perjantai 26. syyskuuta 2008

Valmentajan merkitys joukkueelle

Helsingissä on kohistu Palloseuran jalkapallovalmentajan potkuista jopa enemmän kuin Turussa. Maikkarilla on meneillään äänestys ensimmäisestä potkut saavasta kiekkovalmentajasta. Listan kärkisijoilla ei ole Palloseuran valmentajaa, vaikka ainakin yksi Anonyymi sitä toivoo ilmeisen vahvasti, melkein joka päivä.

Keskusteltiin lyhyesti torstaina valmentajan merkityksestä joukkueelle. Kuinka iso ja tärkeä rooli valmentajalla on oikeasti joukkueen menestymiselle, varsinkin näin liigan alkukierroksilla?

Ainakin me seniori-iässä olevat pelaajat voimme mahdollisesti sanoa yhteen ääneen, että onhan se valmentaja ollut aina ihan tonttu, joka ei ole tiennyt pelaamisesta mitään. Valmentaja oli välttämätön paha, joka kertoi kentälliset ennen ottelun alkua ja potki erätauolla typeränä roskiksia, vaihtoi maalivahtia ja laittoi pelaajia vilttiin, yrittäen olla Valmentaja.

Kuviot pelissä sovittiin kentällisen kanssa keskenään. Ylivoimakuvioihin ei haettu apua fläppitaulusta, vaan roolit ja toiminta sovittiin pelaajien kesken. Jos joku valmentaja erehtyi neuvomaan, sitä saatettiin kuunnella kiltisti, jonka jälkeen mentiin aloitukseen päätä pyöritellen ja tehtiin niin kuin itse koettiin parhaaksi. Ajateltiin ryhmänä kunkin pelaajan vahvuuksia ja hyödynnettiin niitä.

Yksi nykyinen valmentaja oli sitä mieltä, että pelaajat ovat nykyään erilaisia. Niitä pitää koko ajan ohjata ja kertoa, mitä milloinkin tehdään. Myös pelin aikana. Muussa tapauksessa ne pelaajat seisovat tumput suorina.

Ehkä vähän värikynää, mutta voihan se olla mahdollista, että nykykiekkoilija ei osaa lukea ja ajatella peliä samalla tavalla, kuin vanhemman polven pelaajat. Ei niiden ole koskaan tarvinnut. Ei edes pihapeleissä, koska ei ole ollut mitään pihapelejä. Aina on ollut joku valmentaja, joka kertoo, mitä pitää tehdä ja jos et tee niin, istut penkillä.

Saattaa hyvinkin olla niin, että luovuudelle, oma-aloitteisuudelle ja itsenäiselle ajattelulle ei ole tilaa nykykiekossa. Taktiikka tulee jostakin ylhäältä, herran hallusta ja se piirretään fläpille, josta pelaaja omaksuu kunkin tilanteen erikseen. Raiteet piirretään etukäteen ja jos poikkeaa niistä, korttitalo kaatuu.

Joku puhuu pelikirjoista, tavalla, joka menee vanhalta kiekkoilijalta ihan yli. Jääkiekko on aina ollut yksinkertaisten miehien yksinkertainen peli, jossa maalit ratkaisevat. Jos et tee yhtään maalia, et voita, mutta jo yhdellä maalilla voit voittaa.

Ennen taktiikkana oli karvata kahdella tai yhdellä ja loput kuviot pelaajat päättivät itse. Miksi se olisi nykyään yhtään tuon vaikeampaa? Vanha pelaaja, jolla ei ole valmennuskokemusta, sanoo, että ei se olekkaan tuon vaikeampaa, mutta nykyvalmentaja, jolla on pelikokemusta, on eri mieltä...

Yhtä mieltä taisimme olla vain siitä, että valmentaja voi kyllä hajoittaa joukkuehengen, joka taas syntyy jokaisen pelaajan peilistä.

BTW Kysyn taas, että onko siellä kuussa käyty? Kysyn myös, onko maailmassa vielä yhtään oikeaa Taikonauttia? Mihin sitä voi enää uskoa? Ei ainakaan kiinalaisiin juttuihin. Tämä tarina on tosi...

30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivomisesta ei Hantan kohdalla ole kysymys. Kuka voisi näin mukavalle kaverille mitään niin ikävää kuin potkuja toivoa.
Kysymys on realiteeteista. Viime joulukuun aikoina menetettyä pukukoppia ei Hantta tule saamaan takaisin ja jokainen voi katsoa tuloksia vuodelta 2008.
Hantta on myös vastuussa joukkueen fyysisestä jumista. Ok, nämä K. Lampisen hullut 4 x 50 kyykkysarjat ovat varmaan isona "apuna", mutta päävalmentaja on kuitenkin vastuussa. Olet jo itsekin kirjoittanut, että moiset sarjat ovat järjettömiä. Jos olisit päävalmentaja, niin mitä tekisit, mikäli joku Vierumäen tutkija tulisi sulle moisia ohjelmia tarjoamaan? Jos hyväksyt, niin olet silloin vastuussa.

Anonyymi kirjoitti...

Siellä TPS:n senioreissa taitaa olla joukkueellinen pelaajia, jotka ovat koko uransa pelanneet oman mielensä mukaan valmentajasta riippumatta.

Eikä siinä mitään. Mieluummin minä vaikkapa Aura-turnausta menen seuraamaan kuin SM-liigaa, johtuen juuri siitä, että senioreissa ei keinot lopu ensimmäisen vastustajan tullessa vastaan.

Nykykiekkoilijoilla sen sijaan tosiaan keinot tuntuvat loppuvan. Monesti esim. vastustajan alueelle kiekon kanssa noussut pakki luopuu vapaaehtoisesti kiekosta, kun ei keksi mitään muuta tai ei ole lupaa tehdä mitään omaa ratkaisua.

Vaihtoaitiossa valmentaja taputtaa olkapäälle "Hyvin toimittu". Ei tehty maalia, mutta ei myöskään omissa soinut.

Ongelmallisinta lienee, jos joukkueessa on sekä niitä vanhoja virtuooseja että uusia käskyläisiä. Miten toimii valmentaja silloin? Samat neuvot ja ohjeet kaikille, vai erikoiskohtelua tyypin mukaan.

Suomi-kiekko tuntee sekä hyviä että huonoja esimerkkejä molemmista toimintatavoista.

Sami Hurme kirjoitti...

On tietysti totta, että päävalmentaja on vastuussa periaatteessa kaikesta. Siis myös kuntovalmentajan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

Oli Hantalla pukukoppi hallussa tai ei, niin olen yhä sitä mieltä, että Hantta ja Kalle ovat hyvä kaksikko kehittämään pelaajia.

Tepsissä on nyt vain sellainen tilanne, että tuon kehittämisen joutuu aika pitkälle tekemään edustusjoukkueessa, kun ei ole rahkeita hommata "valmiita" pelaajia, joita vain ohjata oikeaan suuntaan.

En oikeasti tiedä, olisiko joku tuon materiaalin kanssa parempi valmentaja.

Senioreissa on kyllä muutama värikäs pelaaja, joilla kiekko pysyy vieläkin aika hyvin lavassa, vaikka vauhti voikin olla hieman hiipunut.

Anonyymi kirjoitti...

Tepsi on voittanut kahdeksan liigaottelua vuonna 2008. Matseja yhteensä yli 30.
Totta, että Tepsin materiaali on heikompi kuin monella muulla seuralla. Mutta silloin pitää myös ihmetellä, että mitä kehittämistä Bergissä, Kiprusoffissa, Elorannassa, Vahalahdessa, Venäläisessä, Hannuksessa, Filppulassa, kolmessa ulkomaalaisessa on?
Tämä ongelma ei tietenkään ole Virran, koska joukkueen on rakentanut Ari Vuori.
Pitäisi olla enemmän nuoria ja urallaan eteenpäin pyrkiviä pelaajia, joiden kanssa pystyisi lähivuosina taistelemaan sijoista 6-8.

Sami Hurme kirjoitti...

Samaa mieltä. Siinä kohtaa kun kirstu oli ensimmäisen kerran tyhjä, olisi pitänyt aloittaa koko homma alusta, maailman halvimmalla joukkueella.

Anonyymi kirjoitti...

Hanttaa on vaikea syyttää, kun narut ovat muiden käsissä. Hantta on päävalmentaja, jolla ei ole mitään päävalmentajan oikeuksia, mutta kaikki vastuu.

Sami Hurme kirjoitti...

Tuohon kulissipeliin en osaa sanoa mitään.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos et tee yhtään maalia, et voita."

Se on nyt huomattu, "#rkele.

Anonyymi kirjoitti...

Mihin sitä Hanttaa sitten tarvitaan, jos narut ovat muiden käsissä? Selittäisi edes meille taviksille rautalangasta vääntäen mikä tökkii.

On se nyt p*rkele, kun kaikki porukoissa on niin hyviä tekemään töitä ja vielä mukavia, ettei ketään voi syyttää mistään. Syntipukiksi kelpaa vain poliittisesti epäkorrekti henkilö, joka ei tule muiden kanssa toimeen.

Hei, sellainenhan pitää palkata joukkueeseen!

Anonyymi kirjoitti...

Viimekädessä syy on yrityksen toimivan johdon, jos yritys ei toimi. Valmentaja ja pelaaja ovat vain pelinappuloita. Turussa ei ole kuitenkaan mitään hätää. Tj kertoo Aamusetissa, että seuralla on oikein sanonta: "Niin kauan kuin veneet ovat vesillä, väki ei tule hallille." Ei siis edes tarvitse odottaa, että myynti nousisi ja saataisiin väkeä katsomoon. Hanskat ovat niin kauan tiskissä, kun vene on vedessä. Eikö Sepollakin ole vene? Mitä jos ilmasto lämpenee yhä ja veneilykelit jatkuvat Turussa läpi talven? Loppuuko lätkä silloin kokonaan Turusta? Silloin tietysti syyllinen on kaiken pahan alku ja juuri, ilmaston lämpeneminen, jolle kukaan Palloseurassa ei voi mitään. Silloinkaan syy ei ole kenenkään seuran toiminnassa mukana olevan, vaan syy on ihan muualla. Onkohan katsojien keskuudessa tehty oikein tutkimus, jonka pohjalta tuo sanonta tulee. Kaikilla irtolippuja ostavilla asiakkailla on vene, joten he eivät pääse arki-iltoinakaan peliin, kun he lähtevät heti työpäivän jälkeen ulapalle kalaan tai upottamaan anoppiaan. Sanonta! Minkä viestin sillä antaa myyjille? Saman mitä koutsi. Ihan hyvä suoritus. Ei ollut halli vieläkään ihan tyhjä. Pari vuotta sitten pystyi sanomaan, että halli ei ole puolityhjä, vaan puoliksi täynnä. Nyt on positiivista se, että halli ei ole ihan tyhjä. Täytyy varmaan ruveta venekauppiaaksi.

Sami Hurme kirjoitti...

En huomannut tuollaista kommenttia Aamusetista lainkaan, vaikka sen selasin. Missä kohtaa tuo oli?

Anonyymi kirjoitti...

Heh...tollanen valmentajan ja organisaation hieman kiihkollinen arvostelu on aina mukavaa luettavaa :)

Mieleeni muistuu pieni ilkeä kommenttini Kärppien Alatalosta, jonka tosin otan nyt takaisin kun tappioputkesta ollaan päästy ja oottelen että Turusta saadaan neljäs voitto putkeen :)

Anonyymi kirjoitti...

Tepsin toiminnasta paistaa pieni näköalattomuus. Esimerkiksi Joonas Järvisen pelaaminen A-junnuissa 50 SM-liigamatsin kokemuksella ei vaikuta järjelliseltä toiminnalta.
Nuori mies on kuitenkin liigassa ihan kivasti pelannut ja jääaikaakin saanut, joten mitään järjellistä selitystä asialle ei löydy.
Saman ikäinen Niko Kluuskeri on jo ylirasitustilaan saatu, joten oppia pitäisi tulla ihan kantapäänkin kautta, ettei tarvitse aina edes Vierumäen professoria konsultoida.
Ensi keväänä Järvinen sitten lähteekin Tapparaan tai Lukkoon sitä hernettä nenästään ulos puhaltamaan. Ei näin, ei todellakaan näin.
Keskiviikkona kuitenkin positiivisella mielellä siilon punaiseen mereen kattelemaan Ameriikan apuva. Toivotaan JJ:n ja Klubin tuovan synkkään pukukoppiin uutta valoa ja kentälle uutta väriä. Toiveet pitää kuitenkin laittaa oikeaan suhteeseen, sillä Klubi on pelannut ammattikiekkoa tasan nolla vuotta, joten kysymyksessä ei ole mikään rutinoitu kaveri. Voi toki olla erinomainenkin, kuten Sweatt samalla kokemuksella vuosi sitten. Kuka muuten siirtyy katsomoon tai fillaan? Olisko aika laittaa Tommi Hannus katsomovalmentajaksi? Ehkä sieltä löytyisi taas sitä halua mennä sota-alueelle. Tjsp.

Anonyymi kirjoitti...

Mulla olis kaksi kysymystä:Voisko joku kertoo selkeellä suomella mikä hemmetti se pelikirja oikein on? Mitä niissä oikein lukee? Onko siellä valmentajan muistiinpanoja tyyliin Berg luistelee paremmin taaksepäin kun eteenpäin vai onko niissä analysoitu pelaajia peleittäin milloin kukakin on ollut hyvä tai ei. Vai onko niissä muistiinpanoja siitä millä kokoonpanolla mentiin millonkin ja mitä kopissa sanomalla homma hoidettiin kotiin? Mä en tiedä ja siksi kysyn...pelikirjasta puhutaan joka käänteessä,mutta moniko on sellaisen oikeesti nähnyt saati sitten lukenut?? Ei kait se nyt pelkkä sanontakaan voi olla?
Ja sitten se toinen kysymys:Muistaako kukaan miksi Jortikka ei jatkanut TPS:ssä? Oliko se jotenkin niin että hä n ei halunnut jatkaa kun joukkuetta oltiin kehittämässä hänen mielestään väärään suuntaan? Kuka muuten oli joukkuetta silloin kehittämässä kun/jos päävalmentajan sanaa ei uskottu/kuunneltu?

Sami, onko huomenna ti sama setti spinningissä ku viime viikolla?. (siis se extratunti before actual one).
Tässä taisikin olla jo kolme kyssäriä :)

Anonyymi kirjoitti...

Pelikirja on käännös amerikkalaisesta playbook'ista. Playbook on käytännön tasolla amerikkalaisen footballin taktiikkakirja. Laji on äärimmäisen taktinen. Jokainen vihellysten välissä tapahtuva aktiivinen pelijakso kulkee nimellä "play". Kun nämä erilaiset playt (useita kymmeniä, ehkä satakin) opetellaan, niin ne on ihan oikeasti laitettu kansien väliin. Pelaajat istuvat oppitunneilla (taktiikkapalaverit) ja opiskelevat kirjan playt myös kotioloissa. Playbookin kadottaminen tai unohtaminen tuo mukanaan rangaistuksen, koska kirja vastustajan käsissä on tie turmioon. Myös koripallo on suhteellisen taktinen peli ja playbook kuuluu tavallaan myös sen kulttuuriin, mutta silti paljon pienemmässä mittakaavassa.
Kanadalaisessa jääkiekossa puhutaan silloin tällöin playbookista, mutta lähinnä vain vertauskuvallisesti. Suomeen pelikirjan lanseerasi Urheilulehden Petteri Sihvonen, jonka "pelikirjaan" kuuluu taktisten kuvioiden ja periaatteiden mukana olon lisäksi lähes kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä.
Petteri Sihvonen on puolestaan suomalaisen jääkiekkokeskustelun alku ja loppu. Kukaan ei miestä arvosta ja kaikki haukkuu, mutta miehen keksittyä uuden termin sitä toistellaan parin kuukauden päästä kaikkialla.
Lyhyellä matematiikalla:

Taktiikka=Pelitapa=Pelikirja.

Ps. Vaikka tuo edellinen viesti oli heitetty vitsinä, niin vastasin aikani kuluksi tosissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Pelikirja on turha termi suomalaisessa palloilussa, mutta kyllä nykyaikaisessa viisikkopelissä täytyy olla selvät sävelet. Eikä ne sävelet poista sitä luovuutta tai pelinlukemista. Ja se on valmentajan vastuulla säveltää se sävelrunko. Voihan olla niinkin, että jollekin viisikolle tulee luonnostaan pelata peliä "oikein", mutta lähes aina sijoittumiset ja idea on syytä opetella teoriassa ja käytännössä yhdessä valmentajan johdolla. Kun jokaisella pelaajalla on tämä pelin runko hyvin hallussa, tulee sitä aikaa ja tilaa luovuudelle ihan itsestään. Jos siis on hyvä ja osaava valmentaja:)

Anonyymi kirjoitti...

"Jos siis on hyvä ja osaava valmentaja:)"

Suomi on aika valmentajakeskeinen urheilumaa. Kyllä se on niin, että pelaajien taso ratkaisee lopulta sijoitukset.

Aina voi alisuorittaa, mutta ylisuorittamista on mahdotonta tehdä. Et voi pelata paremmin kuin osaat.

Tästä syystä Kärpät ja Detroit ja HV-71 ovat hallitsevia mestareita, eikä Ässät ja Tampa ja Mora.

Sami Hurme kirjoitti...

En usko tuon pelikirjaviestin olleen mikään vitsi. Olen itsekin sitä välillä ihmetellyt, kun pidän lätkää aika yksinkertaisena lajina.

Kai se on niin päin, että valmentajan on helpompi saada hyvä materiaali alisuorittamaan kuin huono materiaali ylisuorittamaan.

Hyvä valmentaja saa aina huononkin materiaalin ylisuorittamaan, jollakin taikatempulla.

Sami Hurme kirjoitti...

...niin ja ylisuorittaminen on mahdollista.

Jokaista suurta saavutusta pidettiin aikanaan mahdottomana.

Ylisuorittamisen sanonnan voi tietysti laittaa myös mikroskoopin alle, jos ei ymmärrä sanonnan merkitystä.

Ässät loppuottelussa. Ylisuoritus?

Anonyymi kirjoitti...

Oletan, että valmentaja tuntee joukkueensa ja osaa kaivaa sieltä parhaimmat puolet esille maksimoidakseen tuloksen. Jos taitoa ei löydy, niin se pitää korvata jollain toisella osa-alueella, esim. tsempillä ja asenteella. Vaikka yritystä tämän hetkiseltä joukkueelta löytyykin, on silti joka peliin saatava voittajan tahto ja raivo aikaiseksi. Se on mielestäni valmentajan tehtävä. Miten sellainen adrenaliiniryöppy saadaan tiimille 60 minuutin ajaksi aikaiseksi?

Anonyymi kirjoitti...

Niklas Bäckströmin loukkaantuminen mahdollisti Padan ylisuorituksen, mikä oli hieno kokemus. Tosin moista kovaa känniä seuraa melkoinen krapula...

Jari Nikkola kirjoitti...

"Ei pelikirja ole ongelma tai sen omaksuminen vaan se, että niitä kirjoja on kolme. Jokainen Helsingin puhelinluettelon paksuinen", totesi Atlanta Falconsista paikkaa hakenut Klaus Alinen aikanaan meikäläiselle.

Eli hilppasen enemmän pelejä ja niiden variaatioita jenkkifutiksessa kuin lätkässä tai edes koriksessa. Jälkimmäisessä lajissa ne point guardin tekemät hassut sormimerkit, pään läpsyttelyt jne. ovat niitä signaaleja, joilla kulloinenkin peli kerrotaan muulle jengille.

Lätkässä ei tälläiseen ole aikaa, joten playbookin ylikorostaminen on hassua. Homma on erittäin toisteista em. lajeihin verrattuna? Sitä paitsi vanhalla kunnon fysiikallakin voi edistää paljon asioitaan. Jos olet vahvempi, kestävämpi ja nopeampi kuin kaveri yleensä olet muutenkin vahvoilla, eritoten lätkässä.

Anonyymi kirjoitti...

"Lätkässä ei tälläiseen ole aikaa, joten playbookin ylikorostaminen on hassua. Homma on erittäin toisteista em. lajeihin verrattuna?"

Juuri tämän takia pelikirjan merkitys on suuri. Vauhti on niin suurta ja peli lähentelee kaaosta, että mikäli joukkueen pelikirja ei toimi = kiekollinen peli hidastuu juuri ne ratkaisevat kymmenykset eikä joukkue saa kiekollisena mitään aikaan. Kiekollinen pelaaja ei huonolla tai olemattomalla pelikirjalla saa laadukkaita jatkosyöttöpaikkoja riittävän nopeasti ja seurauksena on helposti kuskailua ja heikkoja ratkaisuja.

Jääkiekko on pelinä muuttunut reippaasti taktisemmaksi vasta viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Pelikirjat ovat tietyllä tavalla laveampia sisällöiltään, sillä tuollaisia pysähtyneitä tilanteita kuin esim. jenkkifutiksessa ei aloituksia lukuunottamatta juuri ole. Ehkä jokin ylivoimapelaaminen hyökkäysalueella on tällainen selkeämpi tapaus.

Ja koska jääkiekko on tuota kaaosta eikä noita "stop and go" -tilanteita ole, hyvän pelikirjan luominen on perkeleen vaikeaa. Ajoitukset, roolitukset, vastustajan pelaaminen, joukkueen pelaajien sitoutuminen pelikirjaan, valmentajan kyky opettaa taktisia juttuja (harjoitepankit, kommunikointikyvyt) jne. Ja kun tämä homma on kehittynyt vasta viimeisinä vuosina lätkän kohdalla, niitä ihan huippukoutseja ei montaa ole.

Mitä tullaan Hantan pelikirjaan ja hyvyyteen valmentajana, pelikirja on kuten PS:kin kirjoittaa teoriatasolla laadukas. Jokin Hantalla tuossa hommassa nyt kuitenkin klikkaa. En tiedä mikä, kun en kopissa ole ollut, mutta veikkaan johtaja- ja kommunikointiominaisuuksia.

Mutta tämä näin pelikirjamiehenä pelikirjojen ja valmentajien puolustuspuheena.

Jari Nikkola kirjoitti...

"Ja koska jääkiekko on tuota kaaosta eikä noita "stop and go" -tilanteita ole, hyvän pelikirjan luominen on perkeleen vaikeaa. Ajoitukset, roolitukset, vastustajan pelaaminen, joukkueen pelaajien sitoutuminen pelikirjaan, valmentajan kyky opettaa taktisia juttuja (harjoitepankit, kommunikointikyvyt) jne. Ja kun tämä homma on kehittynyt vasta viimeisinä vuosina lätkän kohdalla, niitä ihan huippukoutseja ei montaa ole."

Ilman muuta näinkin asian voi nähdä. Mutta voiko tuohon "ylitempoiseen" toimintaan lopulta kirjoittaa kovin sofistikoituneita tai radikaalisti lajia uudistavia pelejä?

On pakko karsia ja yksinkertaistaa pelejä (ja tätä kautta kenties pysyä lajin klassissa taktisissa opeissa n. 70-luvulta alkaen?) sillä lajin nykyiset realiteetit tavallaan lähtökohtaisesti vaativat sitä.

Jefussa ja koriksessa fundeeraamiseen (tai hyökkäyksittäin rajustikin varioivien pelien "kutsumiseen") jää pelinjohtajalle aikaa, lätkässä ei tasakentällisin lainkaan, jos jo pelkkä maalin taakse palaaminenkin on koutsien taholta kiellettyä (Suomessa ainakin) esimerkiksi hyökkäyksiä käynnistettäessä?

On mentävä eikä meinata mennä. Joko tiiviissä paketissa kiekollisesti hyökäten tai päätyyn laattaa hakkaamalla.

YV tietenkin on eri asia ja tässä kohdin monimutkaisemmat/ vaikeammin ennakoitavissa olevat "pelit" tulevat lätkässäkin kyseeseen ja ainakin teorian tasolla variaatioita on luotavissa lähinnä määrättömästi?

Sami Hurme kirjoitti...

Kyllähän lätkä on nykyään sen verran nopea peli, että ei niitä raiteita ihan samalla tavalla voi suunnitella kuin koriksessa tai kummassa tahansa futiksen.

Mielessä pyörii yhden valmentajan kommentti, joka totesi, että nuoret pelaajat eivät osaa tehdä mitään, ellei niille kerro, mitä tehdään ja miten.

Ehkä jonkinlaista pelikirjaa tarvitaan tuon takia?

Anonyymi kirjoitti...

"Kyllähän lätkä on nykyään sen verran nopea peli, että ei niitä raiteita ihan samalla tavalla voi suunnitella kuin koriksessa tai kummassa tahansa futiksen."

Pari eri koulukuntaa. Yksi sanoo, että koska lätkä on nopea peli, raiteita ei voi juuri olla. Toinen (mm. minä) sanon, että koska lätkä on niin nopea peli, viisikkopelin onnistumiseksi niitä raiteita ja pelikirjoja juuri tarvitaan.

Sovitaan, että ollaan vähän eri mieltä tästä;)

Sami Hurme kirjoitti...

Asiasta saa kaikin mokomin olla erimieltä. Mikään asia maailmassa ei muuttuisi ja kehittyisi, jos kaikki olisivat aina samaa mieltä. Eikä silloin syntyisi myöskään keskustelua.

Raiteiden laatiminen lätkän pelikirjaan on mahdollisesti haastavampaa kuin koriksessa tai futiksissa, juuri tuon nopeuseron vuoksi. Tuota lähinnä ajoin takaa. Jos joku näkee pelikirjan mahdolliseksi tai tarpeelliseksi lätkässä, niin hänellä on varmasti asiaan ihan oikeutetut perusteet.

Heitän sille toiselle koulukunnalle kysymyksen, että voiko noiden raiteiden suunnittelu näivettää lajista luovuuden ja yllätyksellisyyden?

Mitä jos raiteet eivät menekkään niin kuin oli suunniteltu? Mitä silloin tehdään? Tietääkö pelaaja, milloin hypätään omalle sivuraiteelle, eikä noudateta koutsin piirtämiä raiteita? Mitä koutsi tekee tällöin?

Voisiko luovuudelle olla enemmän tilaa lätkässä?

NHL:ssäkin käyttöön otettu nollatoleranssi koukkimisen suhteen liittyy osittain tuon luovuuden säilyttämiseen. Annetaan vapaata tilaa luovuudelle ja myös tietysti nopeudelle.

Anonyymi kirjoitti...

Olen aidosti Petteri Sihvosen linjoilla tässä. Taas kerran, koska jääkiekko on niin nopea peli, tietyt raiteet ja järjestys siihen kaaokseen mahdollistaa myös luovuuden aivan eri tavalla. Kun sinulla kiekon saadessasi on luotto siitä, että missä ne muut ketjukaverit menevät, vapautuu kapasiteettia myös niiden omien ratkaisujen tekemiseen. Mikäli joudut keskittymään liikaa siihen, että kuka ketjukaveri painaa missäkin, pelistä tulee enemmänkin yksittäisistä tilanteista selviytymistä.

Minä uskon vahvasti sellaiseen pelikirjakiekkoon tai "raidekiekkoon", jossa kiekollinen peli suunnitellaan haastavaksi ja joka pakottaa sen yksilön myös omiin ratkaisuhin. On selvä, että vastaan tulee tilanteita, joissa pelaaja joutuu päätöstensä kanssa yksin. On kuitenkin huomattavasti helpompi tällöinkin pelata, jos tietää mitä ne muut tekevät.

Freedom within a structure, kuten ne hollantilaiset sanoo futiksessa.

Sami Hurme kirjoitti...

"Kun sinulla kiekon saadessasi on luotto siitä, että missä ne muut ketjukaverit menevät"

Tuo osattiin Edmontonissakin jo aika paljon ennen pelikirjoja. Ei kai tuohon pelikirjaa tarvita?

Mitä siellä pelikirjassa sitten on?

Onko pelaajilla omat painokset noista pelikirjoista, jotta tietävät kulloinkin astua oikeille raiteille?

Kuka päättää, pelin sisällä, mikä on milloinkin se oikea raide?

Anonyymi kirjoitti...

Ollaanko jo siinä pisteessä että Virtaa ollaan heivaamassa pihalle? Kurssi ei näytä muuttuvan....
Kun joukkuetta ei voi vaihtaa, niin vaihdetaan sitten valmentaja, eikö näin?.

Mitä "hyviä" vaihtoehtoja on tarjolla jos vaan rahalla saa ja hevosella pääsee? (TPS:llä ei oo kumpaakaan...)

Jos ensin vaihdettais lähestyhjä Turkuhalli pienempään(Kupittaa).
Vaihdosta säästyvillä rahoilla voitaisiin sitten vaihtaa johonkin "värikkääseen" ja "tulokselliseen" valmentajaan.

Esim. Tammiseen tai Summaseen.
Kumpikaan em. ei oo heti vapaana, mutta kyllä ne on varmaan rahalla irrotettavissa. Molemmilla on sellaista psykologista silmää, jolla saataisiin myös vierasotteluista pisteitä. (vianhan täytyy olla päässä/päissä kun kotona kuitenkin kulkee edes jollakin tavalla)

Ihan ihan hätävaravalmentajana vois olla Matikainen. Hän on viime aikoina kunnostautunut lähinnä palturin puhujana, mutta olis kyllä näillänäkymin vapaana joulusta eteenpäin..ja plussana tietty se että Matikainen tuntee paljon tappelijoita. esim HIFKistä vois sitä kautta saada jonkun halvan ja hyvän tappelijan, jolla saataisiin lisää katsojia hallille.
Vähän niinku Kärpät hankki viime kaudella Karalahden..no kaikki ei menny Oulussakaan ihan suunnitelmien mukaan, mutta kyllä katsojaluvut kääntyivät nousuun ja yllättävää oli myös se että Karalahdesta tykättiin loppupeleissä ihan oikeesti...