keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Uhkailua ja kiristystä

Koulukaverini kuuluu toisen puheenaiheena olevan lentoyhtiön matkustamohenkilökuntaan. Päivän Facebook-statuksessa hänellä luki
Uhkailua ja kiristystä. 
Oletin tuon liittyvän meneillään olevaan epäselvyyteen työsuhteiden sisällöistä ja korvausperusteista, joten kommentoin statusta sanoilla
 Sitähän lakkoilu on. 
En usko kommentin piristäneen, mutta eipä sen ollut tarkoituskaan. Se on vain toinen näkökulma.

En pysty ottamaan juurikaan mutu-pohjaa kummemmin kantaa työehtoihin tai korvausperusteisiin enkä mahdollisiin työnantajan uhkailuihin tai kiristyksiin, mutta lakkokin on uhkailua ja kiristystä. Ensi lakolla uhkaillaan ja sitten sillä kiristetään. Siitä huolimatta, että on lakko-oikeus.

Luen mielestäni paljon uutiskirjoituksia. Olen alkanut lukemaan niitä selvästi enemmän, kun aloin käyttämään Twitteriä. Pidän Twitteriä parhaana uutisvälineenä, kun vain valitsee seurattavansa niiden annin mukaan. Luen yleensä myös uutisten perässä olevat keskustelut, silloin kun niitä on. Ne ovat aina mielenkiintoisia, koska niistä saa jonkinlaisen käsityksen, mitä kahvipöydät ovat mieltä kyseisestä aiheesta.

Olen pannut merkille, että Suomessa on kaksi lakkoilevaa työntekijäryhmittymää, jotka eivät saa juuri lainkaan tukea touhuilleen kahvipöydistä - paperityöntekijät ja lentohenkilöstö. Niiden lakkoilua pidetään poikkeuksetta asiattomana. Ahneen loppu osuu tuulettimeen. Melkein mikä tahansa muu ryhmittymä kun lakkoilee, valtaosa kansasta on tukemassa lakkoilijoiden tavoitteita.

Tämä kuluva taistelu taitaa olla kolmas vuoden sisään, joka koskettaa kotimaista lentoyhtiöttämme. Jo pelkästään siksi voisi kuvitella lakon olevan tuomittavaa. Välissä käytiin vielä tuhkaepisodi, jossa asiakkaan taskuun pissattiin nauramatta. Näkemykseni on kuitenkin se, että lakko tuomitaan kansalaisten keskuudessa siksi, että lentohenkilöstön lakoissa kärsijöinä ovat ainoastaan asiakkaat. Ensin kärsimme, kun jäämme kentälle, lennon peruuntuessa ja sen jälkeen korkeampina lippujen hintoina, koska lakon vaikutukset siirtyvät suoraan lippujen hintoihin. Me asiakkaat maksamme osapuolten mahdolliset kärsimykset.

Ilmeisen selvästi suurin haaste ovat toipumisvapaat, joista matkustamohenkilökunta ei haluaisi luopua. Ymmärrettävää. Kuka eduistaan haluaisi luopua? Ovatko ne kohtuullisia muuttuvassa maailmassa ja muuttuvissa kilpailutilanteissa, jääköön jokaisen omaan harkintaan. Minäkin haluaisin toipumisvapaan jokaisesta työpäivästä. Kuka ei haluaisi? Onko muilla aloilla paljon reissaavilla toipumisvapaita? Edes silloin, kun reissataan aikavyöhykkeiden yli?

Yrittäjänä tuntuu oudolta, että 100 tuntia töitä kuukaudessa voi tuoda 3.320 euron tulot. Tällä tuntimäärällä, mitä toimitusjohtajana saa tehdä, luulisi pääsevän tuollaisiin ansioihin jo viikossa, mutta luulo on turha - kuukausitasollakin.

Toki jostakin oli kaivettu se palkkahaitarin ääripää, joka kertoo kituuttavansa 1.500 euron palkalla. Tässäkin olisi syytä muistaa, että aika moni työntekijä tekee töitä tuolla palkalla ihan joka kuukausi, 11 kuukautta vuodessa. Taitaa itse asiassa olla niin, että tuon luokan palkkakuitteja löytyy Suomesta eniten. Pitäisikö muidenkin hävetä? Muut tekevät sentään sen 160 tuntia kuukaudessa töitä ansaitakseen saman.

Tottakai on helppo selitellä työnkuvalla pienen tuntimäärän korrelaatiota palkkaan. Joutuu olemaan paljon pois kotoa, vaikka ei töissä olisikaan. Tosin tuon pitäisi olla jo selvää alalle hakiessa. Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä. Ja aina voi hakeutua muihin hommiin, jos ei nappaa.

Tätä kirjoitettaessa Blue1 lienee päässeen sopuun, mutta Finnair ei. En voi sanoa olevani yllättynyt. Olen lentänyt useammin Blue 1:lla kuin Finnairilla. Itse asiassa olen lentänyt aika monella yhtiöllä useammin kuin Finnairilla, eikä aina ole ollut syy pelkästään hinnassa.

Matkustamohenkilökunta tekee varmasti pääsääntöisesti hyvää työtä, eikä se olisi mukavaa, että koneita alkaa tippumaan sen vuoksi, että joku vetää väsyneenä väärästä kahvasta tai lähtee nousuun väärästä paikasta. Olen pahoillani, mikäli kaverini otti lukua kommentistani hänen Facebook-sivullaan. Siitä huolimatta nämä lakot johtavat siihen, että kohta emme enää lennä täältä sinivalkoisin siivin yhtikäs mihinkään. Joku muu hoitaa lennot.

{Edit klo 21:26}
P.S. Montako naulaa vielä tarvitaan? Taasko on pissattu asiakkaiden taskuun?
Helsinki-Vantaan lentokentän myymälät ovat sopineet hinnoista laittomasti, MTV3 uutisoi. Finnairin Cateringin entinen työntekijä kertoo MTV3:lle, että Finnair Catering ja Finavia olisivat sopineet useiden tuotteiden hinnoista.
[ Aiheeseen liittyen: Lentoyhtiö(t) kriisissä / London Calling / Tuhkasta nousuun ]

BTW Jos duunit alkavat muuten ahdistamaan, niin voi aina alkaa väsämään tällaisia. Saa ne päivät näinkin kulumaan.


15 kommenttia:

/mek kirjoitti...

En yhtään epäile etteikö lentoemojen homma olisi raskasta enkä itsekään toki vapaaehtoisesti luovu ensimmäisestäkään työnantajan minulle joskus myöntämästä edusta, mutta Finskin porukka saa suurinpiirtein yhtä paljon myötätuntoa kuin hammaslääkäri joka jättää särkevän hampaan poraamatta kun pitää mennä lakkoon.

Paitsi että särkevän hampaan kanssa voi mennä kotiin, lentoyhtiön lakko saattaa jättää maailmalle.

Itse vietän aikaa lentokoneessa pahimmillaan kuukaudessa yhtä monta tuntia kuin lentohenkilöstö ja aikaerotunteja on enimmillään 13 lähdön ja saapumisen välillä.

Vaan jos kone laskeutuu 03:50 niin asiakas odottaa kuitenkin että kahdeksalta aamulla on hiukset vesikampauksella ja esitys valmiina.

Jokainen valitsee itse taakkansa ja jos lakkaa kiinnostamasta voi etsiä uuden duunin. Itse näkisin mielelläni, että Finski palkkaisi porukkansa lentojen toisesta päästä ja ottaisi matkustamon täyteen vaikka kiinalaisia, japanilaisia ja thaimaalaisia stuertteja ja lentoemoja.

Voisi palvelun tasokin nousta ja saada firma muunkin kilpailuedun kuin sen, että sillä pääsee nopeiten Suomessa käymään. Senkin edun kun ovat tätä menoa itse tuhoamassa.

Kunto Kortilla kirjoitti...

Juuri noin. Kovin monen muun alan toimijat pyyhältävät ilmojen halki ilman lepoaikoja, viikosta ja vuodesta toiseen.

Kuten Twitterissäkin tänään - anteeksi eilen, kun tulin vasta kotiin eiliseltä työvuorolta - kommentoin, mielestäni töihin palanneet lentoemot osoittivat ihailtavaa kansalaistottelemattomuutta. AY-joukoilla ( heh, AY) ei ole enää otetta nuoremman sukupolven työntekijöistä. Oman edun tavoittelu ajaa solidaarisuuden edelle, joka on hyvä asia. Tai ainakin se alkaa olemaan nykyaikaa.

Nuoremmat työntekijät ymmärtävät, että työpaikat ovat liipasimella, eivätkä he aio lähteä seuraavassa YT:ssä.

Anonyymi kirjoitti...

Suomettumisen kahleista vapautunut media hoitelee nykyään samoja asioita kuin ammattiliitot joskus aikaisemmin eli "pitävät pienen puolta" valtion, kuntien ja firmojen kiristäessä ruuvia.

Poliitikotkin on ihan hämillään, kun heidän kusetukset tulee nykyään julki. Media tekee vihdoinkin sen päätyötä.

Btw, Finnairin paras puoli on lentoemojen nahkahanskat. Onkohan ainoa lentoyhtiö maailmassa, jolla on hommat nahkahanskassa?

toni kirjoitti...

http://dy.fi/mdc

Hieman arvolatautunut näkökulma asiaan:
"Myyjiä painostetaan kaupoissa entistä enemmän tekemään niin sanottua lisämyyntiä eli tuputtamaan asiakkaille vielä lisää ostettavaa."

Kunto Kortilla kirjoitti...

Tuskin tulen koskaan ymmärtämään edellä linkitetyn kaltaista rutinaa, jota PAM tuossa harrastaa.

Olet töissä kaupassa. Kaupan perusliiketoiminta on myydä asiakkaalle mahdollisimman paljon. Myyjän perustehtävänhän tulisi olla myös myydä asiakkaalle mahdollisimman paljon. Myynnistä kauppa saa rahat, joilla se maksaa myyjiensä palkat. Jos myyjät eivät myy, ei tule rahaa palkkoihin.

Mikä tässä on niin vaikeaa?

Älä hakeudu kauppaan töihin, jos et halua myydä ihmisille kaupassa myytäviä tuotteita.

Älä hakeudu alalle, jossa joutuu olemaan asiakaspalvelutehtävissä, siis ihmisten kanssa tekemisissä, jos et ole palvelualtis ihminen.

"Lisämyynti tarkoittaa sitä, että myyjän on yritettävä kasvattaa myyntiä omalla henkilökohtaisella työllään eli tarjoamalla lisää ostettavaa. Lisämyynnin vaatimisesta on monen myyjän mielestä tullut jo hallitsevaa."

Ihan totta? Miksi toimenkuvan nimi on myyjä?

Postivirkailijat osasivat tuon homman loistavasti ainakin jossakin vaiheessa. Nyt lakkoilujen jälkeen en osaa sanoa.

Kunto Kortilla kirjoitti...

Laitetaan tuo linkki vielä tähän ja lukekaa niitä kommentteja. Miksi suomalainen asiakas kokee tilanteen noin?

Ainakin minua ottaa päähän, jos myyjä ei ole älynnyt tarjota esimerkiksi paristoja johonkin ostamaani laitteeseen, eikä siinä ole paristoja valmiina.

Ja aina voi sanoa, että "ei kiitos".

Petri kirjoitti...

Finnairilla on tiettävästi jatkuvasti seitsemän työehtosopimusta auki ja tämähän näkyy lakkoilun määrässä. Puistattavaksi homma meni viimeksi lentäjien kanssa, jotka olisivat ilmeisesti kuolleet, jos nukkumiskomiteat olisi lopetettu. Siis kohdemaassa hotelleja koenukkuva porukka, joka arvioi levon laadun kussakin hotellissa.

Sinänsä käsittämätöntä, että ammattiliitot, joilla pitäisi olla ihan oikea käsitys työnteosta, jaksavat vauhkota näistä asioista. Tasapainon löytäminen ei varmasti ole vaikeaa, eli työntekijöiden riistämisen ja työnantajan konkurssiin viemisen välissä on varmasti kymmeniä eri toimintamalleja.

"Ainakin minua ottaa päähän, jos myyjä ei ole älynnyt tarjota esimerkiksi paristoja johonkin ostamaani laitteeseen"
Clasulla myivät otsalamppua edullisesti. Nerokasta oli vieressä ollut "Otsalamppu ei sisällä paristoja, tästä 12kpl hintaan x"

Tottakai otin paristot (12kpl) mukaani, vaikka tarve oli vain kahdelle. Varaparistot eivät laatikossa väsy ja ostaminen tehtiin helpoksi. Tuohon ei tarvittu myyjää, mutta kassalla ojensin ensin lampun ja sitä ojentaessani minulta kysyttiin pattereista. Siis noin puoli sekuntia ennen kuin nostin myös patterit tiskille.

Minusta tuo on vain hyvää palvelua, eikä tyrkyttämistä. Toki se voisi olla ärsyttävää, jos myynnistä ei pääsisi eroon maagisella "Ei kiitos"-lauseella, mutta tuohon en ole toistaiseksi törmännyt ainakaan tässä maassa.

Korjaus: Luettelomedioiden myynti ja "yhteystietojen tarkistus" on ärsyttävää tyrkytystä, mutta tuossa ei todellakaan ole kyse siitä.

Tiimari nousi aikanaan suosta, kun myyjille saatiin upotettua käytäntö, jossa myyjä kysyi aina tuotteiden ostajalta, tarvitseeko hän esim. kirjekuorien kanssa postimerkkejä. Tai tussien ostaja paperia. Tai lahjapaperin ostaja lahjanarua. Taas on kyse vain palvelusta ja Tiimarissa tuo meni läpi, koska myyjät ymmärsivät lopulta sen, että lisämyyntiä pitää tulla tai töihin ei tarvitse tulla. Tulokset puhuivat puolestaan ja Tiimari paikkasi tilanteen ainakin hetkeksi.

Petri kirjoitti...

Päivän Talouselämässä on Vehviläisen haastattelu lakosta. Finnairin ehdotus asiaan on ollut 5-10% lisäys työaikaan, joka toki korvattaisiin rahallisesti. Tämä ei käy, aikaerorasitus on kuulemma niin hirvittävä.

Lisäksi kokeneemmalla henkilökunnalla on etuoikeus aikaerolentoihin ja he käyttävät ko. oikeutta jatkuvasti juuri vapaiden takia, eikä työtä saa jaettua tasaisesti kaikille.

Lakko maksaa Finskille päivittäin 2,5 miljoonaa euroa.

Huhhuh, nyt on jollain pelisilmä hukassa ja pahasti. No, uudelleenkouluttautuminen johonkin muuhun tehtävään on sitten varmasti kivaa, kun koulutusajalta ei saa palkkaa.

/mek kirjoitti...

"myyjän on yritettävä kasvattaa myyntiä omalla henkilökohtaisella työllään"

Eh?

Anonyymi kirjoitti...

Eh?

Kanadalainen tapa lisätä lauseen loppuun "eh" tarkoittaa "vai mitä".

It's a beautiful weather, eh? Amerikkalaiset käyttävät "huh" samassa paikassa.

Oppia ikä kaikki. Canadians in the house that Sami built.

Anonyymi kirjoitti...

Duh! oli kyllä aika negatiivinen vastaus moiseen hyödylliseen informaatioon, jota ei kuitenkaan Suomessa varmasti yleisesti tiedetä.

Kunto Kortilla kirjoitti...

Oliko se vastaus siihen? Ai jaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ditto.

Kunto Kortilla kirjoitti...

Jos lontoonkieliset sanonnat tuottavat vaikeuksia, suosittelen lukemaan Urban Dictionary -sivustoa. Lueskelen sitä viikoittain.

Tiesittekö, että vuoden urbaaniksi sanonnaksi on nousemassa Gate Rape, porttiraiskaus, joka tarkoittaa Yhdysvaltojen lentoturvallisuudesta vastaavien viranomaisten henkilötarkastuksia lentokentillä.

Don't touch my junk!

Oma suosikkini on nuorisoakin koskettava Dungeon Tan, vankila/tyrmärusketus, jota hankitaan olemalla koko ajan sisällä, esimerkiksi pelaamassa tietokonepelejä.

Täydellisten naisten harrastama Pill-Lattes on kanssa kova juttu. Siinähän seloitetaan pillerit latteen.

Olen huomannut, että töllötimen ohjelmia tekstittävillä on suuria vaikeuksia urbaanien sanontojen kanssa. Varsinkin sitcomeissa niitä viljellään koko ajan enemmän ja vitsit karkaavat niiltä, jotka osaavat vain lukea tekstityksen.

Anonyymi kirjoitti...

Hola, Let's keep all hands on deck. Hyvä sanonta kun on kiirettä ja aika kortilla...