sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Kunnon kesätreeni, osa 2

Olin taas perjantaina kiekkoilijoiden mukana tekemässä kunnon kesätreeniä. Nyt sain vedettyä koko treenin läpi, joten tavoite saavutettiin. Seuraava tavoite onkin pestä nuo kiekkoilijat...

Tässä taas treenin sykekäyrä. Lämmittelin taas enemmän kuin muut, kun poljin Kuuvuorelle parikymmentä minuuttia. Muut aloittivat 23 minuutin kohdalta.


Tarkempi harjoitteen analyysi kertoo kulutuksen olleen 760 kcal, keskisykkeen ollessa 132 ja maksimisykkeen 176. Harjoituksesta 10% (6:45) on tehty maksimikestävyysalueella, vauhtikestävyysalueella 52% ja loput peruskestävyysalueella.

Ihan vain vertailuksi laitan tähän vielä oman sykekäyrän yhdestä seniorien lätkätreenistä, jossa pelattiin joka toista vaihtoa.



Jääkiekko-ottelussa pelaajan sykekäyrä noudattelee intervallia, jossa palautuksen osuus on kaksinkertainen työhön nähden, jos pelataan kolmella kentällisellä. Kiekkoilijan tulee siis pystyä noin minuutin ajan selkeästi anaerobiseen suoritukseen, jonka jälkeen sykkeen tulee laske alle aerobisen kynnyksen, vaihdon aikana. Mikäli syke ei laske, ollaan huonossa kunnossa tai ylikunnossa.

Yhteen erään mahtuu 5-7 vaihtoa, eli koko ottelussa tuo tehokas aika on yleensä 15-21 minuuttia. Anaerobista liikuntaa tehdään siis noin 15% koko ottelun kestosta, erätaukoineen. Kuinka paljon se vaatii harjoitusta, että jaksetaan liikkua anaerobisesti 15-21 minuuttia, kahden tunnin aikana?

Kuulin, että erään turkulaisen juniorijoukkueen harjoitus koostui tunnin lenkistä Hirvesalossa, jonka jälkeen kiivettiin Hirvensalon laskettelurinne 15 kertaa, välillä kääpiökävelyä kaveri reppuselässä. Lieneekö totta, mutta vaatiiko jääkiekko lajina ja haastavuudellaan tuollaista harjoitusta? Pitääkö Kuuvuoren portaat loikkia 30 kertaa, jotta jaksaa pelata 20 kappaletta minuutin mittaisia vaihtoja lätkää?

Jotta pystyy vaativaan intervalliharjoitukseen, pitää peruskunnon olla luonnollisesti hyvä. Viimeksi kerroin, miten triathlonisti harjoittelee peruskuntokaudella. Triathlonia voidaan pitää varsinaisena kestävyyslajina, jossa tarvitaan hyvää peruskuntoa. Se ei ole intervallilaji, kuten joku minulle huomautti, mutta se olikin esimerkki peruskunnon treenaamisesta yleensä.

Mutta tämän kerran pointtiin. Voittaako jääkiekko-ottelun todennäköisimmin

a) Joukkue, joka juoksee nopeimmin 3.000 metriä?
b) Joukkue, joka luistelee nopeimmin kentän ympäri?
c) Joukkue, joka luistelee nopeimmin siniviivalta toiselle?


Oikea vastaushan on d) Joukkue, joka tekee enemmän maaleja kuin vastustaja, mutta jätetään se nyt tästä pois. Minä valitsen kohdan c) ja ottaisin mielelläni yhden ketjullisen pihlströmejä...

BTW Myös kymmenottelu vaatii hyvää peruskuntoa ja myös intervalliominaisuuksia. Seuraavassa osassa otetaan käsittelyyn yksi viikko olympiatason kymmenottelijan peruskuntokaudelta. Voikohan siitä ottaa vinkkejä jääkiekon peruskuntokaudelle?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitä sä oikein kuvittelet tietäväs treenaamisesta?

Sami Hurme kirjoitti...

Minä en kuvittele tietäväni mitään treenaamisesta.

Minun ei tarvitse kuvitella tietäväni, koska en valmenna ketään.

Anonyymi kirjoitti...

höh, olipas rakentavasti sanottu anonyymiltä.. ihan kun olis jotain kolahtanut anonyymin omaan nilkkaan..eipä taida olla kompetenssia ainakaan treenamisesta kun herne meni heti nenään...mun mielestä Sami kertoi vaan sen että kaikki tarvitsevat tietyn peruskunnon (joka saadaan tietyntyyppisellä harjoittelulla) jonka päälle pitäisi tehdä omalle lajille tyypillisiä harjoitteita ts. treenataan sitä mitä lajissa tarvitaan...TÄÄHÄN ON IHAN PERUSJUTTUA..mikä osa siitä oli väärin? beats the hell out of me...ehkäpä anonyymi "pätevämpänä" voi kertoa :)

Sami Hurme kirjoitti...

Maailmaan mahtuu mielipiteitä. Niistä ei juurikaan tarvitse välittää, kun hoitaa oman tonttinsa huolella.

Onhan se selvää, että joku "koutsi" ottaa tällaisen kommentoinnin pään aukomisena, kun sen tarkoitus on vain laajentaa perspektiiviä.

Ihmiset ovat erilaisia, joten he tarvitsevat myös erilaisia harjoitteita. Joku toimii jollekin ja toinen taas toiselle. Harjoittelumetodeissa ei ole koskaan ainoastaan yhtä oikeaa ratkaisua.

Tuosta huolimatta ja ehkä juuri tuon vuoksi tulen jatkamaan tätä Kunnon kesätreeni -sarjaa koko kesän ajan, muiden bloggausten seassa.

Ensi viikolla ajattelin mennä kiekkoilijoiden kanssa vetämään nopeusvetoja, 15 vuoden tauon jälkeen... Saas nährä milt ne tuntuva...

Anonyymi kirjoitti...

Nopeusvedoissa tulet huomaamaan, miten hevosvoimat ovat koneesta kadonneet.

Ikä on suhteellisen pieni rajoite aeroobisessa junnaamisessa, mutta räjähtävissä liikkeissä tulet tuntemaan ikäsi. Seuraavana päivänä enemmän ja sitä seuraavana eniten.

Sami Hurme kirjoitti...

Tuon näemme ensi viikolla, jota jo hieman kauhulla odotan.

Jo tuo ensimmäinen ekskursio lätkän kesätreeniin sai jalat tuleen melkein viikoksi.

Toinen kerta menikin jo kivutta, joten siksi uskaltaudun mukaan seuraavaan hullutukseen.

Tuo on totta, että maratonin voi lönkytellä läpi melkein kuka tahansa, mutta ratakierros, 400m, alle minuutin onkin jo toinen asia.

On kyllä ihan mielenkiintoista käydä kokeilemassa, miltä tuollainen harjoittelu tuntuukaan, niinkin pitkän tauon jälkeen.