lauantai 1. maaliskuuta 2014

Opas ryhmäliikunnan ohjaamisen työsopimukseen

Kuten lupasin, näpyttelin nyt vastuullisen kuntokeskuksen johtajan pikaoppaan ryhmäliikunnan työsopimuksessa huomioitaviin seikkoihin. Tämä toiminee myös ryhmäliikuntaohjaajille tarkistuslistaksi, kun valitsevat mahdollista työnantajaa. Tällä viittaan kaikkeen siihen keskusteluun, jota edellisessä postauksessanikin käytiin.

Huomaa, että tämä pikaopas koskee vain työsuhteessa olevia. Toiminimellä tai muulla yritysmuodolla palvelujaan kauppaavia nämä asiat eivät koske, vaan yritysten välillä voidaan käytännössä sopia mitä tahansa, mikä ei ole Suomen lain vastaista. Yrityksen välisiin sopimuksiin ei sovelleta mitään työsuhdelakeja.

Näin johtamillani klubeilla on toimittu. Pystyn hyvällä omatunnolla allekirjoittamaan nämä periaatteet ja uskoakseni olemme saaneet tällä mallilla tyytyväisiä työntekijöitä. Kokemukseni mukaan jäljempänä kuvatussa mallissa tulee aika selkeästi huomioitua sekä työnantajan että työntekijän velvollisuudet ja vastuut.

Ensimmäiseksi yrityksessä tulee määritellä perustuntipalkka. Se on se korvaus, joka maksetaan esimerkiksi asiakaspalvelussa työskenteleville ja ryhmäliikuntaohjaajille silloin, kun tekevät jotain muuta, kuin ohjaavat. Se voidaan maksaa myös ryhmäliikuntaohjaajien palavereista. Yrityksen muut palkat voidaan sen jälkeen suhteuttaa siihen peruspalkkaan.

Palkkaus
  • Ryhmäliikuntaohjauksia voi tehdä keskimäärin neljä päivässä. Tällöin on perusteltua, että ohjauksesta maksettava palkka on vähintään kaksinkertainen, verrattuna perustuntipalkkaan. Yli kolminkertaista tuntipalkkaa yrityksen peruspalkkaan verrattuna en näe tarpeen maksaa missään olosuhteissa.
  • Peruspalkan korotuksen voidaan olettaa sisältävän myös sen, että ohjaukseen tulee saapua ajoissa, siten että ohjaus pääsee alkamaan aina kalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Ohjaajan voidaan olettaa myös tarkistavan av-laitteiden toimivuuden ja ryhmäliikuntasalin yleisen järjestyksen, ennen ohjauksen alkua ja sen jälkeen, koska kyse on hänen työpisteestään.
  • Tuntipalkka tarkoittaa 60 minuutin kestoista ryhmäliikuntatuntia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että:
    • 45 minuutin ohjauksesta maksetaan 75 % ryhmäliikuntaohjauksen tuntipalkasta
    • 30 minuutin ohjauksesta maksetaan 50 % tuntipalkasta
    • 90 minuutin ohjauksesta maksetaan 150 % tuntipalkasta
  • Sunnuntai- ja pyhätyöstä pitää aina maksaa työaikalain mukainen, 100 % korotus.  Työaikalain mukaan työajaksi luetaan kyseisenä päivänä työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla, työnantajan käytettävissä. Lisiä ei lasketa työaikaan eikä niistä makseta sunnuntai- tai arkipyhäkorvausta. Sunnuntai- ja pyhätyötä koskeva korvaus lasketaan peruspalkasta ilman mitään yksilöityjä lisiä tai korotuksia.
  • Tuntiohjaajalla ei ole oikeutta palkkaan ohjausten välillä, jos ohjaajan ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä ohjausten välillä.
 Valmistelulisä
  • Ohjauksia täytyy myös valmistella, joten on täysin perusteltua maksaa ohjauksista valmistelulisää.
  • Valmistelulisä on kokemukseni mukaan 10-30 % tuntipalkasta ja se maksetaan tuntipalkan päälle. Kaikki yli 30 % valmistelulisät ovat kokemukseni mukaan perusteettomia, vaikka voivatkin olla jonkin lakimiehen mukaan lain kirjaimen mukaisia.
  • Työntekijä valmistelee ohjauksensa haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa ja haluamallaan ajalla, työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella, jolloin valmistelua ei tarvitse erikseen kirjata työaikakirjanpitoon, sen luonteen vuoksi. Tämän vuoksi on kyse lisästä, josta ei erikseen makseta esimerkiksi sunnuntaikorvausta. Jos maksettaisiin, työantajalla olisi oikeus ja jopa työaikalain mukainen velvollisuus määrätä työntekijä tekemään tuon valmistelunkin sunnuntaina. Sitä tuskin kukaan haluaa.
  • Valmistelulisään voi olla erilaisia malleja. Ohjauksen sisältöä ja musiikkia vaihdetaan ajoittain, mutta jokaista ohjausta pitää valmistella myös erikseen, jonka vuoksi valmistelulisää voidaan maksaa jokaiselta ohjauskerralta erikseen tai se voidaan maksaa esimerkiksi aina kun ohjelmia vaihdetaan. Työnantajalla ei ole mitään mahdollisuutta seurata tai kontrolloida valmisteluun tarvittavaa aikaa tai valmistelun ajankohtaa. Tämän johdosta valmistelulisä ja sen maksu voidaan kytkeä pidettyihin ryhmäliikuntaohjauskertoihin tai muuhun sovittuun malliin. 
  • Valmistelun määrä vaihtelee eri tuntinimikkeiden välillä olennaisesti, joten valmistelusta maksettava korvaus voidaan arvioida eri nimikkeiden mukaan. Esimerkiksi kahteen kategoriaan jako perustuu siihen, että yksittäisten lisenssituntien valmisteluun käytetään vähemmän aikaa kuin pyöräily- tai lattiatuntien valmisteluun. Lisenssitunnista voidaankin maksaa erillinen valmistelulisä, ohjelman vaihtuessa, kun ohjelmaa joudutaan opettelemaan.
  • Lisenssitunnille saa yleensä valmiin musiikin. Muille tunneille ohjaaja joutuu usein itse kustantamaan musiikin. Osalla klubeista musiikkia on myös ohjaajien käytettävissä. Musiikin korvaaminen on yksi osa valmistelulisää. Työntekijän on aina huomioitava käyttämänsä musiikin laillisuus, tekijänoikeuslaki huomioiden sekä musiikin sopivuus tuntinimikkeelle, mahdollisen ohjaajamanuaalin mukaisesti.
Kilpailukielto
  • On normaalia ja luonnollista, että työsopimuksessa voidaan kieltää kilpailevien työsopimusten tekeminen, erityisesti silloin, kun klubi kouluttaa aktiivisesti työntekijöitään.
  • Tämä ei tarkoita sitä, että työntekijä ei saisi hankkia tuloja muualtakin, mutta se kieltää sen, että ryhmäliikuntaa ei saa ohjata toisella klubilla. Mahdollinen lupa muualla ohjaamiseen kannattaa aina pyytää kirjallisena ja yksilöidysti, missä paikoissa saa luvan ohjata. 
  • Tuon lausekkeen rikkominen voi johtaa työsuhteen välittömään päättämiseen, joten sitä kannattaa kunnioittaa, jos sellainen työsopimukseen on merkitty.
Koulutus
  • On työnantajan harkinnassa, mitä ja kuinka paljon kouluttaa työntekijöitään. Kouluttamisen ei tarvitse olla oletusarvo, mutta niistäkin on hyvä sopia kirjallisesti jotain, ettei asia jää epäselväksi.
  • Kouluttamisessa on verotuksellisia rajoitteita, erityisesti silloin, kun työntekijän tuntimäärät ja sitä kautta palkkasumma jää pieneksi. Jos vuosittaisen koulutuksen arvo ylittää 10 %  vuosiansioista, kouluttamista voidaan helpostikin pitää palkan kaltaisena etuna. Tällöin verottaja voi hyvinkin tulkita niin, että palkkaa on maksettu koulutuksen muodossa. 
  • Työnantaja ei useinkaan voi verotuksellisista syistä kustantaa sellaisen henkilön koulutusta, joka on palkka- tai muussa suhteessa myös johonkin muuhun samalla alalla toimivaan yritykseen tai yhteisöön, koska koulutus voidaan katsoa tällöin palkan kaltaiseksi eduksi.
  • On perusteltua, että mikäli työnantaja vastaa erityisesti peruskoulutuksista aiheutuvista kustannuksista ja työntekijä irtisanoo työsopimuksen ennen kuin 12 kk edellä mainitusta koulutuksesta täyttyy, maksaa työntekijä työnantajalle takaisin koulutuksen arvon tai vähintään sen osan, joka 12 kk:sta jää täyttymättä. 
  • On perusteltua, että mikäli lisenssituntien koulutus tai muu työnantajan määräämä koulutus on yli 60 kilometrin matkan päässä työntekijän kotiklubilta ja matkoineen on kestoltaan yli 6 tuntia, työntekijällä on oikeus puolipäivärahaan. Yli 10 tunnin koulutusmatkalta on oikeus kokopäivärahaan. Päivärahaoikeutta ei ole, jos työnantaja maksaa esimerkiksi ruokailut koulutuksessa. Tarkempi ohjeistus on verohallinnon ohjeiden mukaisesti.
Mahdolliset muut lisät

On huomioitaa, että nämä mainitut lisät eivät ole millään muoto pakollisia, mutta minä katson ne tarpeellisiksi, vaikka lisillä ei kukaan eikä missään rikastu. Ne ovat kuitenkin arvostuksen osoitus työntekijää kohtaan. Nämä ovat esimerkkejä, joita kukin voi soveltaa sopimuksissaan haluamallaan tavalla.
  • Kokemuslisä
·         500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 5 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan neljän työvuoden jälkeen.
·         1000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1000 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 10 % euroa / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan kahdeksan työvuoden jälkeen.
·         1500 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 1500 ohjausta palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille on 15 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 10 työvuoden jälkeen.
·         2000 ohjausta: Kokemuslisä yhteensä yli 2000 ohjausta palkan maksavalla työnanatajalla ohjanneille on 20 % / ohjauskerta. Kuukausipalkkaisille lisä maksetaan 13 työvuoden jälkeen.
  • Tutkintolisä. Ryhmäliikunnan ohjaamista tukevasta pohjakoulutuksesta voi olla syytä maksaa tutkintolisää. Tällaisia tutkintoja voivat olla esimerkiksi liikuntatieteen maisteri, liikunnanohjaaja (AMK), liikuntaneuvoja ja fysioterapeutti. Edellä mainitun pohjakoulutuksen omaaville voi olla syytä maksaa tutkintolisää 5 % / ohjauskerta tai lisänä kuukausipalkkaan. Lisä maksetaan vain tutkinnon suorittaneille, koska tutkinnon suorittaminen on selkeä osoitus kouluttautumisesta, vaikka se ei välttämättä ole tae ammatitaidosta. Olen käyttänyt mallia, jossa tämä lisä anotaan klubin johtajalta tai ryhmäliikuntavastaavalta erikseen, työsuhteen alkaessa tai koulutustason lisääntyessä. Lisään on oikeus, jos työntekijä tuo värikopion lisenssi/tutkintotodistuksestaan mahdollisesti kuntoklubin seinälle ripustettavaksi.
  • Sijaisuuslisä. Sijaisuuslisä voi auttaa ohjaajia sijaistamaan paremmin, mutta en välttämättä näe sille pakottavaa tarvetta. Esimerkiksi 10 % sijaisuuslisä / ohjaus, voitaisiin maksaa, jos sijaisen tarve ilmenee samana päivänä ohjauksen kanssa ja ryhmäliikuntavastaava järjestelee sijaista. Sijaisuuslisää ei missään olosuohteissa tule maksaa ohjaajien keskenään vaihtamilta tunneilta, vaikka vaihto tapahtuisi samana päivänä ohjauksen kanssa.
  • Korvaus tunnin peruuntuessa. Mikäli ohjaus peruuntuu vähäisen asiakasmäärän tai muun työnantajasta johtuvan syyn vuoksi, maksetaan ohjauksen palkka lisineen, mikäli työntekijä on työnantajan käytettävissä koko ohjaukseen varatun ajan. Ohjaus on mielestäni pidettävä aina, jos asiakkaita on edes yksi ja asiakas haluaa tunnin pidettävän. Vaihtoehtona voi tarjota yhteistä harjoitusta kuntosalilla tai cardio-osastolla. On täysin perusteltua, että ohjauksen peruuntuessa työntekijä voi kysyä korvaavia tehtäviä asiakaspalvelusta tai yrityksen johdolta. Korvaavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ryhmäliikuntasalin siivous ja järjestys sekä kuntosalin järjestys. Jos työntekijä ei halua tehdä korvaavia tehtäviä, hän voi lähteä kotiin, jolloin työntekijällä on oikeus vain ohjauksen valmistelulisään. Tämä pitää kuitenkin tehdä kirjallisesti selväksi, työsopimusta solmittaessa.
Lisenssimaksut
  • Klubin on perusteltua maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat klubikohtaiset lisenssimaksut.
  • Työntekijän kotiklubin kannattaa maksaa ryhmäliikuntatuotteista aiheutuvat, ohjaajakohtaiset lisenssimaksut vain, mikäli työntekijä ohjaa vain kotiklubilla. On perusteltua, että mikäli työntekijä ohjaa klubin ulkopuolisissa paikoissa, hän on velvollinen hankkimaan ja kustantamaan ohjaajakohtaiset lisenssinsä itse, koska käyttää niitä muissakin yrityksissä. Tässä on huomattava jälleen mahdollinen palkan kaltainen etu.
Sairausajan palkka
  • Sairausajalta maksetaan palkkaa ryhmäliikuntakalenteriin merkittyjen ohjaajan vakiotuntien mukaan. Vaihtoehtoisesti palkka voidaan maksaa myös kuuden viimeisen kuukauden keskipäiväansion mukaan.
  • Työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistus koko sairausajalta viimeistään ensimmäiseen työvuoroon saapuessa, sairausloman päätyttyä. Tämä  on syytä ohjeistaa selkeäksi, oli käytäntö mikä tahansa.
  • Työntekijä ei ole velvollinen hoitamaan sijaisia sairauslomansa ajaksi, mutta hän on velvollinen ilmoittamaan sairaudestaan viipymättä esimiehelleen.
  • Kaikille yrityksille pakollinen työterveyshuollon järjestäminen ei tarkoita sitä, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijän lääkärissä käynti tai edes järjestämään sitä mahdollisuutta. Lakisääteiset työterveyshuollon toimenpiteet voit katsoa tästä. 
Tilapäinen poissaolo lapsen sairastumisen johdosta tai pakottavasta perhesyystä
  • Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, lapsen huoltaja saa olla poissa työstä korkeintaan 4 päivää lapsen hoidon järjestämiseen. Poissaolopäivät ovat palkattomia. Poissaolosta on annettava luotettava selvitys, ensisijaisesti lääkärintodistus.
  • Esimiehen kanssa voi sopia poissaoloista myös pakottavista perhesyistä, kuten:

-          Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi. Lähiomaisia ovat vanhemmat, lapset, puoliso, veljet ja sisaret.
-          Perheeseen kohdistuvan sairauden tai onnettomuuden johdosta, jossa työntekijän läsnäolo on välttämätöntä.
          Työantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta ko. vapaiden ajalta.


Lomaoikeus
  • Käytännössä työntekijällä on oikeus olla ohjaamatta sovittuja tunteja kesälomakaudella neljän viikon ajan ja talvikaudella yhden viikon ajan, vaikka työntekijällä olisi vain yksi säännölliseksi sovittu ryhmäliintaohjaus viikossa. Jos työntekijä saa olla työvuoroista, eli kalenteriin merkityistä ohjauksista tuota useammin pois, se on työntekijälle merkittävä etu. Monella klubilla tämä on mahdollista ja sitä joustavuutta kannattaa arvostaa.
  • Lomien ansainta on kohtalaisen selkeästi esitetty vuosilomalaissa.
  • Muista, että kaikenlainen tuntien vaihtaminen ohjaajien kesken, ilman varsinaista vuosilomalla oloa on joustavuuteen perustuva etu, mikäli se klubilla sallitaan. Mikään laki tai määräys ei velvoita työnantajaa hyväksymään tuota.
Vuosilomapalkka
  • Kuukausipalkkaisille maksetaan kuukausipalkkaa vastaava summa, Vuosilomalain 3 luvun mukaan, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
  • Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana vähintään 14 päivänä kuukaudessa, maksetaan vuosilomapalkkaa keskipäiväansion mukaan, joka kerrotaan Vuosilomalain 3 luvussa esitetyllä lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
  • Tuntipalkkaisille, jotka ovat tehneet töitä lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35h / kk, maksetaan vuosilomapalkkaa 9 % tai 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti. (VLL 3 luku 12§)
  • Usein työn satunnaisuudesta ja vaihtelevuudesta johtuen voi olla perusteltua, että vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan kerran vuodessa tai ehkä joissakin tapauksissa jopa jokaisen palkanmaksun yhteydessä, mutta tämäkin käytäntö on syytä selvittää jo työsopimusta solmittaessa.
Lomakorvaus
  • Vuosilomalain mukainen lomakorvaus, 9 % tai 11,5 % (VLL 4 Luku 16§) lomanmääräytymisvuoden aikana alle 14 päivää kuukaudessa töitä tehneille, maksetaan työntekijän valinnan mukaan joko jokaisen palkanmaksun yhteydessä tai vuosilomien alkaessa. Työntekijä ilmoittaa palkanlaskijalle mahdollisesta muutoksesta maksutapaan, viimeistään kuukautta ennen uuden lomanmääräytymisvuoden alkua, eli 1. maaliskuuta. Maksutapaa ei voi muuttaa kesken lomanmääräytymisvuotta.
Sijaisuudet
  • Kaikki sijaisuudet ja ohjaajien vaihdot tulee ilmoittaa poikkeuksetta ryhmäliikuntavastaavalle.
  • Sääntö koskee myös sijaisuuksia, jotka ohjaajat sopivat keskenään, jotta myös ryhmäliikuntavastaava ja muu henkilökunta tietää, kuka ohjaa milloinkin.
  • Mikäli ohjaaja on ilmoittanut ottavansa sijaisuuden vastaan, hän on vastuussa ohjauksesta, kuten omista ohjauksistaan.
 Musiikin esittäminen ja tallentaminen
     Teosto, <- klikkaa linkkiä.
   Suosittelen kuntoklubia hankkimaan Teostolta Liikuntapaikan liikunnanohjaajaluvan (tallennuslupa) lisäksi myös Musiikki ohjatussa liikunnassa -esitysluvan. Tallentaminen ja esittäminen ovat kaksi eri käyttöoikeutta, joten luvat niihin on hankittava erikseen. Kun kuntoklubilla on molemmat luvat, ohjaaja saa soittaa sillä klubilla musiikkia mistä tahansa tallenteesta, myös itse polttamiltaan CD-levyiltä.
     
     Gramex [Täydennetty 6.3.2014
     Kuntokeskuksen täytyy hoitaa tämä musiikin käyttölupa kuntoon, jos soittaa musiikkia klubillaan.
    
    Jos haluaa antaa ohjaajien soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimesta, kannattaa klubin maksaa tämä Tallennuslisenssi. 

   Jos klubi ei ole maksanut tallenuslisenssiä, ohjaajan tulee hoitaa tämä Liikunnanohjaajalisenssi kuntoon, jos haluaa soittaa musiikkia mistä tahansa tallentimestaHuomaa, että lisenssi on henkilökohtainen. Työnantaja ei voi maksaa tätä lisenssiä.

Muut ehdot

  • Muita työnantajan määräämiä tehtäviä ei sinällään ole syytä pelätä. Vastuullinen työnantaja tuskin teettää muita kuin klubin toimintaan yleisesti liittyviä tehtäviä. Muista työnantajan määräämistä työtehtävistä maksettava korvaus kannattaa kuitenkin sopia työsopimuksessa. Suosittelen tuota alussa mainittua yleistä tuntipalkkaa.
  • Suosittelen kuntoklubin ryhmäliikuntavastaavaa tekemään ryhmäliikuntakalenterit viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden kauden alkua. Vuosi on suurimmalla osalla klubeja jaettu kolmeen eri ryhmäliikunnan kalenterikauteen. Kevätkausi on tammikuun alusta toukokuun loppuun, kesäkausi on kesäkuun alusta elokuun loppuun ja syyskausi on syyskuun alusta joulukuun loppuun. Juhlapyhien ja arkipyhien aikaan ryhmäliikunnan kalenterissa saattaa olla muutoksia normaaliin aikatauluun. Ohjauksien määrät ja ajankohdat voivat muuttua kausien välillä. Ohjaajan ohjauksien määrä ja ajankohdat saattavat muuttua kausien vaihtuessa. Tämäkin on syytä mainita työsopimuksessa.
Ei tästä nyt ihan pikaopasta tullutkaan. Paljon asiaa ja huomioitavaa, mutta nämä kaikki on syytä selvittää ja sopia työsopimusta solmittaessa. Jos kaikki alalla toimivat noudattavat tämän kaltaista käytäntöä, ei työn tekemisen ehdoista juurikaan tarvitsisi keskustella. Jos tästä on jotain kysyttävää tai selvennettävää, vastaan kommenteissa mielelläni.

Kun olen seurannut sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua, täytyy todeta, että olettamus on monen pahan alku ja juuri. Työn tekemisen yleisistä ehdoista ei ole juurikaan tietoa ja se aiheuttaa monissa hämmennystä. Yksi syy on varmasti se, että alalla on paljon nuoria, jotka vasta tutustuvat työelämään. Jokaisen tulisi edes lukea läpi nämä työsuhdelait; työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Niistä löytyvät ratkaisut moniin ongelmiin.
Arvosta työntekijöitäsi, niin he arvostavat sinua.~ Maalaisjärki

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit näin:

"Päivärahaoikeutta ei ole, jos työnantaja maksaa esimerkiksi ruokailut koulutuksessa."

Kuitenkin verohallinnon oppaassa:

"Jos työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä."

Jos verottaja sanoo että maksetaan puolet, miksi sinä sanot, ettei makseta mitään?

Sami Hurme kirjoitti...

Ei päivärahan maksaminen mikään pakko ole. Ei verottaja tässä asiassa sano tai määrää yhtään mitään, vaan ohjeistaa, milloin ja miten voi maksaa päivärahan verottomana, jos työnantaja niin haluaa.

Tässä oppaassa se on suositus ja minä suosin käytäntöä, jossa maksan tuon, jos en kustanna aterioita. Jokainen yrittäjä tehköön, kuten parhaimmaksi näkee.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on kyllä hyvä esimerkki siihen, mihin tessiä tarvittaisiin. Tämä opas on kyllä laadittu täysin pelkästään työnantajan etua ajatelleen. Tessin myötä saataisiin myös työntekijöitä edustavien näkemystä sopimuksiin mukaan.

Sami Hurme kirjoitti...

Rakas Anonyymi, mitä Sinä muuttaisit ja miksi? Mihin Sinä tarvitset sitä TESiä?

Kommenttisi on tuollaisenaan vailla minkäänlaista painoarvoa.

Tiara kirjoitti...

Haluaisin kuulla perustelusi siihen, miksi oma mielipiteesi palkkauksesta poikkeaa niin paljon ERTO:n vähimmäispalkkasuosituksesta? Voisin kysyä Sinulta, miksi Sinä niin kovasti vastustat TESiä? Mikä on se syy miksi liikunta-ala ei järjestäydy ja luo työehtosopimusta?
Liikunta-alan yrittäjänä ja ryhmäliikunnan asiantuntijana (?) sinun pitäisi tietää, mikä aika tuntien suunnittelemiseen kuluu ja mitä se ammattitaitoiselta ohjaajalta vaatii. Minkä takia 20 vuotta alalla toiminut, kokenut ja ammattitaitoinen ohjaaja olisi mielestäsi oikeutettu samaan palkkaan kuin kouluttamaton, nuori ohjaaja?

Sami Hurme kirjoitti...

Mielipteeni palkkaukseen, sen malliin ja muuhun sisältöön, perustuu yli 15 vuoden kokemukseen tältä alalta ja tästä työstä, jota teen koko ajan, myös ohjaustyöstä. ERTO:n suositukset eivät perustu mihinkään. Niitä ei perustele millään, kun huomioi palkkauksen vastaavan koulutustason omaavilla aloilla.

En vastusta lainkaan TES:iä. Olen ollut aina sen puolella, vaikkakaan en näe sitä oman työni kannalta lainkaan tarpeellisena enkä ainakaan välttämättömänä. TES ei poista urpoja työnantajia miltään alalta. Sitä harva tuntuu ymmärtävän. Uskon, että hyvinkin pian voi ala järjestäytyä ja huomataan, ettei juurikaan tullut mitään uutta auringon alle. Osalla sopimukset yllättäen huononevat. ERTO tuskin on neuvotteluosapuolena työntekijöiden puolella.

Tiedän tasan tarkkaan, kuinka kauan minulla menee tuntien suunnitteluun ja mitä se minulta vaatii. Panostan niihin paljon enemmän, kuin moni muu. Saan siitä mielestäni erittäinkin kohtuullisen korvauksen, joka noudattelee tekstissäni kuvattua mallia. Olen erittäin tyytyväinen siihen korvaukseen, jonka ohjauksistani saan. Huomautan, että en ohjaa tunteja johtamallani klubilla, vaan vapaa-ajallani, kahdesti viikossa, kotikaupunkini klubilla.

En suinkaan ole sitä mieltä, että kokenut ohjaaja saisi saman korvauksen, kuin aloitteleva. Siksi suosittelen kokemuslisää, jonka esitän selkeästi tekstissäni. Kokemuslisän pitää perustua ohjattujen tuntien määrään, ei ikä- tai kokemusvuosiin.

Anonyymi kirjoitti...

Tiara on tyypillinen kommentoija tällaisen keskusteluun. Ei ole lukenut koko juttua tai ei osaa sisäistää lukemaansa eikä ainakaan ole perehtynyt aiheeseen lainkaan.

Tiara kirjoitti...

"Anonyymi sanoi...
Tiara on tyypillinen kommentoija tällaisen keskusteluun. Ei ole lukenut koko juttua tai ei osaa sisäistää lukemaansa eikä ainakaan ole perehtynyt aiheeseen lainkaan."
Myös Anonyyminä kommentointi on mielestäni pelkurimaista, joten jätän kommenttisi omaan arvoonsa. Olen lukenut jutut, sisäistänyt ne oikein hyvin, ja olen perehtynyt aiheeseen paremmin kuin uskotkaan.

Sami: Ainoa perustelusi hylätä ERTO:n TES on todeta:"Ne eivät perustu mihinkään". Huono argumentointi.
Haluaisin myöskin sinun esimerkkisi "palkkaukseen vastaavilla aloilla"? Personal Trainerit? Liikunnanopettajat? Tanssinopettajat? Heidän tuntipalkkauksensa on linjassa ERTO:n TES-ehdotuksen kanssa.

Urpoja työnantajia ei voi estää millään alalla, niitä on ja tulee aina olemaan. Se ei vain liity tähän liikunnanohjaajien palkkaus keskusteluun millään tavalla. Olkoon se keskustelu erikseen.

Ehdotelmassasi työntekijä on oikeutettu kokemuslisään kun hänellä on ohjuksia palkan maksavalla työtekijällä. Mitä jos alalla pitkään toiminut menestyvä ohjaaja vaihtaa työnantajaa, aloittaako hän silloin nollista? Ei ohjaajan kokemus siinä mihinkään häviä. Kokemuslisästä täytyy poistaa kohta "palkan maksavalla työnantajalla ohjanneille"

Sami Hurme kirjoitti...

Olen samaa mieltä kanssasi, Tiara, että anonyyminä kommentointi on pelkurimaista, eikä sillä kommentoinnilla ole juurikaan painoarvoa. Samoin on myös nimimerkin takaa kommentointi. Miksi sinä kommentoit tunnistamattoman nimimerkin takaa, etkä omalla nimelläsi? Voisi sinunkin kommenttisi saada lisää painoarvoa. Tällaisenaan se menee samaan kastiin anonyymiteetin kanssa.

ERTOn palkkaehdotukset eivät perustu mihinkään. Eivät voi perustua, tai siis muuhun kuin jäsenhankintakampanjaan, jolla ampuvat itseän polveen. Suurin osa suomlaisista palkoista perustuu koulutuspohjaan, koulutusvaatimuksiin työn suorittamiseksi. Ryhmäliikunnan ohjaamisessa on se nurja puoli, että sitä voi käytännössä tehdä ilman mitään koulutusta. Asiakkaasta voi siirtyä ohjaajaksi käymällä vaikka päivän Zumba-koulutuksen. Mikään koulutus ei ole tae hyvästä ohjaajasta, mutta toki todennäköisyys kasvaa koulutusten myötä.

Oletetaan, että liikunnanohjaajan peruskoulutus olisi sopivin pohjakoulutus liikuntakeskuksessa tunteja ohjaavalle. Liikunnanohjaajan palkka on keskimäärin noin 2.200 €. Siis 13 - 14 € / tunti. Tuohon nähden ERTOn ehdotukset ovat ihan metsässä, perusteettomia, kuten kirjoitin. Sairaanhoitajankin keskipalkka on 2.500 €, 15 - 16 € / tunti ja työn koulutus- ja vaatimustaso on omasta sairaanhoitajantyön kokemuksestani liikunnanohjaamista korkeampi. No siksi siinä on keskipalkkakin korkeampi.

TESin tarpeellisuutta perustellaan useimmin sillä, että saataisiin näitä urpoja työnantajia kuriin. Siksi se kuuluu olennaisesti tähän keskusteluun. Siksi tästä nytkin puhutaan. Ei siksi, että vastuulliset työnantajat osaavat jo nyt noudattaa pelisääntöjä, jotka tulevat työsuhdelaeista. Jos joku ei noudata nyt edes lakia, miksi ihmeessä hän alkaisi noudattamaan TESiä?

Tottakai kokemuslisää maksetaan pääsääntöisesti kyseisellä työnantajalla tehtyjen työkokemuspisteiden mukaan. Niinhän se on pääsääntöisesti muillakin aloilla. Tietysti. Kokemus- tai ikälisä, millä sitä halutaankin kutsua, on palkkio siitä, että työsuhde ko. työnantajalla on jatkunut pitkään, ei siitä, että että on elänyt pitkään. Tottakai, jos minulle hakee kokenut työntekijä ohjaamaan ja jonka tiedän olevan jonkin kokemuksen arvoinen, voin tarjota hänelle työsuhteen alkaessa sitä, että kokemuslisät alkavat juoksemaan joltakin muulta tasolta, kuin nollasta. Ei se kuitenkaan mikään sääntö voi olla, koska minulla ei ole mitään mahdollisuutta saada tietää, kuinka paljon kukin ohjaaja on missäkin toisessa firmassa ohjannut.