo yli 50% käytössä, loistava tarjous voi olla omaan jalkaan ampumista.
Kun asian esittää luvuilla, niin sen ymmärtää ehkä paremmin. Oletetaan, että keskuksen ryhmäliikuntatarjonta on laskettu 1.000 jäsenelle sopivaksi. Ryhmäliikuntatunteja voisi tällöin olla vaikka 50 viikossa ja ryhmäliikuntatunnille mahtuu noin 30 asiakasta, ilman, että tulee törmäyksiä. Puolet asiakkaista käyvät vain kuntosalilla ja puolet asiakkaista käyvät ryhmäliikunnassa kaksi kertaa viikossa.
Ryhmäliikunnassa käy siis 1.000 asiakasta viikossa, eli keskimäärin 20 tuntia kohden. Koska asiakasmäärät eivät koskaan jakaudu tasaisesti tunneille, vaan suosituimmilla tunneilla käy 30 ja huonommin asiakkaita vetävillä 10 asiakasta, huomataan jo tässä vaiheessa, että osa tunneista ovat kaikella todennäköisyydellä täynnä.
Tehdään tuossa keskuksessa nyt loistava tarjous, jonka houkuttelemana asiakkaita tulee lisää 300, muutenkin ruuhkaiseen tammikuuhun. Lasketaan vielä niin, että ainoastaan puolet niistä oikeasti aloittavat harjoittelun ja niistä puolet käyvät ryhmäliikunnassa kaksi kertaa viikossa. Ryhmäliikuntaan tulee siis 150 asiakaskäyntiä lisää viikkotasolla, siis kolme jokaiselle tunnille. Kun taas muistetaan, että asiakkaat eivät jakaudu tunneille tasaisesti, vaan 100 asiakasta tunkee niille jo ennestään täynnä oleville tunneille ja 50 mahtuu muille tunneille, katastrofin ainekset ovat valmiit. Asiakaspalvelun työntekijät tarvitsevat pitkän pinnan.
Vaikka olisi kuinka houkuttelevaa takoa silloin, kun rauta on kuumaa, kuntokeskusalalla tuo voidaan helposti kyseenalaistaa. Jos keskuksen haalii täyteen asiakkaita tammikuussa, vanhat asiakkaat kärsivät ja uudet asiakkaat saavat aivan vääränlaisen kuvan keskuksesta.
Tietysti, jos myydään vain kertakortteja tai yhden kuukauden mittaisia harjoittelukortteja, tammikuussa täytyy haalia kaikki mahdolliset asiakkaat keskukseen. Jos on tarkoitus, että asiakkaat viihtyvät keskuksessa vielä keväällä, kesällä ja seuraavana syksynä, täytyy tilanne harkita uudelleen.
Jos me tekisimme vuoden vaihteeseen loistavan tarjouksen, me emme pystyisi tarjoamaan palveluamme silloin kun Sinulle sopii, vaan silloin kun muille sopii. Me kokeilimme tuota muutamia vuosia sitten ja kakku räjähti silmille. Meillä oli todella suuria vaikeuksia siivota jäljet. Tarjosimme kaikille jäsenillemme mahdollisuuden antaa ystävälleen kuukauden treeniaikaa, täysin veloituksetta ja sitoumuksetta. Keskuksemme oli täynnä, mutta vain tammikuun ajan, jonka jälkeen ne ilmaiseksi harjoittelleet unohtivat meidän ruuhkaisen keskuksemme ja teimme ennätyksen irtisanoutuneiden määrässä sekä negatiivisten asiakaspalautteiden määrässä.
Me opimme kerrasta.
Jos sinun keskuksessasi on nyt liian ruuhkaista, etkä mahdu mihinkään, tule käymään M&M Kuntotalossa. Viikon vierailupassin voit ostaa asiakaspalvelustamme 25 eurolla. Mikäli haluat liittyä jäseneksi, sen on ihan saman hintaista kuin se oli joulukuussa, tai tulee olemaan helmikuussa. Sen me lupaamme.
[ Aiheeseen liittyen: Uudenvuodenlupaus / Suomen paras kuntokeskus / Mikä tarjous toimii? / Milloin kannattaa myydä / Seuraavat kaksi viikkoa ]
BTW Kauppalehdessä oli hyvät perusohjeet yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Yhdysvaltalaiset yrityskonsultit ovat laatineet vinkkilistan siitä, mitä aloittelevan yrittäjän tulisi ottaa huomioon perustaessaan yrityksen taantuman aikana. Näin taantuman aikana kannattaa harkita, josko olisi mahdollista siirtyä yrittäjäksi, eikä palaisikaan työpöydän ääreen lomautukseltaan. Eihän Sinun tarvitse taantua, vaikka talous taantuisikin.
Onko tuttua?
Kuntokeskuspalvelunhan pitäisi olla, kuten sloganimme kertoo,
Hyvää oloa ja virkeää mieltä, silloin kun Sinulle sopii.Sen ei pitäisi olla
Miksi kuntokeskuksessa on ruhkaa? Selityshän ei välttämättä ole se, että kaikki tulevat lunastamaan uudenvuodenlupauksiaan. Se tietysti vaikuttaa, koska olemassa olevat asiakkaatkin saattavat lisätä harjoittelua. Jos yksi ihminen lisää harjoittelukertoja viikkotasolla kahdesta kolmeen kertaan, päivittäiset kävijämäärät kasvavat 33%. Samat asiakkaat voivat siis käyttää tammikuussa kolmanneksen enemmän asiakaspaikoista kuin vaikka marraskuussa.Stressiä ja kiukuttelua, kun ei milloinkaan sovi.
Kuntokeskusyrittäjä voi lisätä ruuhkaa tekemällä vuoden alkuun jonkin hyvän tarjouksen, jolla saadaan houkuteltua lupausten lunastajia palvelujen pariin. Olen käynyt monen yrittäjän ja asiakkaan kanssa keskustelua siitä, kannattaako vuoden alussa tehdä loistavia tarjouksia vai palvella hyvin ne asiakkaat, jotka tulevat "omalla painollaan" keskukseen. Molemmissa on puolensa.
Hyvä ja jopa järjetön tarjous on järkevä aloittavalle keskukselle, tai keskukselle, jolla on paljon kapasiteetissa varaa. Tällöin nopea asiakasmäärän lisääntyminen ei näy palvelujen ruuhkautumisena, joka ärsyttää sekä vanhoja että uusia asiakkaita.
Jos keskuksen asiakaspaikosta, siis kapasiteetista on jo yli 50% käytössä, loistava tarjous voi olla omaan jalkaan ampumista.
Kun asian esittää luvuilla, niin sen ymmärtää ehkä paremmin. Oletetaan, että keskuksen ryhmäliikuntatarjonta on laskettu 1.000 jäsenelle sopivaksi. Ryhmäliikuntatunteja voisi tällöin olla vaikka 50 viikossa ja ryhmäliikuntatunnille mahtuu noin 30 asiakasta, ilman, että tulee törmäyksiä. Puolet asiakkaista käyvät vain kuntosalilla ja puolet asiakkaista käyvät ryhmäliikunnassa kaksi kertaa viikossa.
Ryhmäliikunnassa käy siis 1.000 asiakasta viikossa, eli keskimäärin 20 tuntia kohden. Koska asiakasmäärät eivät koskaan jakaudu tasaisesti tunneille, vaan suosituimmilla tunneilla käy 30 ja huonommin asiakkaita vetävillä 10 asiakasta, huomataan jo tässä vaiheessa, että osa tunneista ovat kaikella todennäköisyydellä täynnä.
Tehdään tuossa keskuksessa nyt loistava tarjous, jonka houkuttelemana asiakkaita tulee lisää 300, muutenkin ruuhkaiseen tammikuuhun. Lasketaan vielä niin, että ainoastaan puolet niistä oikeasti aloittavat harjoittelun ja niistä puolet käyvät ryhmäliikunnassa kaksi kertaa viikossa. Ryhmäliikuntaan tulee siis 150 asiakaskäyntiä lisää viikkotasolla, siis kolme jokaiselle tunnille. Kun taas muistetaan, että asiakkaat eivät jakaudu tunneille tasaisesti, vaan 100 asiakasta tunkee niille jo ennestään täynnä oleville tunneille ja 50 mahtuu muille tunneille, katastrofin ainekset ovat valmiit. Asiakaspalvelun työntekijät tarvitsevat pitkän pinnan.
Vaikka olisi kuinka houkuttelevaa takoa silloin, kun rauta on kuumaa, kuntokeskusalalla tuo voidaan helposti kyseenalaistaa. Jos keskuksen haalii täyteen asiakkaita tammikuussa, vanhat asiakkaat kärsivät ja uudet asiakkaat saavat aivan vääränlaisen kuvan keskuksesta.
Tietysti, jos myydään vain kertakortteja tai yhden kuukauden mittaisia harjoittelukortteja, tammikuussa täytyy haalia kaikki mahdolliset asiakkaat keskukseen. Jos on tarkoitus, että asiakkaat viihtyvät keskuksessa vielä keväällä, kesällä ja seuraavana syksynä, täytyy tilanne harkita uudelleen.
Jos me tekisimme vuoden vaihteeseen loistavan tarjouksen, me emme pystyisi tarjoamaan palveluamme silloin kun Sinulle sopii, vaan silloin kun muille sopii. Me kokeilimme tuota muutamia vuosia sitten ja kakku räjähti silmille. Meillä oli todella suuria vaikeuksia siivota jäljet. Tarjosimme kaikille jäsenillemme mahdollisuuden antaa ystävälleen kuukauden treeniaikaa, täysin veloituksetta ja sitoumuksetta. Keskuksemme oli täynnä, mutta vain tammikuun ajan, jonka jälkeen ne ilmaiseksi harjoittelleet unohtivat meidän ruuhkaisen keskuksemme ja teimme ennätyksen irtisanoutuneiden määrässä sekä negatiivisten asiakaspalautteiden määrässä.
Me opimme kerrasta.
Jos sinun keskuksessasi on nyt liian ruuhkaista, etkä mahdu mihinkään, tule käymään M&M Kuntotalossa. Viikon vierailupassin voit ostaa asiakaspalvelustamme 25 eurolla. Mikäli haluat liittyä jäseneksi, sen on ihan saman hintaista kuin se oli joulukuussa, tai tulee olemaan helmikuussa. Sen me lupaamme.
[ Aiheeseen liittyen: Uudenvuodenlupaus / Suomen paras kuntokeskus / Mikä tarjous toimii? / Milloin kannattaa myydä / Seuraavat kaksi viikkoa ]
BTW Kauppalehdessä oli hyvät perusohjeet yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Yhdysvaltalaiset yrityskonsultit ovat laatineet vinkkilistan siitä, mitä aloittelevan yrittäjän tulisi ottaa huomioon perustaessaan yrityksen taantuman aikana. Näin taantuman aikana kannattaa harkita, josko olisi mahdollista siirtyä yrittäjäksi, eikä palaisikaan työpöydän ääreen lomautukseltaan. Eihän Sinun tarvitse taantua, vaikka talous taantuisikin.
torstai 15. tammikuuta 2009
Tuloksellisempaa mainontaa
Olen muutamaan otteeseen blogannut mainostamisesta ja sen vaikeudesta. Minusta mainoksella on pohjimmiltaan vain yksi tarkoitus, lisätä myyntiä. Jos mainos tehdään jotain muuta tarkoitusta varten, se ei edes ole mainos.
Tänä vuonna voiton vei VR:n Train -kampanja, vaikka olenkin aikaisemmin ihmetellyt VR:n mainosten toimivuuttaa ja tehokkuutta. Mainokset taitavat olla ilmeisen tuloksellisia, koska nytkin tuli tällainen palkinto. Yritin löytää todellisia mittareita, joilla kampanjoiden tuloksellisuutta mitattiin, mutta en löytänyt perusteeksi muuta kuin kampanjayhteenvedon, jonka pohjalta ratkaisut oli ilmeisesti tehty.
Ehkä se sitten vain on niin, että VR on myynyt paikkoja juniin ja rahtivaunuihin enemmän tuon kampanjan vuoksi.
Hieno homma. Tai sitten osa mainoksista ovat ilmeisesti olemassa vain palkintojen takia.
Vuoden paras lanseeraus oli HK Ruokatalo Oy:n Via-vallankumous valmisruokahyllyssä. Tuon ymmärrän ihan hyvin. Tuote tuli myös minulle tutuksi, vaikka meillä ei tietääkseni kyseisiä tuotteita olekkaan syöty.
Kaikkia mainoksia en ymmärrä lainkaan. Mitä esimerkiksi tällä Sanoman mainoksella yritetään kertoa? Tai mitä sillä yritetään myydä?
Saiko tämä mainos Sinut ostamaan Sanoman tuotteita? Tai tekikö se Sanomaa jollain tavalla tutummaksi? Tiedätkö nyt, mitä ovat Sanoman tuotteet? No entä saiko mainos Sinut ottamaan selvää, mitä ovat Sanoman tuotteet? Ai ei vai?
Miksi se on sitten tehty?
[ Aiheeseen liittyen: Mainonnan vaikeus / Mainoksen tarkoitus ]
BTW Koska olette viimeksi katsoneet Turun sisääntuloväylillä olevia ottelumainostauluja? No oletko koskaan mennyt otteluun sen innoittamana? Veikkaisin kyseisten kylttien olevan aika turhia, siis vaivaansa nähden. Jonkun täytyy käydä parikin kertaa viikossa vaihtamassa niiden tekstit. Voisiko senkin ajan käyttää hyödyllisemmin? Vanhanaikaista mainontaa, sanoisin. FC Inter on tainnut keksiä niiden mainosten turhuuden. Ainakin he ovat tietojeni mukaan poistaneet ne kyltit tienvarsilta. Jos en ihan väärin ennusta, niin tekevät vielä samoin yksittäisten ottelujen lehtimainonnallekin. No Inter on muutenkin ollut poikkeuksellisen hyvin hereillä uudenkin median hyödyntämisessä...
Ai niin... Pitäisikö ostaa uusi puhelin?
AdProfit – tuloksellisempaa mainontaa -kilpailu mittaa mainonnan avulla aikaansaatuja tuloksia. Kilpailu tukee mainonnan tavoitteellisuutta ja palkitsee onnistuneita kampanjakokonaisuuksia. Voitto lohkeaa kampanjoiden tuloksellisuudesta, jota mitataan muun muassa markkinatutkimusyrityksen tekemillä kuluttajatutkimuksilla.Adprofit – tuloksellista mainontaa -kilpailun kahta ykkössijaa tavoitteli tänä vuonna yhteensä 46 kampanjaa. Vuoden paras lanseeraus -sarjaan ilmoittautui 17 ja Vuoden paras kampanja -sarjaan 29 työtä.
Tänä vuonna voiton vei VR:n Train -kampanja, vaikka olenkin aikaisemmin ihmetellyt VR:n mainosten toimivuuttaa ja tehokkuutta. Mainokset taitavat olla ilmeisen tuloksellisia, koska nytkin tuli tällainen palkinto. Yritin löytää todellisia mittareita, joilla kampanjoiden tuloksellisuutta mitattiin, mutta en löytänyt perusteeksi muuta kuin kampanjayhteenvedon, jonka pohjalta ratkaisut oli ilmeisesti tehty.
Ehkä se sitten vain on niin, että VR on myynyt paikkoja juniin ja rahtivaunuihin enemmän tuon kampanjan vuoksi.
Hieno homma. Tai sitten osa mainoksista ovat ilmeisesti olemassa vain palkintojen takia.
Vuoden paras lanseeraus oli HK Ruokatalo Oy:n Via-vallankumous valmisruokahyllyssä. Tuon ymmärrän ihan hyvin. Tuote tuli myös minulle tutuksi, vaikka meillä ei tietääkseni kyseisiä tuotteita olekkaan syöty.
Kaikkia mainoksia en ymmärrä lainkaan. Mitä esimerkiksi tällä Sanoman mainoksella yritetään kertoa? Tai mitä sillä yritetään myydä?
Saiko tämä mainos Sinut ostamaan Sanoman tuotteita? Tai tekikö se Sanomaa jollain tavalla tutummaksi? Tiedätkö nyt, mitä ovat Sanoman tuotteet? No entä saiko mainos Sinut ottamaan selvää, mitä ovat Sanoman tuotteet? Ai ei vai?
Miksi se on sitten tehty?
[ Aiheeseen liittyen: Mainonnan vaikeus / Mainoksen tarkoitus ]
BTW Koska olette viimeksi katsoneet Turun sisääntuloväylillä olevia ottelumainostauluja? No oletko koskaan mennyt otteluun sen innoittamana? Veikkaisin kyseisten kylttien olevan aika turhia, siis vaivaansa nähden. Jonkun täytyy käydä parikin kertaa viikossa vaihtamassa niiden tekstit. Voisiko senkin ajan käyttää hyödyllisemmin? Vanhanaikaista mainontaa, sanoisin. FC Inter on tainnut keksiä niiden mainosten turhuuden. Ainakin he ovat tietojeni mukaan poistaneet ne kyltit tienvarsilta. Jos en ihan väärin ennusta, niin tekevät vielä samoin yksittäisten ottelujen lehtimainonnallekin. No Inter on muutenkin ollut poikkeuksellisen hyvin hereillä uudenkin median hyödyntämisessä...
Ai niin... Pitäisikö ostaa uusi puhelin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)