perjantai 12. maaliskuuta 2010

Läskivero

Uutta läskiveroa on taas tulossa. Jäätelökin joutuu erityisverotuksen piiriin. Päätöksen makeisverosta jo saimme ja limonaadistaakin maksamme jatkossa läskiveroa.

Joutuvatko seuraavaksi passivoivat palvelut ja tuotteet erityisverolle? Pitäisikö television ääressä löhöilystä maksaa jotain läskiveroa?

Lihottavien tuotteiden verottaminen tuo luonnollisesti lisää verotuloja valtion kassaan. Siinä mielessä se on varmasti ihan perusteltua, koska valtiomme kassa on ilmeisen kuiva. En kuitenkaan voi sulattaa ajatusta, että kyseiset verot vaikuttaisivat mitenkään kyseisten tuotteiden menekkiin.

On aivan sama, maksaako jäätelölitra 30 senttiä enemmän vai vähemmän. Se ei ihan oikeasti vaikuta asiakkaan ostopäätökseen. Jos jäätelöä tekee mieli, sitä ostaa. Sama juttu on makeisten ja virvoitusjuomien kanssa. Veron pitäisi tuplata tuotteen hinta, ennen kuin sillä voidaan sanoa olevan terveydellistä merkitystä.

Sitä en ymmärrä, miksi keksien ja muiden leivonnaisten verottaminen lisäverolla olisi yhtään sen vaikeampaa kuin jäätelön, makeisten tai limonaadien. Jokainen varmasti mieltää myös nuo tuotteet lihottaviksi. Oikeasti pitäisi verottaa sokeria ja rasvaa. Ja niitäkin vai, mikäli tuotteen suhteellinen rasva- tai sokeripitoisuus ylittäisi jonkin rajan. Tällöin kaikki tuotteet mahdollisesti olisivat samalla viivalla.

Jos ajatellaan suomalaisten lihavuuden lisääntymistä, onko syy yksin jäätelön, makeisten tai virvoitusjuomien? Ei varmasti yksin, vaan kyse on monien asioiden summasta. Passivoituminen on varmasti merkittävä tekijä yhtälössä. Yksi mahdollinen verotukseen liittyvä terveysvaikutus voisikin olla kuntoilumaksujen verovähennysoikeus.

Jos jokainen suomalainen saisi vähentää vaikka 500 euroa kuntoiluun liittyviä maksuja verotuksessaan, sen terveysvaikutukset voisivat olla huomattavasti suuremmat kuin edellä mainituilla läskiveroilla.

Valtion kannalta tämän voisi tietysti väittää laskevan verotuloja, jota se yksipuolisesti katsottuna tekee. Verovähennysoikeus kuitenkin lisäisi kuntoiluun liittyviä verotuloja esimerkiksi yritysten maksaman arvonlisäveron muodossa. Kuntoilun lisääntyminen voisi hyvinkin näkyä terveystilastoissa, jolloin valtion ja kuntien terveysmenot laskisivat ja tuottoa tulisi tuota kautta.

Asiaa voi lähestyä monelta eri kantilta. Joka tapauksessa näin pieni jäätelön läskivero ei vaikuta mitenkään tuotteiden kulutukseen. Sen tarkoitus on vain kerätä valtiolle rahaa ja se verhoillaan hyvän aatteen alle, jolla se myydään (tyhmälle) kansalle.

Ainoa, jotka verosta voivat kärsiä, ovat erityisen pienituloiset. Niitähän tässä rangaistaan, jos ketään. Ei muita.

[ Aiheeseen liittyen: Liikkuisitko enemmän, jos... ]

BTW Kerroin syksyllä, mikä on minun Fran. Väliaikatietona sen verran, että tangon paino on tuplaantunut ja leuanvetolaitteen avustus on vähentynyt 20 kiloa. Vaikka kuorma on kasvanut, noilla asetuksilla Fran taipuu nyt 7-8 minuuttiin. Kevään aikana olisi tarkoitus saada 50 kiloa tankoon ja silti päästä sarjassa alle 10 minuutin, jopa kahdeksan minuutin pintaan. Kehitystä on siis tapahtunut.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ainakin läskin luvatussa maassa, Yhdysvalloissa, tutkimukset osoittavat, että epäterveellinen ruoka on nimenomaan vähätuloisten ongelma.

Verotuksen korottaminen tässä tapauksessa kohdistuisi nimenomaan vähätuloisiin.

Toisaalta jostain sitä rahaa pitäisi saada, kun esimerkiksi Porin keskussairaalassa leikataan ihmisiä vain 10% kapasiteetilla.

Olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi on ollut lonkkansa kanssa jonossa jo 10 vuotta! Kansallinen häpeä?

Sami Hurme kirjoitti...

Niin, epäterveellinen RUOKA on ainakin Yhdysvalloissa valtaosin vähätuloisten ongelma. Eivät välttämättä herkutteluun soveltuvat makeiset tai jäätelö.

Veikkaisin, että Yhdysvalloissakaan ne pienituloisimmat eivät juurikaan juhli jäätelöllä, vaikka se halpaa siellä onkin. Kyse on siitä, mitä syöt pääruokina. Ns. roskaruoka on helppo ja edullinen valinta pienituloiselle.

Sama kääntäen tänne meille, jossa virvokkeet ja jäätelö maksavat jo ennestään kohtalaisen paljon. Ne voidaan hyvinkin sulkea pois välttämättömistä ruoka-aineista, kun on pienet tulot. Rahattomana ei niillä oikein pysty korvaamaan muuta syömistä. Pitää tyytyä halvempiin tuotteisiin.

Veron korottaminen toki kohdistuu Suomessa nimen omaan vähätuloisiin. Mutta onko meillä vähätuloisimmat juuri oikea ryhmä, johon läskiverot pitäisi kohdentaa?

Anonyymi kirjoitti...

Hola, samaa mieltä S:n kanssa siitä että jäätelön siirtäminen erityisverotukseen on enemmänkin kosmeettinen muutos. Ok, varmaan totta että suomalaiset syövät euroopan mittakaavassa hemmetisti jäätelöä (kovia rasvoja + sokeria), mutta jos halutaan oikeaa muutosta kulutukseen, veron pitäisi olla paljon korkeampi...
Jos ja kun rahaa pitää kerätä valtion kassaan on parempi kerätä sitä kuitenkin vaikka jäätelöstä, karkeista ja muusta vastaavasta tilpehööristä, jotka eivät ole välttämättömiä kenellekkään. Jos veroja lisätään suoraan ruokaan sillä voi oikeasti olla vaikutusta siihen että pienituloiset syövät taas entistä huonommin tai ainakin vähemmän...ruoan verottaminen tai sen verotuksen muuttaminen on vähän vaarallinen ja vaikea aihe. Kaikki asiat eivät ole niin yksinkertaisia kun miltä ne näyttävät(=tässäkään asiassa ei voi käyttää musta-valkosapluunaa). Jos esim nostettaisiin vain rasva-ja sokeripitoisten tuotteiden verotusta, voisi käydä niin että oikeasti vähätuloisille ei jäisi sitten mitään ostettavaa...terveelliseksi mielletyt ruoat ovat ainakin vielä arvokkaamapaa tavaraa kuin ns. "epäterveellinen" sapuska. Jos halutaan ohjata ruokakulutusta terveellisempään suuntaan verotuksen avulla, ei voi, eikä saa tuijottaa vain muutamia ravintoryhmiä, vaan koko paketti pitäis katsoa uudelleen.
Toinen iso asia olis miten määritellä "sopiva vero" että sillä saataisiin haluttua/toivottua kulutusvaikutusta menemättä kuitenkaan mihinkään kommarimeininkiin.
Kolmas juttu mitä ehkä tässä vois miettiä on se miksi meidän pitäisi pystyä ohjaamaan kulutusta terveellisempään suuntaan joko lisäämällä tai vähentämällä verotusta? Ollaanko me sen verran pöllöä porukkaa että tarvitaan ohjausta "ylhäältä" käsin verotuksen muodossa? Kulutustottumuksethan opitaan pitkälti kotona ja tutkittu fakta on: mitä korkeemmmin koulutetut vanhemmat sitä terveellisemmät elintavat. Eli taas pitää vetää kehiin vähän diipadaapalta kuulostava kouluttaminen ja informointi...

Sami Hurme kirjoitti...

Miten niin terveellisesti syöminen on epäterveellistä tapaa kalliimpi?

Jari Nikkola kirjoitti...

Kunnollinen matsku maksaa ruokakaupassakin huonoa enemmän. Siksi terveellisyys on kukkarolle raskasta. Uunilenkki, Euroshopperin lihapullat ja Saarioisten roiskeläpät kun eivät mahtune terveellisyyskategoriaan kuitenkaan. Eikä niiden hinnalla saa freesiä lihaa, kalaa tai kanaa juuri kummoistakaan annosta välttämättä.

Sami Hurme kirjoitti...

Jari ja muut,

Tuo on pelkkä myytti!

Christer Sundqvistin sanoja lainatakseni, terveellisesti syöminen on yhtä edullista (ehkä
edullisempaakin?) kuin epäterveellisillä sapuskoilla eläminen.

Tässä esimerkki yhden euron lounaasta:
Munakas+vihanneksia:

120 g kananmunaa 0,3 €
20 g turunmaa kermajuustoa 0,25 €
30 g sian silava 0,15 €
25 g nakkia 0,15 €
50 g lanttua 0,05 €
10 g cashew pähkinä 0,09 €

hinta: 0,99 €
paino 255 g
energiaa 501.2 kcal
prot. 23%
hiilihydr. 4%
rasvaa 73%

Lisää aiheesta Christerin blogista.

Kahden tai kolmen euron panostuksella tehdään jo taikoja.

Anonyymi kirjoitti...

Hola S =) tuo allaoleva ohje oli varmaan esimerkki halvasta ja epäterveellisestä ateriasta ko? Ainakin puolet ruoka-aineista ja ruoan rasvaprosentti sopivat hyvin epäterveellisen aterian imagoon. Ok ja myös yksittäisen annoksen teoreettinen hinta =)

Kilokaupalla ostettaessa saa halvemmalla, mutta kaikki jotka oikeesti käyvät ostamassa ruokaa säännöllisesti tietävät että hintoja ei voi laskea noin kun alla on tehty. Tai voi tietty laskea, mutta ei niillä ole mitään yhteistä todellisen elämän kanssa.
Suurtalouteen tollasia hintoja vois ehkä jotenkin käyttää, mutta kuka haluais syödä viikkotolkulla munakasta vihanneksilla??
Jari is correct..

Sami Hurme kirjoitti...

Perustele epäterveellinen?

Netistä voi kaivaa vaikka kuinka paljon terveellisiä, 1-5 taalan aterioita.

Ja kyllä, yhden aterian kustannus lasketaan noin. Pystyykö kukaan ostamaan vain yhden aterian tarveaineet kerralla, ilman että se on einestä?