Kunto Kortilla 3 vuotta

Aloitin blogin pitämisen tasan kolme vuotta sitten, täysin hetken mielijohteesta, kun sain vinkin tähän maailmaan. Kiitos vinkistä, buddy!

En enää muista mikä blogi* minulle vinkattiin, mutta sen muistan kuinka sitä kautta tuli avattua tämä oma blogi. Uusi maailma avautui.

Nimeksi valikoitui ensimmäiseksi mieleen tullut, Kunto Kortilla. Yleensä nimivalinnoissa se kaikkein ensimmäiseksi mieleen juolahtanut on aina paras. Nimen taustalla ei ole mitään sen erikoisempaa kuin että pidän nimen moniulotteisuudesta. Se voi kertoa monta eri asiaa ja tarkoittaa eri käsitteitä. Kukin valitkoon itselleen sopivan merkityksen.

Kuinka ollakkaan aloitin kitisemällä jääkiekon ongelmista. Kolme vuotta ja yli kolmesataaviisikymmentä tekstiä myöhemmin jääkiekko on kutakuinkin samassa tilassa.

En tiedä, uskoinko koskaan kirjoittavani tätä blogia vielä kolmenkin vuoden päästä. Nyt toivon kirjoittavani tätä vielä kolmenkin vuoden päästä. Sen verran paljon tämä kirjoittelu on kehittänyt minua ihmisenä ja yrittäjänä sekä selvittänyt ajatuksiani, että en ole aikeissa kyllästyä. Uskokaa tai älkää, tämä on tuonut meille myös asiakkaita. Voi tietysti olla, että toisesta ovesta on samaan aikaan joku lähtenyt suivaantuneena ajatuksistani, ovet paukkuen.

Olen monesti kertonut kirjoittavani vain itselleni. Kun omia ajatuksia kirjoittaa julkisesti luettavaksi, niitä joutuu välillä vähän miettimään. En kuitenkaan muista sensuroineeni yhtään ajatusta, vaan välillä näppäimistö on sauhunnut ihan hetken mielijohteestakin. Joku on varmasti sitä mieltä, että itsesensuuri olisi voinut olla välillä paikallaan. Siihen mielipiteeseen Sinulla on oikeus ja toivottavasti esität kritiikkiä myös jatkossa. Yhtään tekstiä en ole poistanut tai muokannut palautteen vuoksi. Enkä poista.

Kolmen vuoden aikana on tullut kirjoitettua kaikenlaista, pääsääntöisesti yrittämiseen, kuntoiluun ja jääkiekkoon liittyvää. Mukaan on mahtunut myös matkailua ja musiikkia sekä satunnaisia otoksia milloin mistäkin. Eniten olette kommentoineet Budjetti-nimistä tekstiä. Yli 40 kommenttia. Kolmisenkymmentä kommenttia sisältäneitä tekstejäkin näytti olevan yllättävän paljon. Kiitoksia kaikille kommenteista!

Vaikka blogien määrä maailmassa onkin tainnut rikkoa jo sadan miljoonan rajapyykin, tämän blogin lukijamäärät ovat olleet koko ajan hienoisessa kasvussa. 700 päivittäisen absoluuttisen yksilöidyn kävijän määrää ei vielä ole rikottu, mutta lähellä on käyty. Aika moni näyttää käyvän täällä ihan säännöllisesti, joten ilmeisesti sitä joskus osuu näppäimillään oikeaan. Kiitos mielenkiinnosta.

Muistuttaisin myös lukemaan oikealla olevia blogeja, joita seuraan säännöllisesti. Saatte niistä varmuudella hyvää tietoa jos vähääkään olette kiinnostuneita samoista asioista kanssani. Iso kiitos muille blogisteille kehittämisestäni.

Tämän juhlapuheen voi vain lopettaa kahteen sanontaan:

Vain harva pystyy tyynesti ilmaisemaan lähiympäristön ennakkoasenteista poikkeavan mielipiteen. Moni ei pysty lainkaan muodostamaan eriävää mielipidettä. ~Albert Einstein


Jokaisella on oikeus olla väärässä mielipiteissään. Mutta kenelläkään ei ole oikeutta olla väärässä faktoissaan. ~Bernard Baruch

Toivottavasti pidätte uudesta ulkoasusta. Joka vuosihan pitää uudistua.

Kiitos ja anteeksi.

 * Höpö, höpö. Tämä oli ensimmäinen blogiteksti, jonka luin.

Treenikaveri vähentää luovuttamista

Oletko jo heittänyt hanskat tiskiin kuntoiluun liittyvän lupauksesi suhteen? Ei hätää. Voit aina aloittaa uudelleen.

Hanki itsellesi treenikaveri. Se auttaa tutkitusti onnistumaan.

24 Hour Fitness teetti StrategyOne'lla tutkimuksen, jonka mukaan 80% vastanneista ilmoitti treenikaverin auttavan kuntoiluohjelmassa pysymisessä. Treenikaveri on siis yksi parhaimmista motivaattoreista, personal trainerin ohella. Kaverille ei oikein kehtaa tehdä ohareita. Eikä varsinkaan trainerille, koska se maksaa.

83% vastaajista ilmoitti treenikaverin nimen omaan motivoivan kuntoiluun. 82% ilmoitti treenikaverin rohkaisevan heitä terveellisempiin elämäntapoihin. 82% ilmoitti treenikaverin tekevän kuntoilusta turvallisempaa ja 78% mielestä kuntoilu on hauskempaa treenikaverin kanssa.

Missä siis on sinun treenikaverisi?

Lisäksi vastaajista 85% ilmoitti kuntoilun ystävien ja perheenjäsenten kanssa syventävän ystävyys- ja perhesuhteita. Olisiko tässä vastaus suomalaisten mahdollisiin suhdeongelmiin? Ainakin moni perhe on tänä talvena löytänyt hiihdosta yhteisen harrastuksen.

Suurin este treenikaverin kanssa harjoitteluun löytyy aikataulujen sovittamisesta yhteen. Tuttu ongelma mihin tahansa hommaan, johon tarvitaan yhtä enemmän henkilöitä. Kyse on kuitenkin priorisoinnista tässäkin asiassa.

Suomessakin alkaa jo olemaan kimppakyytiporukkoja. Yhdysvalloissa kimppakyydit ovat ihan arkipäivää. Tästä tulee melkein väistämättä ajatus kimppakortista, jota suunnittelimme jo vuosia sitten, mutta emme koskaan toteuttaneet.

Kimppakortin ajatus oli ja on sellainen, että kyseiseen kimppaan kuuluvat pääsevät kuntoilemaan vain yhdessä. Ryhmän pitäisi siis saapua keskukseen aina yhtä aikaa. En tiedä, toimisiko. Ehkä jos kimppaan kuuluva saisi jotain todellista taloudellista hyötyä. Mitä mieltä Sinä olet?

Joka tapauksessa suosittelen harkitsemaan treenikaveria, jos sinulla on taipumusta kuntoilla aaltoillen. Treenikaverin voit löytää viereiseltä laitteelta, kunhan vain uskallat epätyypilliseen suomalaiseen tapaan kysyä ja esittäytyä.

Pitäisikö meidän tehdä oikein treenikaveripooli, jossa asiakkaamme voisivat ilmoittaa hakevansa treenikaveria tai -kavereita tietylle päivälle, tiettyyn kellonaikaan? Mahtaisikohan sellainen toimia?

[ Aiheeseen liittyen: Mikä motivoi? / Kunnossa koko kilpailukauden / Kiire - Mikä ihana tekosyy ]

BTW Olympialätkästä kirjoitellaan nyt monessa torvessa. Ihan aiheesta. Kuten Petteri Lehto puki asian, kyse oli The Game of Our Lives -tapahtumasta. Loistava kirjoitus. Olen myös Karhuherran kanssa ihan samaa mieltä, että NHL:n peukaloruuvi vuoden 2014 kisojen suhteen löystyi aika tavalla. Taisi jopa pudota lattialle kuin liian iso mestaruussormus. Hiitelä tarttui kiinni Sid the Kid -aspektiin. Kuinka jollekin pelaajalle on kohtalona ratkaista juuri niitä Isoja Pelejä. Ei mikään paha kohtalo.

Vierailu varastamista?

Julia Neyman on 24 vuotias oikeustieteen opiskelija New York Citystä, Columbia Law School:sta. Kertomansa mukaan oppilaitoksen kuntosali, johon hän pääsisi ilmaiseksi, on surkea. Kuntoilu on hänelle intohimo, mutta hän on niin köyhä, ettei hänellä ole varaa maksaa kuntokeskusten maksuja. Niinpä hänellä on missio:

Käydä kuntokeskuksissa koko vuosi 2010 ilmaiseksi, maksamatta yhdestäkään kuntoilusessiosta yhtään mitään.

Julia kirjoittaa missiostaan blogia, Buns of Steal.

En kirjoittanut väärin. Se on nimen omaan STEAL (= varastaa). Lontoota ymmärtävät tuntevat varmaan Buns of Steel, eli "teräspeppu" sanonnan, josta blogin nimi juontuu. Julia siis mahdollisesti kokee itsekin varastavansa kuntokeskuksilta joita hän käyttää häikäilemättömästi hyväkseen.

Tuleeko Juliasta luotettava ja uskottava lakinainen vai sopiiko tämä moraaliton sääntöjen vääntely ja huijaaminen nimen omaan oikeustieteen opiskelijan profiiliin?

Jokainen kuntokeskusyrittäjä törmää Julian kaltaisiin ihmisiin. Onko toiminta varastamista? Ehkä ei lain kirjaimen mukaan, mutta onko se moraalitonta? Jos kaupassa on tuotenäytteitä, onko se varastamista jos laittaa kaikki tarjolla olevat näytteet kassiinsa tai popsii ne nälkäänsä? Meistä jokainen voi määritellä oman moraalinsa tuohon vastatessaan.

Equinox-ketju on jo antanut Julialle porttikiellon. Saa nähdä, koska joku keskus keksii antaa Julialle ilmaiseksi jäsenyyden bloginsa johdosta. If You can't beat them, join them.

Blogin torstainen vierailijan kirjoitus kupongin väärinkäytöstä on hyvä esimerkki moraalittomuudesta:

• Henkilö käyttää kupongin, johon hänellä ei ole edes oikeutta.
• Hän valehteli asiakaspalvelun työntekijälle jäävänsä esittelyyn treeninsä jälkeen.
• Hän kävi pummilla treenaamassa vielä kun kuponki oli jo mennyt voimasta.

Voidaanko kohtuudella sanoa henkilön varastaneen?

Ajoittain joku ihmettelee, miksi kupongeissa on aina pienellä präntättyjä rajoituksia. Ne eivät ole Sinua varten, koska ymmärrät, miksi kupongit ovat olemassa. Ne ovat Julian ja hänen kaltaistensa vuoksi, joita tosin on onneksi aika vähän.

Koska heitä on vähän, voidaan tietysti kysyä, mitä sillä on sitten väliä. Näiltä ihmisiltä kysyn aina, kuinka monta kertaa hän olisi valmis antamaan ilmaisnäytteen samalle ihmiselle tietäen, että se ei kaikella todennäköisyydellä johda kauppaan.

[ Aiheeseen liittyen: Kuka hommais tiketit? / Robin Hoodin kuntosali / Ilmainen kahvi ]

BTW Sarjassamme tärkeitä uutisia, New York Daily News juoruaa, että Adam Sandler ja David Spade olisivat karjuneet kohtuuttoman lujaa punnertaessaan kuntosalilla. Saattaa olla, että tuo on mennyt läpi heidän taustojensa vuoksi, koska monessa yhdysvaltalaisessa kuntokeskuksessa karjuminen on ehdottomasti kielletty. Mekin noudatamme M&M:llä tuota politiikkaa ja olemme joskus jopa joutuneet puuttumaan asiaan ikävin seurauksin.

Rammstein @ Helsinki, 22.2.2010

Rammstein tarjosi tapansa mukaan takuuvarmaa viihdettä. Rammsteinin show etenee alusta alkaen saksalaisella tarkkuudella ilman mitään mainittavia taukoja. Kerrassaan hieno konsertti jälleen kerran.



Ich Will. Pyron ja paukkeen ystävänä sain taas koko rahan edestä. Antaa videokoosteen puhua puolestaan:



Tarvitseeko tähän enää lisätä mitään? Lukekaa taas arviot jostain muualta. Minulta ei irtoa kuin pelkkää positiivista. Jos löysit jotain valittamista, You got a problem.

[ Aiheeseen liittyen: Musiikki ]

BTW Lämppärinä oli norjalainen Combichrist. Olipa hurjaa menoa. Meinasin heti nousta penkistä ja lähteä pizzalle kun bändi aloitti. Jokin kuitenkin alkoi kiinnostamaan ja setti oli aika mielenkiintoinen. Voisin kuvitella tuollaisen bändin ja musiikin johonkin oikein extreme-discoon, jossa soitetaan todella rajua tanssimusaa. Kaksi rumpalia, koskettimet ja laulaja. Ei huono kombinaatio. Saattaa olla että tätä soitetaan vielä spinningissäkin:

Johtajan painoarvo

Onko selkeästi ylipainoinen johtaja vakuuttava?

Oletko huomannut, miten todelliset johtajat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Oikeasti menestyneet johtajat pitävät selvästi huolta itsestään. Miten ihmeessä he ehtivät kuntoilemaan ja huolehtimaan syömisistään, vaikka heillä on taatusti kiire?

Miksi sitten iso osa wannabe-johtajista näyttäisi olevan sairaaloisen ylipainoisia. Tai ainakin selvästi ylipainoisia? Miksi nämä elämäänsä tärkeämmät "johtajat" eivät ehdi huolehtimaan itsestään? Mitä se oikeasti kertoo näistä "päälliköistä"? Uskotko, että tuollainen johtaja pystyisi hoitamaan sinun asiaasi, kun hän ei edes pysty huolehtimaan itsestään?

Vaikka joku voikin sanoa hänen  johtavan maailmaa, Barak Obama on selvästi pitänyt huolta hyvinvoinnistaan ja kunnostaan. Miten ihmeessä maailman yksi suurimmista johtajista ehtii, kun jonkun nakkiputkan johtaja ei ehdi? Voiko kyse olla vain asioiden tärkeysjärjestyksestä?

Exercise, Obama says, is the key to remaining fresh and focused in the face of a punishing schedule.

Luulisi maailman suurimman kännykkäfirman entisen johtajan olleen niin kiireinen, että ei olisi ehtinyt kuntoilemaan ja katsomaan mitä suustaan sisään laittaa. Shellin hallituksen kokousten ja muiden maailmanluokan kiireiden ohella Jorma Ollila on kertonut ehtivänsä kuntoilemaan melkein päivittäin. Voiko se johtua todellisesta johtajuudesta?

Ollila toteaa, että ilman hyvää kuntoa ei paljon matkustelua ja venymistä vaativaa työtä jaksaisi. ”Työn mentaalinen ja fyysinen vaativuus edellyttää, että on hyvässä kunnossa.”

Jos on tehnyt pitkää uraa Euroopan keskiössä ja johtaa kotimaansa ulkopolitiikkaa, ei varmasti ole ehtinyt eikä ehdi kuntoilemaan. Siitä huolimatta Alexander Stubb treenaa triathlonia varten, jonka rinnalla maratooni on lämmittelyä. Jostain syystä sitä aikaa riittää, kun tekee oikeita asioita. Voisiko se johtua kunnianhimosta, jota todellisilla johtajilla on?

Tunti kuntoilua antaa kaksi tuntia lisää energiaa päivään. Omalta kohdaltani voin sanoa, että en jaksaisi tehdä tätä työtä, jos en olisi näin hyvässä fyysisessä kunnossa.

En voi sille mitään, mutta minun on vaikea uskoa, että selvästi ylipainoisella johtajalla olisi hommat lainkaan hanskassa. Mikä johtaja pitää työtään tärkeämpänä kuin omaa terveyttään? Palikat ovat tuolloin pudonneet jo aikoja siten. Missä muissa elintärkeissä päätöksissä tämä tukeva johtaja tekee virhearviointeja?

Mikä jokaiselle johtajalle ja työntekijälle on sellainen työkalu, jota ilman ei yksikään johtaja tai työntekijä voi tehdä työtään?

Se työkalu on terveys. Ilman sitä kaikki työt jäävät tekemättä. Miksi ihmeessä tällä turhan tärkeällä johtajalla kaikkein tärkein työkalu jää kokonaan huomioimatta?

[ Aiheeseen liittyen: Kuntoilua työn ohessa / Elämän suuret kivet ]

BTW Todellinen jääkiekon Super Sunnuntai alkoi juuri, kun sain kirjoituksen valmiiksi. Todelliset taisteluparit kohtasivat yöllä. Venäjä otti mittaa Tsekistä. USA tarkisti Kanadan herätyskellon. Tavattoman hienoa lätkää. Tämän julkaisuaikaan Suomi taistelee Ruotsin kanssa lohkovoitosta. Aika hurja yö. Monessa työpaikassa on tänään väsynyttä väkeä.

Minä olen sovinisti

Eilisessä, 17.2.2010, Aamuset kaupunkilehdessä oli yksi päänavaus, sivulla 12. Minua pyydettiin kirjoittamaan Alakoukku-kolumnia, johon suostuin hetkellisen harkinnan jälkeen.

En ole koskaan kuvitellut kirjoittavani mihinkään oikeaan lehteen yhtään mitään. En ole koskaan osannut kirjoittaa. Opettajat olivat koulussakin sitä mieltä. Jokunen kolumnin tapainen on tullut kirjoitettua You-lehteen, mutta oikeastaan vain viran puolesta.

Jotenkin kolumnien vakituinen kirjoittelu tuntui vieraalta ajatukselta, vaikka tänne on tullutkin kirjoitettua yli kolmesataa aivopierua. Näistä on kuitenkin vain itse vastuussa, hyvässä ja pahassa ja nämä toimivat henkilökohtaisena terapiana. Jonkun mielestä saattaisin tarvita muutakin terapiaa.

Katsotaan, mitä näppäimistöltä löytyy jatkossa. Nyt lähestyttiin turkulaisia tällaisella töräytyksellä:

Olen sovinisti, koska varon kieltäni puhuessani naisten läheisyydessä, vaikka tiedän naistenkin käyttävän karskia kieltä.

Olen sovinisti, koska pyrin aina mahdollisuuksien mukaan avaamaan oven naiselle, vaikka tiedän hyvin hänen pystyvän avaamaan sen itsekin.

Olen sovinisti, koska annan naisten kulkea edeltä, vaikka tiedän hyvin, että tasa-arvon aikana naisille ei erikseen tarvitse antaa tilaa. He ottavat sen halutessaan.

Olen sovinisti, koska meillä on kotona jaettu työt miesten ja naisten hommiin, vaikka tiedän hyvin naisten pystyvän eri hommiin siinä kuin miestenkin. Tosin kotona ei tarvitse tapella imurointivuoroista tai muista turhanpäiväisistä vuorojaoista. Onneksi saan asua naisen kanssa, joka ajattelee samoin.

Olen sovinisti, koska en anna naisen vaihtaa renkaita autoon, vaikka tiedän aivan hyvin, että nainen osaa vaihtaa renkaat siinä kuin mieskin. Tosin onneksi saan asua naisen kanssa, jonka mielestä minun pitääkin hoitaa tuo.

Olen sovinisti, koska en anna naisen leikata nurmikkoa, luoda lumia, puhdistaa rännejä, lapioida, vasaroida, porata, kairata enkä ruuvata monien muiden hommien ohella, vaikka tiedän hyvin naisen selviytyvän niistä kaikista. Tosin kotona nuo rajoitukset on otettu hyvin vastaan.

Olen sovinisti, koska pyrin mahdollisuuksien mukaan kehumaan naisten ulkonäköä ja varsinkin muutoksia siinä vaikka tiedän hyvin, että sisäinen kauneus on tietysti tärkeintä eikä naisen kauneutta ole syytä millään tavoin arvostaa. Tosin kotona voisi kuulemma muistaa kehua useammin.

Olen sovinisti, koska pyrin aina mahdollisuuksien mukaan auttamaan naisia heidän kantamustensa kanssa vaikka tiedän hyvin, että naiset jaksavat itse kantaa taakkansa.

Olen sovinisti, koska pidän naisia ja miehiä erilaisina. Juuri erilaisuuden vuoksi pidänkin naisista vaikka en aina ymmärrä, mitä naiset näkevät meissä miehissä. Tosin minun ei edes tarvitse ymmärtää.

Olen härskisti ylpeä sovinistisuudestani, koska onneksi vielä löytyy naisia, jotka arvostavat tällaisiakin miehiä - edellä mainittuine vikoinemme.

Miksi herrasmiesten hyviä tapoja pitäisi hävetä?

Rajoittaako toisen sukupuolen huomioiminen tasa-arvon toteutumista?

Milloin kohteliaisuus muuttui sovinismiksi?

Aihetta on joskus tullut sivuttua spinningtunneillakin. Katsotaan mitä tästäkin seuraa...

[ Aiheeseen liittyen: Antamisen lahja / Minä en jaksa / Koska sinä aloitat? ]

BTW Rosvokin voi olla rehellinen. Poliisien työ helpottuisi huomattavasti, jos kaikki älyäisivät toimia näin: 

Asiakaspalveluumme ilmestyi eilen henkilö, joka kertoi olevansa kiinnostunut palveluistamme. Hän varasi oikeaoppisesti asiakaspalvelustamme ajan myyjällemme, omalla nimellään. Tämän varauksen jälkeen hän jäi myymäläämme sovittamaan asuja, joita meillä on myynnissä. Myymälästä hän häipyi kassi ja asut mukanaan, poistumatta kassan kautta. Facebook auki ja katsomaan kaverin profiilikuva, josta asiakaspalvelumme työntekijän oli helppo tunnistaa omalla nimellään esiintynyt rosvo. Onneksi lisäsimme syksyllä valvontakameroiden määrää. Ne maksoivat taas itseään takaisin. Nyt jäämme jännittämään, tuleeko hän varaamalleen ajalleen palveluesittelyymme.

We are the C of Red

Klikkaa tästä, täytä tiedot ja nauti näkemästäsi.

Jos et halua täyttää omia tietojasi, katso minun juttuni.