Google+ vs. muu maailma

Jonkun mielestä Google+ aiheuttaa suurta hypeä. Kutsujenkin perään huudellaan Facebookissa ja Twitterissä. Hype johtuu (meistä) early adaptoijista, jotka ovat etunenässä jokaisessa somekokeilussa. Hype ei näy missään muualla, kuin somesekaantujien kärjessä. Tämä kärki hypettää vielä tuota hypeä. Tavallinen FB-käyttäjä ei ole vielä kuullutkaan Google+:sta. Sille Twitterkin on vielä vieras maailma.

Sain tuon Googlen plussan avattua jo jokin aika sitten, ilman mitään kutsuja. Siellä ei ollut silloin vielä "kukaan". Ehkä sain sen auki, koska taidan olla Googlen tuotteiden aktiivinen käyttäjä. Googlen tililtäni kun löytyy paljon käytössä olevia, ihan loistavia palikoita, joista olen erittäin kiitollinen Googlelle. Pyytämättä se kuitenkin aukesi. Lähetin kutsuja aliaksilleni ja olen touhunut niiden kanssa Plussassa piirileikkejä.

Ikävä kyllä, en löydä tuosta mitään varsinaista punaista lankaa uutuudenviehätyksen lisäksi. Yleensä itse innostun kaikesta uudesta heti. Aina kun näen jonkun hypettävän Plussaa Twitterissä tai Facebookissa, yritän kysyä, mitä mullistavaa siinä on. Yhtään mullistavaa vastausta en ole saanut. Tämä sarjakuva on mullistavin juttu:

Ehkä Scott Stratten puki sen sanoiksi Twitterissä:

@unmarketing Add me on Google+ where me and others have no idea what we're doing, but it's cutting edge.

Tavallisella toopella ei ole (ainakaan vielä) mitään syytä siirtyä Facebookista Plussaan. Eikä toopella tietysti ole vielä sitä kutsuakaan. Twitterissähän toope ei edes vielä ole. Ehkä toope siirtyy Twitterin sijaan suoraan Plussaan. Yksikään someaktiivi ei voi luopua Facebookista ja Twitteristä ja siirtyä yksistään Plussan käyttäjäksi. Ei nyt eikä ehkä koskaan. Edellä mainitut ovat liian isoja tapettavaksi. Näin ainakin ajattelen puhtaasti markkinointimielessä.

Somen alkuaikoina murhia pystyi vielä tekemään, koska tavalliset toopet eivät vielä olleet sopuloituneet tähän virtuaalimaailmaan. Siksi MySpace notkahti. Minäkään en ehtinyt sinne. Isojen massojen siirtely, siis tavallisten kuluttajien siirtely palvelusta toiseen on työläs ja pitkä projekti. High end -hypellä sitä ei vielä tehdä. Kysykää vaikka Diaspora'lta tai Path'ltä, tai miltä tahansa somelaatikolle lapioineen ja ämpärineen tunkevalta. Sen voi nykyään tehdä melkein ainoastaan yrityskaupalla.

Jonkun mielestä Plussassa on yhdistetty Facebook ja Twitter. Kyllä, tavallaan, mutta ei kuitenkaan. Voit toki pyytämättä ja yllättäen huudella toisten pöytiin, jos ovat sen mahdollistaneet, mutta mitä sitten? Onko tuo se mullistava ominaisuus, johon Twitter perustuu ja jonka Facebook voisi halutessaan tehdä? Haluavatko yksityisyydestään (omasta mielestään) tarkat toopet, että kuka tahansa voikin seurata heidän profiiliaan?

Toisen mielestä Plussa on siitä kiva, kun voi aloittaa piirien rakentamisen alusta. Ei kuitenkaan mitään uutta, vaikka tuo väline onkin näppärä Plussassa. Jokaisen pitäisi tehdä Facebook-tilissäänkin siivous ja heivata kaikki puolitutut ja järjestää jäljelle jäävät omiin ryhmiinsä, jos siellä aikoo julkaista rajattua kohderyhmää vaativaa materiaalia. Siis jos aikoo.

Yhtä vaivalloista se on Plussassa miettiä, mille piirille, eli kohderyhmälle kunkin viestin jakaa. Kohta niitä piirejä on niin paljon, ettei itsekään pysy niissä mukana. Vahinkoja julkaisuissa tapahtuu varmasti nykyistä enemmän, kun piirit mahdollistavat tuntemattomien tyyppien haalimisen profiliinsa. Voin jo kuvitella tilanteet, jossa viestin ei pitänytkään lähteä tuolle piirille lainkaan.

Twitter-tilin siivous onnistuu kätevästi tällä. Sitäkin kannattaa välillä harrastaa. Plokkaan itse surutta pois sellaiset, joilla ei ole minulle mitään annettavaa. Jos joku aloittaa seuraamaan minua Twitterissä, katson seuraajan viimeisimmät viserrykset ja teen päätöksen sen mukaan, seuraanko vai enkö. En seuraa ketään vain siksi, että hän seuraa minua.

Joona Haaralan spekulointiin Google+:sta heitin jo muutaman vastapallon. On ihan totta, että Picasa on toimiva peli semiamatööristi valokuvien kanssa touhuavalle, mutta sekään ei ole mikään mullistus - sille toopelle. Mitä sitten, jos kuvat ovat Plussassa parempilaatuisempia kuin Facebookissa tai Twitterissä? Ei some mikään valokuva-ateljee ole. Tarkoitushan on jakaa vain hetkellisiä juttuja visuaalisesti kavereiden kanssa. Eikö?

Hangout'ia on kehuttu mullistavaksi ominaisuudeksi. Ehkä netissä paljon chattaava voi kokea sen kivaksi, mutta Facebookin croup chat tulee ajamaan saman asian, varsinkin Skype-yhteistyön kautta. Veikkaan kuitenkin Mesen olevan vielä pitkään Se Kova Juttu paljon ryhmäkeskusteluissa hengaavien keskuudessa. Eikä hangout edes toimi iPadilla vielä. (Tiedän, tuote on kehitysvaiheessa.) Padilla hengaamisen jotenkin näen houkuttelevaksi.

Sparks näyttää toimivan vain hakukoneena, johon voit valita kiinnostavia aiheita. Ehkä siinä tavoitellaan StumbleUpon-tyylistä palvelua, joka sinällään on hauska lelu. Olen hekotellut monena iltana kyyneleet silmissä interwebin hauskuutta. Tosin aika harva ainakaan Suomessa edes tajuaa, mikä StumbleUpon on.

En usko, että Google+:lle käy kuten Buzz'lle ja Wave'lle. Kolmas kerta sanoo toden. Plussalle löytyy varmasti käyttäjiä. Jollain tasolla uskon sen jäävän meille aktiivisimmille kolmanneksi isoksi palikaksi Facebookin ja Twitterin seuraksi. LinkedIn'n jätän suosiolla pois isojen piiristä, koska se on selvästi vain ammattikäyttöön. Tavoittaako Plussa isoja massoja, siis sen toopen, jää vain nähtäväksi.

Mitä itse odotan, on Google+:n toimivuus markkinointivälineenä. Mitä sinä odotat? Jos lontoo taipuu, tästä voit lukea ajatuksia käyttäjiltä, omaa kutsua odotellessasi. Minultakin voi kutsun saada, jos kiltisti pyytää.

[Aiheeseen liittyen: Facebook - Kyllä nykyään on helppoa / Twitter alkaa hahmottumaan / Foursquare - Mikä se on? / Foliohattuja jaossa]

BTW Liittyen pariin aikaisempaan postaukseen, Toimittajan mylly ja Poispilatut, nyt joku vapaaehtoinen työntekijä on suivaantunut Ruisrockille. Talkootyö ei nähtävästi ollutkaan vain hengaamista festarilla, vaikka palkaksi työstä luvattiin pääsy festarialueelle. Siellä joutuikin Oikeisiin Töihin. Käyhän töihin sitoutuminen tuosta hakuilmoituksestakin selville:

Ruisrock tahtoo tarjota myös talkoolaisilleen ikimuistoisen festivaalikokemuksen! Vaikka työvuorot ovat sitovia, on homma mukavaa ja rentoa. 
Emme maksa vapaaehtoisille palkkaa, mutta tarjoamme sisäänpääsyn festivaalialueelle koko Ruisrockin ajaksi, lämpimän ruuan työvuoron aikana ja Ruisrock t-paidan, joka on tarkoitettu työpaidaksi. Tarjoamme muilta paikkakunnilta tuleville vapaaehtoisille mahdollisuuden koulu- tai leirintämajoitukseen koko festivaaliviikonlopuksi. Vapaaehtoisena sitoudut tekemään ennalta sovitut työvuorot, ja olet valmis noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Vuoroja tulee kolmen päivän aikana yhteensä kaksi, jotka kestävä noin kuusi tuntia. Alkoholin ja päihteiden käyttö työvuoron aikana ei luonnollisesti ole sallittua. Mikäli talkoolainen kuitenkin ilmestyy työvuoroonsa päihtyneenä, poistetaan hänet festivaalialueelta ja laskutetaan festivaalilipun hinnan verran. Reilu peli kaikille!

Ymmärrän varsin hyvin vapaaehtoisten, siis ilmaisen työvoiman käytön tällaisen festivaalin pyörittämiseksi, mutta jos minä vaihtaisin yrityksessämme töitä palveluihimme, ateroihin ja asusteisiin, verottaja kiinnostuisi meistä heti.