lauantai 19. kesäkuuta 2010

Punaniska

Tullaan nyt sitten kunnolla ulos kaapista - kantrikaapista.

Olen aina pitänyt kantrimusiikista, mutta nyt olen huomannut pitäväni siitä entistä enemmän. Uudemmat kantritähdet tekevät hienoa musiikkia. Vain onko minusta sittenkin kehkeytymässä oikea punaniskajenkki? Olen tainnut viettää siellä jo ihan liikaa aikaa.

Taylor Swiftiin ihastuin ensikuulemalta. Tämä loistava biisi hiveli korvia heti ensimmäisestä kerrasta:



Kun mennään Floridaan, vuokra-auton radiokanavaksi vaihtuu heti Hertzin parkkipaikalla Kiss Country 99.9FM. Kantria 24/7, paitsi Nascarin aikana, jonka selostus tulee kanavalta livenä. Nokian N900 radiokanavavalikoimaan kuuluu myös hieno kantrikanava.

Kantri on selkeää musiikkia. Siinä suhteessa jotenkin ymmärtää, että tällainen paatunut metallimieskin voi pitää siitä. Tosin, olen aina pitänyt myös suomirockista tai -popista, kummaksi sitä nyt haluaakin nimittää. Sanat ovat maanläheisiä, arkipäivän tapahtumia sekä usein myös patrioottisia. Vai mitä sanotte vaikka tästä Rodney Atkins'n vedosta, tätä on Amerikka:



Baarit ja alkoholi sanoittavat aika monia biisejä. Tämä Toby Keith'n rallatus lienee tiivistetyin baaribiisi. Muistatteko Roadhouse-leffan? Bändi (The Jeff Healey Band. Jeff on kylläkin kanukki) soitti kanaverkon takana. Sellainen on oikea amerikkalainen punaniskabaari:



Melkein joka viikko tulee tarkistettua Kiss Countryn sivujen lisäksi Bob Kinsley's Country Top 40. Pyydän
kiinnittämään huomiota iTunes-linkitykseen, jonka johdosta minä annan aika helpolla rahaa Applelle. Järjettömän hyvä tapa myydä musiikkia.

Kantri on löytänyt tiensä myös spinninglevyilleni, joten ei kai metallimiehen maine voi tästä huonontua. Kai sitä on musiikin suhteen loppujen lopuksi aika kaikkiruokainen. Melkein mistä tahansa genrestä löytyy välillä hyviä vetoja. Hyvä musiikki on aina hyvää musiikkia, mutta metallia ei voita kuitenkaan mikään.

Videovaihtoehtoja olisi ollut paljon muitakin, mutta onko kellään hyviä vinkkejä pick-up'n valinnassa? Jos etelän aksentti taipuu, voit tehdä tässä punaniskatestin. Onneksi on vielä testin mukaan matkaa. Voit myös tarkistaa tästä listasta ihan kotimaisella, onko sinussa punaniskan piirteitä.

[ Aiheeseen liittyen: Paras kesäbiisi ]

BTW Tuunasin tämän blogin World Cup -henkeen. Klikkaa ihan rohkeasti ja käännä kaiuttimien napit kaakkoon! Myös M&M:n sivut ovat ajan hengessä mukana. Saa nähdä, kuuluuko tuo taustasurina jatkossa joka puolella urheiluareenoilla. Wimbledonin tennispyhättö ehti jo kieltämään ne. Miltäköhän tuo kuulostaa talvella Turkuhallissa? Kauhulla jo odotan...

11 kommenttia:

Jari Nikkola kirjoitti...

Kantrin suhteen ns. outlaw countryn alakulttuuri kannattaa ottaa haltuun jos aihe alkaa kiinnostaa enemmän. Ovat niitä jannuja, joita metallin puolella Kid Rock ja muut vastaavat nykyään fanittavat. David Allan Coe ja Dimebag Darrell taisivat aikanaan säätää jonkin kimppalevynkin.

Sami Hurme kirjoitti...

Joo, tuo outlaw-sektori on lähinnä se, joka kantrissa viehätti jo murrosiässä. Silloin sitä ei vaan kehdannut julkisesti myöntää/soitella. C-kaseteilla näitä on vieläkin varaston laatikossa...

Uudempi tavarahan onkin vähän popahtavaa, joskin Bon Jovikin kuulostaa nykyään enemmän kantrilta kuin hevimeteliltä.

Vitsi, kyllä minussa vähän on sellaista outlaw/punaniskaverta, taipumusta ehkä jopa äijämäiseen junttiuteen...

Anonyymi kirjoitti...

Elokuva Crazy Heart oli loistava, eikä Jeff Bridges turhaan Oscaria pokannut. Se oli kantriblyysia se.

Mitä tapahtuu, kun country-biisin soittaa takaperin?

Saat koiran, työpaikan, talon ja vaimon takaisin.

Countryn bonuksena on parhaan näköiset muijat. Sen verran old school-touhua, että miehet ovat vielä miehiä ja majavat majavia.

Sami Hurme kirjoitti...

Anonyymi osui kyllä asian ytimeen. Kantrilaisuutta on vähän vaikea ymmärtää täällä pohjoisessa Euroopassa. Kantri vetää stadionit täyteen rapakon takana ja todellakin niitä naisia...

Henry Rankonen kirjoitti...

Nuoruudessa tuli kohnattua noita etelävaltioita läpi. Silloin samanikäiset kaverit siellä olivat ihmeissään kun kyselin aina uudesa paikassa onko lähistöllä " Bobin maakorsu " tyyppisiä clubeja. Silloin U2:n Joshua tree soi jokaisessa autossa. Euroopan musa oli nosteessa. Kerran kysyttiin tunnenko erästä bändiä. Heti perään, että never mind et ole voinut kuulla koska se on ihan uusi bändi. Sain kuitenkin bändin nimen selville ja se oli Whitesnake. Tuli sitten lueteltua diskografia ja Ruisrock muutamaa vuotta aiemmin ja käden puristukset poikien kanssa. Statukseni nousi. Paras kosketukseni musaan kuitenkin löytyi samalta pihalta jossa asuin. Joka viikonloppu tietyt perheet pakkasivat pick -uppinsa täyteen bisseä, lihaa jne. ja ajoivat luonnon helmaan bilettämään ja kuuntelemaan countryä. Muutaman kerran pääsin mukaan. Kertaakaan ei tarvinnut vetää valkoista huppua päähän.

Jari Nikkola kirjoitti...

Ei kaikki Etelänkään meno enää pelkkää punaniskaisuutta ole, Drive-By Truckers esimerkiksi on hyvinkin 2000-lukulainen retkue asennemaailmaltaan. Avoimesti segregaation vastainen jengi, eikä majavan paikkakaan enää ole nyrkin ja hellan välissä.

Sinänsä countryn diggailussa ei ole mitään hävettävää. Rockabilly on yksi kantrin alalajeista ja täten esim. Elvis Presley kantriartisti juuriltaan. Samoin joku Willie Nelson on tuttu suomalaisille ihan Finnhits-tasolta saakka.

Mutta mikä olikaan Willien biisi, joka on ikivihreän asemassa 70-luvun suomi-iskelmänä? Palkinnoksi Sami keksinee jotain tai valkoiset pickupit käynnistyvät yösydännä.

Sami Hurme kirjoitti...

Vaihtoehtoja voisi olla montakin, mutta ajanet Karmaa takaa New Orleansin kaupungissa, vaikka Willien versio ei originaali olekaan?

Sami Hurme kirjoitti...

Willie Nelson sinällään on mielenkiintoinen persoona mm. 9/11 salaliittoteorioineen...

Jari Nikkola kirjoitti...

Juu ei ole Willien kynäilemä originaali, Steve Goodman taitaa olla biisin alkuperäinen laatija, Arlo Guthrie ensimmäinen TOP 40 -hitin biisillä bonganut esittäjä.

Spotifysta löytyy komea folk-pohjainen Goodmanin versio aiheesta. Willie Nelson ja esim. John Denver pehmensivät arria Guthrien tapaan hieman kantrihenkisemmäksi, samalla melodia jalostui hieman.

Hyvää huomenta Suomi todellakin on City of New Orleansin suomettunut versio. Mielenkiintoinen lokalisaatio tekstissä kaikin puolin. Junnu Vainio puikoissa.

Sami voitti kisan ykkösellä, joten Hirvensalon KKK (kolmen K:n K-kauppa) pitää ovensa suljettuna tänä yönä.

Anonyymi kirjoitti...

Harmi, että Mike Fisher alkoi seurustelemaan Carrie Underwoodin kanssa vasta Jampan lähdettyä Ottawasta:)

Carrie osaa myös axeloida:

http://www.youtube.com/watch?v=e--dUSec1fk&feature=related

Sami Hurme kirjoitti...

Meinaatko, että Carrie olisi siinä Idols-kilpailussa päässyt finaaliin asti, saati voittanut?

Carrie ei ole ihan perinteinen lätkävaimo. Vaikka voisi ehkä olla.

Kiitoksia linkistä. Carrie veti Axelit ihan hienosti.