Saan paljon hyviä ideoita vessassa, Aku Ankkaa lukiessani. Suihku tai sauna on monelle verraton ideatehdas. Treenin aikanakin saattaa lamppu välähtää. Joskus on jopa tehnyt mieli lopettaa spinningtunnin ohjaaminen kesken, kun päähän on puskenut jokin loistava idea.
Erilaisten aktiviteettien aikana mieli vapautuu käsittelemään siellä pyöriviä pähkinöitä. Eräs yrittäjä kertoi viikonloppuna minulle golfaavansa tuon vuoksi. Työn ongelmat unohtuvat kentällä ja unohduksesta huolimatta pää tekee salaa töitä ongelmien eteen. Mielenkiintoinen tuo meidän pääkoppamme.
Thomas Edisonilla oli tapana istua tuolilla, kannatellen pieniä painoja molemmissa käsissään. Juuri kun hän meinasi nukahtaa, painot putosivat käsistä herättäen hänet. Edison pyrki hyödyntämään ideapankkia, joka luuraa unen ja valveilla olon rajamailla. Tuo mielentila voi olla otollinen maaperä loistaville päätöksille, ideoiden lisäksi.
Paniikkinappulaa painamalla tehdyt päätökset ovat erityisen usein todellisia hätäratkaisuja, joista ei voi odottaa suuria. Suuria ratkaisuja tehtäessä pitäisi yleensä pystyä nukkumaan yön yli, varsinkin silloin, jos on oikeasti väsynyt. Väsyneenä ei saisi tehdä yhtään suurta päätöstä. Se pitäisi kieltää oikein lailla.
Kun olet ison päätöksen edessä, mieti ensin, oletko lainkaan väsynyt. Jos olet, siirrä päätöksen tekoa, seurauksesta huolimatta. Vireänä teet varmemmin oikean päätöksen.
Lähde: The Truth About Making Smart Decisions by Robert E. Gunther
BTW Onneksi minun ei tarvitse tehdä päätöstä siitä, mitä Palloseurassa pitäisi tehdä. Kovin moni vaihtaisi valmentajaa, joku pelaajia, joku taas jotain muuta, melkein mitä tahansa. Mielenkiintoisia kommenteja oli kerätty Ilta~Sanomien toimesta. Entisten pelaajien viesti on aika selkeä. Muistutuksena niille, jotka odottavat seuralta päätöksiä, niin päätös on sekin, että mennään näillä ja uskotaan homman kääntyvän. Mahdollinen käännös voi silloin tuntua poikkeuksellisen hyvältä. Silloin olisi taas takinkääntäjillä mahdollisuus kertoa, kuinka he olivat aina olleet sitä mieltä, että muutoksia ei kannattanut tehdä.
11 kommenttia:
Ja kuten jo Presidentti Mauno Koivisto aikoinaan totesi "Päätöksen tekemättä jättäminenkin on päätös!"
Se on päätös olla ottamatta kantaa, ja siirtää seuraukset muiden kannettaviksi. Kuitenkin pitää muistaa että johtamiseen liittyy aina päätösten tekeminen, ajelehtimaan pystyy kuka vaan!
Voi olla että valmentajan vaihtamisella ei saavuteta mitään, mutta kuten "kolmen oven-dilemma" osoittaa, ensimmäisen vaihtoehdon osoittauduttua vääräksi, vaihtamalla vielä kerran alunperin valitsemaasi ovea, on voittomahdollisuutesi 50% alkuperäisen 33% sijaan.
Noin se on, Petteri. Edellisen postauksen kommenteissa tätäkin pohditaan. Tarjoan siellä kahta vaihtoehtoa. En näe muita mahdollisuuksia.
Huomautan kuitenkin vielä tässäkin, että sekin on päätös, että mennään näillä.
Tuossa Kuka vei mun juuston -linkin alla on hyvä kysymys:
Mitä tekisin, jos en pelkäisi?
Väkisinkin pitää jotain tehdä, ensimmäinen "kvartaali" sarjaa (15 peliä) on tällä viikolla takana ja plakkarissa on tähän mennessä peräti kolme pistettä. Aika harvan johtoryhmän pokeri kestää katsoa toista kvartaalia josko homma sittenkin nousisi vielä suosta. Etenkin kun katsomo tyhjenee kovaa vauhtia ja seuraavaan jengiin on sarjataulukossa 10 pistettä tjsp.
Mutta kuten sanoit, helppoja päätöksiä nämä eivät ole. Itse tarkastelisin molempien koutsien asemaa ja tekemisiä sekä mahdollisten lakkokuninkaiden rooleja pukukopissa, luki paidan selässä sitten mikä nimi tahansa. Aiheeseen käytäisiin käsiksi jo yhdeksän tunnin kuluttua siinä yhdessä puutöllissä siellä Ruissalossa. Voi olla, että nippu menolippuja ulos Turkkusesta notkuisi pöydällä varmuuden vuoksi.
Itse olen kantapään kautta oppinut noudattamaan ohjetta: Humalassa ei kannata ostaa mitään, eikä krapulassa kannata myydä. Molemmat harmittavat jälkeenpäin.
Eikö se niin ole, että helpointa on aina olla tekemättä mitään, ja odottaa, että asiat järjestyvät itsestään. Se on myös aika monen elämänohje. Siis se, että asioilla on tapana järjestyä.
Usein on kuitenkin niin, etteivät asiat muutu, jollei niitä itse muuta. Sellaisia terveisiä siis niin Tepsin koppiin kuin toimistollekin!
Ihan hyvä ohje.
Minäkin olen sitä mieltä, että asioilla on tapana järjestyä. Ne järjestyvät, kun tekee kärsivällisesti oikeita asioita.
Organisaatiossa voi tehdä muutoksen myös ilman organisaatiomuutosta. Asioita voi muuttaa myös vaihtamatta henkilöitä. Muutosvastarinnan vuoksi taidetaan kuitenkin aika usein päätyä vaihtamaan henkilöitä, koska kaikki eivät osaa sopeutua muutoksiin.
Jaaha, nyt sen yön yli ehdittiin nukkumaan Palloseurassa.
Riittääkö pelkästään tämä muutos kurssin kääntymiseen? Toivon olevani väärässä, kun sanon että ei.
Jos Tappara vie torstain taistelun, kuka lähtee seuraavalla junalla?
Vilpittömästi toivon ja uskon, että Riku-Petteri onnistuu kääntämään kurssin.
"Sit mennään, äijät" ja "hyvä syke, hyvä syke"
Riku sai haluamansa. Mies ei ainakaan Unskia yhtään auttanut, joten se johtopäätös on pakko tehdä.
Ei siinä mitään. Peli on kovaa, mutta pitää aina muistaa ikivanha sanonta:
"Beware what you wish for, you might get it!"
R-P oli todella pettynyt, kun Leime kiilasi eteen jonossa koutsihakemuksissa. Pienellä myyrän työllä pystyy helposti kääntämään joukkoja ykköskoutsia vastaan ja ilmoittautua sen jälkeen manttelin perijäksi.
Jos joku kiilaa taas eteen, sama työ jatkuu, jos uusi koutsi ei tuo omaa aisaparia mukanaan.
Nahilaa on pelattu sata vuotta ja juuri tuon pitkän kokemuksen kautta siellä ykköskoutsi tuo aina apulaiset mukanaan.
Tietenkään täällä ei olisi pakko odottaa sataa vuotta, koska muualla aiemmin koettua saa kopsata.
Toisaalta nahilassa voisivat matkia turkulaista mallia, missä seuran hallitus - siis ei-kiekkomiehet - päättää koutseista.
Lähetä kommentti