1910-lukua pidetään mm. viihteen, tieteen, teknologian ja muotivillitysten vuosikymmenenä. Suosittuina ajanvietteinä olivat elokuvissa käyminen sekä tango. Myös abstrakti taide, Picasson ja Matissen johdolla, herätti ihmisissä mielenkiintoa.
Koska historia toistaa itseään, veikkaan, että juuri alkanut vuosikymmen tulee myös sisältämään viihdettä, tiedettä, teknologiaa ja varsinkin muotivillityksiä. Elokuvien ulottuvuudet tulevat mahdollisesti kasvamaan, joten elokuvat saattavat kokea suurenkin muodonmuutoksen. Mutta millaisesta taiteesta me saamme nauttia tällä vuosikymmenellä? Tukeudummeko vanhaan vai saammeko jotain uutta?
Tällä vuosikymmenellä saamme sekä juhlia että muistella monia satavuotismerkkipäiviä. Mahdollisesti maailman ensimmäinen todellinen mediamylläkkä koettiin, kun maailman suurin valtameriristeilijä, Titanic, otti mittaa jäävuoresta huonolla menestyksellä 14.4.1912. Toivottavasti Turussa, siinä Etelä-Korean osavaltiossa rakennettu Oasis Of the Seas pysyy pinnalla koko vuosikymmenen.
Vuosikymmenen alku oli sata vuotta sitten yhtä juhlaa ja läpimurtoja, vaikka suurvaltojen kilpavarustelu olikin kovassa vauhdissa. Yleisen kehityksen kuviteltiin jatkuvan hurjana, kunnes kansalaisille lyötiin aseet käteen 1914. Aseet lyötiin takaisin kaappeihin vasta 1918. Kehitys pysähtyi tai ainakin hidastui tuona aikana.
En tiedä, onko tällä vuosikymmenellä yhtä suuri todennäköisyys maailmansotaan kuin sata vuotta sitten. Joku voisi sanoa todennäköisyyden olevan jopa suuremman. Toivotaan kuitenkin, että pääsemme juhlimaan rauhallisissa merkeissä vuonna 2017.
Vuosikymmenen puolivälissä eräs Albert Einstein julisti suhteellisuusteoriaansa. Mahdammeko alkaneella vuosikymmenellä kyetä vastaavaan totuuteen? Kuka voisi olla aikamme Einstein? Ainakin suosittelen, että ajattelisimme kuin Einstein, myös nykyään.
Espanjantauti tappoi 25-50 miljoonaa ihmistä. Populaatiota harvensi myös sodat, Armenian kansanmurha ja Venäjän vallankumoukset. Sikaflunssa tuntuu nyt laantuneen, mutta eiköhän me tämän vuosikymmenen aikana vielä saada jokin kulkutauti aikaiseksi. Kansanmurhiin ja vallankumouksiinkin on yhtä paljon mahdollisuuksia kuin vuosisata sitten, joten tuon suhteen emme mahdollisesti ole oppineet mitään sadassa vuodessa.
Olemme kohta sata vuotta saaneet nauttia suurista keksinnöistä, kuten ruostumattomasta teräksestä ja röntgenistä. Marie Curie sai ensimmäisenä naisena Nobelin palkinnon radiumin keksimisestä vuonna 1911. Vaikka sota katkaisi monta kehitysprojektia, saamme kiittää tuota vuosikymmentä mm. vetoketjusta, jääkaapista, liikennevaloista, puhelimesta ja ennen kaikkea leivänpaahtimesta.
Kuka keksii lääkkeen syöpiin ja viruksiin? Entä ilmastonmuutos? Todetaanko, että me emme pysty vaikuttamaan juurikaan muutokseen vai keksiikö joku keinon, jolla voimme jatkaa luonnon tuhoamista ja sen varojen tuhlaamista? Tulevatko sähköautot arkisiksi kulkupeleiksi? Vai käyvätkö automme jollakin muulla polttoaineella?
Mielenkiinnolla lähden uudelle vuosikymmenelle. Tullaanko sitä kutsumaan kymppäriksi, kasarin ja ysärin tapaan vai pelkäksi kympiksi?
En voi uskoa todeksi, että vuosituhannen vaihteesta on jo kymmenen vuotta. Mihin se katosi ja mistä se muistetaan? Entä kutsutaanko aikaa 2000-2009 vain 2000-luvuksi? Vai pitääkö vanhoja juttuja alkaa kutsumaan nyt nollariksi? Toi on ihan nollaria.
1810-luvulla vietettiin mm. kesätön vuosi. Oliko silloin ilmastonmuutos muotia?
[ Ei aiheeseen liittyvää ]
BTW Yhden ennustuksen mukaan vuosi 2012 jää ihmiskunnan viimeiseksi. Ehkä tämä vuosikymmen jää historiaan siitä. Mayakalenteri päättyy joulukuun 21. tai 23. päivä vuonna 2012, riippuen hieman laskutavasta. Mayoja pidetään kuitenkin yhtenä Amerikan merkittävimpänä alkuperäisenä kulttuurikansana, joten miksi emme uskoisi kyseistä kalenteria? Sitä odotellessa käykää katsomassa elokuva 2012. Voit myös katsoa alla olevan dokumentin ja tehdä omat päätelmät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti